Historic race Ahvenisto

[Asko Wolf]

BANG! Maailmankaikkeuden historia./Neutriino.
Neutriinot ovat pieniä ja hyvin kevyitä hiukkasia. Niitä syntyy
ydinfuusiossa, jotka toimivat tähtien (esimerkiksi Auringon,
perusydinvoimalan) energian lähteinä. Useiden vuosien ajan neutriinojen
oletettiin olevan massattomia, mutta nykyään tiedetään että niillä on pienen
pieni massa, tosin liian pieni pimeän materian ongelman selittämiseen.
Massan olemassaolo ratkaisi pitkään mieliä askarruttaneen
"neutriino-ongelman", jonka mukaan havaitsimme vähemmän neutriinoja
Auringosta kuin teorian mukaan olisi pitänyt. Pieni massa antaa neutriinon
vaihtua kolmen olomuodon- elektronin, myonin ja tau-neutriinon- välillä sen
tullessa Auringosta maahan.

*Tässä on siis keskeistä tajuta, että kvanttiydinfyysikkojen neutraaliksi
"aiemmin väärin" ilmoittama ydinvoimalatehokadon 17% neutriinosäteily
ympäristöbiotooppin on myös potentiaaliltaan siis yllä mainitusti
elektronisäteilyä. Ja kuten on syytä tietää elektronisäteily tunnetaan
paremmin ns. beettasäteilyn elektronituotoksena! Jälleen huomaamme miten
härskisti ydinala valehtelee aiheesta. Ydinvoimalassa mittareissa näkymätön
neutriinosäteily läpäisee kaikki säteilysuojat se sen jälkeen muuttujana
synyttää äärimmäisen tuhoisaa beettasäteilyä. Toki sen lisäksi, että
neutriinon osuessa protoniin syntyy 1 000 000eV gammaterssi myös.

Aiemmat havaintolaitteet pystyivät havaitsemaan vain kaikkein kevyintä
tyyppiä. Neutriinojen ilmenemismuotojen lukumäärä voidaan ennustaa
alkuräjähdysteoriasta. Samalla haastetaan tiukasti teoria, jonka mukaan
maailmanmkaikeus alkoi kuumassa tiheässä tilassa.

Neutroni.
Atomiytimet koostuvat kahden tyyppisistä hiukkasista, neutroneista ja
protoneista, ja nämä molemmat hiukkastyypit taas koostuvat kolmesta
kvarkista. Neutronit painavat melkein yhtä paljon kuin protonit, mutta ovat
varauksettomia. Supernovaräjähdyksen äärimmäisissä olosuhteissa protonit ja
elektronit voivat yhdistyä ja muodostaa neutroneja, jolloin kuolevan tähden
ytimestä syntyy tiheä neutronitähti. Neutronitähden maksimimassan oletetaan
olevan noin kahdeksan Auringon massaa: tätä suuremmat luhistuisivat mustiksi
aukoiksi.

[Lauri Nieminen]

M.T.09.05-08.Tanskan insinööriliitossa uskotaan uusiutuvaan energiaan
"Energiasuunnitelma 2030"- nimisen raportin (ES). Sen tekoon osallistui 1
600 insinööriä ja muita energia-asiantuntijoita. ES:stä sijoitukset
uudisenergiaan ovat ekologisesti ja taloudellisesti hyvin perusteltuja.
Samoin varteenotettavia vientimahdollisuuksia. Uudisenergia tulee rajusti
lisääntymään. Tanska pääsee v.2030 pitkälle kokonaan uudisenergiaan.
Arvellaan 50% osuutta jo silloin.

Kasvihuonepäästöistä poistuu 60% ja näin säästyy 15 miljardia kruunua/v.
Investointitulojen kasvuksi 30 miljardista 160 miljardiin v-30. Säästöä 845
petajoulesta 580 petajouleen. Suomessa 1 400 petajoulea. Teollisuus voi
vähentää 30%! Säästöä tästä 6 miljardia kruunua. Takaisinmaksuaika
investoinneista 6-7 vuodessa. Tähän budjetti 107 milj. euroa. Rakennusten
energiankulutuksen puolitus 2030. 15% tulisi aurinkoenergiasta. Sähköstä
pois 40%. Jo 2020 jälkeen rakennettavien talojen arvioidaan olevan JO
energianeutraalin. Energiasäästösäätiöön pannaan miljardi kruunua.

Liikenne Tanskassa vielä kasvaa 2%/v. Siitä tullaan poistamaan 20%
nykytasosta korvaamalla siitä biopolttoaineella. Viidennes sähköautoihin.
Rautateille lisäystä. Verotus suosimaan ympäristöystävällisiä autoja.
Kuljetuksiin 200 miljardia kruunua l. 27miljardia. Vähentäen
terveydenhuoltoa, ruuhkien ja ympäristönsuojelun menot. Huomattavasti
nykyistä suurempi osuus uusiutuvista lähteistä. Tuulipuolella Tanska suuntaa
merien offshoretuulivoimaan. ES:n tavoite on kaksinkertaistaa tuulivoimaansa
sähköstä huikeaan 60 prosenttiin!!!

Aurinkosoluille 2030 ennakoidaan 2% ja aaltovoiman 5% sähköntuotannosta.
Aaltovoimaa pidetään erittäin merkittävänä. Biomassasta ennakoidaan 30%
v.2030. Mukana biopolttoaineiden 20%. Biokaasuun luotetaan, samoin uuden
sukupolven biopolttoaineisiin. Näihin Tanska sijoittaa paljon.
Biopolttoainesektorikasvaa 20 miljardiin kruunuun 2,7miljardiin euroon.
Kolmannes 2030 voimaloista käyttää jo tehokkaita polttokennoja ja
lämpöpumput ovat arkilaitteita. Tutkimuksiin nostetaan 350 miljoonasta
miljardiin kruunuun. Valtio kevittää uudisenergiainvestointiriskittömämpiä
syöttötariffeja. "Saastuttaja maksaa periaatteella!"(Suomessa ydinalalle
moinen olisi ennenkokematonta!)

Suositellaan luopumista verotuksesta joka estää siirtymistä fossiileista
uudisenergiaan. Lentopetrolille veroa. Tanskassa on oleellisesti helpompaa
toteuttaa uutta energiapolitiikkaa. Valitettavasti meillä ei edelleenkään
olla valmiita sellaisiin toimiin, joilla kokonaisenergian kulutus saadaan
selvään laskuun ja uusiutuvan energian ja sitä tukevan teknologian käyttö
vahvaan nousuun.

U.B. Linström kehitys- ja ympäristökysymyksiin erikoistunen professorin
yleisöosastokirjoituslyhemnelmä.