Discussion:
Lataussäädin järjestelmään
(too old to reply)
Mika
2007-04-30 07:52:57 UTC
Perämoottorin latauspuolasta tulee ulos säätämätöntä tasajännitettä. Jännite
vaihtelee huomattavasti kierrosluvun mukaan. Jännitevaihtelu on
suurinpiirtein jotain 8.18 V välillä. Maksimitehoksi ilmoitetaan jotain 70
W/12 V (n. 5.6 A).

Mikähän olisi fiksu ratkaisu jännitteiden kurissa pitämiseksi?
Joakim Majander
2007-04-30 09:50:54 UTC
Post by Mika
Perämoottorin latauspuolasta tulee ulos säätämätöntä tasajännitettä. Jännite
vaihtelee huomattavasti kierrosluvun mukaan. Jännitevaihtelu on
suurinpiirtein jotain 8.18 V välillä. Maksimitehoksi ilmoitetaan jotain 70
W/12 V (n. 5.6 A).
Mikähän olisi fiksu ratkaisu jännitteiden kurissa pitämiseksi?
Miksi jännite pitää pysyä kurissa? Tuo on aika normaalitilanne
perämoottoreissa ja homma hoituu yleensä sillä, että laittaa tarpeeksi
ison akun, joka ei kiehu piloille turhan herkästi ja samalla tasaa
jännitettä. Varmaankin olet mitannut ko. jännitteet akku irroitettuna?

Voihan tuohon ostaa tai rakentaa jännitteensäätimen, jos kokee sen
tarpeelliseksi.

Joakim
Mika
2007-04-30 11:34:31 UTC
Post by Joakim Majander
Miksi jännite pitää pysyä kurissa?
Laitteilla on oma käyttöjännitealueensa ja niitä ei ole hyvä ylitellä.
Valitettavasti vaurioitakin on jo käynyt. Tulee aika kalliiksi pidemmän
päälle.

Muutenkin tuo on aika normaalia että useimpaa meistä alkaa pelottamaan jos
tarjoaisi 230 V laitteelle vähän reilua 300 V jännitettä. Tuskin olisi enää
takuu voimassa :-)
Post by Joakim Majander
Tuo on aika normaalitilanne perämoottoreissa
Tämän olen todellakin huomannut ja sille pitäisi tehdä jotain.
Post by Joakim Majander
Varmaankin olet mitannut ko. jännitteet akku irroitettuna?
Tyhjäkäynti jännitteen kyllä. Kulutuskojeet olivat kyllä päällä.
Post by Joakim Majander
Voihan tuohon ostaa tai rakentaa jännitteensäätimen, jos kokee sen
tarpeelliseksi.

Näin luulisin. Mutta kysymys kuuluikin että millaisen ja löytyykö jostain
ohjetta? Mielellään saisi olla aika yksinkertainen että osaisin sellaisen
tehdä.
KariH
2007-04-30 12:36:27 UTC
Post by Joakim Majander
Post by Joakim Majander
Voihan tuohon ostaa tai rakentaa jännitteensäätimen, jos kokee sen
tarpeelliseksi.
Näin luulisin. Mutta kysymys kuuluikin että millaisen ja löytyykö jostain
ohjetta? Mielellään saisi olla aika yksinkertainen että osaisin sellaisen
tehdä.
Olisiko tuosta mitään apua: Loading Image...

Kari, GSF-1200/S
Mika
2007-05-02 05:25:19 UTC
Post by KariH
Olisiko tuosta mitään apua: http://koti.mbnet.fi/laurahan/1992/Laturi.jpg
Kiitoksia linkistä, kävin tutustumassa siihen.

Sen verran kuitenkin kommenttia, että kyseessähän on hieman erilainen
laturi. Ei siis tuollainen vaihtovirtageneraattori (3-vaihe) vaan
"valopuola".

Se mikä jäi mietityttämään on tuon laitteen toiminta (yksi piirisenä), että
mahtaakohan tuollainen kytkentä alkaa värähtelemään kuinka helpolla?

mika
KariH
2007-05-02 08:11:52 UTC
Post by Mika
Post by KariH
Olisiko tuosta mitään apua: http://koti.mbnet.fi/laurahan/1992/Laturi.jpg
Kiitoksia linkistä, kävin tutustumassa siihen.
Sen verran kuitenkin kommenttia, että kyseessähän on hieman erilainen
laturi. Ei siis tuollainen vaihtovirtageneraattori (3-vaihe) vaan
"valopuola".
Se mikä jäi mietityttämään on tuon laitteen toiminta (yksi piirisenä),
että mahtaakohan tuollainen kytkentä alkaa värähtelemään kuinka helpolla?
Onko se valopuola kelluva maahan nähden vai suoraan rungossa toisesta
päästään?

Noilla konkkien arvoilla säädinpaketti saatiin toimimaan kunnolla, vaikka
testivaiheessa jonkinmoinen kasa erilaisia komponentteja eri kytkennöissä
poltettiinkin. Yksipiirisestä käytöstä ei ole kokemusta, mutta tuon teko on
sen verran halpaa ettei kokeilu liene mahdotonta ainakaan kustannussyistä?

Kari, GSF-1200/S
Mika
2007-05-02 09:11:29 UTC
Post by KariH
Onko se valopuola kelluva maahan nähden vai suoraan rungossa toisesta
päästään?
En itseasiassa tiedä ollenkaan.

Voisin ehkä kuvitella että itse "puola" on kelluva, mutta tasasuuntaajan
jälkeen miinus (-) napa menee luonnollisesti koneen runkoon... En tiedä,
oletin näin. Pitää varmaan yrittää mitata.
Post by KariH
Noilla konkkien arvoilla säädinpaketti saatiin toimimaan kunnolla, vaikka
testivaiheessa jonkinmoinen kasa erilaisia komponentteja eri kytkennöissä
poltettiinkin.
Näin varmaan toimiikin. Konkathan saavat oikeassa paikassa aikaan sopivan
"rauhallisen" käyrämuodon.

Se tuollaisessa on-off säädössä arvelluttaa että kun jänniteraja ylittyy ja
kuorma kytkeytyy päälle niin jännite romahtaa heti alas ja kuorma irtoaa
piiristä -> jännite pompsahtaa jälleen ylös.... jne
Post by KariH
Yksipiirisestä käytöstä ei ole kokemusta, mutta tuon teko on sen verran
halpaa ettei kokeilu liene mahdotonta ainakaan kustannussyistä?
Asiaa tutkiskellaan ja mietitään, katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.

mika
KariH
2007-05-02 09:42:30 UTC
Post by Mika
Näin varmaan toimiikin. Konkathan saavat oikeassa paikassa aikaan sopivan
"rauhallisen" käyrämuodon.
Itseasiassa ne konkat ovat siellä siksi että tyristorit toimisivat halutulla
tavalla, eivätkä vetäisi säätöpiirejä heti kiinni. Siellä pyöri reilusti yli
sadan voltin nopeita piikkejä normaalin säätöjännitteen seassa, jotka
sotkivat toiminnan heti. Suzukin sähkökuvasta muun muassa kyseiset konkat
olivat "unohtuneet" kokonaan pois..
Post by Mika
Se tuollaisessa on-off säädössä arvelluttaa että kun jänniteraja ylittyy
ja kuorma kytkeytyy päälle niin jännite romahtaa heti alas ja kuorma
irtoaa piiristä -> jännite pompsahtaa jälleen ylös.... jne
Se palauttaa yli 14.4 V jännitteen takaisin käämille ja toimii akun kanssa
kuten alkuperäinenkin mp:n säädin.

Paha sanoa kokeilematta kuinka paljon esimerkiksi ajovalolamppu ehtii
välkkyä eri kierroksilla yhdellä käämillä, toisaalta GSX-1100ESD:lla oli
mahdollista ajaa vain kahden käämin ollessa kytkettynä säätimeen, kolmannen
ollessa valokytkimen ohjaamana irti - ilman sen suurempaa mittari- tai
muiden valojen välkkymistä.

Kerro kuinka kävi.

Kari, GSF1200/S
Joakim Majander
2007-04-30 12:45:57 UTC
Post by Mika
Post by Joakim Majander
Miksi jännite pitää pysyä kurissa?
Laitteilla on oma käyttöjännitealueensa ja niitä ei ole hyvä ylitellä.
Valitettavasti vaurioitakin on jo käynyt. Tulee aika kalliiksi pidemmän
päälle.
Oliko akku kiinni ja järkevän kokoinen (yli 60 Ah)? Oletko mitannut
18 V akku kiinni?
Post by Mika
Post by Joakim Majander
Tuo on aika normaalitilanne perämoottoreissa
Tämän olen todellakin huomannut ja sille pitäisi tehdä jotain.
Yleensä sille ei tarvitse tehdä mitään (muutenhan
perämoottorivalmistajatkin laittaisivat sen säätimen), koska akku
tasaa tilannetta JA auto/venekäyttöön tehdyt kunnolliset laitteet
kestävät aika reilua ylijännitettä.
Post by Mika
Näin luulisin. Mutta kysymys kuuluikin että millaisen ja löytyykö jostain
ohjetta? Mielellään saisi olla aika yksinkertainen että osaisin sellaisen
tehdä.
Tämä sitten jo riippuukin siitä mitä tarvitset. Jos lataat akkua,
tarvitset suurivirtaisen ~14 V antavan systeemin, muuten kelvannee
myös 12 V ja lisäksi et ehkä tarvitse koko tehoa, vaan vaikka 1 A,
jolloin kytkentä on vielä helppo ja halpa (1 regulaattori + 2 konkkaa,
yhteensä pari eroa).

Kun virrantarve nousee selkeästi yli 1 A tarvitaan jäähdytystä,
mahdollisesti ulkoinen tehotransistori ja/tai hakkurisysteemi jne.
samalla hinta ja monimutkaisuus kasvaa.

Samoin tulee haastetta, jos haluat nostaa alle 12 V jännitteen ja
samalla vempaimella myös rajoittaa.

Katsele vaihtoehtoja eri tapauksiin vaikkapa täältä:

http://www.national.com/appinfo/power/
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/teholahteet.html

Köyhän miehen systeemi jännitteenrajoitukseen voisi olla vaikkapa
jännitekytkin, joka kytkee riittävän kuorman (vaikkapa H4-lamppu), kun
jännite ylittyy. Tämähän voi olla myös manuaalinen, jos kuskilla on
jännitemittari edessään.

Joakim
Mika
2007-05-02 09:04:55 UTC
Post by Joakim Majander
Yleensä sille ei tarvitse tehdä mitään
Tässä tapauksessa kyllä mielelläni tekisin asialle jotain :-)
Post by Joakim Majander
Tämä sitten jo riippuukin siitä mitä tarvitset. Jos lataat akkua,
tarvitset suurivirtaisen ~14 V antavan systeemin, muuten kelvannee
myös 12 V ja lisäksi et ehkä tarvitse koko tehoa, vaan vaikka 1 A,
jolloin kytkentä on vielä helppo ja halpa (1 regulaattori + 2 konkkaa,
yhteensä pari eroa).

Sähkön kulutus on aika pientä ja akun latausvirratkin vaatimattomia, mutta
kyllä puhuisin lähinnä 5 A virroista 1 A sijaan. Lisäksi kun kone on
sähkökäynnisteinen on siinä mys tarjottava suurivirtainen yhteys akulta
starttimoottoriin.
Post by Joakim Majander
Kun virrantarve nousee selkeästi yli 1 A tarvitaan jäähdytystä,
mahdollisesti ulkoinen tehotransistori ja/tai hakkurisysteemi jne.
samalla hinta ja monimutkaisuus kasvaa.

Hakkuriin en mielelläni olisi menossa, koska siinä loppuu vähäninen
elektroniikan tietämykseni kesken. Tunnen kyllä perus regulaattoripiirit
(7812 yms.) mutta en muuten osaa suunnitella mitään sen monimutkaisempaa :-(
Post by Joakim Majander
Samoin tulee haastetta, jos haluat nostaa alle 12 V jännitteen ja
samalla vempaimella myös rajoittaa.

Nostamiseen ei ole mitään tarvetta tai ainakin näin kuvittelen. Ajoa
tyhjäkäynnillä on sen verran vähän että virtaska ei ole ainakaan vielä
loppunut kesken.
Post by Joakim Majander
Köyhän miehen systeemi jännitteenrajoitukseen voisi olla vaikkapa
jännitekytkin, joka kytkee riittävän kuorman (vaikkapa H4-lamppu), kun
jännite ylittyy. Tämähän voi olla myös manuaalinen, jos kuskilla on
jännitemittari edessään.

Tätä akun "rinnalle" kytkettävää lisäkuormaa jännitetason hillitsemiseksi
olen myös miettinyt.

Eli jos jännite lähtee kipuamaan yli 14 V kytkisi jokin kytkin kuormaa akun
rinnalle ja jännitetaso laskisi. Ainot pelko tässä on se, että jos tämä
kuorma alkaa värähtelemään päälle ja pois aiheuttaen ongelmia. Itse
ajattelin toteuttaa piirin jännitevalvonnan zenerillä ja sopivalla määrällä
diodeja (jotta saadan oikea jännitetaso). Tästä ohjaus FETille joka ohjaa
kuorman päälle tai pois.

Olisiko tässä tapauksessa parempi käyttää transistoria ja kuorman "hidasta"
päälle kytkemista kun FEtiä ja on-off kytkentää?

mika
Joakim Majander
2007-05-02 09:37:30 UTC
Post by Mika
Eli jos jännite lähtee kipuamaan yli 14 V kytkisi jokin kytkin kuormaa akun
rinnalle ja jännitetaso laskisi. Ainot pelko tässä on se, että jos tämä
kuorma alkaa värähtelemään päälle ja pois aiheuttaen ongelmia. Itse
ajattelin toteuttaa piirin jännitevalvonnan zenerillä ja sopivalla määrällä
diodeja (jotta saadan oikea jännitetaso). Tästä ohjaus FETille joka ohjaa
kuorman päälle tai pois.
Olisiko tässä tapauksessa parempi käyttää transistoria ja kuorman "hidasta"
päälle kytkemista kun FEtiä ja on-off kytkentää?
Hidas ohjaus (jonka se lineaariregukin tekee) olisi tietysti parempi,
mutta silloin se ohjain myös lämpenee paljon, koska vastus ei ole
olematon. Värähtelyn voi estää laittamalla kytkentään riittävästi
viivettä ja/tai hystereesiä.

Joakim
Mika
2007-05-02 11:00:04 UTC
Post by Joakim Majander
Hidas ohjaus (jonka se lineaariregukin tekee) olisi tietysti parempi,
mutta silloin se ohjain myös lämpenee paljon, koska vastus ei ole
olematon. Värähtelyn voi estää laittamalla kytkentään riittävästi
viivettä ja/tai hystereesiä.

Hienoa! Nyt aletaan pääsemään jutun juoneen.

Sen minäkin tiedän, että jotain pitäisi tehdä. Tiedän jopa summittaisen
ratkaisunkin, eli laitteen joka kytkee automaattisesti akun navoille lisää
kuormaa kun jännitetaso nousee yli 14-14.2 V tason.

Itse olisin saattanut pystyä tekemään ja suunnittelemaan laitteen jossa on
jonkinlainen jännitehaistelija ja kytkin kuormalle.

Zenereitä löytyy käsittääkseni 13 V ja 15 V jännitteille. Siis 13 V on vähän
liian vähän akun lataamiselle ja 15 V on jokusen verran liikaa. Mutta 13 V
zeneri plus pari diodia (á 0.7 V) tekisi jo 14.4 V jännitetason mikä
kuulostaisi hyvältä?

Plussasta diodeilla ja zenerillä vastuksen kautta maahan. Vastuksen ja
zenerin väliltä ohjaus FETin hilalle. Käsittääkseni jokin BUZ 11 on täysin
auki jollain n. 3 V hilajännitteellä? Jos piiriä pitäisi "hidastaa", niin
laittaisin jonkin 10-100 uF elkon hilalle - hidastaisi aukeamista ja
hidastaisi sulkeutumista.

FETti kytkisin esim. 5 ohm tehovastuksen akun navoille, eli kuorma olisi 15
V jännitteellä 3 A. Laturin maksimitehohan oli jotain 5-6A luokkaa.

Kuulostaisiko toimivalta?

Transistorilla en tuota osaa itse suunnitella. Jos trankku olisi jokin
2N3055 joka oli kai jotain 75 W tehonkestolle, niin sen pitäisi
jäähdytettynä kestää. Jos jännite olisi max 18 V, tavoite 14 V => 18-14 V =
4 V ja virta tuo 3A max eli jos oikein ymmärrän, niin 12 W pitäisi
hukkatehoa "kadottaa" mikä ei ole vielä mahdottoman paljon?

Jos kytkentään on parannusehdotuksia, otan niitä mielelläni vastaan. Jos
jollain on takataskussa vielä hyviä linkki viitteitä niin kuulisin niitäkin
mielelläni lisää.

mika
Aki Mannonen
2007-05-02 12:04:46 UTC
Post by Mika
Jos kytkentään on parannusehdotuksia, otan niitä mielelläni vastaan. Jos
jollain on takataskussa vielä hyviä linkki viitteitä niin kuulisin niitäkin
mielelläni lisää.
Piirsin kytkennän jollainen se voisi yksinkertaisimmillaan olla:
Loading Image...

Jos zener on 14V niin tuo leikkaa yli 14,6V jännitteen pois.

Darlington transistorin laittamalla selviää pienempitehoisella zenerillä
(pienitehoisia zenereitä on helpommin saatavilla). Darlingtonin
kanta-emitteri kynnysjännite on suurempi (1,2V) eli 14V zener on liikaa.
13V zenerillä jännitteeksi tulisi 14,2V

Tuolta löytyy hyvä valikoima darlingtoneja:
http://www.vekoy.com/default.php?cPath=40_172

Ja zenereitä:
http://www.vekoy.com/default.php?cPath=42_690_194&sort=2a&page=2
Aki Mannonen
2007-05-02 12:11:20 UTC
Post by Aki Mannonen
Post by Mika
Jos kytkentään on parannusehdotuksia, otan niitä mielelläni vastaan.
Jos jollain on takataskussa vielä hyviä linkki viitteitä niin kuulisin
niitäkin mielelläni lisää.
http://xs115.xs.to/xs115/07183/saadin1.jpg
Jos zener on 14V niin tuo leikkaa yli 14,6V jännitteen pois.
Darlington transistorin laittamalla selviää pienempitehoisella zenerillä
(pienitehoisia zenereitä on helpommin saatavilla). Darlingtonin
kanta-emitteri kynnysjännite on suurempi (1,2V) eli 14V zener on liikaa.
13V zenerillä jännitteeksi tulisi 14,2V
http://www.vekoy.com/default.php?cPath=40_172
http://www.vekoy.com/default.php?cPath=42_690_194&sort=2a&page=2
Sopivat komponentit:

http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=40_172_981&products_id=3170
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=42_690_194&products_id=3665

Jäähtytyslevyjäkin näyttää löytyvän:

http://www.vekoy.com/default.php?cPath=47_1133_1142
Joakim Majander
2007-05-02 13:44:58 UTC
Eikös tuohon voisi hyvin laittaa jonkun sopivan kuorman (kulkuvalot?)
trankun ja +:n väliin, jolloin trankun jäähdytystarve vähenisi
radikaalisti. Nythän kaikki teho menee trankkuun, kunnes jännite
laskee. Kuten huomasit riittävät jäähdytyslevyt ovat isoja ja aika
kalliita. Valoissa on tietysti se huono puoli, että niiden vastus
pienenee merkittävästi virran kasvaessa.

Kokemukseni mukaan perämoottorin laturit saattavat antaa aika
suurellakin teholla ylijännitettä (80-luvulla 20 hv Mariner poltti
usein 55 W hakuvalon, jolloin rakensin regu+tehotransistori
jännitteensäätimen, joka kuumeni railakkaasti).

Joakim
Mika
2007-05-03 05:19:43 UTC
Post by Joakim Majander
Eikös tuohon voisi hyvin laittaa jonkun sopivan kuorman (kulkuvalot?)
trankun ja +:n väliin

Varmaan voisikin... vajaavaisilla elektroniikan tiedoillani en kuitenkaan
näkisi siihen mitään estettä?

Ongelma on vain se, että veneessä ei ole varsinaisia kulkuvaloja, ainoastaan
pikkuisen elektroniikkaa joiden tehonkulutus on murto-osa kulkuvaloihinkin
verrattuna.
Post by Joakim Majander
jolloin trankun jäähdytystarve vähenisi radikaalisti. Nythän kaikki teho
menee trankkuun, kunnes jännite laskee.
Osittain näinkin ja toisaalta pieni vastus piirissä ainakin tuntuu hieman
paremmalta kuin käyttöjännitteen vieminen suoraan maihin.
Post by Joakim Majander
Kuten huomasit riittävät jäähdytyslevyt ovat isoja ja aika
kalliita.

Juu isohkoja, mutta ei toivottoman isoja. Tuo jäähdytyslevy tai sen koko ei
ole se ongelma. Kunhan nyt vain saataisiin tuo jännite kuriin.
Post by Joakim Majander
Kokemukseni mukaan perämoottorin laturit saattavat antaa aika
suurellakin teholla ylijännitettä (80-luvulla 20 hv Mariner poltti
usein 55 W hakuvalon, jolloin rakensin regu+tehotransistori
jännitteensäätimen, joka kuumeni railakkaasti)

Siis omat kokemukseni ovat juuri saman suuntaiset. Jännitetasohan on ollut
tässä systeemissä se ongelma alusta lähtien. Jännitteet nousevat akun
kannalta aivan tolkuttomiin arvoihin ja elektroniikkaakin on särkynyt.

Siitä syystä olen nyt hakemassa jonkinlaista ratkaisua.

Laskinko jotain väärin tuon tehonhäviön suhteen kun arvioin hävitettävän
tehon olevan jotain parinkymmenen watin luokkaa (esim. 18 V - 14 V = 4 V ja
5 A -> 4 V * 5 A = 20 W). Tyypillisen "keskikokoisen" jäähdytyslevyn
lämpövastushan on jotain 2°K/W, joka käsittääkseni sanoisi jotain 40°C
lämpenemää täydellä teholla (Tamb+dT=Tmax -> 20°C+40°C=60 °C). Ei kuulosta
vielä mitenkään pahalta?

Tuon lämmönhän voisi johtaa veneen penkkiin, niin saisi ilmaisen
penkinlämmittimen käyttöönsä :-)

mika
Aki Mannonen
2007-05-03 05:55:48 UTC
Post by Mika
Osittain näinkin ja toisaalta pieni vastus piirissä ainakin tuntuu hieman
paremmalta kuin käyttöjännitteen vieminen suoraan maihin.
Se transistori siinä toimii vastuksena. Transistori ja valopuola
lämpenee. Jos tuon tekisi hakkuritekniikalla (PWM) niin suurin osa
lämmöstä jäisi valopuolaan, mutta tuo säätimen lämpeneminen ei tainnut
olla ongelma?
Post by Mika
Laskinko jotain väärin tuon tehonhäviön suhteen kun arvioin hävitettävän
tehon olevan jotain parinkymmenen watin luokkaa (esim. 18 V - 14 V = 4 V ja
5 A -> 4 V * 5 A = 20 W).
Tuota luokkaa se todennäköisesti on, mutta se selviää vain kokeilemalla.
Aki Mannonen
2007-05-03 08:00:05 UTC
Post by Aki Mannonen
Post by Mika
Laskinko jotain väärin tuon tehonhäviön suhteen kun arvioin
hävitettävän tehon olevan jotain parinkymmenen watin luokkaa (esim. 18
V - 14 V = 4 V ja 5 A -> 4 V * 5 A = 20 W).
Tuota luokkaa se todennäköisesti on, mutta se selviää vain kokeilemalla.
Jäähdytyslevyn mitoituksen jätän viisaammille :)
Joakim Majander
2007-05-03 08:12:35 UTC
Post by Mika
Laskinko jotain väärin tuon tehonhäviön suhteen kun arvioin hävitettävän
tehon olevan jotain parinkymmenen watin luokkaa (esim. 18 V - 14 V = 4 V ja
5 A -> 4 V * 5 A = 20 W).
Jos tehoa olisi niin paljon, että se riittäisi polttamaan 55 W lampun,
pitäisi virtaa tulla enemmän kuin 55 W @ 14 V, sillä autossahan on tuo
14 V ja lamput kestävät pitkään. Saattaa siis olla, että trankku
lämpenee vaikkapa 60 W teholla. Voi myös olla niin, että jo pienikin
teho laskee antojännitteen 14 V tasolle.
Post by Mika
Tyypillisen "keskikokoisen" jäähdytyslevyn
lämpövastushan on jotain 2°K/W, joka käsittääkseni sanoisi jotain 40°C
lämpenemää täydellä teholla (Tamb+dT=Tmax -> 20°C+40°C=60 °C). Ei kuulosta
vielä mitenkään pahalta?
Nuo lämpeämisarvot perustuvat johonkin standarditilanteeseen
(varmaankin tehokas ilmankierto), joten saattaa olla, että sinulla
lämpeää enemmän, varsinkin jos tehoa tuleekin 60 W.

Joakim
Timiheli
2007-05-03 16:39:57 UTC
"Joakim Majander" <***@luukku.com> kirjoitti Jos tehoa olisi
niin paljon, että se riittäisi polttamaan 55 W lampun,
Post by Joakim Majander
14 V ja lamput kestävät pitkään. Saattaa siis olla, että trankku
lämpenee vaikkapa 60 W teholla. Voi myös olla niin, että jo pienikin
teho laskee antojännitteen 14 V tasolle.
Jos 55W poltin "palaa", veikkaisin ennemminkin, että hakuvalon poltin oli
halogeenipoltin ja perämoottorin virran ulosotto antaa suodattamatonta
tasasuunnattua sähköä. Tällaista ei halogeenipoltin pitkään kestä.
Harri
Joakim Majander
2007-05-03 21:02:17 UTC
Post by Timiheli
Jos 55W poltin "palaa", veikkaisin ennemminkin, että hakuvalon poltin oli
halogeenipoltin ja perämoottorin virran ulosotto antaa suodattamatonta
tasasuunnattua sähköä. Tällaista ei halogeenipoltin pitkään kestä.
Harri
Ainakin pienehköjen perämoottoreiden "laturit" toimivat juuri noin eli
kallis "lataussäätimen" nimellä myyty laite on ainoastaan
tasasuuntaussilta tai jopa pelkkä diodi, jolloin puolet tehosta jää
saamatta.

Onko se tosiaan haitallista halogeenivalolle? Ehtiikö hehkulanka siis
jäähtyä ja ylikuumentua (taajuus tyypillisesti 100-200 Hz) vai onko
asialle jokin mystisempi selitys?

Joakim
Mika
2007-05-04 05:32:51 UTC
Post by Timiheli
Jos 55W poltin "palaa", veikkaisin ennemminkin, että hakuvalon poltin oli
halogeenipoltin ja perämoottorin virran ulosotto antaa suodattamatonta
tasasuunnattua sähköä. Tällaista ei halogeenipoltin pitkään kestä.
Harri
Onko se tosiaan haitallista halogeenivalolle? Ehtiikö hehkulanka siis
jäähtyä ja ylikuumentua (taajuus tyypillisesti 100-200 Hz) vai onko
asialle jokin mystisempi selitys?

Ei ole todellakaan haitallista. Ei se polttimo tuosta pala vaan muista
tekijöistä.

mika
Jani Alho
2007-05-04 12:28:03 UTC
Ylimääräinen lämpö on veneessä helppo hukata.. ripa vaan laidan yli niin
pysyy viilenä ja ei varmaan yli kuumene.. no ainakin uimavetet lämpiää ;))
Pekka Miettinen
2007-04-30 13:10:27 UTC
Post by Mika
Jännitevaihtelu on
suurinpiirtein jotain 8.18 V välillä.
Älä pidä hullua jännityksessä, vaan paljasta myös maksimijännite ;)
Post by Mika
Mikähän olisi fiksu ratkaisu jännitteiden kurissa pitämiseksi?
Asiaa on pohdittu ennenkin:
http://tinyurl.com/2xnue7

Jos askartelu ei kiinnosta, niin tarvikevaraosana saa yksi tai
kaksijohtoisia moottoripyörän/moottorikelkan jännitteensäätimiä
muutamalla kympillä.

T: Pekka
Aki Mannonen
2007-05-02 09:38:25 UTC
Post by Mika
Perämoottorin latauspuolasta tulee ulos säätämätöntä tasajännitettä. Jännite
vaihtelee huomattavasti kierrosluvun mukaan. Jännitevaihtelu on
suurinpiirtein jotain 8.18 V välillä. Maksimitehoksi ilmoitetaan jotain 70
W/12 V (n. 5.6 A).
Mikähän olisi fiksu ratkaisu jännitteiden kurissa pitämiseksi?
Yksinkertaisimman saa kun laittaa zenerin leikkaamaan ylimääräiset pois.
Voi vaatia tosin sen verran ison zenerin, että voi olla vaikea löytää,
mutta sitten voi laittaa tehotransistorin zenerin avuksi. Tuskin sitä
paljon tarvitsee kuormittaa, että se muutaman voltin notkahtaa jos
kerran ilman kuormaa on 18V ja akulle pitäisi kuitenkin jäädä 14,4V että
se latautuu.
Aki Mannonen
2007-05-02 09:43:59 UTC
Post by Aki Mannonen
Yksinkertaisimman saa kun laittaa zenerin leikkaamaan ylimääräiset pois.
Voi vaatia tosin sen verran ison zenerin, että voi olla vaikea löytää,
mutta sitten voi laittaa tehotransistorin zenerin avuksi. Tuskin sitä
paljon tarvitsee kuormittaa, että se muutaman voltin notkahtaa jos
kerran ilman kuormaa on 18V ja akulle pitäisi kuitenkin jäädä 14,4V että
se latautuu.
Vai oliko siinä akku kiinni kun mittasit tuon 18V ?
Mika
2007-05-02 11:09:55 UTC
Post by Aki Mannonen
Yksinkertaisimman saa kun laittaa zenerin leikkaamaan ylimääräiset pois.
Joo, joo, mutta mistäs löydät sellaisen Zenerin joka kestää?
Post by Aki Mannonen
Voi vaatia tosin sen verran ison zenerin, että voi olla vaikea löytää
Suurimmat mitä minä olen luetteloissa nähnyt ovat olleet 5 W. Saattaa olla
suurempiakin, muten ole törmännyt.
Post by Aki Mannonen
mutta sitten voi laittaa tehotransistorin zenerin avuksi.
Osaatko antaa kytkennän tiedot ja komponenttien arvot?

Olen todellakin täysin kokematon tuon elektroniikan suunnittelussa. Ideoiden
esittelijöitä kyllä löytyy, mutta ei sellaista joka osaisi neuvoa itse
kytkennän ja komponenttien arvojen kanssa...
Post by Aki Mannonen
Tuskin sitä paljon tarvitsee kuormittaa, että se muutaman voltin notkahtaa
Näin minäkin epäilen, mutta ehkäpä kuitenkin 1-2 A luokkaa?

mika
Mika N <isoveli AT iki DOT fi>
2007-05-04 10:56:03 UTC
Post by Mika
Perämoottorin latauspuolasta tulee ulos säätämätöntä tasajännitettä. Jännite
vaihtelee huomattavasti kierrosluvun mukaan. Jännitevaihtelu on
suurinpiirtein jotain 8.18 V välillä. Maksimitehoksi ilmoitetaan jotain 70
W/12 V (n. 5.6 A).
Mikähän olisi fiksu ratkaisu jännitteiden kurissa pitämiseksi?
Miten olisi nationalin LM2679?

http://www.national.com/pf/LM/LM2679.html

Sieltä löytyy ohjeet yms. ja siinä saa muutamalla oheiskomponentilla
regulaattorin, jolla saat täytettyä tarvitsemasi tehtävän. Sisältäen
virranrajoituksen yms.
Mikä parasta, se ei kiusaa valopuolaa tms. kuten typerät
shuntti-tyyppiset Harley-Davidson regulaattorit.

Elfalla näkyy maksavan yksin kappalein 8.67,-
http://www.elfa.se/elfa-bin/dyndok.pl?dok=10475.htm


73'de
Mika
Mika
2007-05-04 12:21:04 UTC
Post by Mika N <isoveli AT iki DOT fi>
Miten olisi nationalin LM2679?
Aika yksinkertaiselta näyttää. Täytyy vähän tutkia että miten komponentit
löytyy. Lähinnä pelkään tuossa tuota kelaa...
Post by Mika N <isoveli AT iki DOT fi>
Sieltä löytyy ohjeet yms. ja siinä saa muutamalla oheiskomponentilla
regulaattorin, jolla saat täytettyä tarvitsemasi tehtävän. Sisältäen
virranrajoituksen yms.
Virran rajoitus on aikas hieno juttu. Hyvältä kytkennältähän tuo vaikuttaa.
Post by Mika N <isoveli AT iki DOT fi>
Mikä parasta, se ei kiusaa valopuolaa tms. kuten typerät shuntti-tyyppiset
Harley-Davidson regulaattorit.
Tätä puolan "kusaamista" minäkin olen miettinyt. Ilmeisesti puolan lämpötila
nousee jonkin verran kun siihen kytketään vakiokuormaa jännitetason kurissa
pitämiseksi? Eihän se ole kovin tehokasta tai hyödyllistä polttaa osa
sähköstä lämmöksi. Pitää miettiä jotain "penkinlämmitintä", ehkä siitä olisi
jotain iloa :-)

Eniten kuitenkin huolestuttaa tuo veneen sähköjärjestelmän perinteinen
rakenne jossa pitäisi toteutua seuraavat kolme asiaa:
a) akun lataus, jossa loppujännite ei kauheasti saisi ylittää 14 V
b) starttimoottorin ottama käynnistysvirta pitäisi pystyä toimittamaan
akulta samoja laturilta tulevia johtoja myöten takaisin koneeseen
c) valojen ja hupielektroniikan vaatimukset tasaisesta, häiriöttömästä 12 V
sähköstä.

En tiedä miten tuollainen erillinen säädin pitäisi tuonne järjestelmään
"oikeaan väliin" ympätä?

mika
Joakim Majander
2007-05-04 12:38:07 UTC
Post by Mika
Eniten kuitenkin huolestuttaa tuo veneen sähköjärjestelmän perinteinen
a) akun lataus, jossa loppujännite ei kauheasti saisi ylittää 14 V
b) starttimoottorin ottama käynnistysvirta pitäisi pystyä toimittamaan
akulta samoja laturilta tulevia johtoja myöten takaisin koneeseen
c) valojen ja hupielektroniikan vaatimukset tasaisesta, häiriöttömästä 12 V
sähköstä.
En tiedä miten tuollainen erillinen säädin pitäisi tuonne järjestelmään
"oikeaan väliin" ympätä?
Perinteiseen rakenteeseen kuuluu se, että laturilta tuleva ja
startille menevä virta menevät eri reittejä. Laita säädin joko
moottorin kopan sisään tai vedä laturilta tuleva piuha ulkopuoliseen
säätimeen. Kummassakin tapauksessa pitää irroittaa suora yhteys
laturin ja startin välillä, joka nyt lienee koneen sisällä. Laturilta
tuleva kaapeli ei tarvitse olla kuin 2,5 mm2 tjsp. pituudesta
riippuen.

Tuolla Nationalin sivuilla (jonne annoin linkit pari päivää sitten) on
suunnittelutyökalut hakkureille. Muista katsoa mikä on tarvittava
tulojännitteen arvo ja mitä tapahtuu, jos ei olla ko. alueella.

Joakim
Mika
2007-05-07 05:39:15 UTC
Post by Joakim Majander
Kummassakin tapauksessa pitää irroittaa suora yhteys
laturin ja startin välillä, joka nyt lienee koneen sisällä. Laturilta
tuleva kaapeli ei tarvitse olla kuin 2,5 mm2 tjsp. pituudesta
riippuen.

Miten sitten mahtaa käydä laturin jännitetason, jos sen perässä on säädin
joka ottaa syntyvästä virrasta "käyttöön" vain sen joka on alle 14 V? (ehkä
vähän huonosti muotoiltu kysymys :-)

Eli se mitä pelkään tuollaisessa kytkennässä on se, että kun laturi tuottaa
määrätyllä kuormalla tietyn kokoisen ylijännitteen ja siitä leikataan yli
14V osa pois, niin pieneneekö laturin kuorma itseasiassa tästä ja laturin
jännite jatkaa "villiä" nousemista? Pelkään että jos laturin jännitetasoa ei
saada kuormituksella pysymään alhaisena, nousee laturin jännite niin
suureksi (yli 30 V) että jännitetason säätämiseksi tarkoitettu säädin
tuhoutuu...

mika
Joakim Majander
2007-05-07 06:45:20 UTC
Post by Mika
Eli se mitä pelkään tuollaisessa kytkennässä on se, että kun laturi tuottaa
määrätyllä kuormalla tietyn kokoisen ylijännitteen ja siitä leikataan yli
14V osa pois, niin pieneneekö laturin kuorma itseasiassa tästä ja laturin
jännite jatkaa "villiä" nousemista? Pelkään että jos laturin jännitetasoa ei
saada kuormituksella pysymään alhaisena, nousee laturin jännite niin
suureksi (yli 30 V) että jännitetason säätämiseksi tarkoitettu säädin
tuhoutuu...
Jos laitat regulaattorin (lineaari tai hakkuri), se kuormittaa laturia
vain sillä teholla, mikä otetaan ulos (+ regun hyötysuhde). Jos akkusi
on aivan täynnä ja muuta kuormaa ei ole, tämä kuorma ei ole kuin pari
wattia. Sinun pitää kokeilla miten suureksi jännite nousee.

Joakim
Mika
2007-05-07 06:57:08 UTC
Post by Joakim Majander
Jos laitat regulaattorin (lineaari tai hakkuri), se kuormittaa laturia
vain sillä teholla, mikä otetaan ulos (+ regun hyötysuhde). Jos akkusi
on aivan täynnä ja muuta kuormaa ei ole, tämä kuorma ei ole kuin pari
wattia. Sinun pitää kokeilla miten suureksi jännite nousee.

Suo siellä, vetelä täällä. Siis kummassakin menetelmässä on siis omat hyvät
ja huonot puolensa. Tosin näinhän se on lähes joka hommassa.

Tuo jännitteen nousemisen kokeilu vaan kuulostaa vähän pahalta.
Käyttöohjekirjahan kieltää ehdottomasti irrottamaan akkua koneesta.
Määrätyllä tavalla tämä (kaltainen) tilanne tulee eteen "sarjareguloinnilla"
kun akku on täysin latautunut ja muuta kuormaa on vain muutaman mA edestä?

Olisiko sittenkin parempi kuormittaa sitä laturia rinnalta "suoraan" maihin
ja pitää sillä jännitetaso kurissa, vaikka laturi siitä vähän lämpeneekin
enemmän? Äkkiseltään luulisi, että laturi ei tarvitse kovin montaa ampeeria
kuormaa jos jännitetaso säädetään noin 14 V kohdille?

mika
Joakim Majander
2007-05-07 08:05:14 UTC
Post by Mika
Käyttöohjekirjahan kieltää ehdottomasti irrottamaan akkua koneesta.
Sinänsä erikoinen vaatimus, että samanlainen lataussysteemi on myös
startittomissa koneissa, joissa ei akkua ole pakko käyttää.
Käsittääkseeni vaaravyöhekkäällä on vain tasasuuntaussilta, joka
elektroniikkaliikkeessä maksaa enintään pari euroa.

Joakim
Mika
2007-05-07 09:31:54 UTC
Post by Joakim Majander
Sinänsä erikoinen vaatimus, että samanlainen lataussysteemi on myös
startittomissa koneissa, joissa ei akkua ole pakko käyttää.

En kauheasti tunne eri koneiden välisiä rakenne-eroja, mutta.... ainakin
tässä koneessa on kaksi eri laturia. Siis laturi joka tuottaa koneen
sytytyksen vaatiman energian ja sitä kautta kipinän tulpalle. Tämä on täysin
erillinen järjestelmä koneen muusta sähköjärjestelmästä. Sitten on tuo
varsinainen laturi, ilmoitetulta teholtaan joku 75 W 12 V. Virraksi
muutettuna jotain 5-6 A.

Nämä kaksi laturia, ovat noin mekaanisesti täysin eri näköisiä, vaikka
toimivatkin varmaan samalla periaatteella. Ilmeisesti langan paksuudet/tehot
ja mitoitusjännitteet ovat sen verran erilaisia ja sytytysjärjestelmän
rakenteessa on huomioitu se, että ylijännitteitä ei pääse syntymään.
Post by Joakim Majander
Käsittääkseeni vaaravyöhekkäällä on vain tasasuuntaussilta, joka
elektroniikkaliikkeessä maksaa enintään pari euroa.

Näin saattaisi ollakin, tosin en ole yhtään varma. Ongelman muodostaa se,
että laturin johdot (kaksi keltaista piuhaa) menevät suhteellisen suureen
laatikkoon (pelikorttipakan kokoinen laatikko) ja "ulos lähtee" punainen
(ilmeisesti +), musta (ilmeisesti -) sekä violetti ja harmaa (ei mitään
hajua että mitä johtoja).

Kuulemma koneessa on jännitesäädin (maahantuojan mukaan) mutta
latausjännitteistä päätellen, ei ole (reilusti >14 V). Jos tuon laatikon
sisusta "palaa", on aika vaikea arvata mitä siellä on ollut kun on valettu
umpeen. Ilmeisestikin tasasuuntaussilta, mutta mitä muuta kun laatikko on
kuitenkin sen verran kookas, että siihen mahtuisi kymmenen tavallista
siltaa...

mika
Joakim Majander
2007-05-07 09:48:17 UTC
Post by Mika
Nämä kaksi laturia, ovat noin mekaanisesti täysin eri näköisiä, vaikka
toimivatkin varmaan samalla periaatteella. Ilmeisesti langan paksuudet/tehot
ja mitoitusjännitteet ovat sen verran erilaisia ja sytytysjärjestelmän
rakenteessa on huomioitu se, että ylijännitteitä ei pääse syntymään.
Post by Joakim Majander
Käsittääkseeni vaaravyöhekkäällä on vain tasasuuntaussilta, joka
elektroniikkaliikkeessä maksaa enintään pari euroa.
Näin saattaisi ollakin, tosin en ole yhtään varma. Ongelman muodostaa se,
että laturin johdot (kaksi keltaista piuhaa) menevät suhteellisen suureen
laatikkoon (pelikorttipakan kokoinen laatikko) ja "ulos lähtee" punainen
(ilmeisesti +), musta (ilmeisesti -) sekä violetti ja harmaa (ei mitään
hajua että mitä johtoja).
Kaikissa perämoottoreissa, joissa on "valovirtaulostulo" tai "laturi"
on tietääkseeni erillinen käämitys tälle ja sytytyspuolalle. Kahdesta
ylimääräisestä johdosta ainakin toinen lienee tarkoitettu
kierroslukumittarille, joka perämoottoreissa yleensä lukee pulssit
valovirtapuolan tasasuuntaamattomasta piuhasta. Epäilen siis, että
toinen (kummatkin?) noista on suoraan kytketty toiseen keltaiseen.

Eikös nykyisissä koneissa enää tule manuaalin mukana sähkökaaviota,
josta tällaiset jutut selviäisivät?

Viimeksi puuhailin Marinet 4 M:n latauksen kanssa ja sen kytkikset
löysin netistä. Siinäkin oli keltaiset johdot laturilta ja
tasasuuntauksena pelkkä diodi. Vaihdon sen tasasuuntaussiltaan,
jolloin latausvirta tuplaantui ja saavutti jopa ilmoitetun (4 A),
mutta vain hyvin korkeilla kierroksilla.

Tuo antoi muuten diodilla täysillä huudattamalla ilman akkua vain ~15
V ja "tavallisilla" kierroksilla alle 10 V, mutta latasi silti ~1 A
akkuun kytkettynä.

Joakim
Mika
2007-05-07 10:32:43 UTC
Post by Joakim Majander
Kaikissa perämoottoreissa, joissa on "valovirtaulostulo" tai "laturi"
on tietääkseeni erillinen käämitys tälle ja sytytyspuolalle.

Ok
Post by Joakim Majander
Kahdesta ylimääräisestä johdosta ainakin toinen lienee tarkoitettu
kierroslukumittarille, joka perämoottoreissa yleensä lukee pulssit
valovirtapuolan tasasuuntaamattomasta piuhasta.

Ok, muistaakseni kierroslukumittarin yhteydessä puhuttiin jotain seuraavista
väreistä:
- harmaa = ign
- violetti = pulse
- musta = gnd
(näin siis ulkomuistista)
Eli olisi jotain: harmaa = 12 V virta-avaimelta, violetti = suuntaamaton
"vaihtovirta" ja musta = miinus(-)
Post by Joakim Majander
Eikös nykyisissä koneissa enää tule manuaalin mukana sähkökaaviota,
josta tällaiset jutut selviäisivät?

Ei tullut ei, mikä manuaali? :-(

Viitteitä johonkin linkkiin, mistä kytkentäkaavioita näkyy otetaan vastaan
:-)
Post by Joakim Majander
Tuo antoi muuten diodilla täysillä huudattamalla ilman akkua vain ~15
V ja "tavallisilla" kierroksilla alle 10 V, mutta latasi silti ~1 A
akkuun kytkettynä.

Tekisiköhän yleismittarin taajuusraja jotain hämminkiä jännitteen todellisen
tehollisarvon mittaukseen? Käsittääkseni tavallisen yleismittarin AC-alueen
ylärajataajuus oli jotain 500 Hz. Jos perämoottori ottaa tuollaiset yli 5000
kierrosta maksimissaan, niin eikö taajuuskin ole sitten tuo 5 kHz?

mika
Joakim Majander
2007-05-07 11:22:25 UTC
Tässä joitain kytkiksiä:
http://www.maxrules.com/wireindex.html

Ainakin Tohatsun manuaaleissa on kytkikset:
http://www.tohatsu.com/tech_info/manuals.html

Joakim