JKPK sökö, konkka+vastus powerin mitoitus

[Markus]

Jääkaappipakastimen ohjainkortti pimeni. Virtalähteessä ei ole
muuntajaa, vaan konkka+vastus. Vastus on palanut, ensin lämmitettyään
värirenkaat tunnistamattomiksi.

Kortin käyttöjännite lienee 12 tai 24VDC. Konkka on 1 mikron, vastuksen
tehonkesto koosta päätellen 1W. Minkähän kokoinen tuo vastus voisi olla?

Potilas on Candy CFF 3650 (A-00) ja ohjainkortin tyyppi 41007946.
Googlettamalla samaa korttia näyttäisi olevan useissa Candyn lisäksi
ainakin Hoover merkkisissä kylmälaitteissa.

- Markus

[Timo Neuvonen]

Jääkaappipakastimen ohjainkortti pimeni. Virtalähteessä ei ole muuntajaa,
vaan konkka+vastus. Vastus on palanut, ensin lämmitettyään värirenkaat
tunnistamattomiksi.
Kortin käyttöjännite lienee 12 tai 24VDC. Konkka on 1 mikron, vastuksen
tehonkesto koosta päätellen 1W. Minkähän kokoinen tuo vastus voisi olla?
Potilas on Candy CFF 3650 (A-00) ja ohjainkortin tyyppi 41007946.
Googlettamalla samaa korttia näyttäisi olevan useissa Candyn lisäksi
ainakin Hoover merkkisissä kylmälaitteissa.

Pikaisesti suuruusluokkia ajatellen:
1 uF konkka 230 V 50 Hz kytkettynä vie n. 70 mA virran.
Jos vastukseen jäisi 10 V, tulisi siihen 700 mW häviö.
Tällöin vastus olisi 10 V / 70 mA = 140 ohm.

Jotta vastuksen häviö ei ainakaan kasva tuosta, niin resistanssi ei saa olla
tätä suurempi, jos oletus 1 W tehonkestosta meni oikein. Ensiarvauksena
tulisi mieleen kokeilla vaikka 100 ohm, silloin siihen hukkuu puolisen
wattia. Ei haitanne vaikka olisi vielä vähän pienempikin.

--
TiN

[Markus]

Post by Timo Neuvonen
Jotta vastuksen häviö ei ainakaan kasva tuosta, niin resistanssi ei saa
olla tätä suurempi, jos oletus 1 W tehonkestosta meni oikein.

Vastus on kooltaan 11,5x4,5mm. Keskeltä ohuempi, eli tavallisen
(metalli)kalvovastuksen muotoinen. Kuulostaako wattiselta, vai voisiko
tuo jopa olla 2W?

Post by Timo Neuvonen
Ensiarvauksena tulisi mieleen kokeilla vaikka 100 ohm, silloin siihen
hukkuu puolisen wattia. Ei haitanne vaikka olisi vielä vähän pienempikin.

Jäi ekasta viestistä pois, että kolmas rengas näyttää punaiselta, mutta
voi se alunperin olla ollut ruskeakin. Muista ei saa yhtään mitään selvää.

Rele on 24VDC, 16,7mA. Zenereitä on kaksi sarjassa, liekkö osa kortista
toimisi pienemmällä jännitteellä. Kokonaisvirrankulutus lienee luokkaa
20-30mA. Voisiko toi vastus siis olla myös virtaa rajoittamassa?

Vastus muuten on käynyt lämpöisenä pitkään. Ohjainboksin muovikotelo on
lievästi muuttanut muotoaan siltä kohtaa. Ilmaväliä on sen verran, ettei
satunnaisten sähköhäiriöiden ansiosta palaessaan lämmittäisi muovia niin
paljon. Toimisikohan tuo vastus siis myös sulakkeena? Merkitty kylläkin
kortille ihan R4, eikä FRx.

- Markus

[ap]

Post by Markus
Vastus on kooltaan 11,5x4,5mm. Keskeltä ohuempi, eli tavallisen
(metalli)kalvovastuksen muotoinen. Kuulostaako wattiselta, vai voisiko
tuo jopa olla 2W?

Joo. 2 W.

Post by Markus
Jäi ekasta viestistä pois, että kolmas rengas näyttää punaiselta, mutta
voi se alunperin olla ollut ruskeakin. Muista ei saa yhtään mitään selvää.
Rele on 24VDC, 16,7mA. Zenereitä on kaksi sarjassa, liekkö osa kortista
toimisi pienemmällä jännitteellä. Kokonaisvirrankulutus lienee luokkaa
20-30mA. Voisiko toi vastus siis olla myös virtaa rajoittamassa?
Vastus muuten on käynyt lämpöisenä pitkään. Ohjainboksin muovikotelo on
lievästi muuttanut muotoaan siltä kohtaa. Ilmaväliä on sen verran, ettei
satunnaisten sähköhäiriöiden ansiosta palaessaan lämmittäisi muovia niin
paljon. Toimisikohan tuo vastus siis myös sulakkeena? Merkitty kylläkin
kortille ihan R4, eikä FRx.

Kondensaattorin reaktanssi on n. 3,2 kohm. Eli 79 mA verkon
maksimijännitteeseen (253 V) kytkettynä. Tuosta voidaan laskea vastuksen
resistanssi koska teho "tiedetään" (arvioidaan tehoksi 1,8 W, koska
vastus on käynyt kuumana ja sillä uusi vastus tulee vielä kestämään).

R=P/I^2

Verkkojännite on yleensä välillä ±230 V, eli max 253 V. Hommaa
monimutkaistaa vielä verkon harmoniset yliaallot. Heitetään niille
hatusta korjaus 24 V + vastuksen jännitehäviö.

1,8/0,079^2=288 ohm

Otetaan lähin arvo: 270 ohm/2 W (330 ohm menisi varmasti vielä/veikkaan
alkuperäiseksi arvoksi)

[Näsä]

Post by ap

Post by Markus
Vastus on kooltaan 11,5x4,5mm. Keskeltä ohuempi, eli tavallisen
(metalli)kalvovastuksen muotoinen. Kuulostaako wattiselta, vai voisiko
tuo jopa olla 2W?

Joo. 2 W.

Post by Markus
Jäi ekasta viestistä pois, että kolmas rengas näyttää punaiselta, mutta
voi se alunperin olla ollut ruskeakin. Muista ei saa yhtään mitään selvää.
Rele on 24VDC, 16,7mA. Zenereitä on kaksi sarjassa, liekkö osa kortista
toimisi pienemmällä jännitteellä. Kokonaisvirrankulutus lienee luokkaa
20-30mA. Voisiko toi vastus siis olla myös virtaa rajoittamassa?
Vastus muuten on käynyt lämpöisenä pitkään. Ohjainboksin muovikotelo on
lievästi muuttanut muotoaan siltä kohtaa. Ilmaväliä on sen verran, ettei
satunnaisten sähköhäiriöiden ansiosta palaessaan lämmittäisi muovia niin
paljon. Toimisikohan tuo vastus siis myös sulakkeena? Merkitty kylläkin
kortille ihan R4, eikä FRx.

Kondensaattorin reaktanssi on n. 3,2 kohm. Eli 79 mA verkon
maksimijännitteeseen (253 V) kytkettynä. Tuosta voidaan laskea vastuksen
resistanssi koska teho "tiedetään" (arvioidaan tehoksi 1,8 W, koska
vastus on käynyt kuumana ja sillä uusi vastus tulee vielä kestämään).
R=P/I^2
Verkkojännite on yleensä välillä ±230 V, eli max 253 V. Hommaa
monimutkaistaa vielä verkon harmoniset yliaallot. Heitetään niille
hatusta korjaus 24 V + vastuksen jännitehäviö.
1,8/0,079^2=288 ohm
Otetaan lähin arvo: 270 ohm/2 W (330 ohm menisi varmasti vielä/veikkaan
alkuperäiseksi arvoksi)

Ja jotta laite saadaan toimimaan, pienennetään vielä pykälällä
vastusarvoa, ja suurennetaan sen tehonkestoa.
Ja vaihdetaan myös sen perässä oleva diori+ zeneri+lyytti.
Ja tietenkin se mikron konkka.

[ap]

Post by Markus
Jääkaappipakastimen ohjainkortti pimeni. Virtalähteessä ei ole
muuntajaa, vaan konkka+vastus. Vastus on palanut, ensin lämmitettyään
värirenkaat tunnistamattomiksi.
Kortin käyttöjännite lienee 12 tai 24VDC. Konkka on 1 mikron, vastuksen
tehonkesto koosta päätellen 1W. Minkähän kokoinen tuo vastus voisi olla?
Potilas on Candy CFF 3650 (A-00) ja ohjainkortin tyyppi 41007946.
Googlettamalla samaa korttia näyttäisi olevan useissa Candyn lisäksi
ainakin Hoover merkkisissä kylmälaitteissa.

Mikä zenerin jännite ja tehonkesto on?

Kondensaattori pitää sitten vaihtaa myös. Mielellään X2 tai parempi ja
vastus leimahtamatonta tyyppiä.

[Timo Neuvonen]

Post by ap

Post by Markus
Jääkaappipakastimen ohjainkortti pimeni. Virtalähteessä ei ole
muuntajaa, vaan konkka+vastus. Vastus on palanut, ensin lämmitettyään
värirenkaat tunnistamattomiksi.
Kortin käyttöjännite lienee 12 tai 24VDC. Konkka on 1 mikron, vastuksen
tehonkesto koosta päätellen 1W. Minkähän kokoinen tuo vastus voisi olla?
Potilas on Candy CFF 3650 (A-00) ja ohjainkortin tyyppi 41007946.
Googlettamalla samaa korttia näyttäisi olevan useissa Candyn lisäksi
ainakin Hoover merkkisissä kylmälaitteissa.

Mikä zenerin jännite ja tehonkesto on?

Minun mielestäni tällä ei ole oleellista merkitystä vaikka itseänikin se
uteliaisuudesta kiinnosti. Konkan pitäisi normaali toiminnassa rajoittaa
virta, ja vastus vaikuttaa lähinnä silloin kun tulee jotain nopeita
transientteja jotka menevät sarjakonkasta läpi. Kun konkan reaktanssi 50
Hz:llä on luokkaa kymmenkertainen verrattuna vastukseen, niin kokonaisuuden
impedanssin itseisarvoon vastus ei juuri vaikuta. Siksi toisessa vietissä
otin vastuksen mitoitusperusteeksi pelkästään virran jonka konkka
pahimmillaan voi vastukseen syöttää.

Post by ap
Kondensaattori pitää sitten vaihtaa myös. Mielellään X2 tai parempi ja
vastus leimahtamatonta tyyppiä.

--
TiN

[ap]

Post by Timo Neuvonen
Minun mielestäni tällä ei ole oleellista merkitystä vaikka itseänikin se
uteliaisuudesta kiinnosti. Konkan pitäisi normaali toiminnassa rajoittaa
virta, ja vastus vaikuttaa lähinnä silloin kun tulee jotain nopeita
transientteja jotka menevät sarjakonkasta läpi. Kun konkan reaktanssi 50
Hz:llä on luokkaa kymmenkertainen verrattuna vastukseen, niin
kokonaisuuden impedanssin itseisarvoon vastus ei juuri vaikuta. Siksi
toisessa vietissä otin vastuksen mitoitusperusteeksi pelkästään virran
jonka konkka pahimmillaan voi vastukseen syöttää.

Totta.

[Timo Neuvonen]

Post by ap

Post by Markus
Jääkaappipakastimen ohjainkortti pimeni. Virtalähteessä ei ole
muuntajaa, vaan konkka+vastus. Vastus on palanut, ensin lämmitettyään
värirenkaat tunnistamattomiksi.
Kortin käyttöjännite lienee 12 tai 24VDC. Konkka on 1 mikron, vastuksen
tehonkesto koosta päätellen 1W. Minkähän kokoinen tuo vastus voisi olla?
Potilas on Candy CFF 3650 (A-00) ja ohjainkortin tyyppi 41007946.
Googlettamalla samaa korttia näyttäisi olevan useissa Candyn lisäksi
ainakin Hoover merkkisissä kylmälaitteissa.

Mikä zenerin jännite ja tehonkesto on?

Minun mielestäni tällä ei ole oleellista merkitystä vaikka itseänikin se
uteliaisuudesta kiinnosti. Konkan pitäisi normaali toiminnassa rajoittaa
virta, ja vastus vaikuttaa lähinnä silloin kun tulee jotain nopeita
transientteja jotka menevät sarjakonkasta läpi. Kun konkan reaktanssi 50
Hz:llä on luokkaa yli kymmenkertainen verrattuna vastukseen, niin
kokonaisuuden impedanssin itseisarvoon vastus ei juuri vaikuta. Siksi
toisessa vietissä otin vastuksen mitoitusperusteeksi pelkästään virran jonka
konkka pahimmillaan voi vastukseen syöttää.

Post by ap
Kondensaattori pitää sitten vaihtaa myös. Mielellään X2 tai parempi ja
vastus leimahtamatonta tyyppiä.

--
TiN

[Näsä]

J kaappipakastimen ohjainkortti pimeni. Virtal hteess ei ole
muuntajaa, vaan konkka+vastus. Vastus on palanut, ensin l mmitetty n
v rirenkaat tunnistamattomiksi.
Kortin k ytt j nnite lienee 12 tai 24VDC. Konkka on 1 mikron, vastuksen
tehonkesto koosta p tellen 1W. Mink h n kokoinen tuo vastus voisi olla?
Potilas on Candy CFF 3650 (A-00) ja ohjainkortin tyyppi 41007946.
Googlettamalla samaa korttia n ytt isi olevan useissa Candyn lis ksi
ainakin Hoover merkkisiss kylm laitteissa.

Mik zenerin j nnite ja tehonkesto on?

Minun mielest ni t ll ei ole oleellista merkityst vaikka itse nikin se
uteliaisuudesta kiinnosti. Konkan pit isi normaali toiminnassa rajoittaa
virta, ja vastus vaikuttaa l hinn silloin kun tulee jotain nopeita
transientteja jotka menev t sarjakonkasta l pi. Kun konkan reaktanssi 50
Hz:ll on luokkaa yli kymmenkertainen verrattuna vastukseen, niin
kokonaisuuden impedanssin itseisarvoon vastus ei juuri vaikuta. Siksi
toisessa vietiss otin vastuksen mitoitusperusteeksi pelk st n virran jonka
konkka pahimmillaan voi vastukseen sy tt .

Kondensaattori pit sitten vaihtaa my s. Mielell n X2 tai parempi ja
vastus leimahtamatonta tyyppi .

--
TiN

Yllättävän vaikea tämä kondensaattorin ja vastuksen muodostama
jännitteenjako kytkentä ;)

[Markus]

Post by ap
Mikä zenerin jännite ja tehonkesto on?

Pyöreitä noin 5x2mm pintaliitososia 2 kpl. Osaatko tästä päätellä
tehonkeston? Jännite lienee yhteensä 24V.

Post by ap
Kondensaattori pitää sitten vaihtaa myös. Mielellään X2 tai parempi ja
vastus leimahtamatonta tyyppiä.

Miksi konkkakin pitää vaihtaa?

- Markus

[Näsä]

Post by Markus

Post by ap
Mikä zenerin jännite ja tehonkesto on?

Pyöreitä noin 5x2mm pintaliitososia 2 kpl. Osaatko tästä päätellä
tehonkeston? Jännite lienee yhteensä 24V.

Post by ap
Kondensaattori pitää sitten vaihtaa myös. Mielellään X2 tai parempi ja
vastus leimahtamatonta tyyppiä.

Miksi konkkakin pitää vaihtaa?
        - Markus

Koska konkka , läpilyönnin seurauksenana rikkoi vastuksen, pollo.
Aina korjatessasi etsi ja korjaa seurauksen lisäksi, myös syy.
Sanotaan muistaakseni, elektroniikan korjaajan paivakaskyssa, joka
paiva,
Korjaa tama pollo.

[PenaL]

Post by Näsä

Post by Markus

Post by ap
Mikä zenerin jännite ja tehonkesto on?

Pyöreitä noin 5x2mm pintaliitososia 2 kpl. Osaatko tästä päätellä
tehonkeston? Jännite lienee yhteensä 24V.

Post by ap
Kondensaattori pitää sitten vaihtaa myös. Mielellään X2 tai parempi ja
vastus leimahtamatonta tyyppiä.

Miksi konkkakin pitää vaihtaa?
- Markus

Koska konkka , läpilyönnin seurauksenana rikkoi vastuksen, pollo.
Aina korjatessasi etsi ja korjaa seurauksen lisäksi, myös syy.
Sanotaan muistaakseni, elektroniikan korjaajan paivakaskyssa, joka
paiva,
Korjaa tama pollo.

Tässä saattaa olla vinha perä. Aikoinaan harrastin monesti juuri
vastaavanalaisia kytkentöjä pikku kytkentöjen sähkönsyöttöjen
organisoinnissa. Reaktiivisella komponentilla saadaan vaihtosähköstä
tehtyä sopivia virranrajoituskytkentöjä tietyn taajuisesta
vaihtosähköstä. Siitä ongelmasta mistä en oikein tykännyt ovat erilaiset
kytkentä- tms. piikit sekä siitä, että hieman karrikoidusti ilmaisten
"sinisähköä ei ole kuin sähkömusesossa" :-) Kovinkaan suurta
muodonmuutosta syöttösähkössä ei tarvitse olla, kun läpi menevä virta on
jo aivan muuta kuin sinisähkön mukaan tehdyt laskelmat edellyttäisi.
Samoin piikit painavat sarjakonkista lävitse todella iloisesti tehden
tuhoja siellä missä pystyvät. Eli tuollainen rajoituskytkentä pitäisi
suojata hyvin, jos takana on ylijännitteelle tai -virralle herkkiä
laitteita. Siksipä siellä taitaa mm. niitä zenereitä ollakin - hankala
päätellä, kun ei ole nähnyt schemaa. Eli, minusta tuo sinänsä hyvä
kytkentä soveltuu parhaiten esim. valaistusvehkeisiin. Toinen karkea
kytkentä vaihtosähköllä on sarjadiodi. Esim vanha perusdiodi 4004 on
näppärä "sarjavastus" pudottamaan karkeasti vaikkapa jonkun pienen
lämmitysvastuksen tai hehkulampun tehoja leikatessaan vaihtosähköstä
toisen puoliaallon.

-Pentti

[Näsä]

Post by PenaL

Post by Markus

Post by ap
Mikä zenerin jännite ja tehonkesto on?

Pyöreitä noin 5x2mm pintaliitososia 2 kpl. Osaatko tästä päätellä
tehonkeston? Jännite lienee yhteensä 24V.

Post by ap
Kondensaattori pitää sitten vaihtaa myös. Mielellään X2 tai parempi ja
vastus leimahtamatonta tyyppiä.

Miksi konkkakin pitää vaihtaa?
        - Markus

Koska konkka , läpilyönnin seurauksenana  rikkoi vastuksen, pollo.
Aina korjatessasi etsi ja korjaa seurauksen lisäksi, myös syy.
Sanotaan muistaakseni, elektroniikan korjaajan paivakaskyssa, joka
paiva,
Korjaa tama pollo.

Tässä saattaa olla vinha perä. Aikoinaan harrastin monesti juuri
vastaavanalaisia kytkentöjä pikku kytkentöjen sähkönsyöttöjen
organisoinnissa. Reaktiivisella komponentilla saadaan vaihtosähköstä
tehtyä sopivia virranrajoituskytkentöjä tietyn taajuisesta
vaihtosähköstä. Siitä ongelmasta mistä en oikein tykännyt ovat erilaiset
kytkentä- tms. piikit sekä siitä, että hieman karrikoidusti ilmaisten
"sinisähköä ei ole kuin sähkömusesossa" :-) Kovinkaan suurta
muodonmuutosta syöttösähkössä ei tarvitse olla, kun läpi menevä virta on
jo aivan muuta kuin sinisähkön mukaan tehdyt laskelmat edellyttäisi.
Samoin piikit painavat sarjakonkista lävitse todella iloisesti tehden
tuhoja siellä missä pystyvät. Eli tuollainen rajoituskytkentä pitäisi
suojata hyvin, jos takana on ylijännitteelle tai -virralle herkkiä
laitteita. Siksipä siellä taitaa mm. niitä zenereitä ollakin - hankala
päätellä, kun ei ole nähnyt schemaa. Eli, minusta tuo sinänsä hyvä
kytkentä soveltuu parhaiten esim. valaistusvehkeisiin. Toinen karkea
kytkentä vaihtosähköllä on sarjadiodi. Esim vanha perusdiodi 4004 on
näppärä "sarjavastus" pudottamaan karkeasti vaikkapa jonkun pienen
lämmitysvastuksen tai hehkulampun tehoja leikatessaan vaihtosähköstä
toisen puoliaallon.
-Pentti- Piilota siteerattu teksti -
- Näytä siteerattu teksti -

Aivan oikein havaittu pena.l.
Jos oikein todellisuudessa näkisimme, mitä meille toimittaa,
sähköverkkomme,(spektrianalysaattori) saattaisi montaakin käyttäjää
huimata.
Enemmänkin minua hämmästyttää se, ettei ongelmia ole enempää.
Katsopas markus, onko ko. piirilevyssä paljonkin tyhjiä
komponenttipaikkoja?

[Näsä]

Post by PenaL

Post by Markus

Post by ap
Mikä zenerin jännite ja tehonkesto on?

Pyöreitä noin 5x2mm pintaliitososia 2 kpl. Osaatko tästä päätellä
tehonkeston? Jännite lienee yhteensä 24V.

Post by ap
Kondensaattori pitää sitten vaihtaa myös. Mielellään X2 tai parempi ja
vastus leimahtamatonta tyyppiä.

Miksi konkkakin pitää vaihtaa?
        - Markus

Koska konkka , läpilyönnin seurauksenana  rikkoi vastuksen, pollo.
Aina korjatessasi etsi ja korjaa seurauksen lisäksi, myös syy.
Sanotaan muistaakseni, elektroniikan korjaajan paivakaskyssa, joka
paiva,
Korjaa tama pollo.

Tässä saattaa olla vinha perä. Aikoinaan harrastin monesti juuri
vastaavanalaisia kytkentöjä pikku kytkentöjen sähkönsyöttöjen
organisoinnissa. Reaktiivisella komponentilla saadaan vaihtosähköstä
tehtyä sopivia virranrajoituskytkentöjä tietyn taajuisesta
vaihtosähköstä. Siitä ongelmasta mistä en oikein tykännyt ovat erilaiset
kytkentä- tms. piikit sekä siitä, että hieman karrikoidusti ilmaisten
"sinisähköä ei ole kuin sähkömusesossa" :-) Kovinkaan suurta
muodonmuutosta syöttösähkössä ei tarvitse olla, kun läpi menevä virta on
jo aivan muuta kuin sinisähkön mukaan tehdyt laskelmat edellyttäisi.
Samoin piikit painavat sarjakonkista lävitse todella iloisesti tehden
tuhoja siellä missä pystyvät. Eli tuollainen rajoituskytkentä pitäisi
suojata hyvin, jos takana on ylijännitteelle tai -virralle herkkiä
laitteita. Siksipä siellä taitaa mm. niitä zenereitä ollakin - hankala
päätellä, kun ei ole nähnyt schemaa. Eli, minusta tuo sinänsä hyvä
kytkentä soveltuu parhaiten esim. valaistusvehkeisiin. Toinen karkea
kytkentä vaihtosähköllä on sarjadiodi. Esim vanha perusdiodi 4004 on
näppärä "sarjavastus" pudottamaan karkeasti vaikkapa jonkun pienen
lämmitysvastuksen tai hehkulampun tehoja leikatessaan vaihtosähköstä
toisen puoliaallon.
-Pentti- Piilota siteerattu teksti -
- Näytä siteerattu teksti -

Noissa, kuten myös ehkä markuksen mainitsemassa kortissa, ehkä on
paikat ko. komponenteille.
Kustannus ja "muista" syistä, kortilta on riisuttu suojaukset poijes.
Joten, markukselle, osta uusi kylmälaite, joka on yhtä, vikaherkkä.
Ja pelasta markkina ja €urotalous ;-)

[Timo Neuvonen]

Post by PenaL

Post by Näsä
Koska konkka , läpilyönnin seurauksenana rikkoi vastuksen, pollo.
Aina korjatessasi etsi ja korjaa seurauksen lisäksi, myös syy.
Sanotaan muistaakseni, elektroniikan korjaajan paivakaskyssa, joka
paiva,
Korjaa tama pollo.

Tässä saattaa olla vinha perä. Aikoinaan harrastin monesti juuri
vastaavanalaisia kytkentöjä pikku kytkentöjen sähkönsyöttöjen
organisoinnissa. Reaktiivisella komponentilla saadaan vaihtosähköstä
tehtyä sopivia virranrajoituskytkentöjä tietyn taajuisesta vaihtosähköstä.
Siitä ongelmasta mistä en oikein tykännyt ovat erilaiset kytkentä- tms.
piikit sekä siitä, että hieman karrikoidusti ilmaisten "sinisähköä ei ole
kuin sähkömusesossa" :-) Kovinkaan suurta muodonmuutosta syöttösähkössä ei
tarvitse olla, kun läpi menevä virta on jo aivan muuta kuin sinisähkön
mukaan tehdyt laskelmat edellyttäisi. Samoin piikit painavat sarjakonkista
lävitse todella iloisesti tehden tuhoja siellä missä pystyvät. Eli
tuollainen rajoituskytkentä pitäisi suojata hyvin, jos takana on
ylijännitteelle tai -virralle herkkiä laitteita. Siksipä siellä taitaa mm.
niitä zenereitä ollakin - hankala päätellä, kun ei ole nähnyt schemaa.
Eli, minusta tuo sinänsä hyvä

Zeneri on välttämätön jo normitoiminnan kannalta ideaalisella
siniaallollakin.

Tuohan on periaatteessa vastaava pelkistetty shunttiregulaattori kuin dc:llä
käytetty vastus-zeneri-yhdistelmä. Sarjakonkka vaan ei (periaatteessa)
lämpene vastuksen tavoin, joten sikäli näppärä ratkaisu. Jotta kuormaan
saataisiin yhtään järkevä jännite, niin siellä pitää olla se poikittainen
zeneri jännitettä rajoittamassa, kun konkka pitää mitoittaa siten että
kuormaan saadaan pahimmassakin tapauksessa riittävä virta jännitteen liikaa
putoamatta. Ja vastuksen tarpeellisuus perustuu juuri niihin transientteihin
yms joitten virtaa sillä yritetään edes hiukan rajata. Idea toimii silloin,
kun ovat vain satunnaisia transientteja jotka eivät toistu usein, mutta
vääristyneen jatkuvan aaltomuodon sisältämät isommat taajuuskomponentit ovat
pahempia kuin satunnaiset piikit.

Sikäli ilkeä kytkentä, että mitä siivottomampaa sähköä verkossa on, niin
sitä pienempänä sarjaimpedanssina se konkka ko. taajuudella näkyy. Ja vastus
& zeneri kuumenevat sitä enemmän, onneksi ne suurempitaajuiset jatkuvat
komponentit eivät amplitudiltaan ole tolkuttoman suuria jos aaltomuoto on
yhtään järkevä. Toisaalta, jo pahamaineinen 3. harmooninen näkee sen konkan
enää kolmasosana siitä impedanssista kuin perustaajuus.

Eihän kaappia vaan ollut käytetty hajoamisen aikaan jollain halpis-UPSilla?
Tuli mieleen, kun tässä oli juuri monin näitä pitkiä sähkökatkoja... Jos
sellainen syöttäisi jotain kanttiaaltomaista tai PWM:llä jäljiteltyä
valesiniä, niin se voi olla myrkkyä tuollaiselle kytkennälle.

--
TiN

[Näsä]

Post by Timo Neuvonen

Post by PenaL

Koska konkka , läpilyönnin seurauksenana  rikkoi vastuksen, pollo.
Aina korjatessasi etsi ja korjaa seurauksen lisäksi, myös syy.
Sanotaan muistaakseni, elektroniikan korjaajan paivakaskyssa, joka
paiva,
Korjaa tama pollo.

Tässä saattaa olla vinha perä. Aikoinaan harrastin monesti juuri
vastaavanalaisia kytkentöjä pikku kytkentöjen sähkönsyöttöjen
organisoinnissa. Reaktiivisella komponentilla saadaan vaihtosähköstä
tehtyä sopivia virranrajoituskytkentöjä tietyn taajuisesta vaihtosähköstä.
Siitä ongelmasta mistä en oikein tykännyt ovat erilaiset kytkentä- tms.
piikit sekä siitä, että hieman karrikoidusti ilmaisten "sinisähköä ei ole
kuin sähkömusesossa" :-) Kovinkaan suurta muodonmuutosta syöttösähkössä ei
tarvitse olla, kun läpi menevä virta on jo aivan muuta kuin sinisähkön
mukaan tehdyt laskelmat edellyttäisi. Samoin piikit painavat sarjakonkista
lävitse todella iloisesti tehden tuhoja siellä missä pystyvät. Eli
tuollainen rajoituskytkentä pitäisi suojata hyvin, jos takana on
ylijännitteelle tai -virralle herkkiä laitteita. Siksipä siellä taitaa mm.
niitä zenereitä ollakin - hankala päätellä, kun ei ole nähnyt schemaa.
Eli, minusta tuo sinänsä hyvä

Zeneri on välttämätön jo normitoiminnan kannalta ideaalisella
siniaallollakin.
Tuohan on periaatteessa vastaava pelkistetty shunttiregulaattori kuin dc:llä
käytetty vastus-zeneri-yhdistelmä. Sarjakonkka vaan ei (periaatteessa)
lämpene vastuksen tavoin, joten sikäli näppärä ratkaisu. Jotta kuormaan
saataisiin yhtään järkevä jännite, niin siellä pitää olla se poikittainen
zeneri jännitettä rajoittamassa, kun konkka pitää mitoittaa siten että
kuormaan saadaan pahimmassakin tapauksessa riittävä virta jännitteen liikaa
putoamatta. Ja vastuksen tarpeellisuus perustuu juuri niihin transientteihin
yms joitten virtaa sillä yritetään edes hiukan rajata. Idea toimii silloin,
kun ovat vain satunnaisia transientteja jotka eivät toistu usein, mutta
vääristyneen jatkuvan aaltomuodon sisältämät isommat taajuuskomponentit ovat
pahempia kuin satunnaiset piikit.
Sikäli ilkeä kytkentä, että mitä siivottomampaa sähköä verkossa on, niin
sitä pienempänä sarjaimpedanssina se konkka ko. taajuudella näkyy. Ja vastus
& zeneri kuumenevat sitä enemmän, onneksi ne suurempitaajuiset jatkuvat
komponentit eivät amplitudiltaan ole tolkuttoman suuria jos aaltomuoto on
yhtään järkevä. Toisaalta, jo pahamaineinen 3. harmooninen näkee sen konkan
enää kolmasosana siitä impedanssista kuin perustaajuus.
Eihän kaappia vaan ollut käytetty hajoamisen aikaan jollain halpis-UPSilla?
Tuli mieleen, kun tässä oli juuri monin näitä pitkiä sähkökatkoja... Jos
sellainen syöttäisi jotain kanttiaaltomaista tai PWM:llä jäljiteltyä
valesiniä, niin se voi olla myrkkyä tuollaiselle kytkennälle.
--
TiN- Piilota siteerattu teksti -
- Näytä siteerattu teksti -

Oletkos Timo koskaan pohtinut, mitä nykyiset laitteet puskee verkkon
päin.
Varsinkin suomeen toimitetut tuotteet, joissa verkkoon/verkosta
suojaukset puuttuu?

Ei sillä......... ei mistään ole kotoisin ko laitteet joiden
verkkoerotus on .....
Samaa tasoa kuin säästömuuntajat, joista luovuttiin heti toisen
maailmansodan jälkeen;-)
Oi olispa antennipistokkeen koskettelu, yhtä jännittävää, kuin silloin
hi

[Timo Neuvonen]

Oletkos Timo koskaan pohtinut, mitä nykyiset laitteet puskee verkkon päin.
Varsinkin suomeen toimitetut tuotteet, joissa verkkoon/verkosta suojaukset
puuttuu?

Liiasta pohdiskelusta tuppaa tulemaan pää kipeäksi. Mutta kokonaisuutena
tuon näkee kun katselee verkon sähkön laatua, kuormastahan se kaikki Scheiße
sinne tulee, olettaisin sähkön tuottajalta alunperin tulevan aika siivoa
tavaraa, ja siirtoverkko sitä tuskin pahasti pilaa. Ja em. "kuorma" tietty
pitää sisällään aika ison alueen naapurienkin kuormat...

--
TiN

[ap]

Post by Markus
Pyöreitä noin 5x2mm pintaliitososia 2 kpl. Osaatko tästä päätellä
tehonkeston? Jännite lienee yhteensä 24V.

Kyllä nuo pari wattia kestää. Onko ne sarjassa?

Post by Markus
Miksi konkkakin pitää vaihtaa?

Yleensä niistä on läpilyöntien seurauksena kapasitanssi laskenut alle
toleranssien.

[Näsä]

Py reit noin 5x2mm pintaliitososia 2 kpl. Osaatko t st p tell
tehonkeston? J nnite lienee yhteens 24V.

Kyll nuo pari wattia kest . Onko ne sarjassa?

Miksi konkkakin pit vaihtaa?

Yleens niist on l pily ntien seurauksena kapasitanssi laskenut alle
toleranssien.

Ei välttämättä ole mitään yhteyttä, jännitepiikillä, läpilyövällä
kondensaattorilla, ja sen kapasitanssin toleranssilla.
Konkka vaihtoon ja se siitä.

[Markus]

Post by ap

Post by Markus
Pyöreitä noin 5x2mm pintaliitososia 2 kpl. Osaatko tästä päätellä
tehonkeston? Jännite lienee yhteensä 24V.

Kyllä nuo pari wattia kestää. Onko ne sarjassa?

Jep.

Post by ap

Post by Markus
Miksi konkkakin pitää vaihtaa?

Yleensä niistä on läpilyöntien seurauksena kapasitanssi laskenut alle
toleranssien.

Verkkojännitteeseen kytketystä konkasta yleensä näkee päällekin, jos on
lyönyt läpi. Ja tässä kytkennässä kortillakin olisi varmaan kärähtäneen
näköisiä osia. Sen sijaan että näyttävät ehjiltä ja yleismittarilla
mitattavissa olevat ovat ehjiä.

- Markus

[Näsä]

Post by Markus
Jääkaappipakastimen ohjainkortti pimeni. Virtalähteessä ei ole
muuntajaa, vaan konkka+vastus. Vastus on palanut, ensin lämmitettyään
värirenkaat tunnistamattomiksi.
Kortin käyttöjännite lienee 12 tai 24VDC. Konkka on 1 mikron, vastuksen
tehonkesto koosta päätellen 1W. Minkähän kokoinen tuo vastus voisi olla?
Potilas on Candy CFF 3650 (A-00) ja ohjainkortin tyyppi 41007946.
Googlettamalla samaa korttia näyttäisi olevan useissa Candyn lisäksi
ainakin Hoover merkkisissä kylmälaitteissa.
        - Markus

Todella hienoa nähdä että vielä rosenlewin sammuttua historian
hämärään, käytetään tyyppimerkintää
JKPK ;)

[Markus]

Post by Näsä
Todella hienoa nähdä että vielä rosenlewin sammuttua historian
hämärään, käytetään tyyppimerkintää
JKPK ;)

Kerro toki lisää! :-)

Ja kertaapa samalla meille muillekin miten nämä kodinkoneiden lyhenteen
nykyään oikeasti menee? PK ja APK on aika selkeitä, mutta entäs nää
kylmälaitteet?

- Markus

[Näsä]

Post by Markus

Post by Näsä
Todella hienoa nähdä että vielä rosenlewin sammuttua historian
hämärään, käytetään tyyppimerkintää
JKPK ;)

Kerro toki lisää! :-)
Ja kertaapa samalla meille muillekin miten nämä kodinkoneiden lyhenteen
nykyään oikeasti menee? PK ja APK on aika selkeitä, mutta entäs nää
kylmälaitteet?
        - Markus

En voi kerrata.
Kaikki mahdolliset lyhenteet jotka suomenkieliset aakkoset sisältää,
on jo käytetty.
Puhumattakaan muunkielisistä.
Suosittelen googlen käyttämistä, kertauksissa.
Pistä mitä tahansa lyhenne,, aina tullee se mikä oli mielessäs ;-)
Koska aikani ei ole kallista, itse käytän normi nimityksiä.
Esim. paikkakunta Ii on minule vain Ii
Sitäpaitsi mulle tulee paha mieli, kun PILLU jäi rakentamatta.

[Tuukka]

Post by Näsä
Sitäpaitsi mulle tulee paha mieli, kun PILLU jäi rakentamatta.

Jaa pölynimuriletkun lisäulottuvuus?