Lataussäädin järjestelmään

[Mika]

Perämoottorin latauspuolasta tulee ulos säätämätöntä tasajännitettä. Jännite
vaihtelee huomattavasti kierrosluvun mukaan. Jännitevaihtelu on
suurinpiirtein jotain 8.18 V välillä. Maksimitehoksi ilmoitetaan jotain 70
W/12 V (n. 5.6 A).

Mikähän olisi fiksu ratkaisu jännitteiden kurissa pitämiseksi?

[Joakim Majander]

Post by Mika
Perämoottorin latauspuolasta tulee ulos säätämätöntä tasajännitettä. Jännite
vaihtelee huomattavasti kierrosluvun mukaan. Jännitevaihtelu on
suurinpiirtein jotain 8.18 V välillä. Maksimitehoksi ilmoitetaan jotain 70
W/12 V (n. 5.6 A).
Mikähän olisi fiksu ratkaisu jännitteiden kurissa pitämiseksi?

Miksi jännite pitää pysyä kurissa? Tuo on aika normaalitilanne
perämoottoreissa ja homma hoituu yleensä sillä, että laittaa tarpeeksi
ison akun, joka ei kiehu piloille turhan herkästi ja samalla tasaa
jännitettä. Varmaankin olet mitannut ko. jännitteet akku irroitettuna?

Voihan tuohon ostaa tai rakentaa jännitteensäätimen, jos kokee sen
tarpeelliseksi.

Joakim

[Mika]

Post by Joakim Majander
Miksi jännite pitää pysyä kurissa?

Laitteilla on oma käyttöjännitealueensa ja niitä ei ole hyvä ylitellä.
Valitettavasti vaurioitakin on jo käynyt. Tulee aika kalliiksi pidemmän
päälle.

Muutenkin tuo on aika normaalia että useimpaa meistä alkaa pelottamaan jos
tarjoaisi 230 V laitteelle vähän reilua 300 V jännitettä. Tuskin olisi enää
takuu voimassa :-)

Post by Joakim Majander
Tuo on aika normaalitilanne perämoottoreissa

Tämän olen todellakin huomannut ja sille pitäisi tehdä jotain.

Post by Joakim Majander
Varmaankin olet mitannut ko. jännitteet akku irroitettuna?

Tyhjäkäynti jännitteen kyllä. Kulutuskojeet olivat kyllä päällä.

Post by Joakim Majander
Voihan tuohon ostaa tai rakentaa jännitteensäätimen, jos kokee sen

tarpeelliseksi.

Näin luulisin. Mutta kysymys kuuluikin että millaisen ja löytyykö jostain
ohjetta? Mielellään saisi olla aika yksinkertainen että osaisin sellaisen
tehdä.

[KariH]

Post by Joakim Majander

Post by Joakim Majander
Voihan tuohon ostaa tai rakentaa jännitteensäätimen, jos kokee sen

tarpeelliseksi.
Näin luulisin. Mutta kysymys kuuluikin että millaisen ja löytyykö jostain
ohjetta? Mielellään saisi olla aika yksinkertainen että osaisin sellaisen
tehdä.

Olisiko tuosta mitään apua: http://koti.mbnet.fi/laurahan/1992/Laturi.jpg

Kari, GSF-1200/S

[Joakim Majander]

Post by Mika

Post by Joakim Majander
Miksi jännite pitää pysyä kurissa?

Laitteilla on oma käyttöjännitealueensa ja niitä ei ole hyvä ylitellä.
Valitettavasti vaurioitakin on jo käynyt. Tulee aika kalliiksi pidemmän
päälle.

Oliko akku kiinni ja järkevän kokoinen (yli 60 Ah)? Oletko mitannut
18 V akku kiinni?

Post by Mika

Post by Joakim Majander
Tuo on aika normaalitilanne perämoottoreissa

Tämän olen todellakin huomannut ja sille pitäisi tehdä jotain.

Yleensä sille ei tarvitse tehdä mitään (muutenhan
perämoottorivalmistajatkin laittaisivat sen säätimen), koska akku
tasaa tilannetta JA auto/venekäyttöön tehdyt kunnolliset laitteet
kestävät aika reilua ylijännitettä.

Post by Mika
Näin luulisin. Mutta kysymys kuuluikin että millaisen ja löytyykö jostain
ohjetta? Mielellään saisi olla aika yksinkertainen että osaisin sellaisen
tehdä.

Tämä sitten jo riippuukin siitä mitä tarvitset. Jos lataat akkua,
tarvitset suurivirtaisen ~14 V antavan systeemin, muuten kelvannee
myös 12 V ja lisäksi et ehkä tarvitse koko tehoa, vaan vaikka 1 A,
jolloin kytkentä on vielä helppo ja halpa (1 regulaattori + 2 konkkaa,
yhteensä pari eroa).

Kun virrantarve nousee selkeästi yli 1 A tarvitaan jäähdytystä,
mahdollisesti ulkoinen tehotransistori ja/tai hakkurisysteemi jne.
samalla hinta ja monimutkaisuus kasvaa.

Samoin tulee haastetta, jos haluat nostaa alle 12 V jännitteen ja
samalla vempaimella myös rajoittaa.

Katsele vaihtoehtoja eri tapauksiin vaikkapa täältä:

http://www.national.com/appinfo/power/
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/teholahteet.html

Köyhän miehen systeemi jännitteenrajoitukseen voisi olla vaikkapa
jännitekytkin, joka kytkee riittävän kuorman (vaikkapa H4-lamppu), kun
jännite ylittyy. Tämähän voi olla myös manuaalinen, jos kuskilla on
jännitemittari edessään.

Joakim

[Pekka Miettinen]

Post by Mika
Jännitevaihtelu on
suurinpiirtein jotain 8.18 V välillä.

Älä pidä hullua jännityksessä, vaan paljasta myös maksimijännite ;)

Post by Mika
Mikähän olisi fiksu ratkaisu jännitteiden kurissa pitämiseksi?

Asiaa on pohdittu ennenkin:
http://tinyurl.com/2xnue7

Jos askartelu ei kiinnosta, niin tarvikevaraosana saa yksi tai
kaksijohtoisia moottoripyörän/moottorikelkan jännitteensäätimiä
muutamalla kympillä.

T: Pekka

[Mika]

Post by KariH
Olisiko tuosta mitään apua: http://koti.mbnet.fi/laurahan/1992/Laturi.jpg

Kiitoksia linkistä, kävin tutustumassa siihen.

Sen verran kuitenkin kommenttia, että kyseessähän on hieman erilainen
laturi. Ei siis tuollainen vaihtovirtageneraattori (3-vaihe) vaan
"valopuola".

Se mikä jäi mietityttämään on tuon laitteen toiminta (yksi piirisenä), että
mahtaakohan tuollainen kytkentä alkaa värähtelemään kuinka helpolla?

mika

[KariH]

Post by Mika

Post by KariH
Olisiko tuosta mitään apua: http://koti.mbnet.fi/laurahan/1992/Laturi.jpg

Kiitoksia linkistä, kävin tutustumassa siihen.
Sen verran kuitenkin kommenttia, että kyseessähän on hieman erilainen
laturi. Ei siis tuollainen vaihtovirtageneraattori (3-vaihe) vaan
"valopuola".
Se mikä jäi mietityttämään on tuon laitteen toiminta (yksi piirisenä),
että mahtaakohan tuollainen kytkentä alkaa värähtelemään kuinka helpolla?

Onko se valopuola kelluva maahan nähden vai suoraan rungossa toisesta
päästään?

Noilla konkkien arvoilla säädinpaketti saatiin toimimaan kunnolla, vaikka
testivaiheessa jonkinmoinen kasa erilaisia komponentteja eri kytkennöissä
poltettiinkin. Yksipiirisestä käytöstä ei ole kokemusta, mutta tuon teko on
sen verran halpaa ettei kokeilu liene mahdotonta ainakaan kustannussyistä?

Kari, GSF-1200/S

[Mika]

Post by Joakim Majander
Yleensä sille ei tarvitse tehdä mitään

Tässä tapauksessa kyllä mielelläni tekisin asialle jotain :-)

Post by Joakim Majander
Tämä sitten jo riippuukin siitä mitä tarvitset. Jos lataat akkua,

tarvitset suurivirtaisen ~14 V antavan systeemin, muuten kelvannee
myös 12 V ja lisäksi et ehkä tarvitse koko tehoa, vaan vaikka 1 A,
jolloin kytkentä on vielä helppo ja halpa (1 regulaattori + 2 konkkaa,
yhteensä pari eroa).

Sähkön kulutus on aika pientä ja akun latausvirratkin vaatimattomia, mutta
kyllä puhuisin lähinnä 5 A virroista 1 A sijaan. Lisäksi kun kone on
sähkökäynnisteinen on siinä mys tarjottava suurivirtainen yhteys akulta
starttimoottoriin.

Post by Joakim Majander
Kun virrantarve nousee selkeästi yli 1 A tarvitaan jäähdytystä,

mahdollisesti ulkoinen tehotransistori ja/tai hakkurisysteemi jne.
samalla hinta ja monimutkaisuus kasvaa.

Hakkuriin en mielelläni olisi menossa, koska siinä loppuu vähäninen
elektroniikan tietämykseni kesken. Tunnen kyllä perus regulaattoripiirit
(7812 yms.) mutta en muuten osaa suunnitella mitään sen monimutkaisempaa :-(

Post by Joakim Majander
Samoin tulee haastetta, jos haluat nostaa alle 12 V jännitteen ja

samalla vempaimella myös rajoittaa.

Nostamiseen ei ole mitään tarvetta tai ainakin näin kuvittelen. Ajoa
tyhjäkäynnillä on sen verran vähän että virtaska ei ole ainakaan vielä
loppunut kesken.

Post by Joakim Majander
Köyhän miehen systeemi jännitteenrajoitukseen voisi olla vaikkapa

jännitekytkin, joka kytkee riittävän kuorman (vaikkapa H4-lamppu), kun
jännite ylittyy. Tämähän voi olla myös manuaalinen, jos kuskilla on
jännitemittari edessään.

Tätä akun "rinnalle" kytkettävää lisäkuormaa jännitetason hillitsemiseksi
olen myös miettinyt.

Eli jos jännite lähtee kipuamaan yli 14 V kytkisi jokin kytkin kuormaa akun
rinnalle ja jännitetaso laskisi. Ainot pelko tässä on se, että jos tämä
kuorma alkaa värähtelemään päälle ja pois aiheuttaen ongelmia. Itse
ajattelin toteuttaa piirin jännitevalvonnan zenerillä ja sopivalla määrällä
diodeja (jotta saadan oikea jännitetaso). Tästä ohjaus FETille joka ohjaa
kuorman päälle tai pois.

Olisiko tässä tapauksessa parempi käyttää transistoria ja kuorman "hidasta"
päälle kytkemista kun FEtiä ja on-off kytkentää?

mika

[Mika]

Post by KariH
Onko se valopuola kelluva maahan nähden vai suoraan rungossa toisesta
päästään?

En itseasiassa tiedä ollenkaan.

Voisin ehkä kuvitella että itse "puola" on kelluva, mutta tasasuuntaajan
jälkeen miinus (-) napa menee luonnollisesti koneen runkoon... En tiedä,
oletin näin. Pitää varmaan yrittää mitata.

Post by KariH
Noilla konkkien arvoilla säädinpaketti saatiin toimimaan kunnolla, vaikka
testivaiheessa jonkinmoinen kasa erilaisia komponentteja eri kytkennöissä
poltettiinkin.

Näin varmaan toimiikin. Konkathan saavat oikeassa paikassa aikaan sopivan
"rauhallisen" käyrämuodon.

Se tuollaisessa on-off säädössä arvelluttaa että kun jänniteraja ylittyy ja
kuorma kytkeytyy päälle niin jännite romahtaa heti alas ja kuorma irtoaa
piiristä -> jännite pompsahtaa jälleen ylös.... jne

Post by KariH
Yksipiirisestä käytöstä ei ole kokemusta, mutta tuon teko on sen verran
halpaa ettei kokeilu liene mahdotonta ainakaan kustannussyistä?

Asiaa tutkiskellaan ja mietitään, katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.

mika

[Aki Mannonen]

Post by Mika
Perämoottorin latauspuolasta tulee ulos säätämätöntä tasajännitettä. Jännite
vaihtelee huomattavasti kierrosluvun mukaan. Jännitevaihtelu on
suurinpiirtein jotain 8.18 V välillä. Maksimitehoksi ilmoitetaan jotain 70
W/12 V (n. 5.6 A).
Mikähän olisi fiksu ratkaisu jännitteiden kurissa pitämiseksi?

Yksinkertaisimman saa kun laittaa zenerin leikkaamaan ylimääräiset pois.
Voi vaatia tosin sen verran ison zenerin, että voi olla vaikea löytää,
mutta sitten voi laittaa tehotransistorin zenerin avuksi. Tuskin sitä
paljon tarvitsee kuormittaa, että se muutaman voltin notkahtaa jos
kerran ilman kuormaa on 18V ja akulle pitäisi kuitenkin jäädä 14,4V että
se latautuu.

[Joakim Majander]

Post by Mika
Eli jos jännite lähtee kipuamaan yli 14 V kytkisi jokin kytkin kuormaa akun
rinnalle ja jännitetaso laskisi. Ainot pelko tässä on se, että jos tämä
kuorma alkaa värähtelemään päälle ja pois aiheuttaen ongelmia. Itse
ajattelin toteuttaa piirin jännitevalvonnan zenerillä ja sopivalla määrällä
diodeja (jotta saadan oikea jännitetaso). Tästä ohjaus FETille joka ohjaa
kuorman päälle tai pois.
Olisiko tässä tapauksessa parempi käyttää transistoria ja kuorman "hidasta"
päälle kytkemista kun FEtiä ja on-off kytkentää?

Hidas ohjaus (jonka se lineaariregukin tekee) olisi tietysti parempi,
mutta silloin se ohjain myös lämpenee paljon, koska vastus ei ole
olematon. Värähtelyn voi estää laittamalla kytkentään riittävästi
viivettä ja/tai hystereesiä.

Joakim

[KariH]

Post by Mika
Näin varmaan toimiikin. Konkathan saavat oikeassa paikassa aikaan sopivan
"rauhallisen" käyrämuodon.

Itseasiassa ne konkat ovat siellä siksi että tyristorit toimisivat halutulla
tavalla, eivätkä vetäisi säätöpiirejä heti kiinni. Siellä pyöri reilusti yli
sadan voltin nopeita piikkejä normaalin säätöjännitteen seassa, jotka
sotkivat toiminnan heti. Suzukin sähkökuvasta muun muassa kyseiset konkat
olivat "unohtuneet" kokonaan pois..

Post by Mika
Se tuollaisessa on-off säädössä arvelluttaa että kun jänniteraja ylittyy
ja kuorma kytkeytyy päälle niin jännite romahtaa heti alas ja kuorma
irtoaa piiristä -> jännite pompsahtaa jälleen ylös.... jne

Se palauttaa yli 14.4 V jännitteen takaisin käämille ja toimii akun kanssa
kuten alkuperäinenkin mp:n säädin.

Paha sanoa kokeilematta kuinka paljon esimerkiksi ajovalolamppu ehtii
välkkyä eri kierroksilla yhdellä käämillä, toisaalta GSX-1100ESD:lla oli
mahdollista ajaa vain kahden käämin ollessa kytkettynä säätimeen, kolmannen
ollessa valokytkimen ohjaamana irti - ilman sen suurempaa mittari- tai
muiden valojen välkkymistä.

Kerro kuinka kävi.

Kari, GSF1200/S

[Aki Mannonen]

Post by Aki Mannonen
Yksinkertaisimman saa kun laittaa zenerin leikkaamaan ylimääräiset pois.
Voi vaatia tosin sen verran ison zenerin, että voi olla vaikea löytää,
mutta sitten voi laittaa tehotransistorin zenerin avuksi. Tuskin sitä
paljon tarvitsee kuormittaa, että se muutaman voltin notkahtaa jos
kerran ilman kuormaa on 18V ja akulle pitäisi kuitenkin jäädä 14,4V että
se latautuu.

Vai oliko siinä akku kiinni kun mittasit tuon 18V ?

[Mika]

Post by Joakim Majander
Hidas ohjaus (jonka se lineaariregukin tekee) olisi tietysti parempi,

mutta silloin se ohjain myös lämpenee paljon, koska vastus ei ole
olematon. Värähtelyn voi estää laittamalla kytkentään riittävästi
viivettä ja/tai hystereesiä.

Hienoa! Nyt aletaan pääsemään jutun juoneen.

Sen minäkin tiedän, että jotain pitäisi tehdä. Tiedän jopa summittaisen
ratkaisunkin, eli laitteen joka kytkee automaattisesti akun navoille lisää
kuormaa kun jännitetaso nousee yli 14-14.2 V tason.

Itse olisin saattanut pystyä tekemään ja suunnittelemaan laitteen jossa on
jonkinlainen jännitehaistelija ja kytkin kuormalle.

Zenereitä löytyy käsittääkseni 13 V ja 15 V jännitteille. Siis 13 V on vähän
liian vähän akun lataamiselle ja 15 V on jokusen verran liikaa. Mutta 13 V
zeneri plus pari diodia (á 0.7 V) tekisi jo 14.4 V jännitetason mikä
kuulostaisi hyvältä?

Plussasta diodeilla ja zenerillä vastuksen kautta maahan. Vastuksen ja
zenerin väliltä ohjaus FETin hilalle. Käsittääkseni jokin BUZ 11 on täysin
auki jollain n. 3 V hilajännitteellä? Jos piiriä pitäisi "hidastaa", niin
laittaisin jonkin 10-100 uF elkon hilalle - hidastaisi aukeamista ja
hidastaisi sulkeutumista.

FETti kytkisin esim. 5 ohm tehovastuksen akun navoille, eli kuorma olisi 15
V jännitteellä 3 A. Laturin maksimitehohan oli jotain 5-6A luokkaa.

Kuulostaisiko toimivalta?

Transistorilla en tuota osaa itse suunnitella. Jos trankku olisi jokin
2N3055 joka oli kai jotain 75 W tehonkestolle, niin sen pitäisi
jäähdytettynä kestää. Jos jännite olisi max 18 V, tavoite 14 V => 18-14 V =
4 V ja virta tuo 3A max eli jos oikein ymmärrän, niin 12 W pitäisi
hukkatehoa "kadottaa" mikä ei ole vielä mahdottoman paljon?

Jos kytkentään on parannusehdotuksia, otan niitä mielelläni vastaan. Jos
jollain on takataskussa vielä hyviä linkki viitteitä niin kuulisin niitäkin
mielelläni lisää.

mika

[Mika]

Post by Aki Mannonen
Yksinkertaisimman saa kun laittaa zenerin leikkaamaan ylimääräiset pois.

Joo, joo, mutta mistäs löydät sellaisen Zenerin joka kestää?

Post by Aki Mannonen
Voi vaatia tosin sen verran ison zenerin, että voi olla vaikea löytää

Suurimmat mitä minä olen luetteloissa nähnyt ovat olleet 5 W. Saattaa olla
suurempiakin, muten ole törmännyt.

Post by Aki Mannonen
mutta sitten voi laittaa tehotransistorin zenerin avuksi.

Osaatko antaa kytkennän tiedot ja komponenttien arvot?

Olen todellakin täysin kokematon tuon elektroniikan suunnittelussa. Ideoiden
esittelijöitä kyllä löytyy, mutta ei sellaista joka osaisi neuvoa itse
kytkennän ja komponenttien arvojen kanssa...

Post by Aki Mannonen
Tuskin sitä paljon tarvitsee kuormittaa, että se muutaman voltin notkahtaa

Näin minäkin epäilen, mutta ehkäpä kuitenkin 1-2 A luokkaa?

mika

[Aki Mannonen]

Post by Mika
Jos kytkentään on parannusehdotuksia, otan niitä mielelläni vastaan. Jos
jollain on takataskussa vielä hyviä linkki viitteitä niin kuulisin niitäkin
mielelläni lisää.

Piirsin kytkennän jollainen se voisi yksinkertaisimmillaan olla:
http://xs115.xs.to/xs115/07183/saadin1.jpg

Jos zener on 14V niin tuo leikkaa yli 14,6V jännitteen pois.

Darlington transistorin laittamalla selviää pienempitehoisella zenerillä
(pienitehoisia zenereitä on helpommin saatavilla). Darlingtonin
kanta-emitteri kynnysjännite on suurempi (1,2V) eli 14V zener on liikaa.
13V zenerillä jännitteeksi tulisi 14,2V

Tuolta löytyy hyvä valikoima darlingtoneja:
http://www.vekoy.com/default.php?cPath=40_172

Ja zenereitä:
http://www.vekoy.com/default.php?cPath=42_690_194&sort=2a&page=2

[Aki Mannonen]

Post by Aki Mannonen

Post by Mika
Jos kytkentään on parannusehdotuksia, otan niitä mielelläni vastaan.
Jos jollain on takataskussa vielä hyviä linkki viitteitä niin kuulisin
niitäkin mielelläni lisää.

http://xs115.xs.to/xs115/07183/saadin1.jpg
Jos zener on 14V niin tuo leikkaa yli 14,6V jännitteen pois.
Darlington transistorin laittamalla selviää pienempitehoisella zenerillä
(pienitehoisia zenereitä on helpommin saatavilla). Darlingtonin
kanta-emitteri kynnysjännite on suurempi (1,2V) eli 14V zener on liikaa.
13V zenerillä jännitteeksi tulisi 14,2V
http://www.vekoy.com/default.php?cPath=40_172
http://www.vekoy.com/default.php?cPath=42_690_194&sort=2a&page=2

Sopivat komponentit:

http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=40_172_981&products_id=3170
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=42_690_194&products_id=3665

Jäähtytyslevyjäkin näyttää löytyvän:

http://www.vekoy.com/default.php?cPath=47_1133_1142

[Joakim Majander]

Eikös tuohon voisi hyvin laittaa jonkun sopivan kuorman (kulkuvalot?)
trankun ja +:n väliin, jolloin trankun jäähdytystarve vähenisi
radikaalisti. Nythän kaikki teho menee trankkuun, kunnes jännite
laskee. Kuten huomasit riittävät jäähdytyslevyt ovat isoja ja aika
kalliita. Valoissa on tietysti se huono puoli, että niiden vastus
pienenee merkittävästi virran kasvaessa.

Kokemukseni mukaan perämoottorin laturit saattavat antaa aika
suurellakin teholla ylijännitettä (80-luvulla 20 hv Mariner poltti
usein 55 W hakuvalon, jolloin rakensin regu+tehotransistori
jännitteensäätimen, joka kuumeni railakkaasti).

Joakim

[Mika]

Post by Joakim Majander
Eikös tuohon voisi hyvin laittaa jonkun sopivan kuorman (kulkuvalot?)

trankun ja +:n väliin

Varmaan voisikin... vajaavaisilla elektroniikan tiedoillani en kuitenkaan
näkisi siihen mitään estettä?

Ongelma on vain se, että veneessä ei ole varsinaisia kulkuvaloja, ainoastaan
pikkuisen elektroniikkaa joiden tehonkulutus on murto-osa kulkuvaloihinkin
verrattuna.

Post by Joakim Majander
jolloin trankun jäähdytystarve vähenisi radikaalisti. Nythän kaikki teho
menee trankkuun, kunnes jännite laskee.

Osittain näinkin ja toisaalta pieni vastus piirissä ainakin tuntuu hieman
paremmalta kuin käyttöjännitteen vieminen suoraan maihin.

Post by Joakim Majander
Kuten huomasit riittävät jäähdytyslevyt ovat isoja ja aika

kalliita.

Juu isohkoja, mutta ei toivottoman isoja. Tuo jäähdytyslevy tai sen koko ei
ole se ongelma. Kunhan nyt vain saataisiin tuo jännite kuriin.

Post by Joakim Majander
Kokemukseni mukaan perämoottorin laturit saattavat antaa aika

suurellakin teholla ylijännitettä (80-luvulla 20 hv Mariner poltti
usein 55 W hakuvalon, jolloin rakensin regu+tehotransistori
jännitteensäätimen, joka kuumeni railakkaasti)

Siis omat kokemukseni ovat juuri saman suuntaiset. Jännitetasohan on ollut
tässä systeemissä se ongelma alusta lähtien. Jännitteet nousevat akun
kannalta aivan tolkuttomiin arvoihin ja elektroniikkaakin on särkynyt.

Siitä syystä olen nyt hakemassa jonkinlaista ratkaisua.

Laskinko jotain väärin tuon tehonhäviön suhteen kun arvioin hävitettävän
tehon olevan jotain parinkymmenen watin luokkaa (esim. 18 V - 14 V = 4 V ja
5 A -> 4 V * 5 A = 20 W). Tyypillisen "keskikokoisen" jäähdytyslevyn
lämpövastushan on jotain 2°K/W, joka käsittääkseni sanoisi jotain 40°C
lämpenemää täydellä teholla (Tamb+dT=Tmax -> 20°C+40°C=60 °C). Ei kuulosta
vielä mitenkään pahalta?

Tuon lämmönhän voisi johtaa veneen penkkiin, niin saisi ilmaisen
penkinlämmittimen käyttöönsä :-)

mika