Discussion:
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön jään kerrostuminen
(too old to reply)
Hamaskejju
2007-11-26 21:20:12 UTC
Permalink
Nyt on kolmatta talvea ilmalämpöpumppu käytössä. Käytettynä ostin vekottimen
lähinnä testimielssä. Hyvin on toiminut ja lämpöä tahkonnut.

Nyt on semmonen ilmiö, että tuo ulkoyksikkö alkaa keräämään aikamoista
jääpaakkua sekä sisälle, että ulos.
Automaattinen sulatus toimii hyvin ja suurin osa kennoa sulaa kuivaksi asti.
Mutta kennon alaosaan kertynyt jää ei kerkeä sulamaan kokonaan ja
yläpuolelta tippuva sulamisvesi tippuu vanhan jään pintaan jäätyen siihen
kiinni ja suurentaen jääpaakkua. Paakku kasvaa laitteen sisälle niin, että
se pahimmillaan pysäyttää tuulettimen.

Lisäsin laitteeseen sulanapitokaapelin pohjalle niin, että laitteen
"viemäröinnit" pysyvät auki. Tuo toimii hyvin, mutta ei poista syntynyttä
ongelmaa.

En usko, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat viimevuotista merkittävästi
kosteampia, että ilmiö johtuisi tuosta.

Muuten laite tuntuisi toimivan hyvin - kuumaa ilmaa tulee sisälle
kiitettävästi, eikä lämmöntuotossa sinänäsä tunnu olevan mitään ongelmia.

Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo ulkoyksikkö
sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin verran hukkaan,
mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön osalta johonkin 0,4
kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu jonkin verran myös
ulos.

Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
johtua?
Mika Iisakkila
2007-11-26 21:23:37 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
johtua?
Kylmäainetta vuotaa? Kun paine jäähdyttävässä kennossa laskee, sen
lämpötila putoaa myös.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Hamaskejju
2007-11-26 21:25:44 UTC
Permalink
Post by Mika Iisakkila
Kylmäainetta vuotaa? Kun paine jäähdyttävässä kennossa laskee, sen
lämpötila putoaa myös.
Mihin sitä vuotaa?
Kyllähän sen lämpötilan pitääkin pudota siellä ulkoyksikössä... eikait se
muuten jäätyisi kauttaaltaan.

En siis oivaltanut, miten mahdollinen vuoto voisi tuohon vaikuttaa.
Mika Iisakkila
2007-11-26 21:41:40 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
Post by Mika Iisakkila
Kylmäainetta vuotaa? Kun paine jäähdyttävässä kennossa laskee, sen
lämpötila putoaa myös.
Mihin sitä vuotaa?
Liitoksista ulos?
Post by Hamaskejju
Kyllähän sen lämpötilan pitääkin pudota siellä ulkoyksikössä... eikait se
muuten jäätyisi kauttaaltaan.
Niin. Se siis putoaa alemmas kuin pitäisi.
Post by Hamaskejju
En siis oivaltanut, miten mahdollinen vuoto voisi tuohon vaikuttaa.
Just niinkuin sanoin. Kun kierrossa on sisällä pienempi paine,
höyrystävän kennon höyrystymispiste siirtyy alemmas.
Ajoneuvoilmastoinnissa (niissä vanhoissa, joissa asioita ei valvo
turha elektroniikka) liian vähäinen kylmäaine ilmenee juuri siten,
että puhallusilma vetää raikkaasti jopa pakkasen puolelle. Aina siihen
asti, että kennosta ei enää kulje ilma läpi.

Voihan siihen olla joku muukin syy...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
_N_eo
2007-11-27 17:39:08 UTC
Permalink
Post by Mika Iisakkila
Post by Hamaskejju
Post by Mika Iisakkila
Kylmäainetta vuotaa? Kun paine jäähdyttävässä kennossa laskee, sen
lämpötila putoaa myös.
Mihin sitä vuotaa?
Liitoksista ulos?
Post by Hamaskejju
Kyllähän sen lämpötilan pitääkin pudota siellä ulkoyksikössä... eikait se
muuten jäätyisi kauttaaltaan.
Niin. Se siis putoaa alemmas kuin pitäisi.
*Freonin kiertya lisää!
Post by Mika Iisakkila
Post by Hamaskejju
En siis oivaltanut, miten mahdollinen vuoto voisi tuohon vaikuttaa.
Just niinkuin sanoin. Kun kierrossa on sisällä pienempi paine,
höyrystävän kennon höyrystymispiste siirtyy alemmas.
Ajoneuvoilmastoinnissa (niissä vanhoissa, joissa asioita ei valvo
turha elektroniikka) liian vähäinen kylmäaine ilmenee juuri siten,
että puhallusilma vetää raikkaasti jopa pakkasen puolelle. Aina siihen
asti, että kennosta ei enää kulje ilma läpi.
Voihan siihen olla joku muukin syy...
*On! Eli freonin sulkurajoitusventtiiliä enemmän auki.
Post by Mika Iisakkila
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Esa Hämäläinen
2007-11-26 21:59:52 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
Post by Mika Iisakkila
Kylmäainetta vuotaa? Kun paine jäähdyttävässä kennossa laskee, sen
lämpötila putoaa myös.
Mihin sitä vuotaa?
Kyllähän sen lämpötilan pitääkin pudota siellä ulkoyksikössä... eikait se
muuten jäätyisi kauttaaltaan.
En siis oivaltanut, miten mahdollinen vuoto voisi tuohon vaikuttaa.
Soveltuuko ulkoyksikkösi Suomen talveen? Tänne on tuotu sekalaisia
laitteita, jotka on tarkoitettu jonnekin Välimeren maihin. Esimerkki
http://www.ilmalampopumput.fi/ tiedotteista:

Tärkeä tiedote Sanyon valmistajalta:

Markkinoilta löytyy Sanyo lämpöpumppuja, jotka eivät sovellu Pohjolan
ilmastoon.

On tärkeää, että kuluttajat osaavat erottaa toisistaan ne Sanyon
lämpöpumput, jotka on jo tehtaalla varusteltu pohjoisen vaativiin
olosuhteisiin sopiviksi, ja ne Sanyon lämpöpumput, joita tulee
markkinoillemme Etelä-Euroopasta ja jotka on suunniteltu sikäläiseen
ilmastoon.

Aidon, Pohjolan ilmastoon suunnitellun Sanyo lämpöpumpun
mallimerkinnässä on aina N-kirjain, esim. SAP-CRV93EHN / SAP-KRV93EHN .
Mallimerkinnän N-kirjain takaa, että lämpöpumppu on suunniteltu
pohjoisen vaativiin ilmasto-olosuhteisiin. Nämä Sanyo Nordic
lämpöpumput eivät vaadi ulkoyksikön erillistä sähkövastusta.
Hamaskejju
2007-11-27 04:49:52 UTC
Permalink
Post by Esa Hämäläinen
Soveltuuko ulkoyksikkösi Suomen talveen? Tänne on tuotu sekalaisia
laitteita, jotka on tarkoitettu jonnekin Välimeren maihin. Esimerkki
On se ainakin viimeiset yli kymmenen vuotta soveltunut.

Laite on merkiltään Fujitsu.. toisaalta, eihän tuo merkki kerro mitään
nykyään :->
Aki Mannonen
2007-11-27 14:19:21 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
En siis oivaltanut, miten mahdollinen vuoto voisi tuohon vaikuttaa.
Jos kylmäaine on vähissä niin höyrystymispaine laskee eikä paisarin
tulistuksen säätö toimi enää. Ensioire on yleensä juuri höyrystimen
lisääntynyt jäätyminen.

Kerääntyykö jää höyrystimeen tasaisesti?
Hammaskejju
2007-11-27 16:53:09 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Kerääntyykö jää höyrystimeen tasaisesti?
Normaalitoiminnassa kerääntyy tasaisesti, mutta ajan kanssa (nyt n.
viikko-pari) tuonne alaosaan kertyy niin paljon jäätä, että se estää jo
tuulettimenkin pyörinnän.

Mikä ihmeen tulistin? Nevö hööd :)
Aki Mannonen
2007-11-28 01:40:02 UTC
Permalink
Post by Hammaskejju
Normaalitoiminnassa kerääntyy tasaisesti, mutta ajan kanssa (nyt n.
viikko-pari) tuonne alaosaan kertyy niin paljon jäätä, että se estää jo
tuulettimenkin pyörinnän.
Jos kylmäaine on vähissä niin höyrystin alkaa jäätymään toispuolisesti
(paisuntaventtiilin puolelta)
Post by Hammaskejju
Mikä ihmeen tulistin? Nevö hööd :)
Paisuntaventtiili säätää höyrystimen tulistuksen mittaamalla
höyrystimestä lähtevän kylmäaineen lämpötilan ja paineen. Eli kylmäaine
ei siis lähde höyrystimestä kylläisenä höyrynä vaan n. 4°C tulistuneena.
Markku Virtanen
2020-11-02 15:57:16 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Post by Hammaskejju
Normaalitoiminnassa kerääntyy tasaisesti, mutta ajan kanssa (nyt n.
viikko-pari) tuonne alaosaan kertyy niin paljon jäätä, että se estää jo
tuulettimenkin pyörinnän.
Jos kylmäaine on vähissä niin höyrystin alkaa jäätymään toispuolisesti
(paisuntaventtiilin puolelta)
Post by Hammaskejju
Mikä ihmeen tulistin? Nevö hööd :)
Paisuntaventtiili säätää höyrystimen tulistuksen mittaamalla
höyrystimestä lähtevän kylmäaineen lämpötilan ja paineen. Eli kylmäaine
ei siis lähde höyrystimestä kylläisenä höyrynä vaan n. 4°C tulistuneena.
ILP:n Paisari on kiinteä kapilaari (kuristus) ei sitä voi säätää !!!!!!
Otto J. Makela
2020-11-03 15:35:04 UTC
Permalink
Post by Markku Virtanen
Post by Aki Mannonen
Paisuntaventtiili säätää höyrystimen tulistuksen mittaamalla
höyrystimestä lähtevän kylmäaineen lämpötilan ja paineen. Eli kylmäaine
ei siis lähde höyrystimestä kylläisenä höyrynä vaan n. 4°C tulistuneena.
ILP:n Paisari on kiinteä kapilaari (kuristus) ei sitä voi säätää !!!!!!
On se hyvä että kerroit asian Akille 13 vuoden päästä.
--
/* * * Otto J. Makela <***@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Markku Virtanen
2020-11-02 15:58:21 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Post by Hammaskejju
Normaalitoiminnassa kerääntyy tasaisesti, mutta ajan kanssa (nyt n.
viikko-pari) tuonne alaosaan kertyy niin paljon jäätä, että se estää jo
tuulettimenkin pyörinnän.
Jos kylmäaine on vähissä niin höyrystin alkaa jäätymään toispuolisesti
(paisuntaventtiilin puolelta)
Post by Hammaskejju
Mikä ihmeen tulistin? Nevö hööd :)
Paisuntaventtiili säätää höyrystimen tulistuksen mittaamalla
höyrystimestä lähtevän kylmäaineen lämpötilan ja paineen. Eli kylmäaine
ei siis lähde höyrystimestä kylläisenä höyrynä vaan n. 4°C tulistuneena.
_N_eo
2007-11-27 17:38:56 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
Post by Mika Iisakkila
Kylmäainetta vuotaa? Kun paine jäähdyttävässä kennossa laskee, sen
lämpötila putoaa myös.
Mihin sitä vuotaa?
Kyllähän sen lämpötilan pitääkin pudota siellä ulkoyksikössä... eikait se
muuten jäätyisi kauttaaltaan.
En siis oivaltanut, miten mahdollinen vuoto voisi tuohon vaikuttaa.
*Juu tasan ei vuoda. Todellisuudessa kone "tiristää" liian kireästi ilmasta
energiaa pois. Lisää freonin läpikulkua, niin ongelma poistuu sillä.
_N_eo
2007-11-27 17:38:40 UTC
Permalink
Post by Mika Iisakkila
Post by Hamaskejju
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
johtua?
Kylmäainetta vuotaa? Kun paine jäähdyttävässä kennossa laskee, sen
lämpötila putoaa myös.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
*Todennäköisyys tähän tuskin 3% verran! Eli ei toki!
John Smith
2007-11-27 06:34:08 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
Nyt on kolmatta talvea ilmalämpöpumppu käytössä. Käytettynä ostin vekottimen
lähinnä testimielssä. Hyvin on toiminut ja lämpöä tahkonnut.
Nyt on semmonen ilmiö, että tuo ulkoyksikkö alkaa keräämään aikamoista
jääpaakkua sekä sisälle, että ulos.
Automaattinen sulatus toimii hyvin ja suurin osa kennoa sulaa kuivaksi asti.
Mutta kennon alaosaan kertynyt jää ei kerkeä sulamaan kokonaan ja
yläpuolelta tippuva sulamisvesi tippuu vanhan jään pintaan jäätyen siihen
kiinni ja suurentaen jääpaakkua. Paakku kasvaa laitteen sisälle niin, että
se pahimmillaan pysäyttää tuulettimen.
Lisäsin laitteeseen sulanapitokaapelin pohjalle niin, että laitteen
"viemäröinnit" pysyvät auki. Tuo toimii hyvin, mutta ei poista syntynyttä
ongelmaa.
En usko, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat viimevuotista merkittävästi
kosteampia, että ilmiö johtuisi tuosta.
Muuten laite tuntuisi toimivan hyvin - kuumaa ilmaa tulee sisälle
kiitettävästi, eikä lämmöntuotossa sinänäsä tunnu olevan mitään ongelmia.
Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo ulkoyksikkö
sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin verran hukkaan,
mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön osalta johonkin 0,4
kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu jonkin verran myös
ulos.
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
johtua?
Veikkaisin että sulanapito on liian tehoton.
Sen pitäisi pystyä sulattamaan ulkoyksikön pohjalle pudonnut jää.
--
En ole täydellinen idiootti, joitain osia edelleenkin puuttuu.
Hammaskejju
2007-11-27 16:53:40 UTC
Permalink
Veikkaisin että sulanapito on liian tehoton.
Sen pitäisi pystyä sulattamaan ulkoyksikön pohjalle pudonnut jää.

On se tähän saakka pelannut mainiosti. Nyt vasta alkanut jäätä kerryttämään.
j***@gmail.com
2007-11-28 11:14:39 UTC
Permalink
Veikkaisin ett� sulanapito on liian tehoton.
Sen pit�isi pysty� sulattamaan ulkoyksik�n pohjalle pudonnut j��.
On se t�h�n saakka pelannut mainiosti. Nyt vasta alkanut j��t� kerrytt�m��n.
Olen miettinyt mikä tarkoitus ulkoyksikön pohjalevyllä ylipäänsä on.
Tietysti se ainakin estää ketään työntämästä kättä pyörivään
puhaltimeen, mutta siihen riiittäisi kanaverkkokin.

Tuli vaan mieleen, että miksei koko pohjalevyä voisi leikata auki
niin, että sulamisvesi tippuisi kennosta suoraan maahan? Vai
vähentäisikö se oleellisesti puhalluksen määrää kennon läpi vai mikä
olisi esteenä?

Juke
_N_eo
2007-11-27 17:39:44 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
Nyt on kolmatta talvea ilmalämpöpumppu käytössä. Käytettynä ostin vekottimen
lähinnä testimielssä. Hyvin on toiminut ja lämpöä tahkonnut.
Nyt on semmonen ilmiö, että tuo ulkoyksikkö alkaa keräämään aikamoista
jääpaakkua sekä sisälle, että ulos.
Automaattinen sulatus toimii hyvin ja suurin osa kennoa sulaa kuivaksi asti.
Mutta kennon alaosaan kertynyt jää ei kerkeä sulamaan kokonaan ja
yläpuolelta tippuva sulamisvesi tippuu vanhan jään pintaan jäätyen siihen
kiinni ja suurentaen jääpaakkua. Paakku kasvaa laitteen sisälle niin, että
se pahimmillaan pysäyttää tuulettimen.
Lisäsin laitteeseen sulanapitokaapelin pohjalle niin, että laitteen
"viemäröinnit" pysyvät auki. Tuo toimii hyvin, mutta ei poista syntynyttä
ongelmaa.
En usko, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat viimevuotista merkittävästi
kosteampia, että ilmiö johtuisi tuosta.
Muuten laite tuntuisi toimivan hyvin - kuumaa ilmaa tulee sisälle
kiitettävästi, eikä lämmöntuotossa sinänäsä tunnu olevan mitään ongelmia.
Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo ulkoyksikkö
sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin verran hukkaan,
mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön osalta johonkin 0,4
kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu jonkin verran myös
ulos.
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
johtua?
Veikkaisin että sulanapito on liian tehoton.
Sen pitäisi pystyä sulattamaan ulkoyksikön pohjalle pudonnut jää.

*Juu toki sitä voi panna vaikka 2kW höökilämppärin tauotta bloossaamaan,
mutta ongelmaa se vain lieventää. Ei poista, koska laitteen säädöt ovat päin
seiniä. Lisää freonia kiertämään ja kuristinventtiiliä auki. Toki
sulatusaikoja ja muita voi myös koitella.

--
En ole täydellinen idiootti, joitain osia edelleenkin puuttuu.

_N_E_o
*
2007-11-27 07:29:21 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
Nyt on kolmatta talvea ilmalämpöpumppu käytössä. Käytettynä ostin vekottimen
lähinnä testimielssä. Hyvin on toiminut ja lämpöä tahkonnut.
Nyt on semmonen ilmiö, että tuo ulkoyksikkö alkaa keräämään aikamoista
jääpaakkua sekä sisälle, että ulos.
Automaattinen sulatus toimii hyvin ja suurin osa kennoa sulaa kuivaksi asti.
Mutta kennon alaosaan kertynyt jää ei kerkeä sulamaan kokonaan ja
yläpuolelta tippuva sulamisvesi tippuu vanhan jään pintaan jäätyen siihen
kiinni ja suurentaen jääpaakkua. Paakku kasvaa laitteen sisälle niin, että
se pahimmillaan pysäyttää tuulettimen.
Lisäsin laitteeseen sulanapitokaapelin pohjalle niin, että laitteen
"viemäröinnit" pysyvät auki. Tuo toimii hyvin, mutta ei poista syntynyttä
ongelmaa.
En usko, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat viimevuotista merkittävästi
kosteampia, että ilmiö johtuisi tuosta.
Muuten laite tuntuisi toimivan hyvin - kuumaa ilmaa tulee sisälle
kiitettävästi, eikä lämmöntuotossa sinänäsä tunnu olevan mitään ongelmia.
Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo ulkoyksikkö
sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin verran hukkaan,
mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön osalta johonkin 0,4
kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu jonkin verran myös
ulos.
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
johtua?
Kylmäaine vähissä, ei jaksa enää sulattaa kertyvää jäätä.
Lisää vain kylmäainetta ja toimii jälleen.
Matti
2007-11-27 10:34:26 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
johtua?
Oliskos ulkoyksikön puhaltimen teho ja ilmavirtaus heikentynyt.Sillähän se
kennoa "lämmittää
*
2007-11-27 11:47:07 UTC
Permalink
Post by Matti
Post by Hamaskejju
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen
voisi
Post by Hamaskejju
johtua?
Oliskos ulkoyksikön puhaltimen teho ja ilmavirtaus heikentynyt.Sillähän se
kennoa "lämmittää
Kennoa lämmitetään käyttämällä laitetta jaksoittain
ilmastointilaitteena, eli lämpöä siirretään sisältä ulos.
_N_eo
2007-11-27 17:40:07 UTC
Permalink
Post by *
Post by Hamaskejju
Nyt on kolmatta talvea ilmalämpöpumppu käytössä. Käytettynä ostin vekottimen
lähinnä testimielssä. Hyvin on toiminut ja lämpöä tahkonnut.
Nyt on semmonen ilmiö, että tuo ulkoyksikkö alkaa keräämään aikamoista
jääpaakkua sekä sisälle, että ulos.
Automaattinen sulatus toimii hyvin ja suurin osa kennoa sulaa kuivaksi asti.
Mutta kennon alaosaan kertynyt jää ei kerkeä sulamaan kokonaan ja
yläpuolelta tippuva sulamisvesi tippuu vanhan jään pintaan jäätyen siihen
kiinni ja suurentaen jääpaakkua. Paakku kasvaa laitteen sisälle niin, että
se pahimmillaan pysäyttää tuulettimen.
Lisäsin laitteeseen sulanapitokaapelin pohjalle niin, että laitteen
"viemäröinnit" pysyvät auki. Tuo toimii hyvin, mutta ei poista syntynyttä
ongelmaa.
En usko, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat viimevuotista merkittävästi
kosteampia, että ilmiö johtuisi tuosta.
Muuten laite tuntuisi toimivan hyvin - kuumaa ilmaa tulee sisälle
kiitettävästi, eikä lämmöntuotossa sinänäsä tunnu olevan mitään ongelmia.
Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo ulkoyksikkö
sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin verran hukkaan,
mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön osalta johonkin 0,4
kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu jonkin verran myös
ulos.
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
johtua?
Kylmäaine vähissä, ei jaksa enää sulattaa kertyvää jäätä.
Lisää vain kylmäainetta ja toimii jälleen.
*Voi yhen kerran. Laitteessa on useita säätöventtiileitä, joiden avulla se
pitää ajaa toimimaan oikein. Käyttövirheattakt!!!

_N_E_o
Aki Mannonen
2007-11-27 14:22:56 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo ulkoyksikkö
sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin verran hukkaan,
mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön osalta johonkin 0,4
kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu jonkin verran myös
ulos.
Kyllä sen pitäisi sulaa huomattavasti nopeammin. Eikä sen sentään kuivua
tarvitse, riittää kun jää sulaa.
Hammaskejju
2007-11-27 16:55:46 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Kyllä sen pitäisi sulaa huomattavasti nopeammin. Eikä sen sentään kuivua
tarvitse, riittää kun jää sulaa.
Kyllä se koko kenno sulaa ja kuivaa tuossa sulatusjakson aikana. Kuitenkin
se jääklöntti jää sinne koneen sisälle. Kennon ja jääklöntin väliin vain
syntyy muutaman millimetrin kokoinen rako, joka sitten kohta taas umpeutuu
tulevasta jäästä. Kun sitten taas tulee sulatusjakso, alkaa kenno sulaa
ensin ylhäältä, ja valuva sulamisvesi vierii vanhaan jääkökön päälle
kasvattaen sitä entisestään.
Mika Iisakkila
2007-11-27 17:18:39 UTC
Permalink
Post by Hammaskejju
Kyllä se koko kenno sulaa ja kuivaa tuossa sulatusjakson aikana. Kuitenkin
se jääklöntti jää sinne koneen sisälle. Kennon ja jääklöntin väliin vain
syntyy muutaman millimetrin kokoinen rako, joka sitten kohta taas umpeutuu
tulevasta jäästä. Kun sitten taas tulee sulatusjakso, alkaa kenno sulaa
ensin ylhäältä, ja valuva sulamisvesi vierii vanhaan jääkökön päälle
kasvattaen sitä entisestään.
No jos oletetaan että kaikki muu on kunnossa, niin sitten pitäisi
varmaan saada vesi valumaan sieltä ulos asti ennen kuin se jämähtää,
jolloin koko jääkönttiä ei synny alun perinkään. Jotain eristettä
pömpelin alle, passaus vähän vinompaan asentoon, lämmitystä
itsesäätyvällä sulatuskaapelilla, jotain muuta?

Unohdin muuten sanoa aiemmin, että mielestäni tämä syksy/alkutalvi on
ollut keleiltään aika erilainen kuin pari edellistä. Riippuu tietysti
radikaalisti siitä mistä katsoo.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Hammaskejju
2007-11-27 17:33:23 UTC
Permalink
Post by Mika Iisakkila
No jos oletetaan että kaikki muu on kunnossa, niin sitten pitäisi
varmaan saada vesi valumaan sieltä ulos asti ennen kuin se jämähtää,
jolloin koko jääkönttiä ei synny alun perinkään. Jotain eristettä
pömpelin alle, passaus vähän vinompaan asentoon, lämmitystä
itsesäätyvällä sulatuskaapelilla, jotain muuta?
No kuten tuossa alkuperäisessä viestissäni kerroin, niin olen lisänyt
laitteeseen sulanapitokaapelin. Itsesäätyvää kaapelia n. 3 metriä. 10W/m
teholtaan.
Se on johdotettu laitteen omiin sähköliintäntöihin ja se kiertää siten, että
tulee sisäkautta ensimmäisestä viemärireiästä ulos, tekee lenkin, tulee
samasta reiästä sisälle, tekee lenkin laitteen pohjapellissä, jonka jälkeen
menee toisesta viemärireiästä ulos, tekee taas lenkin ja sitten se kaapeli
vielä palaa samasta reiästä taas takaisin laitteen sisälle ja on sitten
nippusiteellä kiinni tuulettimen moottorin kiinnityspellin reunassa.

Tuli vain mieleeni, että voisko tuo haitata toimintaa, kun seon siellä
päällä myös lämmitysjakson aikana, niin sehän saataa hörystää siellä vettä.
Toisaalta sen höyrystämiskyky on lähestulkoon olematon, joten se oli vain
tuollainen ajatus, joka siitä syntyi. Alan olla kyllä sitä mieltä, että
niinkuin olen vastauksista lukenut - tuossa laitteessa on aine vähissä.
Toinen vaihtoehto voisi oikeastaan olla vain tuo erilainen ja erityisen
paljon kosteampi syksy ja alkutalvi.
Post by Mika Iisakkila
Unohdin muuten sanoa aiemmin, että mielestäni tämä syksy/alkutalvi on
ollut keleiltään aika erilainen kuin pari edellistä. Riippuu tietysti
radikaalisti siitä mistä katsoo.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
John Smith
2007-11-28 18:43:33 UTC
Permalink
Post by Hammaskejju
Post by Mika Iisakkila
No jos oletetaan että kaikki muu on kunnossa, niin sitten pitäisi
varmaan saada vesi valumaan sieltä ulos asti ennen kuin se jämähtää,
jolloin koko jääkönttiä ei synny alun perinkään. Jotain eristettä
pömpelin alle, passaus vähän vinompaan asentoon, lämmitystä
itsesäätyvällä sulatuskaapelilla, jotain muuta?
No kuten tuossa alkuperäisessä viestissäni kerroin, niin olen lisänyt
laitteeseen sulanapitokaapelin. Itsesäätyvää kaapelia n. 3 metriä. 10W/m
teholtaan.
Se on johdotettu laitteen omiin sähköliintäntöihin ja se kiertää siten, että
tulee sisäkautta ensimmäisestä viemärireiästä ulos, tekee lenkin, tulee
samasta reiästä sisälle, tekee lenkin laitteen pohjapellissä, jonka jälkeen
menee toisesta viemärireiästä ulos, tekee taas lenkin ja sitten se kaapeli
vielä palaa samasta reiästä taas takaisin laitteen sisälle ja on sitten
nippusiteellä kiinni tuulettimen moottorin kiinnityspellin reunassa.
Tuli vain mieleeni, että voisko tuo haitata toimintaa, kun seon siellä
päällä myös lämmitysjakson aikana, niin sehän saataa hörystää siellä vettä.
Toisaalta sen höyrystämiskyky on lähestulkoon olematon, joten se oli vain
tuollainen ajatus, joka siitä syntyi. Alan olla kyllä sitä mieltä, että
niinkuin olen vastauksista lukenut - tuossa laitteessa on aine vähissä.
Toinen vaihtoehto voisi oikeastaan olla vain tuo erilainen ja erityisen
paljon kosteampi syksy ja alkutalvi.
Post by Mika Iisakkila
Unohdin muuten sanoa aiemmin, että mielestäni tämä syksy/alkutalvi on
ollut keleiltään aika erilainen kuin pari edellistä. Riippuu tietysti
radikaalisti siitä mistä katsoo.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Uudemman (Arctic) -version lämmittimet:

Pohjavastuksen teho on 75W, kompressorivastuksen teho on 45W ja
inverter varaa n. 10W.

30W tuntuu siis olevan kovasti alakanttiin.
--
En ole täydellinen idiootti, joitain osia edelleenkin puuttuu.
Aki Mannonen
2007-11-28 01:55:59 UTC
Permalink
Post by Hammaskejju
Kyllä se koko kenno sulaa ja kuivaa tuossa sulatusjakson aikana. Kuitenkin
se jääklöntti jää sinne koneen sisälle. Kennon ja jääklöntin väliin vain
syntyy muutaman millimetrin kokoinen rako, joka sitten kohta taas umpeutuu
tulevasta jäästä. Kun sitten taas tulee sulatusjakso, alkaa kenno sulaa
ensin ylhäältä, ja valuva sulamisvesi vierii vanhaan jääkökön päälle
kasvattaen sitä entisestään.
Ahaa. Ymmärsin ongelman ensin väärin. Tuo on yleinen ongelma (autotallin
kokoisissa pakastimissa, joita minä olen korjaillut) ja aina on vika
ollut "viemäröinnissä".

Unohda se aikaisempi kylmäaineen vähyys, ei tuo siitä johdu.

Joku siinä on nyt muuttunut kun sulamisvesi ei pääse ulos. Keräyspelti
kääntynyt niin ettei ole enää kaatoa?
Markku Virtanen
2020-11-02 15:57:52 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Post by Hammaskejju
Kyllä se koko kenno sulaa ja kuivaa tuossa sulatusjakson aikana. Kuitenkin
se jääklöntti jää sinne koneen sisälle. Kennon ja jääklöntin väliin vain
syntyy muutaman millimetrin kokoinen rako, joka sitten kohta taas umpeutuu
tulevasta jäästä. Kun sitten taas tulee sulatusjakso, alkaa kenno sulaa
ensin ylhäältä, ja valuva sulamisvesi vierii vanhaan jääkökön päälle
kasvattaen sitä entisestään.
Ahaa. Ymmärsin ongelman ensin väärin. Tuo on yleinen ongelma (autotallin
kokoisissa pakastimissa, joita minä olen korjaillut) ja aina on vika
ollut "viemäröinnissä".
Unohda se aikaisempi kylmäaineen vähyys, ei tuo siitä johdu.
Joku siinä on nyt muuttunut kun sulamisvesi ei pääse ulos. Keräyspelti
kääntynyt niin ettei ole enää kaatoa?
_N_eo
2007-11-27 17:38:28 UTC
Permalink
Post by Hamaskejju
Nyt on kolmatta talvea ilmalämpöpumppu käytössä. Käytettynä ostin vekottimen
lähinnä testimielssä. Hyvin on toiminut ja lämpöä tahkonnut.
Nyt on semmonen ilmiö, että tuo ulkoyksikkö alkaa keräämään aikamoista
jääpaakkua sekä sisälle, että ulos.
Automaattinen sulatus toimii hyvin ja suurin osa kennoa sulaa kuivaksi asti.
Mutta kennon alaosaan kertynyt jää ei kerkeä sulamaan kokonaan ja
yläpuolelta tippuva sulamisvesi tippuu vanhan jään pintaan jäätyen siihen
kiinni ja suurentaen jääpaakkua. Paakku kasvaa laitteen sisälle niin, että
se pahimmillaan pysäyttää tuulettimen.
Lisäsin laitteeseen sulanapitokaapelin pohjalle niin, että laitteen
"viemäröinnit" pysyvät auki. Tuo toimii hyvin, mutta ei poista syntynyttä
ongelmaa.
*Siis haluuu! Kun lukasin tuolta alta k a i k k i olivat kuin yhdestä puusta
jälleen kerrran väärässä asiassa. .. Siis oikeesti mikä näitä nykyajan
insinöörejämme vaivaa, kun ei ymmärretä tekniikasta sen millin vertaa?

*Saa täällä elektroniikkapuolella sitten milloin nauraa itsensä kippurassa
vähäiselle tekniikantajulle ja toinen toistaan kummallisemmille ideoille?
Siis kertakaikkiaan ihan viiroa meininkiä. Ei siis mikään ihme, että näin
pienellä osaamisella kelpaa vaikka ydinteurastamot päivienne tuhoksi. No
ei hätä tietysti ole tämän näköinen. On täällä tietysti viimein myös apu
lähinnä. Koitetaas taas kerran opastaa kädestä pitäen. Syy ongelmiin on
tietysti se vanha tuttu, että ilmalämpöpumppusi perussäädöt on päin
hemmettiä! Katsos mallia perusjääkaapista ja vastaavista, joissa ei
lauhdutinosa ei tomi koskaan näin. Juuri tossa eräs kaverini poistatti t i s
m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
Periaatteessa koneesi sielunelämään perehtymällä saat sen toimimaan niin,
ettei koskaan jäädy! Näin helposta oivalluksesta tässä on kyse promising.

*Ensin panet säätöalgoritmin nykytilan tarkoin paperille muistiin. Sitten
alat perehtymään pienillä lisäsäädöillä
miten mikin venttiilin lisäsäätely vaikuttaa koneiston käyttäytymiseen.
Näin ikäänkuin kantapään kautta merkitset vaikutukset + ja - periaatteella
ja oivallat mikä pahentaa ja mikä parentaa tilannetasi. Valitettavasti
mitään helppoa tietä ei tässä ole, koska 90% laitteiden toimittajista ei
myös tunne koneistojensa perusteita. Lisäksi kullakin koneikolla on omat
nyanssinsa, joita en voi sulle opastaa. Mutta siis yhtä kaikki reippaasti
vaan säätelemään ja koeajamaan konetta ajan kanssa oikeisiin arvoihinsa ja
hyvä siitä tulee. Toki voit tarkalla kaavioesittelyllä jo oivaltaa mistä
ongelmasi alkujaan kertoo. Kennostoihisi ei saisi kastepistettyvä ilma alkaa
jäätymään on tietysti lähtöpisteenä. Jos käy niin, ettei systeemiin saa
tolkkua osaat ajaa takaisin nykyiset "huonot perusarvot" ja lähteä ongelman
hakuun uudelta pohjalta. Sinulla voi toki muutama viiko mennä hakiessasi,
mutta työ tekijäänsä kyllä neuvoo.
Post by Hamaskejju
En usko, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat viimevuotista merkittävästi
kosteampia, että ilmiö johtuisi tuosta.
Muuten laite tuntuisi toimivan hyvin - kuumaa ilmaa tulee sisälle
kiitettävästi, eikä lämmöntuotossa sinänäsä tunnu olevan mitään ongelmia.
Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo ulkoyksikkö
sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin verran hukkaan,
mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön osalta johonkin 0,4
kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu jonkin verran myös
ulos.
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
johtua?
*Luve yltä, vikasi on yleinen yli 90% nykyisissä ilmalämpöpumpuissa, koskei
niitä osata säätää oikein!

_N_E_o
FKo
2007-11-27 20:17:16 UTC
Permalink
Post by _N_eo
*Siis haluuu! Kun lukasin tuolta alta k a i k k i olivat kuin yhdestä puusta
jälleen kerrran väärässä asiassa. .. Siis oikeesti mikä näitä nykyajan
insinöörejämme vaivaa, kun ei ymmärretä tekniikasta sen millin vertaa?
Kovin tunnut olevan varma itsestäsi asiassa kuin asiassa. Et kuitenkaan
vieläkään ole osannut kertoa oikeata vastausta taannoiseen
komponenttikysymykseen. Olit (olet?) myös tietämätön siitä, että diodiin
hukkuu tehoa ihan samoin lainalaisuuksin kuin vastukseenkin. Ja nyt
väität, että säädöt ovat yhtäkkiä pielessä, vaikka alkuperäisen viestin
sisältö on, ettei mikään ole muuttunut.
Post by _N_eo
... Juuri tossa eräs kaverini poistatti t i s
m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
Mutta et sinä? Kuulitko siis kaveriltasi, vai hevosmiehiltä Esson baarissa?
Post by _N_eo
*Ensin panet säätöalgoritmin nykytilan tarkoin paperille muistiin. Sitten
alat perehtymään pienillä lisäsäädöillä
miten mikin venttiilin lisäsäätely vaikuttaa koneiston käyttäytymiseen.
Näin ikäänkuin kantapään kautta merkitset vaikutukset + ja - periaatteella
ja oivallat mikä pahentaa ja mikä parentaa tilannetasi.
Tämän summittaisen yritä-erehdy -metodin ehdottaminen paljastaa sen,
ettei sinulla ole tässäkään tapauksessa minkäänlaista tilannekuvaa, eikä
aavistustakaan, mitä oikeasti pitäisi tehdä.
Post by _N_eo
mitään helppoa tietä ei tässä ole, koska 90% laitteiden toimittajista ei
myös tunne koneistojensa perusteita.
Mihin tämä "tieto" perustuu?
Post by _N_eo
Lisäksi kullakin koneikolla on omat
nyanssinsa, joita en voi sulle opastaa.
Et varmaankaan: ks. yllä.
Post by _N_eo
Mutta siis yhtä kaikki reippaasti vaan säätelemään...
Jep jep...
Post by _N_eo
(_N_E_o) <- trolli
f
_N_E_O_
2007-11-29 15:04:43 UTC
Permalink
----------
että diodiin
Post by FKo
hukkuu tehoa ihan samoin lainalaisuuksin kuin vastukseenkin.
*Kuten h y v i ntiedät estosuunnasaan diodi puolittaa m i l e i häviöttä
läpi päästämänsä tehot, esim. vaihtoaallosta. Joten soukempaa närettä nyt!
Lisäksi oleellinen ero on juuri siinä, että esim. virran kasvut eivät
synnytä kuristusvastukselle ominaista "hervottoman hallitsemattomia"
tehokuumenemispiikkejä. Otetaan hennolle esimerkki ja suosittu
venkoverrokki. Jos meillä on 1A virralla diodi vaikka nyt 0,3V
kynnysjännitteellä, se lämpiää about 0,3v*1A= 0,3W. 10ohmin masavastus U=
I*R
= siis 10v/haistatus namikalle*1A= 10W. Huomanet miten tapahtuu virran
muutuessa piikissä vaikka 3A tasoonsa? 90W tyrnioksainen panikki sulaa ja
savua merellinen! No hei kuinkas mutisee tähän muutokseen kiva 3A diorimme?
"Hohoijaa" .. . 0,9W paikallishäviöllä ei sen tasan minkäänlaatuista
paniikiraktiota! Jos nyt edes siivuksi oivalsit tästä jotain?) Öö.. ..siis
vaikka kaikesta tietämättömyydestäsi päätellen olet alan
insinöörivammautettu? ))

Ja nyt
Post by FKo
väität, että säädöt ovat yhtäkkiä pielessä, vaikka alkuperäisen viestin
sisältö on, ettei mikään ole muuttunut.
Post by _N_eo
... Juuri tossa eräs kaverini poistatti t i s
m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
Mutta et sinä? Kuulitko siis kaveriltasi, vai hevosmiehiltä Esson baarissa?
*Niin paljonko varpuja se sun napaas kasvattais vaikka kristaloisin?.. ..; 1

----------------------
Post by FKo
Post by _N_eo
mitään helppoa tietä ei tässä ole, koska 90% laitteiden toimittajista ei
myös tunne koneistojensa perusteita.
Mihin tämä "tieto" perustuu?
*Siihen, että olen olut vuosia töissä firmassa, jonka alaa mm.
freonkylmäkaasulaittet o i k e a s t i on!

-----------
Post by FKo
Post by _N_eo
Mutta siis yhtä kaikki reippaasti vaan säätelemään...
Jep jep...
f
:nEO
FKo
2007-11-29 20:11:33 UTC
Permalink
Post by _N_E_O_
*Kuten h y v i ntiedät estosuunnasaan diodi puolittaa m i l e i häviöttä
läpi päästämänsä tehot, esim. vaihtoaallosta. Joten soukempaa närettä nyt!
Estosuunnassa diodi ei päästä virtaa lävitseen, joten silloin siihen ei
huku tehoakaan. Sitä lämmittää siis vain myötäsuuntainen virta.
Muistanet kuitenkin hyvin, että kysymys oli auton akkujännitteestä. Siis
tasajännitteestä. Tällöin tämä puolustus ei toimi.
Post by _N_E_O_
Lisäksi oleellinen ero on juuri siinä, että esim. virran kasvut eivät
synnytä kuristusvastukselle ominaista "hervottoman hallitsemattomia"
tehokuumenemispiikkejä. Otetaan hennolle esimerkki ja suosittu
venkoverrokki. Jos meillä on 1A virralla diodi vaikka nyt 0,3V
kynnysjännitteellä, se lämpiää about 0,3v*1A= 0,3W. 10ohmin masavastus U=
I*R = siis 10v/haistatus namikalle*1A= 10W.
No ensiksikin jos puhutaan yleisesti diodista, niin en ensimmäiseksi
esimerkiksi odottaisi shottkya. Piidiodillahan tuo kynnysjännite ei
toteudu - kuten ehkä (?) tiedät.

Ja toiseksi, vastukseen häviää esimerkissäsi 10V ja diodiin 0,3. Nythän
ne eivät ole ollenkaan samalla viivalla. Jos tarkoituksesi on hukata
jännitettä tuo 10V, niin tarvitset 33,3 kpl noita loistavia 0,3V
diodejasi. Laskepa huviksesi, kuinka paljon tekee 33 kertaa 0,3W.

Sitten voitkin laskea vähän lisää: ota 33 kpl 0,33 ohmin vastuksia ja
pistä ne sarjaan. Virta on edelleen tuo mainitsemasi 1A (ja jännitehäviö
siis 10V).
a) kuinka paljon jännitettä jää yhden vastuksen yli?
b) kuinka suurella teholla yksi vastus lämpiää?
c) mistä johtuvat pienet desimaalierot?

Tämän jälkeen voitkin sitten alkaa hiljaa miettimään, vaikuttavatko
diodiin eri fysiikan lait kuin vastukseen.
Post by _N_E_O_
Huomanet miten tapahtuu virran
muutuessa piikissä vaikka 3A tasoonsa?
Tehopiikki tietenkin kasvaa myös. Mutta ei tehoa voi tuossa(kaan)
tapauksessa laskea huippuarvosta.
Post by _N_E_O_
"Hohoijaa" ...
Juuri näin!
Post by _N_E_O_
Jos nyt edes siivuksi oivalsit tästä jotain?
No en todellakaan. Ehkä selität lisää?
Post by _N_E_O_
Öö.. ..siis
vaikka kaikesta tietämättömyydestäsi päätellen olet alan
insinöörivammautettu? ))
Nythän vitsin murjaisit! =)
Post by _N_E_O_
*Siihen, että olen olut vuosia töissä firmassa, jonka alaa mm.
freonkylmäkaasulaittet o i k e a s t i on!
Mitä olet siellä tehnyt? Siivonnut?
Post by _N_E_O_
:nEO
f
:N:EO
2007-11-30 15:38:53 UTC
Permalink
Post by FKo
Post by _N_E_O_
*Kuten h y v i ntiedät estosuunnasaan diodi puolittaa m i l e i häviöttä
läpi päästämänsä tehot, esim. vaihtoaallosta. Joten soukempaa närettä nyt!
Estosuunnassa diodi ei päästä virtaa lävitseen, joten silloin siihen ei
huku tehoakaan. Sitä lämmittää siis vain myötäsuuntainen virta.
Muistanet kuitenkin hyvin, että kysymys oli auton akkujännitteestä. Siis
tasajännitteestä. Tällöin tämä puolustus ei toimi.
Post by _N_E_O_
Lisäksi oleellinen ero on juuri siinä, että esim. virran kasvut eivät
synnytä kuristusvastukselle ominaista "hervottoman hallitsemattomia"
tehokuumenemispiikkejä. Otetaan hennolle esimerkki ja suosittu
venkoverrokki. Jos meillä on 1A virralla diodi vaikka nyt 0,3V
kynnysjännitteellä, se lämpiää about 0,3v*1A= 0,3W. 10ohmin masavastus U=
I*R = siis 10v/haistatus namikalle*1A= 10W.
No ensiksikin jos puhutaan yleisesti diodista, niin en ensimmäiseksi
esimerkiksi odottaisi shottkya. Piidiodillahan tuo kynnysjännite ei
toteudu - kuten ehkä (?) tiedät.
*Joskus sanottiin puolijohteen kynnyksen olevan piillä 1V,(selenillä isompi
ja germaniumilla n. 0,3V). Myöhemmin piin laski 0,6V ja 0,5V. Jokin aika
sitten kun mittasin, niin piidiodeilla jopa 0,2V löytyy.
Post by FKo
Ja toiseksi, vastukseen häviää esimerkissäsi 10V ja diodiin 0,3. Nythän
ne eivät ole ollenkaan samalla viivalla. Jos tarkoituksesi on hukata
jännitettä tuo 10V, niin tarvitset 33,3 kpl noita loistavia 0,3V
diodejasi. Laskepa huviksesi, kuinka paljon tekee 33 kertaa 0,3W.
*Kuten h y v i n muistamme kyse oli auton ajovalojen jännitteen
pudottamisesta h i u k a n alemmas, ehkä 2v. Diodeja n.6= 2W!
Post by FKo
Sitten voitkin laskea --------------
*Vopi kuule vaikka koko kaljasammiollisen, mutta koskei palvele
keskustelumme tarkoitusperää niin.. ."TsipZZ!")
Post by FKo
Post by _N_E_O_
Huomanet miten tapahtuu virran
muutuessa piikissä vaikka 3A tasoonsa?
Tehopiikki tietenkin kasvaa myös. Mutta ei tehoa voi tuossa(kaan)
tapauksessa laskea huippuarvosta.
*Voi, toki ja vielä vaikka koneen kansa. Ai niin et toki s i n ä , koska se
osoittaa kylmän viileesti mikä ero ja etu diodin käytöstä luontevasti
seuraa.)

----------
Post by FKo
Post by _N_E_O_
:nEO
f
PS. Huomaatko muuten?.. ..Jäit yksin jäälautalles, kun alkoi tuuli
tuivertaan. Alkoivat näemä muut oivaltaa sua nopsemmin, että h e i tuon
:N:E:o kanssa tuppa insinöörinplantuille käymään ohrasesti. noo ei se mitään
pannaan lisää matea. No hei lisää tulossa, ota koppi!) :N:E:o
Hammaskejju
2007-11-27 20:38:50 UTC
Permalink
Post by _N_eo
lähinnä. Koitetaas taas kerran opastaa kädestä pitäen. Syy ongelmiin on
tietysti se vanha tuttu, että ilmalämpöpumppusi perussäädöt on päin
hemmettiä! Katsos mallia perusjääkaapista ja vastaavista, joissa ei
lauhdutinosa ei tomi koskaan näin. Juuri tossa eräs kaverini poistatti t i s
m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
Periaatteessa koneesi sielunelämään perehtymällä saat sen toimimaan niin,
ettei koskaan jäädy! Näin helposta oivalluksesta tässä on kyse promising.
Mitenkäs katson mallia jääkaapista ja sitten siirrän tuon opitun tiedon
ilmalämpöpumppuun? Nuo kun ovat _pikkasen_ erilaisia vekottimia.
Toisaalta en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "perussäädöillä"? Ei tuossa
laitteessa ole mitään säätöjä. Mulla on siihen käyttöohjeen lisäksi olemassa
asennus- ja räjäytyskuvat. Siellä on vain muutama kolmitiemankku ja sitten
tietenkin kompura ja tuuletin. Hyvin yksinkertainen rakenne.
Post by _N_eo
*Ensin panet säätöalgoritmin nykytilan tarkoin paperille muistiin. Sitten
alat perehtymään pienillä lisäsäädöillä
miten mikin venttiilin lisäsäätely vaikuttaa koneiston käyttäytymiseen.
Näin ikäänkuin kantapään kautta merkitset vaikutukset + ja - periaatteella
En kyllä ymmärrä, että mistä ja miten näitä säätöjä tekisin.
Post by _N_eo
*Luve yltä, vikasi on yleinen yli 90% nykyisissä ilmalämpöpumpuissa, koskei
niitä osata säätää oikein!
Suomi on nykyään pullollaan tyytyväisiä ILP -ihmisiä. Ei niillä voi olla
ongelmia noissa vehkeissä, jos ovat tyytyväisiä. 90% on aikas hyvän kokoinen
luku.
MK
2007-11-28 06:48:04 UTC
Permalink
Suurin syy tuohon yleensä on se että kylmäainetta on jostain syystä
karannut, tai sitä ei alunpitäenkään ole ollut tarpeeksi. Tästä syystä
ulkoyksikön lämpötila putoaa normaalia alemmaksi ja aiheuttaa jäätymistä.

Itselläni samoja ongelmia aina silloin tällöin, yleensä juuri nollan
tuntumissa kun kosteutta on ilmassa paljon.

Olen tuota asiaa miettinyt ja ihmetellyt että miksei noiden ulkoyksiköiden
pohjalle asenneta samanlaista muovattavaa lämpöelementtiä kuin lentokoneen
lapojen sulatukseen käytetään. Eli periaatteessa samanlainen järjestelmä
kuin tuo sulatuskaapeli, mutta peittää koko tuon lämpöpumpun "lattian".
Tehoiltaan nuo ovat hyvin lähellä ihan tavan lämmityskaapelia.

Toinen vaihtoehto päästä tuosta vedestä vähemmällä lämmityksellä eroon olisi
se että pohjan saisi jotenkin eristettyä, tai se pitäisi kokonaan rakentaa
jostain vähemmän lämpöä johtavasta materiaalista jolloin vesi ei jäätyisi
valuessaan heti tuohon pohjaan kiinni. Jokin muovippohja kenties??.

Anyway, sun tapauksessa, liian vähän kylmäainetta.
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
lähinnä. Koitetaas taas kerran opastaa kädestä pitäen. Syy ongelmiin on
tietysti se vanha tuttu, että ilmalämpöpumppusi perussäädöt on päin
hemmettiä! Katsos mallia perusjääkaapista ja vastaavista, joissa ei
lauhdutinosa ei tomi koskaan näin. Juuri tossa eräs kaverini poistatti t
i
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
s
m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
Periaatteessa koneesi sielunelämään perehtymällä saat sen toimimaan niin,
ettei koskaan jäädy! Näin helposta oivalluksesta tässä on kyse promising.
Mitenkäs katson mallia jääkaapista ja sitten siirrän tuon opitun tiedon
ilmalämpöpumppuun? Nuo kun ovat _pikkasen_ erilaisia vekottimia.
Toisaalta en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "perussäädöillä"? Ei tuossa
laitteessa ole mitään säätöjä. Mulla on siihen käyttöohjeen lisäksi olemassa
asennus- ja räjäytyskuvat. Siellä on vain muutama kolmitiemankku ja sitten
tietenkin kompura ja tuuletin. Hyvin yksinkertainen rakenne.
Post by _N_eo
*Ensin panet säätöalgoritmin nykytilan tarkoin paperille muistiin. Sitten
alat perehtymään pienillä lisäsäädöillä
miten mikin venttiilin lisäsäätely vaikuttaa koneiston käyttäytymiseen.
Näin ikäänkuin kantapään kautta merkitset vaikutukset + ja - periaatteella
En kyllä ymmärrä, että mistä ja miten näitä säätöjä tekisin.
Post by _N_eo
*Luve yltä, vikasi on yleinen yli 90% nykyisissä ilmalämpöpumpuissa, koskei
niitä osata säätää oikein!
Suomi on nykyään pullollaan tyytyväisiä ILP -ihmisiä. Ei niillä voi olla
ongelmia noissa vehkeissä, jos ovat tyytyväisiä. 90% on aikas hyvän kokoinen
luku.
_N_E_O_
2007-11-29 13:26:51 UTC
Permalink
Post by MK
Suurin syy tuohon yleensä on se että kylmäainetta on jostain syystä
karannut, tai sitä ei alunpitäenkään ole ollut tarpeeksi.
*Tätä juuri hain, kun kerroin, ettei laitteistoa ole ammattimies optimoinut.
Totta kai vikakirjot on laajoja, muttei millään lailla ylittämättömiä silti.
Kyse on vain ja ainoastaan tavallisesta "pakastinkoneikosta".

Tästä syystä
Post by MK
ulkoyksikön lämpötila putoaa normaalia alemmaksi ja aiheuttaa jäätymistä.
Itselläni samoja ongelmia aina silloin tällöin, yleensä juuri nollan
tuntumissa kun kosteutta on ilmassa paljon.
*Juuri näin kertoo 90% asiakkaista. Pieni virhesäätö kostautuu , kun tilanne
on kimurantein. Vika poistuu "näennäisesti" ilmojen muutoksisa aikanaan
hetkeksi, muttei todellisuudessa silti.
Post by MK
Olen tuota asiaa miettinyt ja ihmetellyt että miksei noiden ulkoyksiköiden
pohjalle asenneta samanlaista muovattavaa lämpöelementtiä kuin lentokoneen
lapojen sulatukseen käytetään. Eli periaatteessa samanlainen järjestelmä
kuin tuo sulatuskaapeli, mutta peittää koko tuon lämpöpumpun "lattian".
Tehoiltaan nuo ovat hyvin lähellä ihan tavan lämmityskaapelia.
*Koska koko laitteen hyötysuhde romahtaa kokonaisuutena, jos aletaan
virhesäätöä korjaamaan ulkoilmaa lämmittämällä sähköllä. Suomeksi siis
hullun hommaa!
Post by MK
Toinen vaihtoehto päästä tuosta vedestä vähemmällä lämmityksellä eroon olisi
se että pohjan saisi jotenkin eristettyä, tai se pitäisi kokonaan rakentaa
jostain vähemmän lämpöä johtavasta materiaalista jolloin vesi ei jäätyisi
valuessaan heti tuohon pohjaan kiinni. Jokin muovippohja kenties??.
Anyway, sun tapauksessa, liian vähän kylmäainetta.
*Tiedätkö mikä ottaa kiinni k a i k k i i n tunnettuihinkin
erikoispinnoteisiin, esim. silikoniin? Aivan huurtuva jää! Jää on atomitason
sidosrakenne, jolla on aivan mykistävät kiinnittymisominaisuudet, kuten
lapsen kielestä pakkasella rautaan muistanet?(

:nEO
Post by MK
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
lähinnä. Koitetaas taas kerran opastaa kädestä pitäen. Syy ongelmiin on
tietysti se vanha tuttu, että ilmalämpöpumppusi perussäädöt on päin
hemmettiä! Katsos mallia perusjääkaapista ja vastaavista, joissa ei
lauhdutinosa ei tomi koskaan näin. Juuri tossa eräs kaverini poistatti t
i
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
s
m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
Periaatteessa koneesi sielunelämään perehtymällä saat sen toimimaan
niin,
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
ettei koskaan jäädy! Näin helposta oivalluksesta tässä on kyse
promising.
Post by Hammaskejju
Mitenkäs katson mallia jääkaapista ja sitten siirrän tuon opitun tiedon
ilmalämpöpumppuun? Nuo kun ovat _pikkasen_ erilaisia vekottimia.
Toisaalta en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "perussäädöillä"? Ei tuossa
laitteessa ole mitään säätöjä. Mulla on siihen käyttöohjeen lisäksi
olemassa
Post by Hammaskejju
asennus- ja räjäytyskuvat. Siellä on vain muutama kolmitiemankku ja sitten
tietenkin kompura ja tuuletin. Hyvin yksinkertainen rakenne.
Post by _N_eo
*Ensin panet säätöalgoritmin nykytilan tarkoin paperille muistiin.
Sitten
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
alat perehtymään pienillä lisäsäädöillä
miten mikin venttiilin lisäsäätely vaikuttaa koneiston
käyttäytymiseen.
Post by MK
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
Näin ikäänkuin kantapään kautta merkitset vaikutukset + ja -
periaatteella
Post by Hammaskejju
En kyllä ymmärrä, että mistä ja miten näitä säätöjä tekisin.
Post by _N_eo
*Luve yltä, vikasi on yleinen yli 90% nykyisissä ilmalämpöpumpuissa, koskei
niitä osata säätää oikein!
Suomi on nykyään pullollaan tyytyväisiä ILP -ihmisiä. Ei niillä voi olla
ongelmia noissa vehkeissä, jos ovat tyytyväisiä. 90% on aikas hyvän
kokoinen
Post by Hammaskejju
luku.
Aki Mannonen
2007-12-01 01:55:01 UTC
Permalink
Post by _N_E_O_
*Koska koko laitteen hyötysuhde romahtaa kokonaisuutena, jos aletaan
virhesäätöä korjaamaan ulkoilmaa lämmittämällä sähköllä. Suomeksi siis
hullun hommaa!
Expansionventtiilissä on usein tulistuksen säätö, mutta siihen ei
tarvitse koskea ellei järjestelmään ole tehty muutoksia. On erittäin
harvinaista, että se olisi ryöminyt, en ole itseasiassa koskaan kuullut
eikä ole sellaista tapausta tullut vielä vastaan. Muita säätöjä siinä ei
ole (ellei ole painelähetin kondensorissa ja kompuran kierrossäätö)



Ps. Meneekö siitä noin sekaisin kun asuu vanhempien luona koko
aikuisiän? Kiusattiinko sua kun olit töissä olkipannussa sähkärinä?
Hommaa nyt hyvä mies pillua (ja niitä neuroleptejä) :)
Aki Mannonen
2007-12-01 02:32:29 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Hommaa nyt hyvä mies pillua (ja niitä neuroleptejä) :)
"neurolepti

antipsykoottinen lääke; lähinnä psykoosien hoitoon käytettyjä
lääkeaineita, jotka vaikuttavat rauhoittavasti, vähentävät alttiutta
ärsykkeille ja estävät aistiharhoja sekä ajatushäiriöitä"

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02287&p_haku=neurolepti
Tomi Jaskari
2007-12-01 06:13:20 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Post by Aki Mannonen
Hommaa nyt hyvä mies pillua (ja niitä neuroleptejä) :)
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02287&p_haku=neurolepti
Pillu jäi vielä selittämättä. Kysyn herra neoledin puolesta: Jos sen
korvikkeena syö voilla siveltyjä karjalanpiirakoita, auttaako ja jos
auttaa niin mikä vaiva katoaa? Onko kiertoilmauuni parempi niiden
valmistamiseen?
:N:E:o
2007-12-03 11:47:52 UTC
Permalink
----------
*Kysy nyt ihmeessä. Jään vaan tässä mietintään, notta keltä? Ja oikeestaan
miksi.

Jos sen
Post by Tomi Jaskari
korvikkeena syö voilla siveltyjä karjalanpiirakoita,
*Noin niin lihoo ku tahkoa syövä juusto.

auttaako ja jos
Post by Tomi Jaskari
auttaa niin mikä vaiva katoaa?
*Nii i? Panee mietintään, että vallanko lepra?

Onko kiertoilmauuni parempi niiden
Post by Tomi Jaskari
valmistamiseen?
*Voihan siis visentti takkatosi on!

*Alapeltiä kun kuumentaa, niin alkaa ryppysaumat kuule ilkeesti mustuun, kun
ydinvoimalan beettasoihdusta tippuvan närhen perssulat. .. Jaa niin juu
niistä ei toki saa täällä nettiskaadossa sanaa sanoa, kertoo jo TVO:n johto.
Sori kamalasti myös Fortumin ydintappajapoppoolle.... .

:N:e:O:
:N:E:o
2007-12-03 11:47:47 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Post by _N_E_O_
*Koska koko laitteen hyötysuhde romahtaa kokonaisuutena, jos aletaan
virhesäätöä korjaamaan ulkoilmaa lämmittämällä sähköllä. Suomeksi siis
hullun hommaa!
Expansionventtiilissä on usein tulistuksen säätö,
*No niiii irtos se totuus sieltä.

mutta siihen ei
Post by Aki Mannonen
tarvitse koskea ellei järjestelmään ole tehty muutoksia.
*JuuH ja loppu tähänpläjäykseen! Eli totta mankelissa koneessa on vika,
jossei toimi tykillä, TÄ? Eli vikaa tässä musta lehmät mukana ollaan
etsimässä.

On erittäin
Post by Aki Mannonen
harvinaista, että se olisi ryöminyt,
*Noin totuus on k y l l ä se, että yhtään jo muutamassa vuodessa
vuotamatonta autojen ilmastointikompuraa e n ole aukaissut! Noilla kun on
tapana tiristellä mehujaan joko hitaammin, tai nopeammin. Ja säädöt liukuu
kun Urmas mäessä, niin on nähtävä. Lisäksi veikkaan vankkana, ettei kaverin
kone ole punskuneeranut timmissään i k u n a!

en ole itseasiassa koskaan kuullut

*Juu j o s venttilit "alkaa keskustelemaan" kanssas niin vika on enempi ei
tekninen?.. )
Post by Aki Mannonen
eikä ole sellaista tapausta tullut vielä vastaan.
*.. Öyster, ja jos kompura ihkapuhki taapertaa vastaan, niin siten on
Aki.lla paha putki jo teripillään!))

-----------------

*Niin joo ja asjansyrjään. Eli j o s laitteen säätöalgoritmit halutaan
kohdilleen, niin vaatii hienosäätöä takuusti. Ja jossei tällä lohkee, niin
hallussas on pelkkä paska... kuten esim. Landmanilla OL-3 ydinmörskä
kansamme verorahoilla maksatettavana toki. : (

:N:e:O:
_N_E_O_
2007-11-29 13:25:33 UTC
Permalink
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
lähinnä. Koitetaas taas kerran opastaa kädestä pitäen. Syy ongelmiin on
tietysti se vanha tuttu, että ilmalämpöpumppusi perussäädöt on päin
hemmettiä! Katsos mallia perusjääkaapista ja vastaavista, joissa ei
lauhdutinosa ei tomi koskaan näin. Juuri tossa eräs kaverini poistatti t
i
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
s
m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
Periaatteessa koneesi sielunelämään perehtymällä saat sen toimimaan niin,
ettei koskaan jäädy! Näin helposta oivalluksesta tässä on kyse promising.
Mitenkäs katson mallia jääkaapista ja sitten siirrän tuon opitun tiedon
ilmalämpöpumppuun? Nuo kun ovat _pikkasen_ erilaisia vekottimia.
Toisaalta en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "perussäädöillä"? Ei tuossa
laitteessa ole mitään säätöjä. Mulla on siihen käyttöohjeen lisäksi olemassa
asennus- ja räjäytyskuvat. Siellä on vain muutama kolmitiemankku ja sitten
tietenkin kompura ja tuuletin. Hyvin yksinkertainen rakenne.
*Niin siis j o s noin olisi, ettet laittestasi ihan o i k e a s t i löäydä
ainoaakaan säätöventtiiliä kyseessä lienee maailman huonoin paska sitten!
Juu voi olla, ettet ole huomanut, mutta niissä laitteissa, joiden kanssa
olen olut tekemisissä on esim. termostaateja ns. peruslämpötasoihin ja muuta
pientä jännää säätönippeliä sielä täällä? Eli kyllä aukaisemalla kuoret
niitä varmaan löydät. Voi olla toki esim. vain "ruuvarisäätöisiä" ja
vastaavia, mutta kyllä sielä ihan oikeasti nyt näitä siis on.
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
*Ensin panet säätöalgoritmin nykytilan tarkoin paperille muistiin. Sitten
alat perehtymään pienillä lisäsäädöillä
miten mikin venttiilin lisäsäätely vaikuttaa koneiston käyttäytymiseen.
Näin ikäänkuin kantapään kautta merkitset vaikutukset + ja - periaatteella
En kyllä ymmärrä, että mistä ja miten näitä säätöjä tekisin.
*Eli j o s on ihan vaan "ydininsinööri" eli suomeksi sanottuna kädetön, niin
ringen til laitostoimittajalle kertoo jo mitä tuli oikeesti ostettua.

*Siis vrealy man nyt vähän aktiviteettia ja selvittämään laitteesi
"säätömahdollisuuksia". Kassotaan sitten lisää alkaako löytymään myös ihan
o i k e i t a ratkaisumahdollisuuksia dilemmaasi. Laatu näissä laitteissa
kun on juuri siinä, että on säädeltävissä tarpeesi mukaan. Kas kun luulen,
ettet kauoja viitsi "jääkuutiollasi" pelailla, kun alkaa sähkölaskussa näkyä
jo?

*Eli kristaloidaas vähän. Sulla alkoi patti tahimaan, kun alkoi pakastaan?
Kastepisteeseen ajettu ilma sitten tuo merelisen vesiä lämmönvaihtimeen ja
ongelmaa siitä sutviintuu massoittain. Eli murikkasi on tietysti kaikkein
kriittisin tässä H-hetkessä. Tämä siis sinällään yksinään riittää olemaan
ongelmasi esiintuojana. Toki voit käydä esim. epäilemiäsi liitoskohtia
läpi aivan tavallisella fairyvedellä. Jos vuotokohtia hahmotat se paljastuu
kuplimalla varsin helposti. Eli nyt pientä kansalaisaktiviteetia, niin
neuvotaan tietysti hanakasti lisää. Viivettä toki syntyy, mutta nykyään
ihmisillä ole muuta kuin aikaa?!)
Post by Hammaskejju
Post by _N_eo
*Luve yltä, vikasi on yleinen yli 90% nykyisissä ilmalämpöpumpuissa, koskei
niitä osata säätää oikein!
Suomi on nykyään pullollaan tyytyväisiä ILP -ihmisiä. Ei niillä voi olla
ongelmia noissa vehkeissä, jos ovat tyytyväisiä. 90% on aikas hyvän kokoinen
luku.
*Nyt et kiteyttänyt olenaisinta. Ei jäätyminen toki p i l a a laitteen
toimintaa, kuten hyvin tiedät. Laskee vaan pahus tietyinä jaksoina aika
paljon hyötysuhdetta. Klassinen tilanne lausahduksesta:"Palaa kuin jäätä
polttelis". Eli ihmiset ei h u o m a a , että kone pelaa vaikka +242%
hyötysuhteella vuoden keskisaantona, kun se voisi olla optimisäädöillä
luvatut 300%. Tästä tässä nimenomaan on kyse. Kyseinen jäätymisesi on "oire"
huonosta toimintavirhesäädöstä. Siis ei toki mistään maailmoja kaatavasta
toki! Tietysti voit kunnella näitä ns. "osaajia" ja unohtaa koko ongelmasi
piittaamatta myös. Ehkä jää aikanaan vääntää putkistoosi reijät ja saat
samat "tyhän freonin tasot", kun täällä esiintyvillä kavereilla näyttää
olevan. Muutama vuosi ja näin tulee takuusti käymään kanssa.

:nEO
Hammaskejju
2007-11-30 14:22:05 UTC
Permalink
Viime sunnuntaina viimeksi sulattelin tuon ulkoyksikön sulaksi.
Ajattelin käydä katsomassa, joko taas olisi aika sulatella jäät pois.

Yllätys oli suuri, kun laitteessa ei ollutkaan enää yhtään jäätä. Viime
sulatuskerralla laitteen sisälle jäi vielä n. litran kokoinen jääkökäle,
mutta ajattelin sen olevan lähinnä harmiton. Nyt myös tuo kökäle on sulanut
pois ja ulkoyksikkö näytti oikein hyvältä.

Olisiko KUITENKIN niin, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat vain olleet
jotenkin erityisen kosteita?
Nyt kun pakkasta on pikkusen enemmän (siis selkeästi alle nollan), niin
tuntuu, ettei sitä kosteutta enää niinkään muodostu ja sulatusjaksolla tuo
lumi höyrystyy suoraan pois.. eli sublimoituu. Tuo selittäisi osaltaan myös
sen, ettei jäätä pääse syntymään.

Nyt seurailen ja pistän mittauksen tänään taas käyntiin.
Laitteessa on Maxim/Dallas1820:t ulkoyksikön etu- ja takaosassa,
nesteputkissa ulkona ja sitten sisäyksikön etu- ja takaosassa sekä vielä
ulkona yleislämpötilamittarina. Sitten saa graafia tuosta toiminnasta.
Post by Hamaskejju
Nyt on kolmatta talvea ilmalämpöpumppu käytössä. Käytettynä ostin
vekottimen lähinnä testimielssä. Hyvin on toiminut ja lämpöä tahkonnut.
Nyt on semmonen ilmiö, että tuo ulkoyksikkö alkaa keräämään aikamoista
jääpaakkua sekä sisälle, että ulos.
Automaattinen sulatus toimii hyvin ja suurin osa kennoa sulaa kuivaksi
asti. Mutta kennon alaosaan kertynyt jää ei kerkeä sulamaan kokonaan ja
yläpuolelta tippuva sulamisvesi tippuu vanhan jään pintaan jäätyen siihen
kiinni ja suurentaen jääpaakkua. Paakku kasvaa laitteen sisälle niin, että
se pahimmillaan pysäyttää tuulettimen.
Lisäsin laitteeseen sulanapitokaapelin pohjalle niin, että laitteen
"viemäröinnit" pysyvät auki. Tuo toimii hyvin, mutta ei poista syntynyttä
ongelmaa.
En usko, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat viimevuotista merkittävästi
kosteampia, että ilmiö johtuisi tuosta.
Muuten laite tuntuisi toimivan hyvin - kuumaa ilmaa tulee sisälle
kiitettävästi, eikä lämmöntuotossa sinänäsä tunnu olevan mitään ongelmia.
Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo
ulkoyksikkö sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin
verran hukkaan, mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön
osalta johonkin 0,4 kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu
jonkin verran myös ulos.
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen
voisi johtua?
Aki Mannonen
2007-12-01 02:26:02 UTC
Permalink
Post by Hammaskejju
Olisiko KUITENKIN niin, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat vain olleet
jotenkin erityisen kosteita?
Nyt kun pakkasta on pikkusen enemmän (siis selkeästi alle nollan), niin
tuntuu, ettei sitä kosteutta enää niinkään muodostu ja sulatusjaksolla tuo
lumi höyrystyy suoraan pois.. eli sublimoituu. Tuo selittäisi osaltaan myös
sen, ettei jäätä pääse syntymään.
Suomessa on aina erittäin kostea ilma.

Jään sublimoituminen on tuossa tapauksessa niin pientä, ettei sillä ole
käytännössä mitään merkitystä.
Post by Hammaskejju
Nyt seurailen ja pistän mittauksen tänään taas käyntiin.
Laitteessa on Maxim/Dallas1820:t ulkoyksikön etu- ja takaosassa,
nesteputkissa ulkona ja sitten sisäyksikön etu- ja takaosassa sekä vielä
ulkona yleislämpötilamittarina. Sitten saa graafia tuosta toiminnasta.
Laita lämpötila-anturi höyrystimestä lähtevään putkeen. Jos lämpötila
"aaltoilee" niin tulistuksen säätö ei toimi (liian pieni). Kahdella
anturilla voit mitata myös todellisen tulistuksen, eli anturi heti
paisarin jälkeen ja toinen höyrystimestä lähtevään putkeen. Lämpötilaero
pitäisi olla noin 4 astetta. Tuo 4 astetta ei oikeastaan perustu
mihinkään :) se on vaan yleinen käytäntö. Pyritään kuitenkin siihen,
että tulistusta tapahtuu. Jos tulistusta ei tapahdu niin hyötysuhde
laskee dramaattisesti ja toisaalta jos tulistus on liian suuri, niin
höyrystimen koko tehokapasiteettia ei saada käyttöön (hyötysuhde putoaa
myös tässä tapauksessa). Jos paisari on niin rikki että se päästää
kaiken läpi, niin on myös vaara kompuran nesteiskulle. ...jaa mutta
eipäs olekkaan kun siinä on hermeettinen kompura jossa imuputki ei mene
suoraan männälle...
Hammaskejju
2007-12-01 14:23:08 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Laita lämpötila-anturi höyrystimestä lähtevään putkeen. Jos lämpötila
"aaltoilee" niin tulistuksen säätö ei toimi (liian pieni). Kahdella
Kumpi putkista on höyrystimelle lähtevä putki?

Itse ajattelen tuon toimivan siten, että tuo lauhdutin on ulkoyksikössä ja
höyrystin sisällä. Koska laitteessa on myös jäähdytys, niin se sekoittaa
pakkaa sen verran, etten tiedä, kumpi _oikeasti_ on höyrystin ja kumpi
lauhdutin.

Olen siinä ymmärryksessä, että kun kompura on nesteyttänyt höryn, niin se
menee ohuempaa putkea pitkin sisälle, jossa sen paine laskee ja neste
höyrystyy. Tällöin sisäyksikkö jäähtyy ja viilentää sisäilmaa. Takaisin
palautuva höyry menee sitten takaisin kompuralle paksua nesteputkea.

Kun sitten tulee lämmitysjakso, niin tuo muuttuu niin, että paine lasketaan
jo ulkoyksikössä, jonka jälkeen kompura puristaa höyryn nesteeksi. Kuuma
puristettu neste kulkee ohutta putkea kuumana sisälle, jossa sen energia
puhalletaan ilmaan. Tämän jälkeen neste jatkaa edelleen matkaansa
ulkoyksikölle, jossa se sitten lopuksi höyrystetään.

Edellä kuvattu toimintaselostus on ainoastaan päätelmää tuosta
nestekierrosta. Mitään todellista toimintakuvaa en ole koskaan nähnyt, mutta
jotenkin on tullut semmonen olo, että suurinpiiretin jotenkin noin tuon
systeemin täytyy toimia.

Nyt siis tuossa paksussa putkessa on anturi. Ulkoanturin voisi uhrata tuohon
ohueen putkee, jos sellainen on tarpeen.

Kunhan saan tuon mittauksen toimimaan, niin pistän vähän lämpötilakäyriä
näkyville.

En saanut eilen noita dallasin antureita toimimaan, kun ilmeisesti pitkällä
johtomatkalla (n. 100m) ei ilmeisesti jännite riitä. Täytynee kaivaa tuo
USB-adapteri jostain esiin, niin käytän sitä.
Aki Mannonen
2007-12-01 17:26:30 UTC
Permalink
Post by Hammaskejju
Kumpi putkista on höyrystimelle lähtevä putki?
Tarkoitin höyrystimeltä lähtevää putkea. (ulkoyksiköstä kompuran
imupuolelle menevä)
Post by Hammaskejju
Itse ajattelen tuon toimivan siten, että tuo lauhdutin on ulkoyksikössä ja
höyrystin sisällä. Koska laitteessa on myös jäähdytys, niin se sekoittaa
pakkaa sen verran, etten tiedä, kumpi _oikeasti_ on höyrystin ja kumpi
lauhdutin.
Laitteen toimiessa lämmittimenä höyrystin on ulkona. Jäähdyttimenä
toimiessaan virtaussuunta muutetaan magneettiventtiileillä jolloin
sisäyksikkö alkaa toimimaan höyrystimenä.
:N:E:o
2007-12-03 11:48:11 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Post by Hammaskejju
Olisiko KUITENKIN niin, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat vain olleet
jotenkin erityisen kosteita?
Nyt kun pakkasta on pikkusen enemmän (siis selkeästi alle nollan), niin
tuntuu, ettei sitä kosteutta enää niinkään muodostu ja sulatusjaksolla tuo
lumi höyrystyy suoraan pois.. eli sublimoituu. Tuo selittäisi osaltaan myös
sen, ettei jäätä pääse syntymään.
Suomessa on aina erittäin kostea ilma.
*No hei ai?
Post by Aki Mannonen
Jään sublimoituminen on tuossa tapauksessa niin pientä, ettei sillä ole
käytännössä mitään merkitystä.
Post by Hammaskejju
Nyt seurailen ja pistän mittauksen tänään taas käyntiin.
Laitteessa on Maxim/Dallas1820:t ulkoyksikön etu- ja takaosassa,
nesteputkissa ulkona ja sitten sisäyksikön etu- ja takaosassa sekä vielä
ulkona yleislämpötilamittarina. Sitten saa graafia tuosta toiminnasta.
Laita lämpötila-anturi höyrystimestä lähtevään putkeen. Jos lämpötila
"aaltoilee" niin tulistuksen säätö ei toimi (liian pieni).
*Sanoi mies joka väitti ettei koneessa säätöä edes ole.

Kahdella
Post by Aki Mannonen
anturilla voit mitata myös todellisen tulistuksen, eli anturi heti
paisarin jälkeen ja toinen höyrystimestä lähtevään putkeen. Lämpötilaero
pitäisi olla noin 4 astetta. Tuo 4 astetta ei oikeastaan perustu
mihinkään :) se on vaan yleinen käytäntö. Pyritään kuitenkin siihen,
että tulistusta tapahtuu. Jos tulistusta ei tapahdu niin hyötysuhde
laskee dramaattisesti ja toisaalta jos tulistus on liian suuri, niin
höyrystimen koko tehokapasiteettia ei saada käyttöön (hyötysuhde putoaa
myös tässä tapauksessa).
*Sanoo mies joka sanoo, ettei laitteessa ole m i t ä ä n säädettävää))!
Selkeää kun sinappi sammessa..

Jos paisari on niin rikki että se päästää
Post by Aki Mannonen
kaiken läpi, niin on myös vaara kompuran nesteiskulle. ...jaa mutta
eipäs olekkaan kun siinä on hermeettinen kompura
*No hei kyllä kaveri olisi pulassa j o s s e i olisi "hernetiivis"
motkulansa!)

jossa imuputki ei mene
Post by Aki Mannonen
suoraan männälle...
*Niin siis männän p ä ä l l e toki.

*Niin noissa kompurasysteemeissä on sitten lisäksi esim. kosteudenero
tinpatruunaa ja muuta krääsää. Eli jos tässä laitteessa on liikaa nestettä
ja se esim. tuppaa pikku pakkasella jäätymään voi tulla kanssa vaivoja myös.

:N:e:O:
:N:E:o
2007-12-03 11:48:02 UTC
Permalink
Post by Hammaskejju
Viime sunnuntaina viimeksi sulattelin tuon ulkoyksikön sulaksi.
Ajattelin käydä katsomassa, joko taas olisi aika sulatella jäät pois.
Yllätys oli suuri, kun laitteessa ei ollutkaan enää yhtään jäätä. Viime
sulatuskerralla laitteen sisälle jäi vielä n. litran kokoinen jääkökäle,
mutta ajattelin sen olevan lähinnä harmiton. Nyt myös tuo kökäle on sulanut
pois ja ulkoyksikkö näytti oikein hyvältä.
Olisiko KUITENKIN niin, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat vain olleet
jotenkin erityisen kosteita?
Nyt kun pakkasta on pikkusen enemmän (siis selkeästi alle nollan), niin
tuntuu, ettei sitä kosteutta enää niinkään muodostu ja sulatusjaksolla tuo
lumi höyrystyy suoraan pois.. eli sublimoituu. Tuo selittäisi osaltaan myös
sen, ettei jäätä pääse syntymään.
Nyt seurailen ja pistän mittauksen tänään taas käyntiin.
Laitteessa on Maxim/Dallas1820:t ulkoyksikön etu- ja takaosassa,
nesteputkissa ulkona ja sitten sisäyksikön etu- ja takaosassa sekä vielä
ulkona yleislämpötilamittarina. Sitten saa graafia tuosta toiminnasta.
*Kyse on tietysti siitä, että kun tulee ensimmäiset pikku pakkaset ilman
kastepisteherkkyys tiivistää juuri silloin pahiten vettä systeemisi sisään.
näin käy esim. jokivesiputkistoissa myös. Mutta se, että koneesi l i s ä k s
i jäätää tämän veden ei tietysti ole suotavaa. Ei jo sen takia, että vääntää
rakenteet paskaksi ja kertoo systeemissäsi olevasta väärästä virityksestä.
Yleensä ihmisille kun riittää, että säädöt on 85% kohdallaan ja ei edes
yritetä esim. 95% tasoihin. Eli säädöillä ongelmaa toki voi auttaa, jos on
viitsivyyttä.

:N:e:O:
Loading...