Tähtialuslevyn käyttö liitoksissa

[Matti Kaki]

Täällä ovat jotkut kommentoineet ohjettani jossa hyvän ja luotettavan
liitoksen varmistamiseksi liittimen ja alustan väliin tulisi asentaa
tähtialuslevy. On perustetltu sitä, että tähtialuslevy pienentää
virtakestoisuutta.

Kun tarkastellaan tähtialuslevyä, huomataan se sisältävän useita
"tähtiä" eli sakaroita. Jokainen sakara on hyvin lyhyt ja suhteessa
varsin paksu. Koska kytkentämatka on erittäin lyhyt ja sakaroita
on useita, virtakestoisuuden ei voi katsoa huononevan tähtialuslevyn
vuoksi jos sitä vertaa siihen liittimeen jonka kiinnitykseen sitä
käytetään.

Tähtialuslevyn tulee olla oikean kokoine ja liittimen päällä on
oltava tasainen aluslevy tasoittamassa liittimeen kohdistuvaa
painetta koska liitin on yleensä aika meltoa materiaalia verrattuna
tähtialuslevyyn. Tähtialuslevyn tulee myös olla oikean mallinen.
Sellainen joka pureutuu alustaan hyvin kiinni aikaansaaden lujan
tyssääntymistä ja hyvän kontaktin. Prikka on tietysti valittava
käyttöolosuhteiden mukaan huomioiden myös ne materiaalit joihin
se on kontaktissa jotta vältyttäisiin korroosiolta.

Itse asiassa oli aika yllättävää, että asia ei tunnu olevan tuttu.

[PenttiL]

Post by Matti Kaki
Täällä ovat jotkut kommentoineet ohjettani jossa hyvän ja luotettavan
liitoksen varmistamiseksi liittimen ja alustan väliin tulisi asentaa
tähtialuslevy. On perustetltu sitä, että tähtialuslevy pienentää
virtakestoisuutta.
Kun tarkastellaan tähtialuslevyä, huomataan se sisältävän useita
"tähtiä" eli sakaroita. Jokainen sakara on hyvin lyhyt ja suhteessa
varsin paksu. Koska kytkentämatka on erittäin lyhyt ja sakaroita
on useita, virtakestoisuuden ei voi katsoa huononevan tähtialuslevyn
vuoksi jos sitä vertaa siihen liittimeen jonka kiinnitykseen sitä
käytetään.
Tähtialuslevyn tulee olla oikean kokoine ja liittimen päällä on
oltava tasainen aluslevy tasoittamassa liittimeen kohdistuvaa
painetta koska liitin on yleensä aika meltoa materiaalia verrattuna
tähtialuslevyyn. Tähtialuslevyn tulee myös olla oikean mallinen.
Sellainen joka pureutuu alustaan hyvin kiinni aikaansaaden lujan
tyssääntymistä ja hyvän kontaktin. Prikka on tietysti valittava
käyttöolosuhteiden mukaan huomioiden myös ne materiaalit joihin
se on kontaktissa jotta vältyttäisiin korroosiolta.
Itse asiassa oli aika yllättävää, että asia ei tunnu olevan tuttu.

Minusta ei olenkaan outoa. Nämä ovat ammattiasioita ja loppujen lopuksi
monella elektroniikkaa harrastavalla humanistilla tai vastaavalla vaikka
jotkut teoreettiset tiedot ovat hyvinkin hanskassa, ei nämä
mielenkiinnon kohteiden kannalta katsottuna "joutavat sivuseikat" ole
yleisesti olleet opettelun kohteina.
Ne, joilla on elektroniikka-alan jonkinlainen ammattikoulutus kuten
esimerkiksi eletroniikka-asentajan tai kojeistoasentajan kurssit tai ko.
alan ammattikoulu kunnolla käyty ja muutama vuosi asennustöitä jossain
kunnon firmassa takana, osaavat yleensä käyttää erilaisia prikkojakin
oikein.
Eivät nämä ole mitään salatieteitä. Jokainen voi hankkia itselleen esim
alan oppikirjallisuutta tai vielä parempi, jos hankkiutuisi vaikkapa
jollekin iltakurssille jossa näitä opetetaan. Ainakin ennen näitä
järjestettiin mm. ammattioppilaitoksissa.


-P

[masa]

Post by Matti Kaki
Täällä ovat jotkut kommentoineet ohjettani jossa hyvän ja luotettavan
liitoksen varmistamiseksi liittimen ja alustan väliin tulisi asentaa
tähtialuslevy. On perustetltu sitä, että tähtialuslevy pienentää
virtakestoisuutta.
Kun tarkastellaan tähtialuslevyä, huomataan se sisältävän useita
"tähtiä" eli sakaroita. Jokainen sakara on hyvin lyhyt ja suhteessa
varsin paksu. Koska kytkentämatka on erittäin lyhyt ja sakaroita
on useita, virtakestoisuuden ei voi katsoa huononevan tähtialuslevyn
vuoksi jos sitä vertaa siihen liittimeen jonka kiinnitykseen sitä
käytetään. Tähtialuslevyn tulee olla oikean kokoine ja liittimen päällä
on oltava tasainen aluslevy tasoittamassa liittimeen kohdistuvaa
painetta koska liitin on yleensä aika meltoa materiaalia verrattuna
tähtialuslevyyn. Tähtialuslevyn tulee myös olla oikean mallinen.
Sellainen joka pureutuu alustaan hyvin kiinni aikaansaaden lujan
tyssääntymistä ja hyvän kontaktin. Prikka on tietysti valittava
käyttöolosuhteiden mukaan huomioiden myös ne materiaalit joihin se on
kontaktissa jotta vältyttäisiin korroosiolta.
Itse asiassa oli aika yllättävää, että asia ei tunnu olevan tuttu.

Voi johtua ehkä siitä että sähköjohdot,kaapelikengät ja johtoliitospinnat
kojeissa on yleensä joko kuparia tai alumiinia mutta tähtialuslevyt on
galvanoitua rautaa.

[Timiheli]

Post by masa
Voi johtua ehkä siitä että sähköjohdot,kaapelikengät ja johtoliitospinnat
kojeissa on yleensä joko kuparia tai alumiinia mutta tähtialuslevyt on
galvanoitua rautaa.

Metallien yhteensopivuusominaisuudet näyttää olevan nykykoulutuksessa
"katoavaa kansanperinnettä". Jos jollakulla on tieto hukassa, voi asioihin
perehtyä pintapuolisesti vaikka entisen työnantajani nettisivuilla
http://www02.abb.com/global/fiabb/fiabb255.nsf/viewunid/C46D5509D325D21AC225695B002FB07B/$file/010_0007.pdf
ja sieltä sivu 27.
Sieltä näkee tilanteen myös näiden alumiinin ja kuparin osalta. Selviää
samalla syy siihen, miksi alumiini-kupari -kaapeleiden liitoksessa tarvitaan
muuntoliitin (kyse ei ole siis pelkästään poikkipinta-alamitoituksen
muutoksesta, vaan samalla sovitetaan myös eri materiaalit korroosioa
estävästi sopivilla välimateriaaleilla).
Huom! Kupariliitoksissa ei käytetä galvanoituja eikä sinkittyjä
ruuveja/muttereita (eihän), vaan ovat rosteria, messinkiä,
kromi-/tinapinnalla tjms.
Harri

[McJukeH]

Post by Matti Kaki
Täällä ovat jotkut kommentoineet ohjettani jossa hyvän ja luotettavan
liitoksen varmistamiseksi liittimen ja alustan väliin tulisi asentaa
tähtialuslevy. On perustetltu sitä, että tähtialuslevy pienentää
virtakestoisuutta.
Kun tarkastellaan tähtialuslevyä, huomataan se sisältävän useita
"tähtiä" eli sakaroita. Jokainen sakara on hyvin lyhyt ja suhteessa
varsin paksu. Koska kytkentämatka on erittäin lyhyt ja sakaroita
on useita, virtakestoisuuden ei voi katsoa huononevan tähtialuslevyn
vuoksi jos sitä vertaa siihen liittimeen jonka kiinnitykseen sitä
käytetään.
Tähtialuslevyn tulee olla oikean kokoine ja liittimen päällä on
oltava tasainen aluslevy tasoittamassa liittimeen kohdistuvaa
painetta koska liitin on yleensä aika meltoa materiaalia verrattuna
tähtialuslevyyn. Tähtialuslevyn tulee myös olla oikean mallinen.
Sellainen joka pureutuu alustaan hyvin kiinni aikaansaaden lujan
tyssääntymistä ja hyvän kontaktin. Prikka on tietysti valittava
käyttöolosuhteiden mukaan huomioiden myös ne materiaalit joihin
se on kontaktissa jotta vältyttäisiin korroosiolta.
Itse asiassa oli aika yllättävää, että asia ei tunnu olevan tuttu.

Kerro ihan ekaksi tarkoitatko tässä tilanteessa 0 - 42 V aluetta
ja 0 - 30 A virtoja, vai 230 V - 40 kV aluetta ja 0 - 2000 A
virtoja, eli pääsyöttöjä eri talouksiin?

Noi kun ovat kaksi ihan eri asiaa!

-McJukeH

[Matti Kaki]

Post by McJukeH

Post by Matti Kaki
Täällä ovat jotkut kommentoineet ohjettani jossa hyvän ja luotettavan
liitoksen varmistamiseksi liittimen ja alustan väliin tulisi asentaa
tähtialuslevy. On perustetltu sitä, että tähtialuslevy pienentää
virtakestoisuutta.
Kun tarkastellaan tähtialuslevyä, huomataan se sisältävän useita
"tähtiä" eli sakaroita. Jokainen sakara on hyvin lyhyt ja suhteessa
varsin paksu. Koska kytkentämatka on erittäin lyhyt ja sakaroita
on useita, virtakestoisuuden ei voi katsoa huononevan tähtialuslevyn
vuoksi jos sitä vertaa siihen liittimeen jonka kiinnitykseen sitä
käytetään.
Tähtialuslevyn tulee olla oikean kokoine ja liittimen päällä on
oltava tasainen aluslevy tasoittamassa liittimeen kohdistuvaa
painetta koska liitin on yleensä aika meltoa materiaalia verrattuna
tähtialuslevyyn. Tähtialuslevyn tulee myös olla oikean mallinen.
Sellainen joka pureutuu alustaan hyvin kiinni aikaansaaden lujan
tyssääntymistä ja hyvän kontaktin. Prikka on tietysti valittava
käyttöolosuhteiden mukaan huomioiden myös ne materiaalit joihin
se on kontaktissa jotta vältyttäisiin korroosiolta.
Itse asiassa oli aika yllättävää, että asia ei tunnu olevan tuttu.

Kerro ihan ekaksi tarkoitatko tässä tilanteessa 0 - 42 V aluetta
ja 0 - 30 A virtoja, vai 230 V - 40 kV aluetta ja 0 - 2000 A
virtoja, eli pääsyöttöjä eri talouksiin?

Tarkoitan yksivaiheisisa kodin sähkölaitteita max. 16 A 230 V.

[mikko kurko]

Pitäisikö tähän sanoa juttua edes lukematta, jotta alansa ammattilainen
vastaa omasta työstään.
Siis jos joku haluaa kolvata jotain niin kolvatkoon, jos tilaaja ja
sähkötöistä vastaava on samaa mieltä.
Joillain vastaa juridisesti lähin esimies ja joillain itse tekijä.
Joskus esimies ja tekijä on sama fyysinen henkilö.
Vaan vastaavahan taitaa olla se kenen nimi löytyy urakoitsijarekisteristä.
Ja kolvatkaa niinpaljon kuin lystää mulle ei mene läpi jos tilaaja ei vaadi.
Toki ottaen huomioon paikallisen luokituslaitoksen vaatimukset.

T S5240

[Timiheli]

Tähtialuslevyjä on sekä sisä- että ulkopuoleisella "hammastuksella". Monesti
puhutellaan tähtialuslevyksi nomel-aluslevyä. Se on kuitenkin eri asia.
Minkähän mallisesta aluslevystä tämä ketju on alkanut.
Harri

[Matti Kaki]

Post by Timiheli
Tähtialuslevyjä on sekä sisä- että ulkopuoleisella "hammastuksella". Monesti
puhutellaan tähtialuslevyksi nomel-aluslevyä. Se on kuitenkin eri asia.
Minkähän mallisesta aluslevystä tämä ketju on alkanut.
Harri

Minä olen tarkoittanut _ulkopuolisella_ hammastuksella varustettua.
Sisäpuolinen sopii heikkovirralle ja sellaisiin pieniin asennuksiin
mutta valovirralla esim. valaisimiin käytän aina ulkopuolista. Se
puoltaa myös paikkaansa siksi, että reikä voi olla sen verran iso,
että sisäpuolisella hammastuksella varustettu ei ota kunnolla kiinni.
Eikä se myöskään kestä kunnolla kiristämistäkään.

Loading Image...

Sitten ruuvin lukitukseen jousialuslevy joka pitää ruuvin kiinni
sekä jousivoimalla tärinässä että pureutumalla ruuviin ja alustaan.

Loading Image...

[Pekka Miettinen]

Post by Timiheli
Minkähän mallisesta aluslevystä tämä ketju on alkanut.

Onko sillä väliä?

Jos en nyt ihan väärin tulkinnut, niin keskustelu päättyi aluslevyihin,
joita käytetään peltikotelon sulkemiseen tarkoitettujen ruuvien alla.

T: Pekka