LEDit rinnan?

[Tuukka L.]

Olen perehtynyt siihen, mitä
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/komponentit.html
sanoo aiheesta Ledien rinnankytkentä plus pariin muuhunkin artikkeeliin.

Yleensä LEDIt näytetään kytkettävän sarjaan. Näkee jopa 12 ledin
sarjaankytkentäviritelmiä ja arvatakaas vaan näkeekö noissa kaupallisissa
sarjoissa mitään etuvastuksia ;-)

Sarjaan kytkennässä vaan on omat ongelmansa, varsinkin 12 ledin sarjasta on
kiva haeskelle sitä kärtsännyttä lediä tai kahta! Ajattelin, että jos
kytkisi vaikka 4 lediä rinnan ja näitä sarjaan 3. Tällöin vianhaku
helpottuisi huomattavsti. Mutta miten moinen kytkentä kannattaisi tehdä,
onko kukaan pähkäillyt asiaa? Etuvastuksia, miten ne kannattaa ripotella?

Vai onko hommassa järkeä lainkaan?


Vakiovirtalähteistä, käsiini on jostain tipahtanut vakiovirtalähde "LED
control gear". Ihan asiallisen näköinen verme, mutta virtamäärää ihmettelen:
350 mA. Hetkonen, eikös Ledien tarvitsemat virrat olleet noin 20 mA
paikkeilla? Eli miten tämä "kottarainen" muka toimii? Purkin kyljessä lukee,
että ledejä saa "series connection" kytkeä 1-8 kappaletta. (Suluissa lukee
vielä, että ehkä jopa 10 kpl) Voisko joku valottaa näiden
vakiovirtalähteiden ideaa. Jossain elektroniikan kirjassa muistan näistä
olleen juttuakin?

[Otto J. Makela]

Ajattelin, että jos kytkisi vaikka 4 lediä rinnan ja näitä sarjaan
3. Tällöin vianhaku helpottuisi huomattavsti. Mutta miten moinen
kytkentä kannattaisi tehdä, onko kukaan pähkäillyt asiaa?
Etuvastuksia, miten ne kannattaa ripotella?

Mieluummin niin että neljä kappaletta kolmen ledin sarjakytkentöjä,
ja kullekin oma etuvastus. Muuten sähkö menee siitä mistä se helpoiten
pääsee ja kussakin lediryhmässä on vain yksi ledi joka palaa kirkkaasti.

Näiden sarjan/rinnankytkentöjen kanssa kannattaa hieman miettiä kuinka
"hyvää" sähköä on käytettävissä; jos virtalähde on heikko ja johdot
pitkät, pieni (tai puuttuva) etuvastus tarkoittaa että heilahtelut
saattavat käräyttää ledit.

[Tuukka L.]

Post by Otto J. Makela
Mieluummin niin että neljä kappaletta kolmen ledin sarjakytkentöjä,
ja kullekin oma etuvastus. Muuten sähkö menee siitä mistä se helpoiten
pääsee ja kussakin lediryhmässä on vain yksi ledi joka palaa kirkkaasti.

Totta turiset, noin taidankin sen tehdä.

Post by Otto J. Makela
Näiden sarjan/rinnankytkentöjen kanssa kannattaa hieman miettiä kuinka
"hyvää" sähköä on käytettävissä; jos virtalähde on heikko ja johdot
pitkät, pieni (tai puuttuva) etuvastus tarkoittaa että heilahtelut
saattavat käräyttää ledit.

Ainakaan näissä kaupallisissa satseissa asialla ei ole päätä suuremmin
vaivattu?

[P. Kärhä]

Post by Tuukka L.
Sarjaan kytkennässä vaan on omat ongelmansa, varsinkin 12 ledin sarjasta
on kiva haeskelle sitä kärtsännyttä lediä tai kahta! Ajattelin, että jos
kytkisi vaikka 4 lediä rinnan ja näitä sarjaan 3. Tällöin vianhaku
helpottuisi huomattavsti. Mutta miten moinen kytkentä kannattaisi tehdä,
onko kukaan pähkäillyt asiaa? Etuvastuksia, miten ne kannattaa ripotella?
Vai onko hommassa järkeä lainkaan?

Toki. Sinun pitää vaan laskeskella jännitteitä. Yksi LEDi aiheuttaa
nimellisvirralla ajettuna tietun suuruisen jännitteenaleneman. Neljä LEDiä
rinnan laskee yhdistelmän yli tulevan jännitehäviön neljännekseen. Kolme
tällaista pakettia peräkkäin kolminkertaistaa jännitteen, joten jännitehäviö
koko systeemisi yli on 3/4 yksittäisen LEDin jännitehäviöistä. Tarvitset
siis kymmenien millivolttien luokassa toimivan jännitelähteen, joka kykenee
antamaan virtaa 4 kertaa sen minkä yksittäinen LEDi ottaa. Etuvastus ei ole
suositeltava, mikäli käytät suurteholedejä, koska virtaa menee aika paljon.
Vastuksessa palaa paljon tehoa.

Post by Tuukka L.
Vakiovirtalähteistä, käsiini on jostain tipahtanut vakiovirtalähde "LED
control gear". Ihan asiallisen näköinen verme, mutta virtamäärää
ihmettelen: 350 mA. Hetkonen, eikös Ledien tarvitsemat virrat olleet noin
20 mA paikkeilla? Eli miten tämä "kottarainen" muka toimii? Purkin
kyljessä lukee,

Suurteholedejä (~/> 1 W) ajetaan 350 mA nimellisvirralla. 20 mA on
pintehoisille signaaliledeille.

Post by Tuukka L.
että ledejä saa "series connection" kytkeä 1-8 kappaletta. (Suluissa lukee
vielä, että ehkä jopa 10 kpl) Voisko joku valottaa näiden
vakiovirtalähteiden ideaa. Jossain elektroniikan kirjassa muistan näistä
olleen juttuakin?

Se antaa vakiovirran muuttuviin kuormiin. Kuorma saa vaihdella juuri
esitetyllä tavalla. Jos kytken tuon perään sarjaan neljä kappalet kolmen
rinnankytketyn LEDin paketteja, niin lopputulos vastaa jännitteenalenemana
4/3 LEDiä, eli se menee tuohon annettuun rajaan. Tosin yksittäisestä LEDistä
ei enää mene läpi 350 mA vaan 350/3 mA, joten palaa aika himmeästi. Parasta
on kun vaan kytket siihen 8 LEDiä sarjaan.

Peté

[Tuukka L.]

Post by P. Kärhä
Suurteholedejä (~/> 1 W) ajetaan 350 mA nimellisvirralla. 20 mA on
pintehoisille signaaliledeille.

Tere, sen verta ehdin tässä penkomaan, että löysin valmistajan ("QLT")
sivuilta tiedon, että tämä olisi juurikin "power led":ien ruokkimiseen
tarkoitettu kuten arvelit.

Eli tavisledejä tälle ei kannata tarjoilla?

Paitsi jos rinnan-sarjankytkentä niputuksilla pääsisi lähelle 350 mA? 18
lediä rinnan tuottanee tuon vaaditun efektin. Jos jokaisen rinnankytkennän
taakse pistää vaikka 4 lediä putkeen, niin luulisi tuon jo tasaavan
ledikohtaisia eroja riittävästi? (72 lediä yhden kytkennän takana... ;-)

[Jukka Marin]

Post by P. Kärhä
Toki. Sinun pitää vaan laskeskella jännitteitä. Yksi LEDi aiheuttaa
nimellisvirralla ajettuna tietun suuruisen jännitteenaleneman. Neljä LEDiä
rinnan laskee yhdistelmän yli tulevan jännitehäviön neljännekseen.

LEDien rinnankytkennässä yhdistelmän kynnysjännite on sama kuin kytkennän
alimman kynnysjännitteen omaavan LEDin kynnysjännite. Jos LEDit ovat
riittävän identtisiä, rinnankytkennän kynnysjännite ("jännitehäviö") on
sama kuin yksittäisen LEDin. _Ei_ neljäsosa.

-jm

[P. Kärhä]

Post by Jukka Marin
LEDien rinnankytkennässä yhdistelmän kynnysjännite on sama kuin kytkennän
alimman kynnysjännitteen omaavan LEDin kynnysjännite. Jos LEDit ovat
riittävän identtisiä, rinnankytkennän kynnysjännite ("jännitehäviö") on
sama kuin yksittäisen LEDin. _Ei_ neljäsosa.

Äsh. Kiireessä kun hosuu, niin metsäänhän se menee :-)

Peté

[Mika Lindblad]

Post by P. Kärhä
Toki. Sinun pitää vaan laskeskella jännitteitä. Yksi LEDi aiheuttaa
nimellisvirralla ajettuna tietun suuruisen jännitteenaleneman. Neljä LEDiä
rinnan laskee yhdistelmän yli tulevan jännitehäviön neljännekseen. Kolme
tällaista pakettia peräkkäin kolminkertaistaa jännitteen, joten jännitehäviö
koko systeemisi yli on 3/4 yksittäisen LEDin jännitehäviöistä. Tarvitset
siis kymmenien millivolttien luokassa toimivan jännitelähteen, joka kykenee
antamaan virtaa 4 kertaa sen minkä yksittäinen LEDi ottaa. Etuvastus ei ole

Kyllä nyt meni metsään, ja pahasti. Ei ledien rinnankytkennässä
kynnysjännite muutu yhtään mihinkään, vaan se määräytyy alimman
kynnysjännitteen omaavan ledin mukaan. Resistiivisillä elementeillä voisi
laskea noin, mutta led on puolijohde.

Jännitettä tarvitaan minimissään hiukan enemmän kuin kolme kertaa ledin
kynnysjännite, koska ledejä on kytketty sarjaan 3 kappaletta. Virtaa taasen
on syytä varautua antamaan noin neljä kertaa lediä kohden mitoitettu virta,
koska ledejä on rinnan neljä kappaletta.

Jos nyt oletetaan että ledin kynnysjännite on 2,0V ja virta 20mA.. Niin
tuollaisen edellä kuvatun lediketjua voisi syöttää ***@80mA teholähteestä.
Tuo yksi ylimääräinen voltti siksi, että se jää noille yhteisen etuvastuksen
ylitse. Etuvastuksena tuossa tapauksessa voisi olla ~47ohm.

Suositeltavampaa tietenkin olisi käyttää jokaiselle lediketjulle omaa
etuvastusta.

Post by P. Kärhä
suositeltava, mikäli käytät suurteholedejä, koska virtaa menee aika paljon.
Vastuksessa palaa paljon tehoa.

Ja ilman vastusta virtaa ei säädellä mitenkään, joka on huono asia.

Jos lediryhmille pitää oikeasti ajaa niin isoa virtaa että etuvastukseen
alkaa hukkua liikaa tehoa, on syytä siirtyä käyttämään vakiojännitelähteen
sijasta vakiovirtalähdettä.. Jonka voi tehohäviöiden vähentämiseksi tehdä
hakkuritekniikalla. Tai päästä helpommalla käyttää valmista piiriä.

[Ari Laitinen]

Post by Tuukka L.
Sarjaan kytkennässä vaan on omat ongelmansa, varsinkin 12 ledin
sarjasta on kiva haeskelle sitä kärtsännyttä lediä tai kahta!

Laita jokaisen ledin rinnalle 2,4V zeneri niin ongelmasi poistuu.
- Ledit, jotka ovat katkenneet eivät valaise mutta zeneri ohittaa ne niin
että muut valaisevat.
- Ledit, jotka ovat oikosulussa tai muuten vain eivät valaise ovat pimeänä
mutta muut valaisevat.

[Jouko Holopainen]

Post by Ari Laitinen
Laita jokaisen ledin rinnalle 2,4V zeneri niin ongelmasi poistuu.
- Ledit, jotka ovat katkenneet eivät valaise mutta zeneri ohittaa ne niin
että muut valaisevat.
- Ledit, jotka ovat oikosulussa tai muuten vain eivät valaise ovat pimeänä
mutta muut valaisevat.

Eikös helpompaa ole pistää MAX6981 tms ohjaamaan niitä ledejä? Eroa
hinnassakaan tuskin tulee.

[Ari Laitinen]

Post by Jouko Holopainen

Post by Ari Laitinen
Laita jokaisen ledin rinnalle 2,4V zeneri niin ongelmasi poistuu.
- Ledit, jotka ovat katkenneet eivät valaise mutta zeneri ohittaa ne
niin että muut valaisevat.
- Ledit, jotka ovat oikosulussa tai muuten vain eivät valaise ovat
pimeänä mutta muut valaisevat.

Eikös helpompaa ole pistää MAX6981 tms ohjaamaan niitä ledejä? Eroa
hinnassakaan tuskin tulee.

Onko se vastaava piiri, joka ohjaa jokaista lediä erikseen yksitellen?

[Jouko Holopainen]

Post by Ari Laitinen

Post by Jouko Holopainen
Eikös helpompaa ole pistää MAX6981 tms ohjaamaan niitä ledejä? Eroa
hinnassakaan tuskin tulee.

Onko se vastaava piiri, joka ohjaa jokaista lediä erikseen yksitellen?

Google olisi kaverisi ...

<http://www.maxim-ic.com/quick_view2.cfm/qv_pk/4921>

Vastaavia löytyy varmasti monilta valmistajilta.

[Tuukka L.]

"Jouko Holopainen" <***@iki.finland.invalid> wrote in message
news:46b8b553$0$3192

Post by Jouko Holopainen
Vastaavia löytyy varmasti monilta valmistajilta.

Kiitti vinkistä! (Maximin piirejä ei aina välttämättä heti löydy kopsittuna
muilta)

[MakeZ]

Post by Tuukka L.
Olen perehtynyt siihen, mitä
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/komponentit.html
sanoo aiheesta Ledien rinnankytkentä plus pariin muuhunkin artikkeeliin.
Yleensä LEDIt näytetään kytkettävän sarjaan. Näkee jopa 12 ledin
sarjaankytkentäviritelmiä ja arvatakaas vaan näkeekö noissa kaupallisissa
sarjoissa mitään etuvastuksia ;-)

Mitään vastuksia ei tarvita jos sarjaan kytkettyjen ledien yhteenlaskettu
jännite on syöttöjännittteen suuruinen, joten sitä etuvastusta ei voi
laittaa jos ei tiedetä etukäteen syöttöjännitettä, tai jos ledien
syöttöjännitteeksi tulee sopivasti joku tietty jännite, mikä ilmoitetaan

Post by Tuukka L.
Sarjaan kytkennässä vaan on omat ongelmansa, varsinkin 12 ledin sarjasta
on kiva haeskelle sitä kärtsännyttä lediä tai kahta! Ajattelin, että jos
kytkisi vaikka 4 lediä rinnan ja näitä sarjaan 3. Tällöin vianhaku
helpottuisi huomattavsti. Mutta miten moinen kytkentä kannattaisi tehdä,
onko kukaan pähkäillyt asiaa? Etuvastuksia, miten ne kannattaa ripotella?
Vai onko hommassa järkeä lainkaan?

Jos jännitettä on riittävästi tarjolla, suosittelen kaikkien ledien
kytkemistä sarjaan, ja yksi etuvastus nokalle, mikäli tarjolla oleva jännite
on suurempi kuin kaikkien ledien yhteenlaskettu nimellinen.

muutoin ledit laitetaan sopiviin ketjuihin, ja ketjut rinnan.

Esimerkki...
Otetaan hyllystä seuraavanlaisia ledejä:
superkirkas punainen
2.--2.2VDC 20mA, käyttäjännite siis väliltä 2 - 2.2 V ja virran kulutus 20mA

Sitten meillä olisi syöttöä 12 V mihin olisi tarkoitus ledit laittaa... ja
12 kpl ledejä
Aletaan mitoittaa...

Lasketaan, ledien yhteenlaskettu jännite tarve sarjassa on noin 24-26V
tästä nähdään että syöttöjännite ei riitä, jonka vuoksi tehdään 2kpl 6 led
sarjaa.

yhden ketjun jännitteeksi saadaan siis 12-13.2 V
Huomataan että jännite on hetimiten suoraan riittävä, joten selvitään ilman
etuvastuksia.

Kytkennän virrankulutuksesksi muodostuu kahden ledin virrankulutus, eli noin
40mA

Jos taas olisi tarvittu etuvastusta, niin se olisi laskettu... esim. 12V ja
vaikka vain 2 lediä sarjaan (samoja kun äsken)
(Uin - Uled) 12-(2+2) = 8V... (R=U/I) 8V/0,02A = 400ohm.... tehon kesto
tarpeeksi saadaan... (P=UxI) 8*0.02 = 0,16W
tällöin voitaisiin kytkeä esim. 390 ohm 0,25W vastus.

mahdollisimman paljon sarjaaan kytkemisessä on tietty taloudellinen etu,
selvitään pienemmillä turhilla jännitehäviöillä, ja pienemmällä
virrankulutuksella, verrattuna rinnankytkentiin.

Jos taas ledejä kytketään rinnan suositellaan jokaiselle rinnan kytketylle
ledille omaa vastusta, tällöin saadaa eliminoitua se pois että jotkut ledit
olisivat pimeinä ja toiset kirkkaina rinnan kytkennässä johtuen ledien
hieman erillaisista kynnysjännitteistä.

Mitä tulee vikaantumiseen niin vikaantunut sarjaan kytketty ledi lienee
melko helppo läytää yleismittarilla, esim katkoksen yli näkyy sarjassa
syöttöjännite, samon näkyy myös väärin päin olevan ledin yli.

Post by Tuukka L.
Vakiovirtalähteistä, käsiini on jostain tipahtanut vakiovirtalähde "LED
control gear". Ihan asiallisen näköinen verme, mutta virtamäärää
ihmettelen: 350 mA. Hetkonen, eikös Ledien tarvitsemat virrat olleet noin
20 mA paikkeilla? Eli miten tämä "kottarainen" muka toimii? Purkin
kyljessä lukee, että ledejä saa "series connection" kytkeä 1-8 kappaletta.
(Suluissa lukee vielä, että ehkä jopa 10 kpl) Voisko joku valottaa näiden
vakiovirtalähteiden ideaa. Jossain elektroniikan kirjassa muistan näistä
olleen juttuakin?

Nyt tulee arvaus, mutta lienee kysessä sitten että ledi sarjoja voidaan
kytkeä 1-8kpl, sarjoissa voi sarjaan kytkettynä sitten olla se määrä ledejä
mitä jännitteeseen tarvitaan, lienee varmaan syöttäjännitteellekin joku
säätö ? onkos tämä ihan verkkovirtaan kytkettävä malli ?

[Kimmo Sundqvist]

Post by MakeZ
Mitään vastuksia ei tarvita jos sarjaan kytkettyjen ledien yhteenlaskettu
jännite on syöttöjännittteen suuruinen

Jolloin niiden lävitse menevää virtaa ei voi mitenkään hallita, ja jos
syöttöjännite ei osu "just kohdalleen", ottaen vielä huomioon sitä, että
ledien välillä on yksilöeroja, niin vahinkoja tulee varmasti.

Jos sinulla on 5 lediä, leikisti 2V kynnysjännitteeltään, niin
kynnysjännitteen alarajalla virtaa ei kulje ollenkaan. Sitten lisäät
jännitettä vähän, niin virtaa alkaa kulkea. Mutta sitä kulkee hyvin pian
niin paljon, että jotain kärähtää.

Ja jos yhden sarjan saat kuluttamaan tarkalleen 20mA säätämällä sen
saamaa jännitettä, niin samanlainen sarja vieressä hyvin todennäköisesti
ei syty tai kärähtää. Tai jotain siltä väliltä, ihan arpaonnesta kiinni.

Laita siis etuvastus. Suunnittele aina etuvastus. Tai pieni transistorin
kanssa toteutettu vakiovirtalähde.

-Kimmo S.

[MakeZ]

Post by Kimmo Sundqvist

Post by MakeZ
Mitään vastuksia ei tarvita jos sarjaan kytkettyjen ledien yhteenlaskettu
jännite on syöttöjännittteen suuruinen

Jolloin niiden lävitse menevää virtaa ei voi mitenkään hallita, ja jos
syöttöjännite ei osu "just kohdalleen", ottaen vielä huomioon sitä, että
ledien välillä on yksilöeroja, niin vahinkoja tulee varmasti.

Virtaa kun ei voi mitenkään mennä sarjaankytkennässä ledi-sarjan läpi
enempää mitä menee sen yhden ledin läpi. kaikkien ledin läpi kulee sama
virta. Kyllä ne siitä liiasta virrasta tuhoutuu sitten kaikki, mutta
käytännössä heikoin ensin. Jännitteen muutoksilla hallitaan virran
suuruus...

Post by Kimmo Sundqvist
Jos sinulla on 5 lediä, leikisti 2V kynnysjännitteeltään, niin
kynnysjännitteen alarajalla virtaa ei kulje ollenkaan. Sitten lisäät
jännitettä vähän, niin virtaa alkaa kulkea. Mutta sitä kulkee hyvin pian
niin paljon, että jotain kärähtää.

Hyvin pian ? no näinhän se ledi toimii, tietty toiminta ikkuna...
esim. 5 lediä käyttöjännitteellä noin 2 - 2.2 voilttia tekee sarjaan
kytkennässä käyttöjännitteeksi 10 - 11 V tällä välillä siis pelataan sillon
syöttö jännitteen kanssa, näin se virta siis hallitaan, mitoittamalla...
jos syöttö taas onkin 12 v, niin sillon kyseiseen jo vastusta kaivataan,
mutta jos lisäät yhden ledin, ei sitä taas kaivatakkaan... jos syöttö
jännite vaihtelee kovin paljon eli enemmän kun mitoitus sallii, niin
silloinhan ei peruskytkentä riitä, vaan tarvitaan jotain kytkentää
syöttöjännitteen vakavointiin

esivastuksen mitoitus täytyy perustua johonkin arvoon, jos sitä laskelma
osoittaa tarvitsevansa, usein tarvitsee, riippuu toteutuksesta, vastushan ei
ole aktiivinen komponentti, joten se ei mitenkään suojaa kytkentää, muutoin
kun se on laskettu mitoituksessa.

Post by Kimmo Sundqvist
Ja jos yhden sarjan saat kuluttamaan tarkalleen 20mA säätämällä sen saamaa
jännitettä, niin samanlainen sarja vieressä hyvin todennäköisesti ei syty
tai kärähtää. Tai jotain siltä väliltä, ihan arpaonnesta kiinni.
Laita siis etuvastus. Suunnittele aina etuvastus. Tai pieni transistorin
kanssa toteutettu vakiovirtalähde.
-Kimmo S.

Arpaonnella ei nyt ole tässä tekemistä, ledin virrankesto näkyy data
tiedoista, tuo mainittu 20mA oli erään myyjän ilmoittama käyttövirta
tietylle ledille, sehän ei tietenkää ole juuri aina tasan 20mA välttämättä
vaan voi vaihdella tietyssä ikkunassa ledin siitä vaurioitumatta, nyt vaikka
hatusta... 15mA-25mA Kaikki perustuu aina laskelmaan, ei siinä arpaa
kannata käyttää...

Jos toinen sarja kulutttaa vaikka 18mA, toinen voi kuluttuu vaikka 21mA
ilman merkittävää eroa... jos niissä on etuvastukset, ne voi "hienosäätää"
niin että kirkkaus ero on minimaalinen, koska vastuksissa on aina vähän
eroja, riippuen tietenkin tarkkuuksista.

Kannattaa myös ihan mittaamalla ja kokeilemalla virrankesto rajojen sisällä,
kokeilla miten kirkaasti tietyllä virralla ledi palaa, jotta saadaan
kirkkaus tarve ja virran säästö tarve balanssiin, esim. jos virtalähde on
vaikka paristot tai pieni akku.

Kaikkea ylimääräistä kytkentää ja nippeliä kannattaa välttää jos niitä ei
tarvita, pysymällä ihan perus kytkennöissä ja laskemalla, mittaamalla ja
kokeilemalla kytkennän toiminnan. Etuvastus laitetaan sen mukaan mitä
mitoitus laskelma siitä sanoo...

Ei tässä mitään hallitsemattomia voimia nyt sentää ole... ihan perus
kauraa.. plug and play... :-)

[Pekka Miettinen]

Post by MakeZ
Arpaonnella ei nyt ole tässä tekemistä, ledin virrankesto näkyy data
tiedoista, tuo mainittu 20mA oli erään myyjän ilmoittama käyttövirta

Jolloin virta pitää myös rajoittaa tuohon arvoon ja se onnistuu
vastuksella tai vakiovirtalähteellä. Jos jännite nousee yli
kynnysjännitteiden, niin silloin ledit toimivat rautanauloina ja imevät
niin paljon virtaa, kun sitä vain pystytään tarjoamaan. Jos tarjontaa on
tarpeeksi, niin silloin ledit räjähtävät ja jäljelle jää kaksi
metallitikkua (pitihän se lapsena testata).

Post by MakeZ
Kaikkea ylimääräistä kytkentää ja nippeliä kannattaa välttää jos niitä ei
tarvita, pysymällä ihan perus kytkennöissä ja laskemalla, mittaamalla ja
kokeilemalla kytkennän toiminnan. Etuvastus laitetaan sen mukaan mitä
mitoitus laskelma siitä sanoo...

Ja se etuvastus myös tarvitaan, ei se ole mikään turha nippeli.

Käytännössä ledit saattavat toimia ilman etuvastusta, koska jännitelähde
notkahtaa kuorman edessä ja myös johdot toimivat vastuksina.

T: Pekka

[MakeZ]

----- Original Message -----
From: "Pekka Miettinen" <***@hotmail.com>
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Sent: Friday, August 10, 2007 5:11 PM
Subject: Re: LEDit rinnan?

Post by Pekka Miettinen

Post by MakeZ
Arpaonnella ei nyt ole tässä tekemistä, ledin virrankesto näkyy data
tiedoista, tuo mainittu 20mA oli erään myyjän ilmoittama käyttövirta

Jolloin virta pitää myös rajoittaa tuohon arvoon ja se onnistuu
vastuksella tai vakiovirtalähteellä. Jos jännite nousee yli
kynnysjännitteiden, niin silloin ledit toimivat rautanauloina ja imevät
niin paljon virtaa, kun sitä vain pystytään tarjoamaan. Jos tarjontaa on
tarpeeksi, niin silloin ledit räjähtävät ja jäljelle jää kaksi
metallitikkua (pitihän se lapsena testata).

Jos ylitetään maksimi virta arvo, tottahan siinä huonosti käy..
tälläinen ilmoitettu yksi arvo, 20 mA on yleensä käypäinen arvo, jota on
hyvä käyttää mitoituksessa, maksimi ja minimi millä ledi toimii löytyy
valmistajalta... kokeillakkin toki arvot voi, minimi on helppo, maksimi ei
välttämättä selviä heti... paisi jos on reilusti maksimi... :-) käytämmössä
maksimi on muutama mA yli normaalin (mitoitusarvon).

Kyllä on täälläkin ledien virrat kokeiltu ja ottaanhan siitä ledistä kuori
lensi.. mutta kyllä se aika paljon virtaa kestikin... :-)

Post by Pekka Miettinen

Post by MakeZ
Kaikkea ylimääräistä kytkentää ja nippeliä kannattaa välttää jos niitä ei
tarvita, pysymällä ihan perus kytkennöissä ja laskemalla, mittaamalla ja
kokeilemalla kytkennän toiminnan. Etuvastus laitetaan sen mukaan mitä
mitoitus laskelma siitä sanoo...

Ja se etuvastus myös tarvitaan, ei se ole mikään turha nippeli.
Käytännössä ledit saattavat toimia ilman etuvastusta, koska jännitelähde
notkahtaa kuorman edessä ja myös johdot toimivat vastuksina.
T: Pekka

Tokihan se tarvitaan jos tarvitaan, en kiellä että ei tarvita, mutta jos nyt
on vaikka paristo käyttöinen juttu.. ja jännite sopii hyin kohdalleen
sattumoisiin, mikä on harvinaista, niin en silloin laita mitään vastuksia.
Kaikki riippuu tarpeesta ja toteutuksesta.. eipä voi sanoa yhtä tapaa
sopivaksi kaikkeen...

[MakeZ]

Post by Pekka Miettinen

Post by MakeZ
Arpaonnella ei nyt ole tässä tekemistä, ledin virrankesto näkyy data
tiedoista, tuo mainittu 20mA oli erään myyjän ilmoittama käyttövirta

Jolloin virta pitää myös rajoittaa tuohon arvoon ja se onnistuu
vastuksella tai vakiovirtalähteellä. Jos jännite nousee yli
kynnysjännitteiden, niin silloin ledit toimivat rautanauloina ja imevät
niin paljon virtaa, kun sitä vain pystytään tarjoamaan. Jos tarjontaa on
tarpeeksi, niin silloin ledit räjähtävät ja jäljelle jää kaksi
metallitikkua (pitihän se lapsena testata).

Jos ylitetään maksimi virta arvo, tottahan siinä huonosti käy..
tälläinen ilmoitettu yksi arvo, 20 mA on yleensä käypäinen arvo, jota on
hyvä käyttää mitoituksessa, maksimi ja minimi millä ledi toimii löytyy
valmistajalta... kokeillakkin toki arvot voi, minimi on helppo, maksimi ei
välttämättä selviä heti... paisi jos on reilusti maksimi... :-) käytämmössä
maksimi on muutama mA yli normaalin (mitoitusarvon).

Kyllä on täälläkin ledien virrat kokeiltu ja ottaanhan siitä ledistä kuori
lensi.. mutta kyllä se aika paljon virtaa kestikin... :-)

Post by Pekka Miettinen

Post by MakeZ
Kaikkea ylimääräistä kytkentää ja nippeliä kannattaa välttää jos niitä ei
tarvita, pysymällä ihan perus kytkennöissä ja laskemalla, mittaamalla ja
kokeilemalla kytkennän toiminnan. Etuvastus laitetaan sen mukaan mitä
mitoitus laskelma siitä sanoo...

Ja se etuvastus myös tarvitaan, ei se ole mikään turha nippeli.
Käytännössä ledit saattavat toimia ilman etuvastusta, koska jännitelähde
notkahtaa kuorman edessä ja myös johdot toimivat vastuksina.
T: Pekka

Tokihan se tarvitaan jos tarvitaan, en kiellä että ei tarvita, mutta jos nyt
on vaikka paristo käyttöinen juttu.. ja jännite sopii hyin kohdalleen
sattumoisiin, mikä on harvinaista, niin en silloin laita mitään vastuksia.
Kaikki riippuu tarpeesta ja toteutuksesta.. eipä voi sanoa yhtä tapaa
sopivaksi kaikkeen...

[Mika Lindblad]

Post by MakeZ
Hyvin pian ? no näinhän se ledi toimii, tietty toiminta ikkuna...
esim. 5 lediä käyttöjännitteellä noin 2 - 2.2 voilttia tekee sarjaan
kytkennässä käyttöjännitteeksi 10 - 11 V tällä välillä siis pelataan sillon
syöttö jännitteen kanssa, näin se virta siis hallitaan, mitoittamalla...

Ei sitä ihan oikeasti kannata tehdä noin. Otetaan syöttöjännitteeseen vähän
varaa ylöspäin ja laitetaan väliin etuvastus. Silloin kytkentä sietää
syöttöjännitteen ja ledien kynnysjännitteen vaihtelua huomattavasti paremmin.

Ja oikein mitoitettuna selvitään kohtuullisen pienellä vastuksella, joka ei
juurikaan vie tilaa ja maksaakin huikeat pari senttiä. Samalla saadaan
virtakin miltei vakioksi, vaikka ledien kynnysjännitteissä olisi pientä
heittoa.

Kyllähän se ilman vastustakin toimii, mutta on epäluotettava. Etuvastuksen
poisjättäminen on huonoa suunnittelua.

[Tuukka L.]

Post by Mika Lindblad
Kyllähän se ilman vastustakin toimii, mutta on epäluotettava. Etuvastuksen
poisjättäminen on huonoa suunnittelua.

Näin minäkin olen ymmärtänyt. Vilkaisepa noita marketeissa ja rautakaupoissa
myytäviä sarjoja. On jopa varsin hinnakkaita sarjoja ilman minkään sortin
virranrajoituksia.

Miten muuten toimisi jänniteregu näissä yhteyksissä? Esim. 12 V
jännitereguja saa kohtuuhinnalla nykyään. Eikö syöttöjännitteen mahd.
"piikit" voisi leikkoa regulla pois? (Alijänniteethän eivät niin kovin
vaarallisia ole ainakaan ledien keston kannalta)

[Pekka Miettinen]

Post by Tuukka L.
On jopa varsin hinnakkaita sarjoja ilman minkään sortin
virranrajoituksia.

Hinnakkaissa on yleensä valettu hakkuripiiri tai muu ohjain johonkin
nurkkaan piiloon.

Post by Tuukka L.
Miten muuten toimisi jänniteregu näissä yhteyksissä? Esim. 12 V
jännitereguja saa kohtuuhinnalla nykyään.

Regu hukkaa muutaman voltin jokatapauksessa, joten halvemmalla hukkaat
sen vastukseen. Ja regu ei rajoita myöskään virtaa (ellei kytketä
vakiovirtalähteeksi), joten tarvitset edelleen sen vastuksen perään.

Jos ei valmiit led-ohjaimet kiinnosta, niin tee sitten virranrajoitus:
http://www.electronics-circuits.com/engineering/

T: Pekka

[MakeZ]

Post by Tuukka L.

Post by Mika Lindblad
Kyllähän se ilman vastustakin toimii, mutta on epäluotettava. Etuvastuksen
poisjättäminen on huonoa suunnittelua.

Näin minäkin olen ymmärtänyt. Vilkaisepa noita marketeissa ja
rautakaupoissa myytäviä sarjoja. On jopa varsin hinnakkaita sarjoja ilman
minkään sortin virranrajoituksia.
Miten muuten toimisi jänniteregu näissä yhteyksissä? Esim. 12 V
jännitereguja saa kohtuuhinnalla nykyään. Eikö syöttöjännitteen mahd.
"piikit" voisi leikkoa regulla pois? (Alijänniteethän eivät niin kovin
vaarallisia ole ainakaan ledien keston kannalta)

Ovatko nämä hinnakkaat ledi sarjat myytävänä siis ilman virtalähdettä,
rautakaupassa ?
millaisia sarjoja ne oikeen on... koriste, sauna, yleisvalot ?
jos niissä on virtalähde, lienee asia hoidettu virtalähtenpuollla, tuskin
niitä tarvitsee alkaa "virittelemään".
lienee testattuja, ja mitoitettuja oikein käyttötarkoitukseensa.
Minulla oli tuossa aiemmin yhdessä autossa lisäjarruvalona ledit, ihan ne
oli kytkettä muutaman kappaleen sarjoihin, ja jokaisella sarjalla oma
etuvastus, ei siinä muita komponetteja ollut, eipä tuohon mitään vikaa
koskaan tullut..
yhtä hyvin toimi vaikka auto oli käynnissä tai ei, auto on vaativa paikka
ledeille juuri tuon jännitteen vaihtelun takia, silti ihan vastuksilla
pärjännee..

jos värkkää itse, eikä luota omiin laskelmiin niin tuolta läytyy laskuri
etuvastuksen mitoitukseen...
http://www.ledcalc.com/

ja tuolta löytyy aiheesta lisää infoa, juttua esim juuri autoon
kytkemisestä...
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml28.sis&pa=j

[Tuukka L.]

Post by MakeZ
Ovatko nämä hinnakkaat ledi sarjat myytävänä siis ilman virtalähdettä,
rautakaupassa ?

Kyllä niissä yleensä joku halpa muuntaja tyyppiä made in China on.

Etuvastuksia niissä ei yleensä juuri näe. Mietipä itsekin, mihin se
etuvastus törkätään kun muuntaja antaa 12 Vee ja ledejä on 12 kpl
sarjassa...

[Ari Laitinen]

Post by Tuukka L.
Etuvastuksia niissä ei yleensä juuri näe. Mietipä itsekin, mihin se
etuvastus törkätään kun muuntaja antaa 12 Vee ja ledejä on 12 kpl
sarjassa...

Muuntaja voidaan mitoittaa myös halutulle virralle niin että se vastus on
siellä muuntajassa.

[Tuukka L.]

Post by Ari Laitinen
Muuntaja voidaan mitoittaa myös halutulle virralle niin että se vastus on
siellä muuntajassa.

Ihan tavismuuntajia from China ne näyttää olevan. Noita saa
elektroshopeista, Kebabista jne.

Siitä kielii sekin seikka, että ohjeissa kielletään kytkemästä muuntajaa
"ennenkuin kaikki ledit on yhdistetty toisiinsa".

Btw, ihmeuskovaista hommaa ja aika huvittavaakin, kun yritätte kuvitella
noihin vehkeisiin ominaisuuksia joita niissä ei ole! Minkä vuoksi ne muka
olis niin ylipätevästi tehtyjä? Siksikö, että niitä myydään oikein Kaupassa
(tm) ?

[Ari Laitinen]

Post by Tuukka L.

Post by Ari Laitinen
Muuntaja voidaan mitoittaa myös halutulle virralle niin että se
vastus on siellä muuntajassa.

Ihan tavismuuntajia from China ne näyttää olevan. Noita saa
elektroshopeista, Kebabista jne.
Siitä kielii sekin seikka, että ohjeissa kielletään kytkemästä
muuntajaa "ennenkuin kaikki ledit on yhdistetty toisiinsa".
Btw, ihmeuskovaista hommaa ja aika huvittavaakin, kun yritätte
kuvitella noihin vehkeisiin ominaisuuksia joita niissä ei ole! Minkä
vuoksi ne muka olis niin ylipätevästi tehtyjä? Siksikö, että niitä
myydään oikein Kaupassa (tm) ?

Ne tavismuuntajat on kyllä mitoitettu antamaan melko tarkkaan tietyn
oikosulkuvirran ts. ne ovat luonnostaan oikosulun kestavää mallia. Niissä
ns. "load regulation" on erittäin huono. Soveltuu juuri ledien polttoon
kunhan jännite on likimain sopiva. Jos verkkojännite nousee niin ledien
jännite ei nouse samassa suhteessa. Tämä kaikki tietysti vaatii kaupallisen
optimoinnin toimiakseen hyvin. Sen sijaan jos laitat lediketjun kiinni
laboratoriovirtalähteeseen niin virran määrää pelkästään ledien oma
jännite/virta käyttäytyminen. Vähän liikaa jännitettä on silloin reilusti
liikaa virtaa ledeille. Useamman ledin sarjassa toki jännitteen tarkkuus
voltteina on vähemmän tarkka mutta suhteellisesti prosentteina se ei muutu
oli ledejä yksi tai sata peräkkäin.

[Tuukka L.]

Post by Ari Laitinen
jännite ei nouse samassa suhteessa. Tämä kaikki tietysti vaatii
kaupallisen optimoinnin toimiakseen hyvin.

Kuka siellä kiinalaisessa sikalan takahuoneessa vastaa tuosta "kaupallisesta
optimoinnista"? Onko se se 13-vuotias teini, johtaja-ankka, porsiva emakko
vaiko 93-vuotias hampaaton ja lukutaidoton isoäiti?

[Ari Laitinen]

Post by Tuukka L.

Post by Ari Laitinen
jännite ei nouse samassa suhteessa. Tämä kaikki tietysti vaatii
kaupallisen optimoinnin toimiakseen hyvin.

Kuka siellä kiinalaisessa sikalan takahuoneessa vastaa tuosta
"kaupallisesta optimoinnista"? Onko se se 13-vuotias teini,
johtaja-ankka, porsiva emakko vaiko 93-vuotias hampaaton ja
lukutaidoton isoäiti?

He kopioivat sen tietenkin toisen kiinalaisen valmistajan tuotteesta.

[Pekka Miettinen]

Post by Tuukka L.
Etuvastuksia niissä ei yleensä juuri näe. Mietipä itsekin, mihin se
etuvastus törkätään kun muuntaja antaa 12 Vee ja ledejä on 12 kpl
sarjassa...

Ei tuolloin mitään etuvastuksia tarvitse, koska jännite ei ylitä ledien
kynnysjännitettä ja näinollen ledit eivät loista. Jos ne loistavat, niin
antamasi tiedot ovat vääriä.

Post by Tuukka L.
Siitä kielii sekin seikka, että ohjeissa kielletään kytkemästä muuntajaa
"ennenkuin kaikki ledit on yhdistetty toisiinsa".

Tuo kielii vain siihen, että muuntajan teho on mitoitettu lediketjulle.
Kun jaat muuntajan antotehon ledien kynnysjännitteellä, niin saat
selville ledeille menevän virran joka on sallituissa rajoissa.

Post by Tuukka L.
Btw, ihmeuskovaista hommaa ja aika huvittavaakin, kun yritätte kuvitella
noihin vehkeisiin ominaisuuksia joita niissä ei ole!

Ei se mitään uskoa vaadi, koska jos virtaa ei rajoiteta, niin ledit
palaa. Enemmän tuo vaatii uskoa pitää ledit ehyenä ilman
virranrajoitusta.

Post by Tuukka L.
Minkä vuoksi ne muka
olis niin ylipätevästi tehtyjä?

Ei niitä ole tehty ylipätevästi, vaan halvasti. Kaikki osat maksavat,
joten on halvinta valita tietyn tehoinen muuntaja ja laittaa perään niin
paljon ledejä, että oikosulkuvirta pysyy ledeille sallituissa rajoissa.
Tällöin ylijännite saattaa rikkoa ledit, mutta se on halvan tuotteen
ominaisuus.

T: Pekka

[Tuukka L.]

Post by Pekka Miettinen
Tällöin ylijännite saattaa rikkoa ledit, mutta se on halvan tuotteen
ominaisuus.

Tätähän yritin vihjaista, mutta kun seurakunta täällä on (tuotteita
näkemättä/yksilöimättä) täysin vakuuttunut siitä, että on ylihyvin tehtyjä
ja suunniteltuja. Not.

[Pekka Miettinen]

Post by Tuukka L.

Post by Pekka Miettinen
Tällöin ylijännite saattaa rikkoa ledit, mutta se on halvan tuotteen
ominaisuus.

Tätähän yritin vihjaista, mutta kun seurakunta täällä on (tuotteita
näkemättä/yksilöimättä) täysin vakuuttunut siitä, että on ylihyvin tehtyjä
ja suunniteltuja. Not.

Kuka sellaista on väittänyt, että ne olisivat ylihyvin tehtyjä?
Suunnittelu on pelkkää vastusta parempi, koska kaikki energia menee
ledien valaisemiseen, eikä osaa hukkaannu vastuksen lämmittämiseen.

Yksi on väittänyt, että virtaa ei tarvitse rajoittaa, jos jännitelähde
on kynnysjännitteiden suuruinen ja muut ovat olleet sitä mieltä, että
virtaa on rajoitettava tavalla tai toisella.

Myös vastuksella toteutettu ledi ketju saattaa rikkoontua
ylijännitteestä.

T: Pekka

[Tuukka L.]

"Pekka Miettinen" <***@hotmail.com> wrote in message
news:46c0787f$0$27840

Post by Pekka Miettinen
Kuka sellaista on väittänyt, että ne olisivat ylihyvin tehtyjä?

Sehän paistaa puheista läpi. Esim. Ari inttää kaikenlaista vaikka on aivan
selvää, että noissa halpisiksissa ei ole edes etuvastuksia käytetty eli
pahinta amis-designia. Edistyneemmät harrastajatkin täällä Suomessa pystyy
parempaan.

Post by Pekka Miettinen
Suunnittelu on pelkkää vastusta parempi, koska kaikki energia menee
ledien valaisemiseen, eikä osaa hukkaannu vastuksen lämmittämiseen.

Toki.

Post by Pekka Miettinen
Myös vastuksella toteutettu ledi ketju saattaa rikkoontua
ylijännitteestä.
T: Pekka

No, millä tavalla sinä rajoittasit virrat + jänniteet jos olisit kiinalainen
halpistuottaja?

[Pekka Miettinen]

Post by Tuukka L.
Sehän paistaa puheista läpi. Esim. Ari inttää kaikenlaista vaikka on aivan
selvää, että noissa halpisiksissa ei ole edes etuvastuksia käytetty eli
pahinta amis-designia.

Ai sinulla on siis vielä oma ongelmasi auki? Eihän tuota kukaan
huomannut, kun inttäminen siirtyi siihen, että virranrajoitusta
tarvitaan ja kiinnostuit niin Maximin piireistä.

MakeZ kertoi jo sinulle, miten vastuksen arvot lasketaan ja miten ne
sijoitetaan. Ainoa virheellinen väite oli se, että syöttöjännitteen
ollessa kynnysjännitteen suuruinen, niin ei tarvitse etuvastusta ilman
mitään ehtoja.

Ari kertoi, että etuvastusta ei tarvita, jos muuntaja mitoitetaan
oikein. Sekä sen, miten voit tehdä pitkän sarjan ja löytää palaneet
helposti (zener).


Käydään kuitenkin ensin se ilman vastusta oleva tilanne läpi:

Ari jo kertoi, että tässäkin tapauksessa se vastus on muuntajan sisällä,
eli muuntajalla on sisäinen resistanssi. Ei sinne sisälle ole mitään
erillistä vastusta rakennettu, vaan muuntajalla on rakenteellinen
vastus. Jos muuntajaa kuormitetaan, niin jännite tippuu. Tämä johtuu
ihan tästä sisäisestä vastuksesta. Muuntajalla on myös magneetikentästä
johtuva rajallinen kyky välittää tehoa ensiöpuolelta toisiopuolelle.

Virta on rajoitettu suunnittelemalla oikeanlainen muuntaja tai
luultavasti valitaan ensin muuntaja ja suunnitellaan sen perään
tarpeellinen määrä ledejä. Jos nyt otetaan sinun tapaus, jossa pitää
saada 12 lediä palamaa. Kerroit virraksi riittävän 20mA, muttet kertonut
ledin väriä. Jos nyt arvotaan käyttöön vaikka punaiset ledin, niin yhden
ledin kynnysjännite on silloin 1,6V. Tee laskelmat uudestaan käyttämäsi
ledin mukaan.

Kun ledit kytkee sarjaan, niin sarjan kynnyjännite on 1,6V * 12 = 19,2V

Tarvitset siis muuntajan, joka antaa enemmän, kuin 19,2V ja kestää
oikosulun toisiopuolella. Siis ledit oikosulkee toisiopuolen ja
rajoittaa mitattavan jännitteen kynnysjännitteen suuruiseksi.

Virran rajoitus hoituu sitten muuntajan tehon mitoituksella. Muuntajan
teho pitää olla 19,2V * 0,02A = 0,384W
Tällöin virta rajottuu 20mA:riin, eikä erillistä vastusta tarvita.

Eli tehdään muuntaja, joka:
- Antaa yli 19,2V
- Teho 0,384W
- Kestää oikosulkea toisiopuoli ilman että käämit sulaa (toisiopuolella
riittävän paksu käämi)

Näin siis yksinkertaisuudessaan.

Käytännössä tuollaisen muuntajan tekeminen ei harrastajalta onnistu,
joten on helpompi käyttää vastusta virran rajoittamiseen.

Käytössäsi oli siis 12V muuntaja, joten kokonaisen ketjun 19,2V
kynnysjännite on liian korkea. Jaa siis ketju kahteen kuuden ledin
ketjuun, joille tulee omat etuvastukset.

Yhden ketjun kynnysjännitteeksi tulee siis punaisilla ledeillä 1,6V * 6
= 9,6V Tällöin vastuksen yli vaikuttaa 12V - 9,6V = 2,4V.

Koska U = R * I, niin 20mA virralle tarvitaan 2,4V / 0,020A = 120 ohmin
vastus.

Siis kaksi ketjua, joissa kussakin on 6 lediä ja yksi vastus ja ketjut
ovat rinnakkain. Tällöin muuntajalta vaaditaan:
- Antaa 12V
- Antaa yli 40mA (2*20mA)
- Ei tarvitse kestää toisiopuolen oikosulkua

Tälläisen muuntajan harrastajan on helpompi löytää.

Tai jos halusit sen kolmen sarja, niin: 1,6V*3=4,8V, 12V-4,8V=7,2V,
7,2V/0,02A=360 ohmia. Ja muuntajalta tarvitaan 3=20mA=60mA.

Tietysti kannattaa tarkistaa vielä vastuksen teho. Edellisessä
tapauksessa 7,2V*0,02A=0,144W

Vastuksen paikalla ketjussa ei ole väliä. Eli voi sijoittaa sen maan
puolelle, plussan puolelle tai johonkin ledien väliin. Yleensä se
kuitenkin sijoitetaan käyttöjännitteen puolelle.


Tietenkin on hienompia tapoja hoitaa virranrajoitus. Tällöin voidaan
jättää vastukset pois. Yksi tapa on tehdä se mainittu virranrajoitus,
eli vastuksen virkaa hoitaa rajoituspiiri. Tällöin käyttöjännite saa
heitellä, kun rajoitusta hoitetaan aktiivisesti. Tuossa esimerkit
transistorilla ja fetillä tehtyyn rajoitukseen:
http://www.electronics-circuits.com/engineering/

Myös regulaattorista voidaan tehdä virranrajoittaja:
http://eu.st.com/stonline/books/pdf/docs/2143.pdf
Kuva 17 sivulta 28

Kannattaa huomioida, että yllä olevan vastusesimerkin mukaan myös
virranrajoituspiiri hukkaa ylimääräisen jännitteen lämmöksi ja tämä
pitää johtaa pois.

Sitten on noita valmiit piirejä ledin ohjaukseen, joita on niin suuri
määrä, ettei kaikkia kannata luetella.

Koska netti on pullollaan ledien kytkentäohjeita, niin ei niitä ole
täällä yleiseti toisteltu. On helpompi kertoa netissä asia kuvilla, kun
täällä sanoilla. Tuossa on yksi sivu miljoonista:
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml28.sis&pa=j

T: Pekka

[Tuukka L.]

"Pekka Miettinen" <***@hotmail.com> wrote in message
news:46c0ca3a$0$27828

Post by Pekka Miettinen
Ai sinulla on siis vielä oma ongelmasi auki? Eihän tuota kukaan

Ei varsinaisesti, yritän vain käsittää, mitä sinä yrität kertoa/väittää.

Post by Pekka Miettinen
huomannut, kun inttäminen siirtyi siihen, että virranrajoitusta

Ei intetä vaan keskustellaan.

Post by Pekka Miettinen
Ari jo kertoi, että tässäkin tapauksessa se vastus on muuntajan sisällä,
eli muuntajalla on sisäinen resistanssi. Ei sinne sisälle ole mitään

Näin arvelinkin, tuo sisäinen vastus lienee muuten mitattavissa?

Post by Pekka Miettinen
- Antaa yli 19,2V
- Teho 0,384W
- Kestää oikosulkea toisiopuoli ilman että käämit sulaa (toisiopuolella
riittävän paksu käämi)

Ok. Jos muuntajan teho on jokin epätavanomainen luku (ei tasaluku) niin
tällöin voi arvella kyseessä olevan suunnitellun jutun. Nyt on kuitenkin
niin, että tässä kiinalaisen lehmipojan kasaamassa 12 valkoisen ledin
sarjassa on 12V / 500 mA muuntaja. Miten 12 V riittää 12 ledille? Niinpä.
Sitä minäkin ihmettelen. 500mA? Kuulostaa enempi tavismuuntajalta suoraan
hyllystä kuin miltään "design by vartavasten". Muutenkin muuntaja on varsin
taviksen näköinen. Ei ole paksuja toisiolankoja...

Muuten, eihän noi diodit ihan oikkariin muuntajaa vedä? Kai niilläkin joku
sis. resistance sentään on?

Post by Pekka Miettinen
Käytössäsi oli siis 12V muuntaja, joten kokonaisen ketjun 19,2V
kynnysjännite on liian korkea. Jaa siis ketju kahteen kuuden ledin
ketjuun, joille tulee omat etuvastukset.

[ironia on]No ei. Tämähän on lehmipojan kasaama, suurella taidolla
disainaama sarja. Ei kai tätä tartte parantaa...[/ironia]

Post by Pekka Miettinen
http://eu.st.com/stonline/books/pdf/docs/2143.pdf
Kuva 17 sivulta 28
Kannattaa huomioida, että yllä olevan vastusesimerkin mukaan myös
virranrajoituspiiri hukkaa ylimääräisen jännitteen lämmöksi ja tämä
pitää johtaa pois.
Sitten on noita valmiit piirejä ledin ohjaukseen, joita on niin suuri
määrä, ettei kaikkia kannata luetella.
Koska netti on pullollaan ledien kytkentäohjeita, niin ei niitä ole
täällä yleiseti toisteltu. On helpompi kertoa netissä asia kuvilla, kun
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml28.sis&pa=j
T: Pekka

Kiitoksia Pekka hienosta vastauksesta sinänsä!

[Ari Laitinen]

Post by Tuukka L.
Näin arvelinkin, tuo sisäinen vastus lienee muuten mitattavissa?

Ihan vastusmittarilla käämistä. Lisäksi tosin vaikuttaa myös muuntajan
kytkentäkerroin. Kannattaa siis mitata mielummin muuntajan oikosulkuvirta.
Sisäistä kokonaisvastusta silloin kuvaa likimain lepojännitteen ja
oikosulkuvirran suhde joskin tieto on melko hyödytön koska se muuttuu
epälineaarisesti kuorman mukaan.

Post by Tuukka L.
Ok. Jos muuntajan teho on jokin epätavanomainen luku (ei tasaluku)
niin tällöin voi arvella kyseessä olevan suunnitellun jutun. Nyt on
kuitenkin niin, että tässä kiinalaisen lehmipojan kasaamassa 12
valkoisen ledin sarjassa on 12V / 500 mA muuntaja. Miten 12 V riittää
12 ledille? Niinpä. Sitä minäkin ihmettelen. 500mA? Kuulostaa enempi
tavismuuntajalta suoraan hyllystä kuin miltään "design by
vartavasten". Muutenkin muuntaja on varsin taviksen näköinen. Ei ole
paksuja toisiolankoja...

Koska tarvitaan enemmän kuin 12V niin sitähän tulee kun kuormittaa tuota
muuntajaa huomattavasti nimellisvirtaansa alhaisemmalla kuormalla. Mittaa
sen jännte kuormittamattomana ja huomaat sen saattavan nousta pariin
kymmeneenkin volttiin. Kiinalainen insinööri on huomannut, että juuri tuolla
muuntajalla jännite 20mA kuormalla nousee riittävän ylös, jotta ledit
alkavat loistaa. Heti kun kuormaa (ledit) ilmestyy niin jännite putoaa
ledien säätämälle tasolle, jolloin tämä itseregulointi tapahtuu. Virtaa tuo
antaa 500mA vasta sillä 12V tasolla.

Post by Tuukka L.
Muuten, eihän noi diodit ihan oikkariin muuntajaa vedä? Kai niilläkin
joku sis. resistance sentään on?

Diodilla ei ole ohmista resistanssia. Se on puolijohde. Sille voidaan kyllä
laskea resistanssi kussakin toimintatilassa mutta ohmin lakia siihen ei voi
käyttää. Ohmin laista on ollutkin jo pitkä keskustelu aiemmin.

[Tuukka L.]

Post by Ari Laitinen
Koska tarvitaan enemmän kuin 12V niin sitähän tulee kun kuormittaa tuota
muuntajaa huomattavasti nimellisvirtaansa alhaisemmalla kuormalla. Mittaa
sen jännte kuormittamattomana ja huomaat sen saattavan nousta pariin
kymmeneenkin volttiin. Kiinalainen insinööri on huomannut, että juuri
tuolla muuntajalla jännite 20mA kuormalla nousee riittävän ylös, jotta
ledit alkavat loistaa. Heti kun kuormaa (ledit) ilmestyy niin jännite
putoaa ledien säätämälle tasolle, jolloin tämä itseregulointi tapahtuu.
Virtaa tuo antaa 500mA vasta sillä 12V tasolla.

No näitä muuntajia taitaa saada Partcosta ja mistä vaan. Ei tämä kummallisen
näköinen ole.

Post by Ari Laitinen
Diodilla ei ole ohmista resistanssia. Se on puolijohde. Sille voidaan
kyllä laskea resistanssi kussakin toimintatilassa mutta ohmin lakia siihen
ei voi käyttää. Ohmin laista on ollutkin jo pitkä keskustelu aiemmin.

Kai sillä joku resistanssi sentään on vai onko kyseessä suprajohde
huoneenlämmössä??

[Ari Laitinen]

Post by Tuukka L.
No näitä muuntajia taitaa saada Partcosta ja mistä vaan. Ei tämä
kummallisen näköinen ole.

Se on ehkä valittu siihen juuri siksi että niitä on saanut ison erän
valmiina ja arvot ovat sattuneet sopimaan juuri tietylle ledimäärälle.

Post by Tuukka L.

Post by Ari Laitinen
Diodilla ei ole ohmista resistanssia. Se on puolijohde. Sille voidaan
kyllä laskea resistanssi kussakin toimintatilassa mutta ohmin lakia
siihen ei voi käyttää. Ohmin laista on ollutkin jo pitkä keskustelu
aiemmin.

Kai sillä joku resistanssi sentään on vai onko kyseessä suprajohde
huoneenlämmössä??

Sillä ei ole ohmista resistanssia koska ohmisen resistanssin määritelmä
rajaa sen metallikappaleisiin ja muihin vastaaviin ohmisiin materiaaleihin,
joita puolijohteet eivät ole. Googlesta löydät lisää tietoa ohmisista
kappaleista (ohmic device)

http://www.google.fi/search?num=100&hl=fi&q=ohmic+device&btnG=Hae&meta=

Huomannet että edes hehkulamppu ei ole ohminen laite.

[Tuukka L.]

Post by Ari Laitinen
Se on ehkä valittu siihen juuri siksi että niitä on saanut ison erän
valmiina ja arvot ovat sattuneet sopimaan juuri tietylle ledimäärälle.

Ensimmäistä kertaa huomaan sanan "ehkä" sun mielipideissä. No, jätämme asian
sikseen.

Sinänsä oli mielenkiintoista keskustelu. Toki fiksumpaa olisi ollut ottaa
hypoteesiksi Arinkin, että "halutessaan kiinalainen voisi tehdä asian näin"
eikä paukuttaa, että homma on tehty 100% varmuudella niin. Koska sitähän me
emme tiedä ja epäillä sopii ja on syytäkin.

Post by Ari Laitinen
Sillä ei ole ohmista resistanssia koska ohmisen resistanssin määritelmä
rajaa sen metallikappaleisiin ja muihin vastaaviin ohmisiin
materiaaleihin, joita puolijohteet eivät ole. Googlesta löydät lisää
tietoa ohmisista kappaleista (ohmic device)

Ymmärsin jo ed. kierrokselta, että "ohmista resistanssia" ei ole, joten sitä
ei tartte toistaa (ja muistinpa jostain historian alkuhämärästä moisen
faktan itsekin).

Mutta kai Ari sinäkin myönnät, ettei se sähkövirta sen diodin yli täysin
häviöttä kulje, saivartele ohmisten resistanssien kanssa miten paljon
lystäät. (Jos se kulkee täysin häviöttä, niin olet keksinyt suprajohteen
huoneenlämmössä, eikö ja Suomeen tulee ens vuonna pitkästä aikaa fyssan
Noobeli ;-)

Post by Ari Laitinen
Huomannet että edes hehkulamppu ei ole ohminen laite.

En edes jaksanut käydä tsekkaileen kun vanhasta muistista tulee mieleen
sanat "resistiivinen kuorma"....oliko näin?

[Ari Laitinen]

news:46c14dac$0$27847

Post by Ari Laitinen
Se on ehkä valittu siihen juuri siksi että niitä on saanut ison erän
valmiina ja arvot ovat sattuneet sopimaan juuri tietylle
ledimäärälle.

Ensimmäistä kertaa huomaan sanan "ehkä" sun mielipideissä. No,
jätämme asian sikseen.
Sinänsä oli mielenkiintoista keskustelu. Toki fiksumpaa olisi ollut
ottaa hypoteesiksi Arinkin, että "halutessaan kiinalainen voisi tehdä
asian näin" eikä paukuttaa, että homma on tehty 100% varmuudella
niin. Koska sitähän me emme tiedä ja epäillä sopii ja on syytäkin.

Jos se ei toimisi kerrotulla tavalla ne ledit olisivat mitä ilmeisimmin
pimeitä koska joko jännite ei riittäisi tai virta olisi liian suuri. Jos ne
valaisevat niin muuntaja on virranantokyvyltään sopiva. Mitoitus on voitu
tehdä valitsemalla sopiva valmis muuntaja tai käämimällä sopiva muuntaja.
Onko sinulla muuta tietoa asiasta ollut missään vaiheessa?

Ymmärsin jo ed. kierrokselta, että "ohmista resistanssia" ei ole,
joten sitä ei tartte toistaa (ja muistinpa jostain historian
alkuhämärästä moisen faktan itsekin).
Mutta kai Ari sinäkin myönnät, ettei se sähkövirta sen diodin yli
täysin häviöttä kulje, saivartele ohmisten resistanssien kanssa miten
paljon lystäät. (Jos se kulkee täysin häviöttä, niin olet keksinyt
suprajohteen huoneenlämmössä, eikö ja Suomeen tulee ens vuonna
pitkästä aikaa fyssan Noobeli ;-)

En tiedä miksi sotket asiaan suprajohteet. Keskity olennaiseen. Toki häviötä
syntyy ja sen voit laskea kaavalla jännite kertaa virta ja tulos on
watteja - ei ohmeja.

Post by Ari Laitinen
Huomannet että edes hehkulamppu ei ole ohminen laite.

En edes jaksanut käydä tsekkaileen kun vanhasta muistista tulee
mieleen sanat "resistiivinen kuorma"....oliko näin?

Ledi ei ole myöskään resistiivinen kuorma.

[Tuukka L.]

Post by Ari Laitinen
Onko sinulla muuta tietoa asiasta ollut missään vaiheessa?

On. Samanlaisen muuntajan saa PartCosta hyllystä ;-)

Plus yleinen elämänkokemus. Ei näitä asioita Ari niin hienosti aina tehdä.

Post by Ari Laitinen
En tiedä miksi sotket asiaan suprajohteet. Keskity olennaiseen. Toki
häviötä syntyy ja sen voit laskea kaavalla jännite kertaa virta ja tulos
on watteja - ei ohmeja.

Siksi, koska jonkun mielestä diodi tuntui vallan vastuksettomalta
sähkönjohteelta ;-)

[Ari Laitinen]

news:46c15572$0$27834

Post by Ari Laitinen
Onko sinulla muuta tietoa asiasta ollut missään vaiheessa?

On. Samanlaisen muuntajan saa PartCosta hyllystä ;-)
Plus yleinen elämänkokemus. Ei näitä asioita Ari niin hienosti aina tehdä.

Post by Ari Laitinen
En tiedä miksi sotket asiaan suprajohteet. Keskity olennaiseen. Toki
häviötä syntyy ja sen voit laskea kaavalla jännite kertaa virta ja
tulos on watteja - ei ohmeja.

Siksi, koska jonkun mielestä diodi tuntui vallan vastuksettomalta
sähkönjohteelta ;-)

Ehkäpä tarvitset vielä lisää elämänkokemusta. Edellä viitasit johonkin
hienoon en tiedä mihin viittasit vaikka toimintaperiaate pitäisi olla
sinulle nyt selitetty. Ehkä sinulla kestää vain hieman aikaa sulatella
saamiasi uusia tietoja että ne lokeroituvat elämänkokemukseesi oikeille
paikoille.

[Mika Lindblad]

Post by Tuukka L.

Post by Ari Laitinen
Onko sinulla muuta tietoa asiasta ollut missään vaiheessa?

On. Samanlaisen muuntajan saa PartCosta hyllystä ;-)
Plus yleinen elämänkokemus. Ei näitä asioita Ari niin hienosti aina tehdä.

Rivien välistä on luettavissa, ettei tuota elämänkokemusta ainakaan
elektroniikan puolelta kovasti ole..

Post by Tuukka L.

Post by Ari Laitinen
En tiedä miksi sotket asiaan suprajohteet. Keskity olennaiseen. Toki
häviötä syntyy ja sen voit laskea kaavalla jännite kertaa virta ja tulos
on watteja - ei ohmeja.

Siksi, koska jonkun mielestä diodi tuntui vallan vastuksettomalta
sähkönjohteelta ;-)

Sanooko termi dynaaminen resistanssi mitään?

[Forsström]

Post by Tuukka L.
Siksi, koska jonkun mielestä diodi tuntui vallan vastuksettomalta
sähkönjohteelta ;-)

Itse asiassa tiettyjen diodien (esim. tunnelidiodit)
resistanssi, jos nyt sellaisesta haluat puhua, on tietyllä
virta-jännitealueella negatiivinen. Tämän johdosta em.
diodia voidan käyttää esim. vahivistimissa tai
oskillaattorissa aktiivisena komponenttina.

[:NEO_]

Post by Forsström

Post by Tuukka L.
Siksi, koska jonkun mielestä diodi tuntui vallan vastuksettomalta
sähkönjohteelta ;-)

Itse asiassa tiettyjen diodien (esim. tunnelidiodit)
resistanssi, jos nyt sellaisesta haluat puhua, on tietyllä
virta-jännitealueella negatiivinen.

*No no ja taas saamme myös totuutta tänne, hienoa!)

Tämän johdosta em.

Post by Forsström
diodia voidan käyttää esim. vahivistimissa tai
oskillaattorissa aktiivisena komponenttina.

*Nimenomaan! On tosiaan hienoa, että esittelemäni oppini osaajia täältä
sentään löytyy.

*Ihmeellinen tämä asja, ettei diodin toimintaa juuri tunneta. Syytä olisi,
koska diodi on koko nykyelektroniikkamme kivijalka

:N:eO_

[Markku Lindell]

Post by Tuukka L.
Siksi, koska jonkun mielestä diodi tuntui vallan vastuksettomalta
sähkönjohteelta ;-)

Itse asiassa tiettyjen diodien (esim. tunnelidiodit)
resistanssi, jos nyt sellaisesta haluat puhua, on tietyllä
virta-jännitealueella negatiivinen. Tämän johdosta em.
diodia voidan käyttää esim. vahivistimissa tai
oskillaattorissa aktiivisena komponenttina.

[Mika Lindblad]

Post by Tuukka L.

Post by Ari Laitinen
Huomannet että edes hehkulamppu ei ole ohminen laite.

En edes jaksanut käydä tsekkaileen kun vanhasta muistista tulee mieleen
sanat "resistiivinen kuorma"....oliko näin?

Resistiivinen ja ohminen eivät suinkaan ole sama asia..

[Mika Lindblad]

Post by Ari Laitinen

Post by Tuukka L.
No näitä muuntajia taitaa saada Partcosta ja mistä vaan. Ei tämä
kummallisen näköinen ole.

Se on ehkä valittu siihen juuri siksi että niitä on saanut ison erän
valmiina ja arvot ovat sattuneet sopimaan juuri tietylle ledimäärälle.

Todennäköisesti. Heitetty arvio joka osoittaa mille tontille muuntajan arvot
menevät, ja etsitty halvin mahdollinen sopiva vaihtoehto. Ja loppu kytkentä
sitten mitoitettu löydetyn muuntajan mukaan.

Post by Ari Laitinen
Huomannet että edes hehkulamppu ei ole ohminen laite.

Edes vastukset eivät ääritilanteissa ole ohmisia.. Ne vain käyttäytyvät
useimmiten tarpeeksi ohmisesti, jotta niitä voidaan luotettavasti
aproksimoida ohmin lailla.

[Ari Laitinen]

Post by Mika Lindblad

Post by Ari Laitinen
Huomannet että edes hehkulamppu ei ole ohminen laite.

Edes vastukset eivät ääritilanteissa ole ohmisia.. Ne vain
käyttäytyvät useimmiten tarpeeksi ohmisesti, jotta niitä voidaan
luotettavasti aproksimoida ohmin lailla.

Tästä olikin keskustelua käyty kun googlesta tuota linkkiä etsin. Pohtivat
sitä että miten ohminen sen pitää olla että sitä voi kutsua ohmiseksi.
Käytännössä päätyivät siihen mikä on kapineen tavanomaista käyttöä. Esim.
vastuksen lyödessä yli valokaaren ollaan menty jo ohi sen normaalista
käytöstä kun sen ohmisuuteen sulee siinä kohtaa aikamoinen poikkeama.
Hehkulampun ohmisuus on niin epäslevää koko sen normaalilla käyttöalueella
ettei sitä voisi sitten sanoa ohmiseksi vaikka metallia onkin. Se lämpöhän
tässä ratkaisee.

[Mika Lindblad]

Post by Ari Laitinen

Post by Mika Lindblad
Edes vastukset eivät ääritilanteissa ole ohmisia.. Ne vain
käyttäytyvät useimmiten tarpeeksi ohmisesti, jotta niitä voidaan
luotettavasti aproksimoida ohmin lailla.

Tästä olikin keskustelua käyty kun googlesta tuota linkkiä etsin. Pohtivat
sitä että miten ohminen sen pitää olla että sitä voi kutsua ohmiseksi.
Käytännössä päätyivät siihen mikä on kapineen tavanomaista käyttöä. Esim.
vastuksen lyödessä yli valokaaren ollaan menty jo ohi sen normaalista
käytöstä kun sen ohmisuuteen sulee siinä kohtaa aikamoinen poikkeama.
Hehkulampun ohmisuus on niin epäslevää koko sen normaalilla käyttöalueella
ettei sitä voisi sitten sanoa ohmiseksi vaikka metallia onkin. Se lämpöhän
tässä ratkaisee.

Ja vaikka tuosta vielä unohdettaisiin tuo lämpötilan aiheuttama muutos
resistanssissa, niin jää jäljelle vastuksen yli olevan jännitteen vaikutus
resistanssiin. Jännitekerroinhan vaikuttaa, jos ei paljoa nyt
peruselektroniikassa, niin ainakin suurjännitepuolella.

[Tuukka L.]

Post by Mika Lindblad
Edes vastukset eivät ääritilanteissa ole ohmisia.. Ne vain käyttäytyvät
useimmiten tarpeeksi ohmisesti, jotta niitä voidaan luotettavasti
aproksimoida ohmin lailla.

Juuri noin. Siinäpä sitä riittää saivareille ja saivartelijoille lisää
käyttövoimaa...

[Mika Lindblad]

Post by Tuukka L.

Post by Mika Lindblad
Edes vastukset eivät ääritilanteissa ole ohmisia.. Ne vain käyttäytyvät
useimmiten tarpeeksi ohmisesti, jotta niitä voidaan luotettavasti
aproksimoida ohmin lailla.

Juuri noin. Siinäpä sitä riittää saivareille ja saivartelijoille lisää
käyttövoimaa...

Kysehän oli elektroniikkalaitteen suunnittelusta. Kyllähän silloin pitää
tietää mitä tekee, eikä vain arpoa komponentteja miten sattuu..

[Pekka Miettinen]

Post by Tuukka L.
Ok. Jos muuntajan teho on jokin epätavanomainen luku (ei tasaluku) niin
tällöin voi arvella kyseessä olevan suunnitellun jutun. Nyt on kuitenkin
niin, että tässä kiinalaisen lehmipojan kasaamassa 12 valkoisen ledin
sarjassa on 12V / 500 mA muuntaja. Miten 12 V riittää 12 ledille? Niinpä.
Sitä minäkin ihmettelen. 500mA? Kuulostaa enempi tavismuuntajalta suoraan
hyllystä kuin miltään "design by vartavasten". Muutenkin muuntaja on varsin
taviksen näköinen. Ei ole paksuja toisiolankoja...

12V muuntaja antaa 17V huippujännitteen 500mA:n virralla. Koska
muuntajaa käytetään pienemmällä virralla, niin jännite on vieläkin
suurempi. Ei tuo kaikki virta mene ledien läpi, koska ledien
oikosuljettua virtapiirin, jännite notkahtaa ja ennen kuin muuntaja
kykenee antamaan täyden virran on jännite jo kynnysjännitteen
alapuolella ja virtapiiri avautuu. Tämän takia ledien läpi kulkee
pienempi virta.

Oletko oikeasti käyttänyt laitoksen oskilloskoopin alla vai luetko
tiedot vain tyyppikilvestä? Saattaa olla ihan mahdollista, että
muuntajat on käämitty tilaustyönä suuremmalle jännitteelle ja muuntaja
on vain lätkäisty valmiiseen tusinakoteloon, johon on painettu väärät
tiedot lähtötietojen osalta. Siinä sitä sitten riittää sinulle
ihmettelemistä ;)

Post by Tuukka L.
Muuten, eihän noi diodit ihan oikkariin muuntajaa vedä? Kai niilläkin joku
sis. resistance sentään on?

Ideaalinen diodi kyllä vetää muuntajan oikkariin ja päästää lävitseen
äärettömän suuren virran, mutta käytännössä niissä on pieni resistanssi.
Onhan ledin jalat metallia, johon muodostuu vastusta. Mittasin huvikseni
punaisen ledin sisäisen vastuksen ja se oli luokkaa 0,04 ohmia.
Saattoihan tuo suuri mittaustulos tulla ihan siitä, kun en juottanut
liitoksia kiinni ja mittarillakin on omat virheet. Ymmärrät varmaan,
ettei tällä arvolla ole mitään väliä suunnittelun kanssa, kun johtojen
resistanssikin on suurempi. Tämän vuoksi voidaan pelkistää, ettei
ledillä ole sisäistä vastusta.

Post by Tuukka L.

Post by Pekka Miettinen
Käytössäsi oli siis 12V muuntaja, joten kokonaisen ketjun 19,2V
kynnysjännite on liian korkea. Jaa siis ketju kahteen kuuden ledin
ketjuun, joille tulee omat etuvastukset.

[ironia on]No ei. Tämähän on lehmipojan kasaama, suurella taidolla
disainaama sarja. Ei kai tätä tartte parantaa...[/ironia]

Eli antamasi tiedot ovat väärät. Jos ketju toimii, niin jossain se
suunnittelun viisaus piilee. Et vain ole löytänyt sitä ;)

Post by Tuukka L.
Sinänsä oli mielenkiintoista keskustelu. Toki fiksumpaa olisi ollut ottaa
hypoteesiksi Arinkin, että "halutessaan kiinalainen voisi tehdä asian näin"
eikä paukuttaa, että homma on tehty 100% varmuudella niin. Koska sitähän me
emme tiedä ja epäillä sopii ja on syytäkin.

Eiköhän Ari kuitenkin tiedä mistä puhuu. Ei noiden halppis-sarjojen
virranrajoitusta kovin monella tapaa voida toteuttaa, kun kaikki rahaa
vievät osat on karsittu pois. Yleensä jäljelle jää vain johtojen ja
muuntajan sisäinen resistanssi.

T: Pekka

[Tuukka L.]

Post by Pekka Miettinen
Oletko oikeasti käyttänyt laitoksen oskilloskoopin alla vai luetko
tiedot vain tyyppikilvestä? Saattaa olla ihan mahdollista, että
muuntajat on käämitty tilaustyönä suuremmalle jännitteelle ja muuntaja
on vain lätkäisty valmiiseen tusinakoteloon, johon on painettu väärät
tiedot lähtötietojen osalta. Siinä sitä sitten riittää sinulle
ihmettelemistä ;)

Onhan se mahdollista. On myös mahdollista, että muuntaja ei ole Kiinasta,
vaan Suomesta. Joku on vaan lätkäissyt sen kiinalaiseen koteloon? Ehkä se
onkin suomalaisesti huippusuunniteltu, Huipputiimi
Laitinen-Miettinen-Lindblad on sen mitoittanut.... Se onkin suomalainen
ledisarja. Ainoastaan hinta ja käyttöohjeet on kiinalaisia... Oletkos
ajatellut tätä vaihtoehtoa? Tässä sinulle riittääkin ajattelemista.

Entäs sitten vielä alienteoria? Sekin on pohtimatta. Voihan olla, että
muuntaja ei olekaan fromEarth-teknologiaa, vaan alienteknologiaa, eikä
siihen päde enää tuntemamme Ohmin lait lainkaan...?

Post by Pekka Miettinen
Ideaalinen diodi kyllä vetää muuntajan oikkariin ja päästää lävitseen
äärettömän suuren virran, mutta käytännössä niissä on pieni resistanssi.

Ideaalinen diodi, jaa, mistäs niitä saikaan tilata? ;-) Entäs
ideaalitransistoreita? AlienTech Inc. vai?

Pistä mulle samaan tilaukseen muutama suprajohde temp=20C.

Post by Pekka Miettinen
Eli antamasi tiedot ovat väärät. Jos ketju toimii, niin jossain se
suunnittelun viisaus piilee. Et vain ole löytänyt sitä ;)

Suurin osa perselleen suunnitelluista - tai suunnitelemattomista
ledisarjoistakin toimii. Ylläri ylläri. Jopa karvanoppaamis from
Suomi-Finland osaa tehdä tollaisen virityksen Tojotaansa ja onhan noita
nähty. Ledit vilkkuu steroiden tahdissa about viikon. Vaikka oikeasti
käyttöikä pitäisi olla 20 vuotta yhtäsoittoa. Joten toimii ja "toimii".

Post by Pekka Miettinen
vievät osat on karsittu pois. Yleensä jäljelle jää vain johtojen ja
muuntajan sisäinen resistanssi.

Tai noin viikon toimivuusaika. Tai 1 kk.

[Mika Lindblad]

Post by Tuukka L.
Onhan se mahdollista. On myös mahdollista, että muuntaja ei ole Kiinasta,
vaan Suomesta. Joku on vaan lätkäissyt sen kiinalaiseen koteloon? Ehkä se

Niin, tai vielä ihmeellisempää, joku on sen Suomessa
suunnitellut/mitoittanut ja se on teetetty Kiinassa..

Post by Tuukka L.
onkin suomalaisesti huippusuunniteltu, Huipputiimi
Laitinen-Miettinen-Lindblad on sen mitoittanut.... Se onkin suomalainen
ledisarja. Ainoastaan hinta ja käyttöohjeet on kiinalaisia... Oletkos
ajatellut tätä vaihtoehtoa? Tässä sinulle riittääkin ajattelemista.

Jaa, tuohan oli varsinainen uutinen.

Post by Tuukka L.

Post by Pekka Miettinen
Ideaalinen diodi kyllä vetää muuntajan oikkariin ja päästää lävitseen
äärettömän suuren virran, mutta käytännössä niissä on pieni resistanssi.

Ideaalinen diodi, jaa, mistäs niitä saikaan tilata? ;-) Entäs
ideaalitransistoreita? AlienTech Inc. vai?

Niiden malleja löytyy elektroniikan alan oppikirjoista. Ei tekisi pahaa tutustua
tarkemmin. Sen jälkeen on helpompi ymmärtää myös epäideaalisen diodin
toimintaa.

Post by Tuukka L.

Post by Pekka Miettinen
Eli antamasi tiedot ovat väärät. Jos ketju toimii, niin jossain se
suunnittelun viisaus piilee. Et vain ole löytänyt sitä ;)

Suurin osa perselleen suunnitelluista - tai suunnitelemattomista
ledisarjoistakin toimii. Ylläri ylläri. Jopa karvanoppaamis from

Onhan niitä huonosti suunniteltujakin, ja nekin toimivat. Ehkä hiukan
tuurista ja käyttöolosuhteista sitten kiinni, kuinka kauan. Kaikissa
tuotteissa löytyy paremmin tai huonommin suunniteltuja.

[Pekka Miettinen]

Post by Tuukka L.

Post by Pekka Miettinen
Saattaa olla ihan mahdollista, että
muuntajat on käämitty tilaustyönä suuremmalle jännitteelle ja muuntaja
on vain lätkäisty valmiiseen tusinakoteloon

Onhan se mahdollista. On myös mahdollista, että muuntaja ei ole Kiinasta,
vaan Suomesta. Joku on vaan lätkäissyt sen kiinalaiseen koteloon? Ehkä se
onkin suomalaisesti huippusuunniteltu, Huipputiimi
Laitinen-Miettinen-Lindblad on sen mitoittanut....

Nyt alkoi kiinnostaa niin paljon, jotta kertoisitko meille tyhmille
miten ne halppis-sarjat sitten toimivat? Sinulla tuntuu olevan varmaa
tietoa asiasta, kun on varaa mollata toisten selvityksiä.

Älä turhaan yritä perustella, että "ei ne toimi", jos kerran sarja
hajoaa vuoden päästä halpojen ledien takia tai tuulessa heiluva johto
katkeaa. Jos sarja toimii edes vuorokauden, niin silloin voit selittää
meille vaikka laskelmien kanssa ja rautalangasta vääntämällä sarjan
toiminnan.

T: Pekka

[MakeZ]

Post by Tuukka L.

Post by Ari Laitinen
Muuntaja voidaan mitoittaa myös halutulle virralle niin että se vastus on
siellä muuntajassa.

Ihan tavismuuntajia from China ne näyttää olevan. Noita saa
elektroshopeista, Kebabista jne.
Siitä kielii sekin seikka, että ohjeissa kielletään kytkemästä muuntajaa
"ennenkuin kaikki ledit on yhdistetty toisiinsa".

Tässä tapauksessa se kielii juuri siitä että muuntaja on mitoitettu niille
kaikille ledeille, eli saattaa olla pientä "haittaa" eli vikaantumisen
riskiä jos käytetään siten että kaikki ledit ei ole kytketty. tähänhän se
mitoitus perustuu...

Post by Tuukka L.
Btw, ihmeuskovaista hommaa ja aika huvittavaakin, kun yritätte kuvitella
noihin vehkeisiin ominaisuuksia joita niissä ei ole! Minkä vuoksi ne muka
olis niin ylipätevästi tehtyjä? Siksikö, että niitä myydään oikein
Kaupassa (tm) ?

No se että sähkölaitetta myydään ylipäätään suomessa kaupassa, niin kyllä se
on jo tiettyjä testejä läpäissyt, ja siinä on tiettyja takuu ja
tuotevastuita olemassa, esimerkkinä vosi miettiä jos vaikka itse alkaa
tekemään ja myymään itse tekemiään sähkölaitteita ja alkaa sitä kautta
miettimään mitä se tarkoittaa tyyppi hyväksynnissä ja tuotevastussa.
Tämä pätee erikoisesti sähköverkkoon tai puhelinverkkoihin kytkettävissä
laitteissa.

Vaikkakin kaikki ei näytä täydelliseltä, jos systeemit toimii ja kaikki ok,
niin yleisesti sellainen laite toimii ok, niin ei niitä vikoja kannata
"hakemalla" hakea, täydellistä kytkentää tai laitetta ei oikein olekkaan,
kaikki jollain tavalla joskus hajoaa.. jos annat vaikka kannetavalle cd
soittimelle tietyn määrän ylijännitettä, niin kyllähän se sanoo "poks"
vaikka sillä normi jännittellä vielä äsken toimikin.

[Ari Laitinen]

ja tuotevastuita olemassa, esimerkkinä vosi miettiä jos vaikka itse
alkaa tekemään ja myymään itse tekemiään sähkölaitteita ja alkaa sitä
kautta miettimään mitä se tarkoittaa tyyppi hyväksynnissä ja
tuotevastussa. Tämä pätee erikoisesti sähköverkkoon tai puhelinverkkoihin
kytkettävissä laitteissa.

Mitä tarkoitat noin yleisesti ottaen sähköverkkoon liitettävän laitteen
tyyppihyväksynnällä?

[MakeZ]

Post by Ari Laitinen

ja tuotevastuita olemassa, esimerkkinä vosi miettiä jos vaikka itse
alkaa tekemään ja myymään itse tekemiään sähkölaitteita ja alkaa sitä
kautta miettimään mitä se tarkoittaa tyyppi hyväksynnissä ja
tuotevastussa. Tämä pätee erikoisesti sähköverkkoon tai puhelinverkkoihin
kytkettävissä laitteissa.

Mitä tarkoitat noin yleisesti ottaen sähköverkkoon liitettävän laitteen
tyyppihyväksynnällä?

ööö.. siis.. tässä tapaiksessa juuri tuo muuntaja.
ennen piti olla suomessa myytävissä tuo FI nykyään se ei ole pakollinen,
vaan asiaa hoitaa tuo CE merkki valmistajan antamana, ja Turvatekniikan
keskus taas sitten valvoo markkinoilla olevaa tuotetta, ja Tullilaboratorio
Suomeen tulevaa tuotetta... näin olen ymmärtänyt..
mutta ei näköjään enää sitten varsinaista ulkopuolista tyyppihyväksyntää
tarvita...

[MakeZ]

Tuossa löytyikin tuo CE merkin kuvaus...

---------------------------
Euroopan Talousalueella markkinoitavat ja käyttöön otettavat sähkölaitteet,
koneet, kaasulaitteet ja lämmityskattilat pitää varustaa CE-merkinnällä.
Se on valmistajan tai ETA-alueella sijaitsevan maahantuojan vakuutus siitä,
että tuote täyttää sitä koskevien direktiivien olennaiset terveys- ja
turvallisuusvaatimukset.
CE-merkintä edellyttää yleensä teknisen rakennetiedoston laadintaa, johon
vaatimustenmukaisuusvakuutus perustuu. Teknisessä rakennetiedostossa
kuvataan, miten tuotteen direktiivien mukaisuudesta on varmistuttu ja se
sisältää mm. tuotteen testausraportit. Direktiivit edellyttävät
valmistajalta myös kykyä tasalaatuiseen tuotantoon, jolla varmistetaan, että
kaikki valmistettavat tuotteet ovat direktiivien mukaisia.
---------------------------
http://www.fimko.fi/palvelut/ce.html

[Tuukka L.]

Post by MakeZ
CE-merkintä edellyttää yleensä teknisen rakennetiedoston laadintaa, johon

Ei se mitään edellytä. Ei edes "yleensä". CE-direktiivi edellyttää vain
valmistajan edustajan vakuutuksen, että CE-vaatimuksenmukaisuus on
saavutettu. Se miten se on hoidettu, on valmistajan sisäinen asia.

Fimkon horinat on fimkon horinoita. Katkera on, kun ei saa enää
pakkotarkastaa. Siinä meni moni fimkon puolivirkamies kertaluokkaa
pienemmäksi herraksi kun toi monopoli katos.

Nimimerkillä " oon käyny siellä vanhoina aikoina hakemassa niiden romuksi
särkemiä juttuja pois"

[Tuukka L.]

Post by MakeZ
ööö.. siis.. tässä tapaiksessa juuri tuo muuntaja.
ennen piti olla suomessa myytävissä tuo FI nykyään se ei ole pakollinen,
vaan asiaa hoitaa tuo CE merkki valmistajan antamana, ja Turvatekniikan

Tervetuloa vuoteen 2007, MakeZ!

Toi "ennen" olikin sitten about yli 10 vuotta sitten. Joten kauan se sulta
kesti hoxia homma.

Mitä voidaan ajatella noista suurella varmuudella antamistasi muista
"neuvoista" kun et edes ole CE-käytäntöjen suhteen tällä vuosituhannella?
Sama pätee moniin muihin "neuvojiin" täällä. Saivartelijoista puhumattakaan.

[MakeZ]

Post by Tuukka L.

Post by MakeZ
ööö.. siis.. tässä tapaiksessa juuri tuo muuntaja.
ennen piti olla suomessa myytävissä tuo FI nykyään se ei ole pakollinen,
vaan asiaa hoitaa tuo CE merkki valmistajan antamana, ja Turvatekniikan

Tervetuloa vuoteen 2007, MakeZ!
Toi "ennen" olikin sitten about yli 10 vuotta sitten. Joten kauan se sulta
kesti hoxia homma.
Mitä voidaan ajatella noista suurella varmuudella antamistasi muista
"neuvoista" kun et edes ole CE-käytäntöjen suhteen tällä vuosituhannella?
Sama pätee moniin muihin "neuvojiin" täällä. Saivartelijoista puhumattakaan.

Ei se nyt niin kauaa kestänyt, mutta eipä ole ollut suurta tarvetta tähän
asiaan perehtyä, jos täällä on jo asiantuntija niin mitäs tässä hörisemään..
:-) ja kiitos toivotuksesta, vaikka onhan tätä vuotta nyt jo mennytkin
tovi...

[Tuukka L.]

Post by MakeZ
Tässä tapauksessa se kielii juuri siitä että muuntaja on mitoitettu niille
kaikille ledeille, eli saattaa olla pientä "haittaa" eli vikaantumisen
riskiä jos käytetään siten että kaikki ledit ei ole kytketty. tähänhän se
mitoitus perustuu...

Okei. Jos siis haluan itse mitoitella noita muuntajia. niin mitenkähän se
mahtaa tapahtua?

Mulla on tavismuuntaja hyllyssä ja siitä pitää tehdä designmuuntaja.
Muuntaja antaa taviksena 12V, 500 mA. Mitä teen?

Post by MakeZ
No se että sähkölaitetta myydään ylipäätään suomessa kaupassa, niin kyllä
se on jo tiettyjä testejä läpäissyt, ja siinä on tiettyja takuu ja

Tuo on jo mennyttä aikaa tuo.

Post by MakeZ
tuotevastuita olemassa, esimerkkinä vosi miettiä jos vaikka itse alkaa
tekemään ja myymään itse tekemiään sähkölaitteita ja alkaa sitä kautta
miettimään mitä se tarkoittaa tyyppi hyväksynnissä ja tuotevastussa.

Mitään estettä sille ei ole. Tarttee vain täytellä CE lomake
(määrämuotoinen). Kukaan ei perään kysele ainakaan etukäteen.

[Tuukka L.]

Post by Tuukka L.
Mulla on tavismuuntaja hyllyssä ja siitä pitää tehdä designmuuntaja.
Muuntaja antaa taviksena 12V, 500 mA. Mitä teen?

Itselleni asia päivänselvä, mutta jollekulle ehkä ei. Eli mulla on 12 melko
tavanomaista lediä sarjassa. Virrankulutus per diodi tavanomaiset 20 mA.
Mitoittakaa muuntaja ja kertokaa ohjeet!

[Ari Laitinen]

Post by Tuukka L.
Mulla on tavismuuntaja hyllyssä ja siitä pitää tehdä designmuuntaja.
Muuntaja antaa taviksena 12V, 500 mA. Mitä teen?

Optimointi alkaa siitä, että valitaan virranantokyvyltään tehtävään paremmin
sopiva malli. Liian paljon virtaa antava malli on kalliimpi ja miljoonien
tuotteiden erässä se maksaa helposti miljoonia liikaa. Aloita siis
optimointi ottamalla muuntaja, jonka virta vastaa tarkemmin ledisysteemin
käyttämää virtaa. Ei ne kiinalaisetkaan etsi niitä muuntajia
romulaatikostaan vaan tekevät kaiken ihan itse. Työ on ilmaista mutta
materiaalit maksaa, joten niitä säästetään.

[Tuukka L.]

Post by MakeZ
Tässä tapauksessa se kielii juuri siitä että muuntaja on mitoitettu niille
kaikille ledeille, eli saattaa olla pientä "haittaa" eli vikaantumisen
riskiä jos käytetään siten että kaikki ledit ei ole kytketty. tähänhän se
mitoitus perustuu...

Jostain syystä Fenetin sarjan tekijä ei ole osannut "muuntajan
mitoittamista" vai mistä johtuu, että neuvot on erilaisia?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=4000000000000029&posting=22000000027151980&view_mode=flat

[Mika Lindblad]

Post by Tuukka L.

Post by MakeZ
Tässä tapauksessa se kielii juuri siitä että muuntaja on mitoitettu niille
kaikille ledeille, eli saattaa olla pientä "haittaa" eli vikaantumisen
riskiä jos käytetään siten että kaikki ledit ei ole kytketty. tähänhän se
mitoitus perustuu...

Jostain syystä Fenetin sarjan tekijä ei ole osannut "muuntajan
mitoittamista" vai mistä johtuu, että neuvot on erilaisia?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=4000000000000029&posting=22000000027151980&view_mode=flat

Minkään elektroniikkaan oikeasti liittyvän tiedon etsiminen tuon kaltaisilta
foorumeilta on kuin tilaisi auton varaosia Anttilan postimyynnistä..

[MakeZ]

Post by Tuukka L.

Post by MakeZ
Tässä tapauksessa se kielii juuri siitä että muuntaja on mitoitettu
niille kaikille ledeille, eli saattaa olla pientä "haittaa" eli
vikaantumisen riskiä jos käytetään siten että kaikki ledit ei ole
kytketty. tähänhän se mitoitus perustuu...

Jostain syystä Fenetin sarjan tekijä ei ole osannut "muuntajan
mitoittamista" vai mistä johtuu, että neuvot on erilaisia?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=4000000000000029&posting=22000000027151980&view_mode=flat

Eihän tuosta keskustelusta nyt ollut ihan sellaista havaittavissa..
"ongelmahan" on loppujenlopuksi niin yksinkertainen tai monimutkainen kun
siitä tekee,
kaiken saa tehtyä "perus ajatuksella" yksinkertaisesti tai sitten todella
monimutkaisesti, lopputulos voi olla hyvä molemmilla tai sitten huono
molemmilla.

Mutta oliko sulla se perusajatus se että olit nähnyt tietyn tuotteen
myynnissä ja päättelit tuotteen tiedoista että tämä ei voi toimia, ja sitten
kehittelt ratkaisua tähän ongelmaan, jotta miten sen saisi toimimaan ?

[MakeZ]

Post by Tuukka L.

Post by MakeZ
Ovatko nämä hinnakkaat ledi sarjat myytävänä siis ilman virtalähdettä,
rautakaupassa ?

Kyllä niissä yleensä joku halpa muuntaja tyyppiä made in China on.
Etuvastuksia niissä ei yleensä juuri näe. Mietipä itsekin, mihin se
etuvastus törkätään kun muuntaja antaa 12 Vee ja ledejä on 12 kpl
sarjassa...

Eiköhän siinä ole virran anto ja jännitteet jo mitoitettu ihan sopusointuun
siinä muuntajassa, eli varmaankin on jonkunlainen virran rajoitus siinä
muuntajassa, ja yleensäkkin jännite on niin stabiili että ei siinä kauheita
heittoja varmaankaan ole, kyllähän ne suunnitteliat varmaan ovat tienneet
mitä ovat tekemässä...

kuulostaisi kyllä tuo ledi ja voltti määrä siltä että siinä olisi kuitenkin
muutamia sarjaan kytkentöjä ja ne rinnan, saattaa olla vain niin
huomaamattomasti toteutettu...

Pikemminkin saattaa olla niin että tuollaisiin valmiisiin sarjoihin ei pidä
mennä lisäämään vastuksia. Itse ainakin käyttäisin sellaista ihan siinä
asussa kun se on...

Mitä tulee tuohon kiinaan, niin eiköhän sietä tule nykyään lähes kaikki
elektroniikka... aika monet leditkin...

[Tuukka L.]

Post by MakeZ
Eiköhän siinä ole virran anto ja jännitteet jo mitoitettu ihan
sopusointuun siinä muuntajassa, eli varmaankin on jonkunlainen virran
rajoitus siinä muuntajassa, ja yleensäkkin jännite on niin stabiili että
ei siinä kauheita heittoja varmaankaan ole, kyllähän ne suunnitteliat
varmaan ovat tienneet mitä ovat tekemässä...

Jee jee. On on. Vietnamilaisessa ankkalassa, sikolätissä noita kasaan
tinaava 13 vuotias koulujakäymätön teinipoika on tiennyt mitä tekee.
Luotetaan siihen kuin jumalaan.

Post by MakeZ
kuulostaisi kyllä tuo ledi ja voltti määrä siltä että siinä olisi
kuitenkin muutamia sarjaan kytkentöjä ja ne rinnan, saattaa olla vain niin
huomaamattomasti toteutettu...

Kerro lisää.

Post by MakeZ
Pikemminkin saattaa olla niin että tuollaisiin valmiisiin sarjoihin ei
pidä mennä lisäämään vastuksia. Itse ainakin käyttäisin sellaista ihan
siinä asussa kun se on...

No eihän siihen edes voi kun jännitteet ei riitä.

[MakeZ]

Post by Tuukka L.

Post by MakeZ
Eiköhän siinä ole virran anto ja jännitteet jo mitoitettu ihan
sopusointuun siinä muuntajassa, eli varmaankin on jonkunlainen virran
rajoitus siinä muuntajassa, ja yleensäkkin jännite on niin stabiili että
ei siinä kauheita heittoja varmaankaan ole, kyllähän ne suunnitteliat
varmaan ovat tienneet mitä ovat tekemässä...

Jee jee. On on. Vietnamilaisessa ankkalassa, sikolätissä noita kasaan
tinaava 13 vuotias koulujakäymätön teinipoika on tiennyt mitä tekee.
Luotetaan siihen kuin jumalaan.

No kuitenkin valmistajalla, maahantuojalla, ja viimekädessä myyjällä on
vastuu myymistään laitteista, että ne on turvallisia käyttää, laitteissa on
lisäksi joko pakollisia tai ei pakollisia hyväksyntöjä ja tarkastuksia...

Kyllä siellä kiinassakin ihan pätevää väkeä töitä tekee, usein siellä vaan
yrityetään teettää niin halvalla että tiettyjä ongelmia tulee, se on
kuitenkin niin suuri osa elektroniikasta kun tulee Kiinasta että sitä ettei
edes äkkiseltään huomaa, meinaan tarrassa lukeva valmistus maa ei kerro koko
totuutta, vaan vain loppukoonta / pakkaus maan...
Alihankkiat ovat useinkin kiinassa, mistä suurinosa komponenteista ja
moduuleista tulee.. joko osiana tai lähes valmiina, näin pätee useinkin
myös ns. Suomalaisessa elektroniikka tuotteessa.

...jos alkaa katsoa noita ledien valmistusmaita niin eillen en löytänyt
muita kun Kiinassa valmistettuja... toisin sanoen voisi sanoa, että jos ne
osaa ne ledit tehdä, niin eiköhän ne osaa ne kytkeäkkin.. :-)

Post by Tuukka L.

Post by MakeZ
kuulostaisi kyllä tuo ledi ja voltti määrä siltä että siinä olisi
kuitenkin muutamia sarjaan kytkentöjä ja ne rinnan, saattaa olla vain
niin huomaamattomasti toteutettu...

Kerro lisää.

Tarkoitin että tälläisiä esimekkejä löytyy esim. jouluvalo sarjoista, mistä
ei heti päältä päin huomaa "erikoista", mutta kuitenkin sarjan johdetuksessa
lamppuja on kytketty rinnan ja sarjaan, vaikka johtosarja on muutoin aivan
ns. "tavallisen" näköinen.

Post by Tuukka L.

Post by MakeZ
Pikemminkin saattaa olla niin että tuollaisiin valmiisiin sarjoihin ei
pidä mennä lisäämään vastuksia. Itse ainakin käyttäisin sellaista ihan
siinä asussa kun se on...

No eihän siihen edes voi kun jännitteet ei riitä.

Jaa.. siis olet hankkinut kyseisen, ja ledit ei pala ? sillon tavara
takaisin kauppaan.

Mutta rohkeasti sen ledi sarjan saa itsekkin tehtyä ja mitoitettua, kirkaat
ledit on tosin yksittäin kalliita, mutta osaa ne pyytä noista sarjoistakin
hintaa, joten tapauskohtaisesti voi laskea ne ledin kappale hinnat ja
virtalähteen, ja kokonais summasta sitten laskee kumpi on edullisempi, sen
takia että niissä valmiissa sarjoissa ei ole näkyvissä etuvastusta, ei niitä
kannata jättää ostamatta... ellei siis välttämättä tahdo rakentaa itse...

[Tuukka L.]

Post by MakeZ
Kyllä siellä kiinassakin ihan pätevää väkeä töitä tekee, usein siellä vaan
yrityetään teettää niin halvalla että tiettyjä ongelmia tulee, se on

blaa blaa blaa

Ja homma meni jo täydelliseksi paskan jauhannaksi kuten niin usein täällä
Suomi-Elektroniikka höpinöissä.

Kiitos vaan ja hymyillen poistun takavasempaan naureskelemaan teidän
muuntajadesignjutuillenne ja ennakkotarkastuksillinne. Ei päät eik häntää
herrojen höpinöissä.

Onneksi on Ruotsi ja ruotsalaiset elektroniikkaryhmät. Sieltä löysinkin jo
erittäin seikkaperäiset, alle kuukaden vanhat jutut LEDeistä ja niiden
sielunelämästä. Samoin kuin selvästi asiantuntevan hemmon selitykset sille,
miksi rinnankytkentä on pahasta.

Kiitän kumminkin yrityksestä vastata kysymykseen. Samoin kuin innokkaasta
otteesta yrittää puolustaa kiinalaista hämypajaa.

[Simoc]

Mielestäni aivan liian vähälle korostukselle jäi asia, että ledejä EI
SAA IKIMAAILMASSA KYTKEÄ RINNAN, ilman että jokaisella on _oma_
etuvastus. Ideaalisilla identtisillä ledeillä se toki onnistuisi,
mutta sellaisia ei ole olemassa!

Jos ledejä kytkee rinnan ilman omia etuvastuksia, on seurauksena
_aina_ vahinko. Jos ei heti niin hetken päästä on.

--
Top-postaus on newsseissä ehdottomasti kielletty lukuunottamatta Arte
Selinin privaatteja liike-elämä ja yritysmaailma -ryhmiä.

[Forsström]

Sekin oli aika näppärä, kun joskus jossain konsertissa roudari ensi
töikseen irrotti sulakkeen, ja laittoi siihen tilalle sellaisen
messingistä sorvatun samannäköisen kappaleen, jotta sulakkeet ei pauku
kesken keikan. ;)

Kuuluisa ns. hidas kymppi.

[NE.o_]

Post by Forsström

Sekin oli aika näppärä, kun joskus jossain konsertissa roudari ensi
töikseen irrotti sulakkeen, ja laittoi siihen tilalle sellaisen
messingistä sorvatun samannäköisen kappaleen, jotta sulakkeet ei pauku
kesken keikan. ;)

Kuuluisa ns. hidas kymppi.

*Niin hidas kiloamppeerikymppi nyt vähintään.

:NEO_

[k***@hotmail.com]

On se yhä edelleenkin hyvä pistää se vaihejohdin siihen
oikeanpuoleiseen, koska kulmapistotulpassa on se vaihejohdin oikealla
puoleisessa ja johdon kuuluu lähteä alaspäin ja sen pistotulpan
perässä olevan esim kodinkoneen käämiosat, esim magneettiventtiilit
tyhjennyspumput on käämitty siten , että vaihejohdin lähtee käämin
ulkopäästä, ja nollajohdin on lähempänä käämirunkoa, ja metallia.
Samoin on tehty mm, kylmälaitteiden kompressorit. Esim verkon
ylijännite(salama) tms rikkoo todennäköisemmin laitteen jossa
vaihejohdin lähempänä käämirunkoa.

[Ari Laitinen]

Post by k***@hotmail.com
Samoin on tehty mm, kylmälaitteiden kompressorit. Esim verkon
ylijännite(salama) tms rikkoo todennäköisemmin laitteen jossa
vaihejohdin lähempänä käämirunkoa.

Tämähän alkoi kiinnostaa niin kovasti että pistäpä linkki tuohon
tutkimukseen niin pääsen katsomaan yksityiskohdatkin.

[k***@hotmail.com]

Post by Ari Laitinen

Post by k***@hotmail.com
Samoin on tehty mm, kylmälaitteiden kompressorit. Esim verkon
ylijännite(salama) tms rikkoo todennäköisemmin laitteen jossa
vaihejohdin lähempänä käämirunkoa.

Tämähän alkoi kiinnostaa niin kovasti että pistäpä linkki tuohon
tutkimukseen niin pääsen katsomaan yksityiskohdatkin.

Ari saa ihan kyllä itsekin tutkia asiaa, ja tehdä siitä sitte
tutkimuksen, joka on sitte valmistunu ku määräraha on loppu ;-)

[Ari Laitinen]

Post by k***@hotmail.com

Post by Ari Laitinen
Tämähän alkoi kiinnostaa niin kovasti että pistäpä linkki tuohon
tutkimukseen niin pääsen katsomaan yksityiskohdatkin.

Ari saa ihan kyllä itsekin tutkia asiaa, ja tehdä siitä sitte
tutkimuksen, joka on sitte valmistunu ku määräraha on loppu ;-)

Määrärahan voit lähettä mun tilille. Testauslaitteet löytyykin jo
miljoonalaatikosta. Aikanaan tuli testattua näitä ilmiöitä niin paljon että
naapurit tuli valittaan niin että referssissä löytyy. Sopisko määrärahaksi
vaikka vitonen?

[:N:E:o_]

Post by Ari Laitinen

Post by k***@hotmail.com

Post by Ari Laitinen
Tämähän alkoi kiinnostaa niin kovasti että pistäpä linkki tuohon
tutkimukseen niin pääsen katsomaan yksityiskohdatkin.

Ari saa ihan kyllä itsekin tutkia asiaa, ja tehdä siitä sitte
tutkimuksen, joka on sitte valmistunu ku määräraha on loppu ;-)

Määrärahan voit lähettä mun tilille.

*Ouh jee!)

Testauslaitteet löytyykin jo

Post by Ari Laitinen
miljoonalaatikosta. Aikanaan tuli testattua näitä ilmiöitä niin paljon että
naapurit tuli valittaan niin että referssissä löytyy.

*:.Ööts.. Noi kun pidin tätä Aria aiemmin aikasten osaavana? .. . .?))

Sopisko määrärahaksi

Post by Ari Laitinen
vaikka vitonen?

*Jus, että tuhkatkin pesästä! Eikö siis "ahneudella ole mitään rajoja"?

N:e :o_

[Kaitsu]

Post by Ari Laitinen

Post by k***@hotmail.com
Samoin on tehty mm, kylmälaitteiden kompressorit. Esim verkon
ylijännite(salama) tms rikkoo todennäköisemmin laitteen jossa
vaihejohdin lähempänä käämirunkoa.

Tämähän alkoi kiinnostaa niin kovasti että pistäpä linkki tuohon
tutkimukseen niin pääsen katsomaan yksityiskohdatkin.

Mehän tuo ymmärretään huonoksi vitsiksi mutta kun täällä on muitakin
lukijoita. Eli edellinen perustelu vaihejärjestyksestä on täyttä humpuukia.

[k***@hotmail.com]

Post by Kaitsu

Post by Ari Laitinen

Post by k***@hotmail.com
Samoin on tehty mm, kylmälaitteiden kompressorit. Esim verkon
ylijännite(salama) tms rikkoo todennäköisemmin laitteen jossa
vaihejohdin lähempänä käämirunkoa.

Tämähän alkoi kiinnostaa niin kovasti että pistäpä linkki tuohon
tutkimukseen niin pääsen katsomaan yksityiskohdatkin.

Mehän tuo ymmärretään huonoksi vitsiksi mutta kun täällä on muitakin
lukijoita. Eli edellinen perustelu vaihejärjestyksestä on täyttä humpuukia.

Niinpä, kaitsun tehtävä siis olkoon, tutkiminen mihin se
kulmapistotulpan vaihejohdin on kytketty.

[J.P]

Post by k***@hotmail.com

Post by Kaitsu
Mehän tuo ymmärretään huonoksi vitsiksi mutta kun täällä on muitakin
lukijoita. Eli edellinen perustelu vaihejärjestyksestä on täyttä humpuukia.

Niinpä, kaitsun tehtävä siis olkoon, tutkiminen mihin se
kulmapistotulpan vaihejohdin on kytketty.

Tein pikatutkimuksen , kun ei tarvinnut kääntyä tuolin kanssa 180 astetta
ja kaivaa kaapista irrallinen kulmapistotulpallinen johto ja mittari
olikin siinä sen vieressä niin äkkiä mitattuna johdon lähtiessä alaspäin
niin oikeanpuoleinen kosketin oli kytketty siniseen johtimeen.

[k***@hotmail.com]

Post by J.P

Post by k***@hotmail.com

Post by Kaitsu
Mehän tuo ymmärretään huonoksi vitsiksi mutta kun täällä on muitakin
lukijoita. Eli edellinen perustelu vaihejärjestyksestä on täyttä humpuukia.

Niinpä, kaitsun tehtävä siis olkoon, tutkiminen mihin se
kulmapistotulpan vaihejohdin on kytketty.

Tein pikatutkimuksen , kun ei tarvinnut kääntyä tuolin kanssa 180 astetta
ja kaivaa kaapista irrallinen kulmapistotulpallinen johto ja mittari
olikin siinä sen vieressä niin äkkiä mitattuna johdon lähtiessä alaspäin
niin oikeanpuoleinen kosketin oli kytketty siniseen johtimeen.

Ja johto on kenties irroitettu särkyneestä sähkölaitteesta, tai jos
uutena ostit, kertoisirko mistä, itsehän tommosia ei voi valmistaa

[J.P]

Post by k***@hotmail.com
Ja johto on kenties irroitettu särkyneestä sähkölaitteesta, tai jos
uutena ostit, kertoisirko mistä, itsehän tommosia ei voi valmistaa

Joo jostakin korjauskelvottomasta laitteesta sen talteen irroitin ja on
tuossa koekytkentöjä varten.

[Janne]

Sekin oli aika näppärä, kun joskus jossain konsertissa roudari ensi
töikseen irrotti sulakkeen, ja laittoi siihen tilalle sellaisen
messingistä sorvatun samannäköisen kappaleen, jotta sulakkeet ei pauku
kesken keikan. ;)

Kuuluisa ns. hidas kymppi.

[Matti Kaki]

Post by Forsström

Sekin oli aika näppärä, kun joskus jossain konsertissa roudari ensi
töikseen irrotti sulakkeen, ja laittoi siihen tilalle sellaisen
messingistä sorvatun samannäköisen kappaleen, jotta sulakkeet ei pauku
kesken keikan. ;)

Kuuluisa ns. hidas kymppi.

Ja toivottavasti kyseinen roudari sai kenkää oikein kunnolla.

[k***@hotmail.com]

Tuolla kuluttajaryhmässä Jani Markkanen kertoi, että nykyään ei ole
enää mitään väliä sillä, miten päin vaihe kytketään pistorasiaan.

- - -


Jani Markkanen kirjoitteli:


Nykyään ei ole edes suosituksena vaiheen asentamisesta jommalle
kummalle puolelle vaan ne saadaan asentaa aivan miten halutaan.


Syynä tähän on (kuulema) se että erilaiset kotikutoiset ammattilaiset
piti tuota sääntönä ja jopa yritti opettaa tuota muillekkin
erilaisten
muistisääntöjen avulla. Oppikirjojenkin uusintapainoksista nuo on
poistettu jo pitkästi viime vuosituhannen puolella...

Yhteenvetona, aikas monta laitetta olen nähnyt, ja ääneen ihmetellyt
monessakin seurassa, "miksi pistotulpalla
liitettävässä laitteessa on käytössä ns. vaihe ja nollavärit, kun ei
ole mitään tietoa, mitenpäin se käyttäjä asentaa sen pistotulpan".
Poikkeuksetta kaikki vastuunsatuntevat käämiosia sisältävien
komponenttien valmistajat merkitsevät tuotteeseensa kumpi on L ja
kumpi N.
Minulle tarjottiin joskus parttia, kulmapistotulpalla varustettuja ns.
conturere (tai jotain) liitosjohtoja, jotka oli palautettu
kylmälaitevalmistajalta, "vikana" oli vaihejohtimeksi merkitty oli
väärällä puolella, olis ollu halpoja.
Suurehko määrä magneettiventtiileitä, ja tyhjennyspumppuja
vaihdettiin, samasta syystä.
Minulle on aivan yhdentekevää, kuka vaiheensa mihinkin kytkee, mutta
jos haluaa varmistua asiasta, ja laittedensa kestävän, vaikeissakin
olosuhteissa, suosittelen varmistamaan, että varsinkin käämiosissa se
vaihe on siellä ulkopäässä;-)

[P. Kärhä]

<***@hotmail.com> wrote in message news:b04afc81-3e13-45a2-a874-***@e25g2000prg.googlegroups.com...
"Tuolla kuluttajaryhmässä Jani Markkanen kertoi, että nykyään ei ole
enää mitään väliä sillä, miten päin vaihe kytketään pistorasiaan."

On sillä jonkin verran väliä mutta ei se siis mikään vaatimus ole. Vaiheen
kytkeminen oikein päin (vaihe oikealle) nopeuttaa hieman sähköjen
tarkastusta. Pistorasiat mitataan sellaisella testerillä, jossa on
mittapäänä pistotulppa, joka työnnetään pistorasiaan. Tuo pistotulppa pitää
olla oikein päin - jos on väärin, niin mittaus ei onnistu. Jos pistorasiat
on sikin sokin, niin jokainen väärin päin oleva pistorasia aiheuttaa
muutaman kymmentä sekuntia ihmettelyä ja uusintamittauksen käännetyllä
tulpalla. Testerillä mitataan nollajohtimen ja PE johtimen jatkuvuus,
eristysresistanssi ja vikavirtasuojien toiminta-aika.

Mutta testauksen jälkeen, karvajärjestyksellä ei siis ole mitään väliä. Eikä
meillä muuten TUKESin hyväksymä varmennustarkastajakaan noista mitään
huomauttanut, vaikka asiasta mainitsinkin. Mulla kun oli muutama rasia
"väärin päin."

Peté

[Matti Kaki]

Post by k***@hotmail.com
Tuolla kuluttajaryhmässä Jani Markkanen kertoi, että nykyään ei ole
enää mitään väliä sillä, miten päin vaihe kytketään pistorasiaan.
- - -
Nykyään ei ole edes suosituksena vaiheen asentamisesta jommalle
kummalle puolelle vaan ne saadaan asentaa aivan miten halutaan.
Syynä tähän on (kuulema) se että erilaiset kotikutoiset ammattilaiset
piti tuota sääntönä ja jopa yritti opettaa tuota muillekkin
erilaisten
muistisääntöjen avulla. Oppikirjojenkin uusintapainoksista nuo on
poistettu jo pitkästi viime vuosituhannen puolella...

Ja johon minä pienen kirjojen selailun jälkeen totesin, että
kyllä vielä pari vuotta sitten julkaistussa kirjassa neuvottiin
kytkemään vaihe oikealle tai alas.

Minua kauhistutti myös sellainen väite, jonka joku heitti, että
nykyään ei ole enää mitään väliä, mihin suuntaan valokatkaisija
on päällä. Tämä on minun mielestäni erittäin huolestuttavaa koska
käyttäjä olettaa ilman muuta sähköjen olevan pois päältä silloin
kun katkaisija on ala-asennossa. Poikkeuksen tekee usean kytkimen
käyttö jossa itse ainakin suosittelen kytkemään niin, että sähkö
on silloin pois päältä kun kahden katkaisijan porraskytkimessä
kummatkin katkaisijat ovat samassa asennossa.

Joka tapauksessa tuo vaiheen kytkemisen vanha muistisääntö on
jäämässä pois ilmeisesti sen vuoksi, että on niin kiire tehdä
hommia eikä tarvitse opastaa kytkijää kovin tarkkaan. Kunhan
osaa kytkeä KeVin oikein. Saadaan halvempaa väkeä hommiin.

[masa]

Poikkeuksen tekee usean kytkimen

Post by Matti Kaki
käyttö jossa itse ainakin suosittelen kytkemään niin, että sähkö
on silloin pois päältä kun kahden katkaisijan porraskytkimessä
kummatkin katkaisijat ovat samassa asennossa.

Eipä sitä pysty kytkennällisesti rajaamaan koska kumpikin katkaisija toimii
joko itsenäisesti päälle-pois tai vuorotellen.Tai jotain siitä väliltä.

[k***@hotmail.com]

On se ihanaa hakea esim vikoja laitteista, joissa millään ei ollut
mitään väliä, esim valaisimelta, kun tiedossa ei ole mitenpäin se
kytkin on päällä jne....... PÖH

[Ari Laitinen]

Post by k***@hotmail.com
On se ihanaa hakea esim vikoja laitteista, joissa millään ei ollut
mitään väliä, esim valaisimelta, kun tiedossa ei ole mitenpäin se
kytkin on päällä jne....... PÖH

Valaisimesta on kumminkin lamppu palanut ja sen vaihtamiseksi on herttaisen
yhdentekevää tietää miten päin kytkin ehkä on asennettu kun siihen tietoon
ei voi kuitenkaan luottaa. Töpseli siis otetaan irti seinästä jos johdut
sormeilemaan irronneen kannan pois lampusta.

Jos valaisin ei syty uudellakaan lampulla on kumminkin seuraavaksi avattava
se kytkin ja katsottava onko se rikki. Tässäkään ei ole mitään hyötyä tästä
suuntatiedoista koska testi tehdään esim. vastusmittarilla kokeilemalla
molemmat asennot.

Missähän vaiheessa sen kytkimen asentotiedolla olisi merkitystä?

[k***@hotmail.com]

Post by Ari Laitinen

Post by k***@hotmail.com
On se ihanaa hakea esim vikoja laitteista, joissa millään ei ollut
mitään väliä, esim valaisimelta, kun tiedossa ei ole mitenpäin se
kytkin on päällä jne....... PÖH

Valaisimesta on kumminkin lamppu palanut ja sen vaihtamiseksi on herttaisen
yhdentekevää tietää miten päin kytkin ehkä on asennettu kun siihen tietoon
ei voi kuitenkaan luottaa. Töpseli siis otetaan irti seinästä jos johdut
sormeilemaan irronneen kannan pois lampusta.
Jos valaisin ei syty uudellakaan lampulla on kumminkin seuraavaksi avattava
se kytkin ja katsottava onko se rikki. Tässäkään ei ole mitään hyötyä tästä
suuntatiedoista koska testi tehdään esim. vastusmittarilla kokeilemalla
molemmat asennot.
Missähän vaiheessa sen kytkimen asentotiedolla olisi merkitystä?

Nyt en ymmärrä Arin kantaa ku meillä kotona ei ole ollenkaan
kytkimissä tötseleitä eikä ole kyllä naapurissakaan ??..;-)

[Ari Laitinen]

Post by k***@hotmail.com
Nyt en ymmärrä Arin kantaa ku meillä kotona ei ole ollenkaan
kytkimissä tötseleitä eikä ole kyllä naapurissakaan ??..;-)

Outoa... eikä edes työpöydän lukulampussa ole töpseliä?

Jos kiinteästi asennettu valaisin lakkaisi toimimasta eikä lampun vaihto
auta niin pitää vaihtaa sulake eikä pohtia kytkimen asentoa.

[Nuuska]

HEP HEP

Kyllä nimenomaan voi kytkeä niinkuin Matti sanoi, että esim. silloin palaa
jos molemmat ovat samassa asennossa. Tästä voi huoltaessa olla iloa, jos on
päivänvaloa ja näköyhteys molempiin kytkimiin.

Kytkennän AINOAT 2 vaihtoehtoa ovat :
- palaa, jos molemmat samasa asennossa.
- palaa, jos molemmat eri asennossa.
Ensimmäinen vaihtoehto tuntuu itsestäni luontevammalta.

Nuuska

Post by masa
.....
Eipä sitä pysty kytkennällisesti rajaamaan koska kumpikin katkaisija
toimii joko itsenäisesti päälle-pois tai vuorotellen.Tai jotain siitä
väliltä.

[masa]

Post by Nuuska
Kyllä nimenomaan voi kytkeä niinkuin Matti sanoi, että esim. silloin palaa
jos molemmat ovat samassa asennossa. Tästä voi huoltaessa olla iloa, jos
on päivänvaloa ja näköyhteys molempiin kytkimiin.
- palaa, jos molemmat samasa asennossa.
- palaa, jos molemmat eri asennossa.
Ensimmäinen vaihtoehto tuntuu itsestäni luontevammalta.

Niin meinaatko porraskytkentää mikä on tehty kahdella kuutosen
kytkimellä.Siinähän alkuajatus on sellainen että kummasta tahansa pitä
pystyä sytyttämään tai sammuttamaan valot.Että mitenkäpä tuon kytkee että
kytkimen vipu jää aina samaan asentoon?

[Nuuska]

"masa" <***@phnet.fi> kirjoitti
viestissä:47d059f0$0$23819$***@news.fv.fi...
.........Että mitenkäpä tuon kytkee että kytkimen vipu jää aina samaan
asentoon?
Tarkottaa Suomeksi rautalangasta:

Alkutilanne - molemmat ylhäällä, valo palaa
- kumpi vaan alas, valo sammuu.
- toinenkin alas, valo syttyy
Lopputilanne - molemmat alhaalla, valo palaa

Siis kytkimet ovat KESKENÄÄN samassa asennosa valon palaessa.

N

[Otso Sundqvist]

Sekin oli aika näppärä, kun joskus jossain konsertissa roudari ensi
töikseen irrotti sulakkeen, ja laittoi siihen tilalle sellaisen
messingistä sorvatun samannäköisen kappaleen, jotta sulakkeet ei pauku
kesken keikan. ;)

Kuuluisa ns. hidas kymppi.