230v-->110v muuntaja vanhalle vahvistimelle

[j***@gmail.com]

moi,

löysin hienon 80-luvun NAD 3020 stereovahvistimen. Vahvistin on jenkkimallia eli toimii 110v jännitteellä (maadoittamaton). Sen verran netistä löytämästäni kaavioista ymmärsin että vahvistimessa on sisällä sellainen muuntaja joka toimii kyllä 230v virrallakin, vaatii vaan kolvailua. Kolvi kun ei pysy kädessä niin haen yksinkertaisempaa ratkaisua eli tietynlaista 230v-->110v konvertteria. No niitähän löytyy mutta muutama kysymys aivan vaan itsensä sivistämisen vuoksi.

- jos NAD:in takana olevassa tyyppikilvessä lukee 80w niin onko vahvistimen tehontarve kokoajan 80w vai onko tuo teoreettinen maksimi?

- clas ohlsonilta löytyy vansonin VC-50W "välimuuntaja" http://www.clasohlson.com/fi/Välimuuntaja/Pr363534000. Tehonkestoltaan 50 VA, riittääkö tuo?

- yleiselektroniikalta löytyy saman valmistajan VC-100W (100VA) säästömuuntaja http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productID=16724&productCode=VC-100W&

- clas ohlsonin VC-50W on maadoittamaton ja siinä on erilliset ensiö- ja toisiokäämit vs. YE:n VC-100W "galvaanisesti erottelematon muuntaja" jossa on maadoitus. Onko näillä mitään eroa vai onko konvertterit saman valmistajan isompia ja pienempiä malleja?

- voiko nuo konvertterit olla jatkuvasti seinässä vaikka laitetta ei käytetä vai syökö ne virtaa / kuumeneeko?

/J

[PenaL]

Post by j***@gmail.com
moi,
löysin hienon 80-luvun NAD 3020 stereovahvistimen. Vahvistin on jenkkimallia eli toimii 110v jännitteellä (maadoittamaton). Sen verran netistä löytämästäni kaavioista ymmärsin että vahvistimessa on sisällä sellainen muuntaja joka toimii kyllä 230v virrallakin, vaatii vaan kolvailua. Kolvi kun ei pysy kädessä niin haen yksinkertaisempaa ratkaisua eli tietynlaista 230v-->110v konvertteria. No niitähän löytyy mutta muutama kysymys aivan vaan itsensä sivistämisen vuoksi.
- jos NAD:in takana olevassa tyyppikilvessä lukee 80w niin onko vahvistimen tehontarve kokoajan 80w vai onko tuo teoreettinen maksimi?
- clas ohlsonilta löytyy vansonin VC-50W "välimuuntaja" http://www.clasohlson.com/fi/Välimuuntaja/Pr363534000. Tehonkestoltaan 50 VA, riittääkö tuo?
- yleiselektroniikalta löytyy saman valmistajan VC-100W (100VA) säästömuuntaja http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productID=16724&productCode=VC-100W&
- clas ohlsonin VC-50W on maadoittamaton ja siinä on erilliset ensiö- ja toisiokäämit vs. YE:n VC-100W "galvaanisesti erottelematon muuntaja" jossa on maadoitus. Onko näillä mitään eroa vai onko konvertterit saman valmistajan isompia ja pienempiä malleja?
- voiko nuo konvertterit olla jatkuvasti seinässä vaikka laitetta ei käytetä vai syökö ne virtaa / kuumeneeko?
/J

Itse voit tehdä sen verran, että ostat jostain siihen ulkoisen,
pistotulpallavarustetun, valmiiksi koteloidun muuntajan, joka alentaa
230 voltin AC-jännitteen 110 voltin AC -jännitteeksi, jossa on vastaava
lähtötulppa ja kytket jenkkipelin siihen. Tai teetät vastaavan
ammattimiehellä. Tai asennutat sellaisen irtomuuntajan laitteen sisään
jota ruokitaan suoraan 230 voltin AV-jännitteellä. Ellei ko. laitteessa
ole jo valmiina jännitteenvalintana 230 votin tuloa. Tutki. Toki
ehdottelemillasi laitteillaki jännitettä voi pudottaa, mutta hankalamman
kautta. Halvimmalla jännitettä voi alentaa kytkemäällä verkkovirtapiuhan
kanssa sarjaan riittävän suuren sarjadiodin, mutta tällainen kytkentä on
niin monessa mielessä päin h.lvettiä, etten vahvistinkäyttöön
suosittele. Hehkulampuissa ja sähkökolvissa tämä kytkentä toimii
mukavasti tehonrajoittimena. Muuten, jännitteen yksikkö on voltti,
virran ampeeri, tehon watti jne. Ja se 80 wattia on laitteen nimellinen
laskettu ottoteho nimelliskuormituksella. Riippuen laitteen
hyötysuhteesta tämä ottaa verkosta vähemmän tai enemmän vähemmän virtaa,
joka vaikuttaa ottotehoon. Tyhjäkäyntivirta ja edelleen teho on
käytännössä aina jossain määrin nimellistehoa pienempi.

-Pentti

[Juha Haarajärvi]

eikö nuo ehdottelemani CO/YE laitteet ole nimenomaan tuollaisia jännitettä alentavia irtomuuntajia. Isompi on "säästömuuntaja" ja pienemmässä "erilliset ensiö- ja toisiokäämit"? en sinänsä ymmärrä vekottimien eroja? Riittääkö 50W säästömuuntaja 80VA nimellistehon laitteelle?

[PenaL]

Post by Juha Haarajärvi
eikö nuo ehdottelemani CO/YE laitteet ole nimenomaan tuollaisia
jännitettä alentavia irtomuuntajia. Isompi on "säästömuuntaja" ja
pienemmässä "erilliset ensiö- ja toisiokäämit"? en sinänsä ymmärrä
vekottimien eroja? Riittääkö 50W säästömuuntaja 80VA nimellistehon
laitteelle?

Juu, nimenomaan ovat muuntajia, eivät konverttereita - mitä tällä nyt
itse kukin haluaa ymmärtää. Ohlssonin laite on alamittainen, voi toimia,
mutta kuumenee eikä ole välttämättä pitkäikäinen. Säästömuuntaja
periaatteessa toimii, riippuu ympäristöstä missä käytetään, eli
riittääkö ympäristöluokitus. Säästömuuntajassa on vain yksi käämi, johon
on rakennettu väliulosotto. Liika tehoreservi ei sinänsä haittaa;
tyhjäkäyntivirta on vähän isompi, mutta ei tällä ole merkitystä. Näin
päin muunnettaessa jännitettä väliulosotto on lähdön puolella. Kyllä
tämä toimi, ja riittää tehotkin, mutta en mielelläni itse noita käytä,
jos on vaihtoehtoja. Joskaan ei tuo säästömuuntyaja tässä käytössä
edusta muuta kuin pätkää syöttöjohtoa, ja laite on irti verkosta oman
muuntajansa kautta - joka ei ole luokiteltu kuin 110 voltille. Tästä
tulee tämä periaatteellinen suojauksen alimittaisuus. Siis, riski on
pieni. Kuivissa tiloissa suojaeristetyt ns. nollaluokan vehkeet joita ei
esim. syleillä ladattaessa kuten esim latauksessa olevaa kännykkää, ovat
periaatteessa turvallisia.

Kyllä noita voi periaatteessa seinässä pitää vaikka jatkuvasti, mutta
tuhjäkäyntuvirran ne nappaavat koko aja silloin ja kuluttavat pikkuisen
sähköä. Ja korppuuntuvat samalla vuosien saatossa.

-P

[Juha Haarajärvi]

jäin miettimään että mitä eroa on 50va "välimuuntajalla" jossa
erillinen ensiö- ja toisokäämi vs. tuo 100VA säästömuuntaja jossa vain
ensiö. onko kyseessä rakenteellisesti sama laite jossa erot vain
kuvaustekstissä... toisaalta säästömuuntajassa ei ole ensiö- ja toisiokäämiä.

[PenaL]

Post by Juha Haarajärvi
jäin miettimään että mitä eroa on 50va "välimuuntajalla" jossa
erillinen ensiö- ja toisokäämi vs. tuo 100VA säästömuuntaja jossa vain
ensiö. onko kyseessä rakenteellisesti sama laite jossa erot vain
kuvaustekstissä... toisaalta säästömuuntajassa ei ole ensiö- ja toisiokäämiä.

Itse asiassa mietit ihan oikeita asioita. Tuo teho ei sinänsä liity
tähän periaateasiaan. Teho kertoo vain siitä, kuinka suurta virtaa
muuntajasta voi repiä ilman, että on vaaraa muuntajan
ylikuormittumisesta. Säästömuuntaja on toteutettu eräänlaisella
"hattutempulla", mutta se toimii ( kokeiltu on moneen kertaan...:-) .
Siinä on käämeissä vähän säästetty, kun sekä ensiö, että toisiota
markkeeraa vain yksi käämi. Se on vähän kuin kuristin väliulosotolla. Ja
kun on sama lanka ensiö-, ja toisiopuolella ensiö ja toisio ovat "samaa
puuta" eli eivät muodosta galvaanista erotusta. Esimerkiksi usein
mittaus, testaus yms labrahommissa joudutaan mittaamaan korkeissa
jännitepotentiaaleissa "nollaa vastaan". Tällöin mittalaitteet erotetaan
sähkösyötöistä erotusmuuntajalla. Netistä löytyy varmaan tästä jutusta
ilmeikkämpääkin tekstiä esim hakusanoilla "galvaaninen erotus" ,
"säästömuuntaja" jne...

-P