Jari Eskelinen
2005-08-25 21:37:46 UTC
Hellou vain kaikille ja anteeksi jos rassaan aiheella, joka on käsitelty n+1
kertaa. Olen googlaillut erittäin ahkerasti sanalla sähköturvallisuus ja
lueskellut tuntikausia laitteiden suojaustasoista ja miksi ei saa tehdä sitä
ja miksi ei saa tehdä tätä ja suurinpiirtein olen kärryilläkin vielä.
Joitain asioita on jäänyt kuitenkin epäselväksi sen takia, että olen
löytänyt ristiriitaista informaatiota - ehkä sen takia, että joku on
halunnut tyrmätä asian X toimimaatomaksi koska se ei toimi täysin ja toinen
sanoo että se on hyvä ratkaisu ja tuo lisäturvaa (joku jopa sanoo, että
vaikka ei toimikkaan ideaalisella tavalla).
Syy miksi olen alkanut näitä asioita funtsimaan on se, että pelleiln
putkivahvistimien kanssa ja tervettä pelkoa on, kun pieni lipsahdus riittää
siihen, että vaihte tulee kynsille. Toinen asia on se, että muutan/olen
muuttamassa kämppään, jossa on maadoittamattomat (eli siis 0-luokan?) rasiat
oleskeluhuoneissa (joka käsittääkseni yksinään ei ole vielä huippuletaalia,
koska maadoituspisteitä ei niin ole), mutta bonuksena ko. huoneet
lämmitetään vesipattereilla. Käsittääkseni tilanne on se, että jos pahasti
käy, niin tietokoneen virtalähde vioittuu ja päästää kuoreen vaiheen ja
sopivasti kun otan lungin asennon, toinen jalka koneen päällä ja toinen
patteria vasten lämpiämässä niin jopas alkaa tulemaan vipinää punttiin.
Esitän nyt kolmeratkaisumallia (ohitan vähävaraisena oikeaoppisen
suojamaadoituksen keskukseen asti - ellei joku tuttu sähkäri alkaisi
hommaan) ja sen, minkä oletan niiden vaikutuksen olevan. Arvostaisin kovin,
jos joku kumoaisi tai vaihvistaisi nämä hypoteesit. Elikkäs:
a) Nollataan kaikki pistorasiat, tai ainakin kaikki pistorasiat joihin tulee
suojamaadoitettuja laitteita (tottakai jokainen huone nollataan
kokonaisuutena ettei sekaisin ole eri luokan rasioita). Tämä aiheuttaa sen,
että jos vaihe pääsee suojamaadoitetun laitteen kuoreen, niin sulake
pasahtaa. Haittapuolena voi olla se, että kuori on kuitenkin vähän eri
potentiaalissa kuin oikea maa ja näin voi ongelmia esiintyä - tämä kuitenkin
ratkiaa rottamalla galvaanisesti kaikkia yhteydet laitteiden välillä
(audio-laitteet (spdif...), kuten ethernet onkin jo suunnittelultaan erotettu,
antenniverkko pitää lähinnä erottaa). Nollaus voi olla myös käsittääkseni
vaarallinen jos nollajohdin katkeaa fyysisesti jossain vaiheessa - tämä on
kuitenkin minulle hämärää että miksi. Nollaus ei myöskään suojaa siltä, että
jos putkivaffaria korjatessa tarttuu suoraan vaiheeseen, kuten ei oikea
suojamaadoituskaan tietenkään. Eli nollaus toimii tavan tallukan
hengenpelastajana jos joku laite vikaantuu, mutta ei laitteiden sisuskalujen
penkojan pelastajana.
b) Käytetään vikavirtasuojaa. Hankinkin jo halvan Elexi-merkkisen
(tekeeköhän sillä mitään kun oli niin halpa, 11e) kun ajattelin että se
voisi toimia elämänpelastajana noissa putkivahvistintouhuissa, mutta
oikeastaan se voi muutonkin toimia kun ne hankkii joka rasiaan.
Tällä päästään siihen, että jos vaikka vaiheeseen tarttuva ihminen
maadoittuu lämpöpatteriin, vikavirtasuoja laukeaa. Kuitenkaan se ei laukea
jos vaihe pääsee tietokoneen koteloon, koska suojamaa ei mene minnekkään,
mutta tosiaan laukseaa kun sitten se kotelo maadoittuu ihmisen kautta
patteriin. Jos ei käy paha mäihä, niin henki säilyy. Toimii siis osittain
tavan tallukan suojana vikaantuneessa laitteena ja eritoten toimii
sisuskalun penkojan pelastajana jos tämä vaiheeseen tarttuu (ja maadoittaa
siinä sivussa itsensä tukevasti).
c) Sekä nollataan, että käytetään vikavirtasuojia (siis pitorasiaan tulevia
niin, että nollaus on ennen vikavirtasuojaa, muutoinhan se on yksi ja
hailee). Nollaus auttaa siihen, että kuori tulee vaiheeseen ja polttaa
sulakkeet ja se auttaa myös siihen, että kuori tulee vastuksen kautta tms.
vaiheelliseksi jonkun vian seurauksena ja vikavirtasuoja laukeaa vaikka
sulake ei laukeasisikaan. Myöskin se pelastaa hengen silloin kun ihminen
tarttuu vaiheeseen ja patteriin. Haittapuoliksi jää samat haitat, kuin
kohdan a haitat, eli maalenkit ja mahdollinen nollajohtimen vioittuminen.
Eli puhun siis tässä vain pistorasiaan tulevasta vikavirtasuojasta joita saa
marketeista halvalla, eli ne tulevat aina nollauksen jälkeen eli
vikavirtasuojan pitäsi omasta näkökulmastaan olla kuten oikeaoppisestikkin
maadoitetussa rasiassa.
Pari lisäkysymystä, jos joku viitsisi vasta. Vikavirtasuojan jälkeen voinee
laittaa jatkojohdon, kunhan huolehtii siitä, ettei kuormitus ylitä ko. suojan
maksimikuormaa, olikohan 10A? Tämä kuitenkin hieman huonontaa
sähköturvallisuutta, koska jos pari laitetta vikaantuu sopivasti niin voi
olla, ettei suoja laukeakkaan, mutta laitteet ovat vaarallisia keskenään.
Suojaerotusmuuntaja on käsittääkseni myös kova sana hengenpelastajana, eikös
se ole käytännössä 1:1 muuntaja jonka toiminta perustuu siihen, että
toisiopuoli kelluu ilmassa ja jos ihmisen kautta se maadoittuu johonkin
pisteeseen niin ei hätää? En kyllä ymmärrä että miksi ei hätää ja että miksi
ihan tavallinen luokan 2 (siis litteä tulppa, olihan se luokka 2?)
muuntajalla varustettu laite ei toimi samoin... eli mitä taikaa
suojaerotusmuuntaja tekee? Tämän ymmärtäminen vaatisi kuitenkin ehkä
sähköopin parempaa tuntemusta, eli ehkä on parempi aian antaa olla.
Vikavirtasuojan toimintaperiaatteen kyllä ymmärrän.
Paras suoja on tietenkin terve järki ja tähän mennessä ei ole ainuttakaan
räpsyä tullut käsille sitten nuoruuden hölmöilyjen, kun tungin
kokometallisen meisselin lämmittimen sisään kun se piti niin pahaa melua -
pysähtyy perkele. No sepäs olikin järkevä temppu... Mutta kun noita
putkivahvistimia ja muita laittaa, niin ajattelin että vara ei kuitenkaan
venettä kaada. Jos vikavirtasuoja auttaa laitteiden korjauksen kanssa
mokatessa, niin pieni on investointi. Tietenkin aina voi ottaa nollasta ja
vaiheesta kiinni niin sitten ei taida auttaa mikään suoja.
Vielä voisi kysyä, että miksi säköturvallisuusinfoa ei jaeta jokaiseen
kotiin? Minusta aihe on ensinnäkin jo itsssään mielenkiintoinen ja todella
hödylinen, kun jokainen kuitenkin tekee laittomia rane-kytkentöjä - jos
tietäisi edes vähän mitä tekee niin montakohan henkeä säilyisi vuosittain?
Lueskelin tukesin kuolemaan johavia sähkötapaturmia ja ammattilaisten
lisäksi siellä edusti suurta joukkoa väärin tehdyt nollaukset. Voisi kysyä
myös sitä, että voiko aikusiällä enää hakeutua sähkömiehen koulutukseen
(aikuskoulutus tms.), alkaa tuntumaan että yliopiton
informaatioteknologiasoopa on yhtä hevonkukkua ja pitäisi päästä tekemään
oikeita töitä koodiorjaamisen sijaan.
Van tämmöistä tällä kertaa ja kiitokset vain jos joku jaksoi lukea ja
eritoten jos jaksoi vastata :) Pahoittelen tajunnanvirtaa joka ehkä liiankin
vuolaaksi äityi.
kertaa. Olen googlaillut erittäin ahkerasti sanalla sähköturvallisuus ja
lueskellut tuntikausia laitteiden suojaustasoista ja miksi ei saa tehdä sitä
ja miksi ei saa tehdä tätä ja suurinpiirtein olen kärryilläkin vielä.
Joitain asioita on jäänyt kuitenkin epäselväksi sen takia, että olen
löytänyt ristiriitaista informaatiota - ehkä sen takia, että joku on
halunnut tyrmätä asian X toimimaatomaksi koska se ei toimi täysin ja toinen
sanoo että se on hyvä ratkaisu ja tuo lisäturvaa (joku jopa sanoo, että
vaikka ei toimikkaan ideaalisella tavalla).
Syy miksi olen alkanut näitä asioita funtsimaan on se, että pelleiln
putkivahvistimien kanssa ja tervettä pelkoa on, kun pieni lipsahdus riittää
siihen, että vaihte tulee kynsille. Toinen asia on se, että muutan/olen
muuttamassa kämppään, jossa on maadoittamattomat (eli siis 0-luokan?) rasiat
oleskeluhuoneissa (joka käsittääkseni yksinään ei ole vielä huippuletaalia,
koska maadoituspisteitä ei niin ole), mutta bonuksena ko. huoneet
lämmitetään vesipattereilla. Käsittääkseni tilanne on se, että jos pahasti
käy, niin tietokoneen virtalähde vioittuu ja päästää kuoreen vaiheen ja
sopivasti kun otan lungin asennon, toinen jalka koneen päällä ja toinen
patteria vasten lämpiämässä niin jopas alkaa tulemaan vipinää punttiin.
Esitän nyt kolmeratkaisumallia (ohitan vähävaraisena oikeaoppisen
suojamaadoituksen keskukseen asti - ellei joku tuttu sähkäri alkaisi
hommaan) ja sen, minkä oletan niiden vaikutuksen olevan. Arvostaisin kovin,
jos joku kumoaisi tai vaihvistaisi nämä hypoteesit. Elikkäs:
a) Nollataan kaikki pistorasiat, tai ainakin kaikki pistorasiat joihin tulee
suojamaadoitettuja laitteita (tottakai jokainen huone nollataan
kokonaisuutena ettei sekaisin ole eri luokan rasioita). Tämä aiheuttaa sen,
että jos vaihe pääsee suojamaadoitetun laitteen kuoreen, niin sulake
pasahtaa. Haittapuolena voi olla se, että kuori on kuitenkin vähän eri
potentiaalissa kuin oikea maa ja näin voi ongelmia esiintyä - tämä kuitenkin
ratkiaa rottamalla galvaanisesti kaikkia yhteydet laitteiden välillä
(audio-laitteet (spdif...), kuten ethernet onkin jo suunnittelultaan erotettu,
antenniverkko pitää lähinnä erottaa). Nollaus voi olla myös käsittääkseni
vaarallinen jos nollajohdin katkeaa fyysisesti jossain vaiheessa - tämä on
kuitenkin minulle hämärää että miksi. Nollaus ei myöskään suojaa siltä, että
jos putkivaffaria korjatessa tarttuu suoraan vaiheeseen, kuten ei oikea
suojamaadoituskaan tietenkään. Eli nollaus toimii tavan tallukan
hengenpelastajana jos joku laite vikaantuu, mutta ei laitteiden sisuskalujen
penkojan pelastajana.
b) Käytetään vikavirtasuojaa. Hankinkin jo halvan Elexi-merkkisen
(tekeeköhän sillä mitään kun oli niin halpa, 11e) kun ajattelin että se
voisi toimia elämänpelastajana noissa putkivahvistintouhuissa, mutta
oikeastaan se voi muutonkin toimia kun ne hankkii joka rasiaan.
Tällä päästään siihen, että jos vaikka vaiheeseen tarttuva ihminen
maadoittuu lämpöpatteriin, vikavirtasuoja laukeaa. Kuitenkaan se ei laukea
jos vaihe pääsee tietokoneen koteloon, koska suojamaa ei mene minnekkään,
mutta tosiaan laukseaa kun sitten se kotelo maadoittuu ihmisen kautta
patteriin. Jos ei käy paha mäihä, niin henki säilyy. Toimii siis osittain
tavan tallukan suojana vikaantuneessa laitteena ja eritoten toimii
sisuskalun penkojan pelastajana jos tämä vaiheeseen tarttuu (ja maadoittaa
siinä sivussa itsensä tukevasti).
c) Sekä nollataan, että käytetään vikavirtasuojia (siis pitorasiaan tulevia
niin, että nollaus on ennen vikavirtasuojaa, muutoinhan se on yksi ja
hailee). Nollaus auttaa siihen, että kuori tulee vaiheeseen ja polttaa
sulakkeet ja se auttaa myös siihen, että kuori tulee vastuksen kautta tms.
vaiheelliseksi jonkun vian seurauksena ja vikavirtasuoja laukeaa vaikka
sulake ei laukeasisikaan. Myöskin se pelastaa hengen silloin kun ihminen
tarttuu vaiheeseen ja patteriin. Haittapuoliksi jää samat haitat, kuin
kohdan a haitat, eli maalenkit ja mahdollinen nollajohtimen vioittuminen.
Eli puhun siis tässä vain pistorasiaan tulevasta vikavirtasuojasta joita saa
marketeista halvalla, eli ne tulevat aina nollauksen jälkeen eli
vikavirtasuojan pitäsi omasta näkökulmastaan olla kuten oikeaoppisestikkin
maadoitetussa rasiassa.
Pari lisäkysymystä, jos joku viitsisi vasta. Vikavirtasuojan jälkeen voinee
laittaa jatkojohdon, kunhan huolehtii siitä, ettei kuormitus ylitä ko. suojan
maksimikuormaa, olikohan 10A? Tämä kuitenkin hieman huonontaa
sähköturvallisuutta, koska jos pari laitetta vikaantuu sopivasti niin voi
olla, ettei suoja laukeakkaan, mutta laitteet ovat vaarallisia keskenään.
Suojaerotusmuuntaja on käsittääkseni myös kova sana hengenpelastajana, eikös
se ole käytännössä 1:1 muuntaja jonka toiminta perustuu siihen, että
toisiopuoli kelluu ilmassa ja jos ihmisen kautta se maadoittuu johonkin
pisteeseen niin ei hätää? En kyllä ymmärrä että miksi ei hätää ja että miksi
ihan tavallinen luokan 2 (siis litteä tulppa, olihan se luokka 2?)
muuntajalla varustettu laite ei toimi samoin... eli mitä taikaa
suojaerotusmuuntaja tekee? Tämän ymmärtäminen vaatisi kuitenkin ehkä
sähköopin parempaa tuntemusta, eli ehkä on parempi aian antaa olla.
Vikavirtasuojan toimintaperiaatteen kyllä ymmärrän.
Paras suoja on tietenkin terve järki ja tähän mennessä ei ole ainuttakaan
räpsyä tullut käsille sitten nuoruuden hölmöilyjen, kun tungin
kokometallisen meisselin lämmittimen sisään kun se piti niin pahaa melua -
pysähtyy perkele. No sepäs olikin järkevä temppu... Mutta kun noita
putkivahvistimia ja muita laittaa, niin ajattelin että vara ei kuitenkaan
venettä kaada. Jos vikavirtasuoja auttaa laitteiden korjauksen kanssa
mokatessa, niin pieni on investointi. Tietenkin aina voi ottaa nollasta ja
vaiheesta kiinni niin sitten ei taida auttaa mikään suoja.
Vielä voisi kysyä, että miksi säköturvallisuusinfoa ei jaeta jokaiseen
kotiin? Minusta aihe on ensinnäkin jo itsssään mielenkiintoinen ja todella
hödylinen, kun jokainen kuitenkin tekee laittomia rane-kytkentöjä - jos
tietäisi edes vähän mitä tekee niin montakohan henkeä säilyisi vuosittain?
Lueskelin tukesin kuolemaan johavia sähkötapaturmia ja ammattilaisten
lisäksi siellä edusti suurta joukkoa väärin tehdyt nollaukset. Voisi kysyä
myös sitä, että voiko aikusiällä enää hakeutua sähkömiehen koulutukseen
(aikuskoulutus tms.), alkaa tuntumaan että yliopiton
informaatioteknologiasoopa on yhtä hevonkukkua ja pitäisi päästä tekemään
oikeita töitä koodiorjaamisen sijaan.
Van tämmöistä tällä kertaa ja kiitokset vain jos joku jaksoi lukea ja
eritoten jos jaksoi vastata :) Pahoittelen tajunnanvirtaa joka ehkä liiankin
vuolaaksi äityi.
--
Jari Eskelinen - jari.eskelinen+***@iki.fi
http://www.iki.fi/jari.eskelinen/
Jari Eskelinen - jari.eskelinen+***@iki.fi
http://www.iki.fi/jari.eskelinen/