Aggregaatti kokemuksia?

[Asko Ikävalko]

Tulikohan oikeaan ryhmään....

Kun nämä ilmaston ääri-ilmiöt tuntuvat lisääntyneen niin että ainakin
joka toinen vuosi esiintyy yli 12 h kestoisia sähkökatkoja, niin alkaa
ihan tosissaan pohdituttamaan josko sijoittaisin aggregaattiin.

Omakotitalon kyljessä (ulkona sijaitsevassa sähkökeskuksessa) on jo
valmiina erotinkytkin ja 3-vaihe syöttötöpseli, josta voisin syöttää
sähköä koko talolle.

Aggregaatin pitäisi jaksaa syöttää sähköä muutamille huonevalaisimille,
kylmäkoneille ja porakaivon 1 kW 3-vaihepumpulle. Eikä siitä haittaa
olisi, vaikka voisi vähän hellaa tai vedenkeitintäkin käytellä. Olen
kuullut, että 1 kW sähköpumppu ei pyörähdä käyntiin millään 1 - 3 kW
aggregaatilla, mutta mahtaisiko pyörähtää esim. Motonetin
kaupittelemalla Stanley 3600/5500 W aggregaatilla?

http://www.motonet.fi/fi/tuote/789542/Stanley-aggregaatti-3600W5500W

Entä millaista huoltoa tuollainen vehje mahtaisi vaatia pysyäkseen
toimintakunnossa talvipakkasillakin? Varmaan ainakin parin kuukauden
välein se on syytä käynnistää ja ajaa sen verran bensaa läpi, että bensa
tulee "vaihdettua" about kerran vuodessa. Onkohan noissa sähköstartilla
varustetuissa koneissa aina myös narukäynnistys varamenetelmänä?

Onkohan 3-vaihevirran "napaisuus" niin standardi juttu, että porakaivon
pumppu pyörii sitten varmasti oikeaan suuntaan ilman ylimääräistä
ristiinkytkentäkaapelia? Tarkoitan, että tuleeko vaiheet kiinalaiselta
aggregaatilta samassa järjestyksessä kuin Fortumilta?

PS. Tänään ostin henkilöauton jatkeeksi 600 W invertterin siinä
toivossa, että sillä voisin syöttää vuorotellen jääkaappia tai
pakastinta (henkilöauto pihassa tyhjäkäynnillä). Ehdin vasta kokeilla
tuota invertteriä olohuoneen 300 W himmennettävällä halogeenilla, eikä
se jaksanut edes sitä syöttää. Liekö himmennin syynä invertterin
notkahtamiseen? Juuri tuon kokeilun aikana Fortum sai taas sähköt päälle
torppaamme, niin jääkaapin töpseliä en sitten edes kokeillut tuohon
invertteriin. Kovin paljon järempää invertteriäkään ei taida uskaltaa
kytkeä auton akkuun, ettei auton laturi ylikuormitu?

-Asko

[ap]

Post by Asko Ikävalko
Omakotitalon kyljessä (ulkona sijaitsevassa sähkökeskuksessa) on jo
valmiina erotinkytkin ja 3-vaihe syöttötöpseli, josta voisin syöttää
sähköä koko talolle.

Pääkytkimen tilalle pitää vaihtaa verkonvaihtokytkin. Erotuskytkin ei
riitä, koska siinä voi vahingossa kytkeä aggregaatin valtakunnan verkkoon.

Post by Asko Ikävalko
Aggregaatin pitäisi jaksaa syöttää sähköä muutamille huonevalaisimille,
kylmäkoneille ja porakaivon 1 kW 3-vaihepumpulle. Eikä siitä haittaa
olisi, vaikka voisi vähän hellaa tai vedenkeitintäkin käytellä. Olen
kuullut, että 1 kW sähköpumppu ei pyörähdä käyntiin millään 1 - 3 kW
aggregaatilla, mutta mahtaisiko pyörähtää esim. Motonetin
kaupittelemalla Stanley 3600/5500 W aggregaatilla?
http://www.motonet.fi/fi/tuote/789542/Stanley-aggregaatti-3600W5500W

Pitäisi riittää.

[A.Helenius]

Post by ap

Post by Asko Ikävalko
Omakotitalon kyljessä (ulkona sijaitsevassa sähkökeskuksessa) on jo
valmiina erotinkytkin ja 3-vaihe syöttötöpseli, josta voisin syöttää
sähköä koko talolle.

Pääkytkimen tilalle pitää vaihtaa verkonvaihtokytkin. Erotuskytkin ei
riitä, koska siinä voi vahingossa kytkeä aggregaatin valtakunnan verkkoon.

Post by Asko Ikävalko
Aggregaatin pitäisi jaksaa syöttää sähköä muutamille huonevalaisimille,
kylmäkoneille ja porakaivon 1 kW 3-vaihepumpulle. Eikä siitä haittaa
olisi, vaikka voisi vähän hellaa tai vedenkeitintäkin käytellä. Olen
kuullut, että 1 kW sähköpumppu ei pyörähdä käyntiin millään 1 - 3 kW
aggregaatilla, mutta mahtaisiko pyörähtää esim. Motonetin
kaupittelemalla Stanley 3600/5500 W aggregaatilla?
http://www.motonet.fi/fi/tuote/789542/Stanley-aggregaatti-3600W5500W

Pitäisi riittää.

aiwan.. mitä tarkoitat .. erotinkytkin ja 3-vaihe syöttötöpseli..
jos on 3 phase syöttötöpseli, sen pitää sitten olla urospuoleinen, eli
siinä on tapit näkyvissä kun avaat kannen?
Pääkytkin ei ole erotinkytkin tässä tapauksessa.


eli normaaliin 16A naaraspistorasiaan EI saa syöttää mitään.

Verkonvaihtokytkin on tälläinen:
http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=verkonvaihto32A

kuten sanottua, sen saa asentaa vain sähköalan ammattilainen.


arh

[Asko Ikävalko]

Post by A.Helenius
aiwan.. mitä tarkoitat .. erotinkytkin ja 3-vaihe syöttötöpseli..
jos on 3 phase syöttötöpseli, sen pitää sitten olla urospuoleinen, eli
siinä on tapit näkyvissä kun avaat kannen?

Sori, terminologia on vähän hakusessa. Mutta siis kaapissa on nimenomaan
sellainen kytkin, jolla valitaan, tuleeko syöttö Fortumilta vai kaapin
kyljessä olevasta töpselistä. En muista oliko tuo kytkin 2- vai
3-asentoinen, mutta muistaakseni siellä on sitten pääkytkin vielä ihan
erikseen.

Ja muistaakseni se kaapin kyljessä (ulkopuolella oleva) syöttötöpseli on
uros. Ainakin sähkömies sanoi kaappia asentaessaan, että se on
nimenomaan tarkoitettu aggregaattisyöttöä varten. Erikseen löytyy kaapin
sisäpuolelta naarastöpseleitä 1x3vaihe ja 2xSchuko, joilla voin käytellä
pihatyökaluja.

-Asko

[u***@downunder.com]

On Fri, 13 Dec 2013 22:25:23 +0200, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko
PS. Tänään ostin henkilöauton jatkeeksi 600 W invertterin siinä
toivossa, että sillä voisin syöttää vuorotellen jääkaappia tai
pakastinta (henkilöauto pihassa tyhjäkäynnillä). Ehdin vasta kokeilla
tuota invertteriä olohuoneen 300 W himmennettävällä halogeenilla, eikä
se jaksanut edes sitä syöttää. Liekö himmennin syynä invertterin
notkahtamiseen?

Riippuu siitä, miten tuota himmennintä käytit.

Halogeenin sisäresistanssi on kylmänä aika olematon, joten jos sen
laittaa kylmiltään 230 V syöttöön, se kaappaa aika monta amppeeria,
ennen kuin se lämpenee, eli joku 600 W invertteri kyykähtää aivan
varmasti.

Jos sen sijaan himmentimellä varovasti nostaa kirkkautta, tuollainen
600 W invertterin luulisi pysyvän mukana, kun starttivirta pysyy
paremmin aisoissa langan lämmetessä pikkuhiljaa ja resistanssin
kasvaessa.

Post by Asko Ikävalko
Juuri tuon kokeilun aikana Fortum sai taas sähköt päälle
torppaamme, niin jääkaapin töpseliä en sitten edes kokeillut tuohon
invertteriin.

Oikosulkumoottori voi käynnistyessään haukata jopa kuusinkertaisen
virran nimellisvirtaan nähden, joten tuollainen pikkuinvertteri
kyykkää aivan varmasti.

Post by Asko Ikävalko
Kovin paljon järempää invertteriäkään ei taida uskaltaa
kytkeä auton akkuun, ettei auton laturi ylikuormitu?

Miksei siinä voisi käyttää nimellisteholtaan suurempaa invertteriä,
kunhan huolehtii, ettei _keskimääräinen_ teho ole muutamaa sataa
wattia enempää. Akku ja iso invertteri sitten jaksavat hoitaa
halogeenin ja pienen moottorin käynnistysvirrat muutaman sekunnin
aikana.

On muistettava, että 600 W 12 V jännitteellä merkitsee 50 A virtaa,
joten akkuliityntäkaapelin tulee olla eritäin _lyhyt_ ja hyvin paksua,
eli lähes samaa luokkaa kuin akulta starttimoottorille menevä varsin
tukeva ja lyhyt kaapeli. Starttimoottori vaatinee toistasataa
amppeeria kylmäkäynnistyksessä ainakin dieselillä.

[Asko Ikävalko]

Post by u***@downunder.com
Jos sen sijaan himmentimellä varovasti nostaa kirkkautta, tuollainen
600 W invertterin luulisi pysyvän mukana, kun starttivirta pysyy
paremmin aisoissa langan lämmetessä pikkuhiljaa ja resistanssin
kasvaessa.

Ehdin vasta laittaa himmentimen minimiasentoonsa, jossa se vähän aikaa
piti ihmeellistä sirinää ja sitten lakkasi sähkön tulo. En tiedä olisiko
sillä jotain vaikutusta, kun halpisinvertteri käsittääkseni antaa
kanttiaaltoa, niin ehkä himmennin käyttäytyi sen vuoksi jotenkin
normaalista poikkeavasti?

Post by u***@downunder.com
Miksei siinä voisi käyttää nimellisteholtaan suurempaa invertteriä,
kunhan huolehtii, ettei _keskimääräinen_ teho ole muutamaa sataa
wattia enempää. Akku ja iso invertteri sitten jaksavat hoitaa
halogeenin ja pienen moottorin käynnistysvirrat muutaman sekunnin
aikana.

Olihan siellä motonetissä tarjolla myös 1500 W inverttereitä, mutta
sellainen vaatisi varmaan jo vähän tukevammat kytkennät kuin pelkät
hauenleuat jotka tulivat tämän puolta pienemmän vehkeen mukana. Ja oli
tuo sen verran kalliimpikin, etten raaskinut sellaista ostaa ihan vaan
kokeilumielessä.

Isompaan tehontarpeeseen kunnon aggregaatti lienee kuitenkin fiksumpi
ratkaisu, kuin henkilöauton jatkoksi kytkettävä invertteri.

-Asko

[u***@downunder.com]

On Sat, 14 Dec 2013 14:41:28 +0200, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Jos sen sijaan himmentimellä varovasti nostaa kirkkautta, tuollainen
600 W invertterin luulisi pysyvän mukana, kun starttivirta pysyy
paremmin aisoissa langan lämmetessä pikkuhiljaa ja resistanssin
kasvaessa.

Ehdin vasta laittaa himmentimen minimiasentoonsa, jossa se vähän aikaa
piti ihmeellistä sirinää ja sitten lakkasi sähkön tulo. En tiedä olisiko
sillä jotain vaikutusta, kun halpisinvertteri käsittääkseni antaa
kanttiaaltoa, niin ehkä himmennin käyttäytyi sen vuoksi jotenkin
normaalista poikkeavasti?

Yksinkertaiset triac himmentimet perustuvat vaihekulmasäätöön, eli
vaihejännitteen ylittäessä potikalla asetetun referenssijännite, triac
syttyy.

Jos invertteri antaa suodattamatonta kanttiaaltoa, jonka jännite
nousee hetkessä 0 % tasosta 100 % tasolle, triac syttyy heti pulssin
nousevasta reunasta potikan asetuksesta riippumata, kunhan se on 0 %
suurempi.

Samasta syystä moottorien pehmokäynnistimet eivät välttämättä toimi,
jos syöttö on pelkkää kanttia.

[Asko Ikävalko]

Post by Asko Ikävalko
http://www.motonet.fi/fi/tuote/789542/Stanley-aggregaatti-3600W5500W

Löytyi samantehoinen aggregaatti vähän edullisemminkin:

https://kauppa.rellunkulma.fi/product/7889/aggregaatti-handai-50005500w-valo---voimavirta-230400v-sahkostartti

Molemmat lienevät jotain kiinan ihmeitä, mutta onhan näilläkin näköjään
vuoden takuu.

Tuleekohan 3-vaihe aggregaatista aina "puhdasta" siniaaltoa, eli
toimiiko sillä tietokoneet yms. elektroniikkalaitteet?
Jännitteensäädöstä mainitaan "AVR + Kondensaattori"... mitähän tuo
mahtaa tarkoittaa suomeksi ja onko riittävän tarkka jännitteen säätö?

Jossain aggregaateissa näyttää olevan mahdollisuus käyttää erillistä
maadoitustankoa, mutta sille ei liene tarve kun vehje kytketään 3-vaihe
jatkojohdolla talon omaan sähkökaappiin, josta menee ihan oikea
maadoituselektrodi mullan alle?

-Asko

[Juhani Varemo]

Post by Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko
http://www.motonet.fi/fi/tuote/789542/Stanley-aggregaatti-3600W5500W

https://kauppa.rellunkulma.fi/product/7889/aggregaatti-handai-50005500w-

valo---voimavirta-230400v-sahkostartti

Post by Asko Ikävalko
Molemmat lienevät jotain kiinan ihmeitä, mutta onhan näilläkin näköjään
vuoden takuu.
Tuleekohan 3-vaihe aggregaatista aina "puhdasta" siniaaltoa, eli
toimiiko sillä tietokoneet yms. elektroniikkalaitteet?
Jännitteensäädöstä mainitaan "AVR + Kondensaattori"... mitähän tuo
mahtaa tarkoittaa suomeksi ja onko riittävän tarkka jännitteen säätö?

Periaatteessa oikeasta generaattorista tulee aina lähes siniaaltoa, toisin
kuin jostain hakkuri-invertteristä.

Tuo AVR lienee mitä tahansa mihin 'Automatic Voltage Regulation' sopii.
Reguloinnin laadusta on paha mennä sanomaan yhtään mitään. Ongelmat
esiintyvät yleensä kuorman vaihdellessa äkkinäisesti.

Tietokoneet sinänsä yleensä toimivat vähän huonomallakin sähköllä -
sellaistahan hieman kanttia muistuttavaa moni halpis-UPSkin antaa.

Post by Asko Ikävalko
Jossain aggregaateissa näyttää olevan mahdollisuus käyttää erillistä
maadoitustankoa, mutta sille ei liene tarve kun vehje kytketään 3-vaihe
jatkojohdolla talon omaan sähkökaappiin, josta menee ihan oikea
maadoituselektrodi mullan alle?

Käsittäkseni tuossa käytössä maadoitustangolla ei ole sen suurempaa
merkitystä.

Muuten sanoisin että mieluummin kannattaa hankkia hyvä kuin halvin. Ainakin
jos laitteelta toivoo pitkää ikää, huollettavuutta (lue: varaosien
saatavuutta) ja käyttövarmuutta. Noista kiinankoneista on kokemusta, yhtä
10 hv pikkudieseliä olemme ihmetelleet. Kyllähän se aina muutaman tunnin
pelaa ennen seuraavaa remonttia :-/

Jos on käytettävissä toimintavarma mökkitraktori tms, niin sellaisen perään
saa jo eri luokan generaattorin joka varmasti riittää kaikkeen mitä voi
kuvitella. Pienimmät taitavat olla siinä 20 kW luokassa. Hintaa on kyllä
tietysti myös enemmän, ja se trakvaattori pitää olla sitten talvellakin
käyntiin saatavissa ilman esilämmitystä.


<juhani>

[Asko Ikävalko]

Post by Juhani Varemo
Noista kiinankoneista on kokemusta, yhtä
10 hv pikkudieseliä olemme ihmetelleet. Kyllähän se aina muutaman tunnin
pelaa ennen seuraavaa remonttia :-/

Tuo toimintavarmuus onkin isoin asia mikä noissa epäilyttää. Mutta
toisaalta, monia muita tuotteita ajatellessani tuntuu että nykyisin
kaikki "länsimaalaisetkin" tuotteet on tehty jossain halpatyövoimalla ja
laatu on samaa kuraa.

Post by Juhani Varemo
Jos on käytettävissä toimintavarma mökkitraktori tms, niin sellaisen perään
saa jo eri luokan generaattorin joka varmasti riittää kaikkeen mitä voi
kuvitella. Pienimmät taitavat olla siinä 20 kW luokassa.

Tuokin on ollut harkinnassa, mutta hinnat lähtee jostain 3000,- eurosta
ylöspäin.

Jos löytyisi toimintavarma 6 kW pelkkä generaattori samalla hinnalla
(tai mieluusti vähän edullisemmin) kuin 6 kW aggregaatti, saattaisin
kallistua valitsemaan sen pelkän generaattorin.

-Asko

[mika]

Post by Asko Ikävalko

Post by Juhani Varemo
Jos on käytettävissä toimintavarma mökkitraktori tms, niin sellaisen perään
saa jo eri luokan generaattorin joka varmasti riittää kaikkeen mitä voi
kuvitella. Pienimmät taitavat olla siinä 20 kW luokassa.

Tuokin on ollut harkinnassa, mutta hinnat lähtee jostain 3000,- eurosta
ylöspäin.
Jos löytyisi toimintavarma 6 kW pelkkä generaattori samalla hinnalla (tai
mieluusti vähän edullisemmin) kuin 6 kW aggregaatti, saattaisin kallistua
valitsemaan sen pelkän generaattorin.

Katso esimerkiksi Finnparttian verkkoluettelosta, halvimmat
traktorigeneraattorit alkaen 1350,00 eur alv 0% (10 kVA).

Tosin ei aina se halvin, jos haetaan varmuutta...

mika

[Jukka Marin]

Post by mika
Katso esimerkiksi Finnparttian verkkoluettelosta, halvimmat
traktorigeneraattorit alkaen 1350,00 eur alv 0% (10 kVA).
Tosin ei aina se halvin, jos haetaan varmuutta...

Nyt kun on asiantuntija paikalla, niin kuinka iso generaattori
pitäisi olla, jotta maalämpöpumpun n. 2.1 kilowatin kompressori
jaksaa käynnistyä? Saisi kyllä kestää sen verran vinokuormaakin,
että keittolevy toimisi.

-jm

[rtm]

Post by Jukka Marin

Post by mika
Katso esimerkiksi Finnparttian verkkoluettelosta, halvimmat
traktorigeneraattorit alkaen 1350,00 eur alv 0% (10 kVA).
Tosin ei aina se halvin, jos haetaan varmuutta...

Nyt kun on asiantuntija paikalla, niin kuinka iso generaattori
pitäisi olla, jotta maalämpöpumpun n. 2.1 kilowatin kompressori
jaksaa käynnistyä? Saisi kyllä kestää sen verran vinokuormaakin,
että keittolevy toimisi.
-jm

Tuo riippuu niin monesta seikasta...
Moottoreille ilmoitettu teho on yleensä akseliteho, verkosta otettava
sähköteho on hyötysuhteen verran isompi. Myöskin moottorin käynnistin
vaikuttaa asiaan, esim. pehmokäynnistin. Uskaltaisin kuitenkin itse kokeilla
5,5 kVA:n aggregaattia ko. tapauksessa.
Olin äskettäin koekäyttämässä pientä kiinalaista 2000 W:n 3-vaihe
aggregaattia koko talon syöttämiseen. Ihmeen hyvin tuo kesti "rääkkiä",
porakaivopumppukin käynnistyi mukisematta. Vaikka sen 1-vaihe teho ei ole
kuin n. 700 W, selviytyi se kuitenkin 1000 W ja jopa 2000 W lämpökuormasta
hetkellisesti. Johdonsuojan nimellisvirta näkyi olevan 6 A.

[mika]

... kuinka iso generaattori
pitäisi olla, jotta maalämpöpumpun n. 2.1 kilowatin kompressori
jaksaa käynnistyä? Saisi kyllä kestää sen verran vinokuormaakin,
että keittolevy toimisi.

Tämä vastaukseni ei välttämättä millään tavalla vastaa itse kysymykseesi,
lähinnä kuvastaa inhoani näitä halpoja (teknisesti hylkytavaraan
verrattavissa olevia) generaattoreita kohtaan.

Olen kuullut monta ylistävää kertomusta siitä kuinka 200 euron
generaattorilla ollaan tehty ihmeitä ja tuotettu sillä koko omakotitalon
sähköt. On se hienoa, että kaveria on lykästänyt ja homma toimii - olen
määrätyllä tavalla onnellinen hänen puolestaan. Mutta... todellisuus on
kuitenkin aivan toisenlainen, uskallan väittää.

Se että jokin halpatuontikone toimii jossain tietyssä yksittäisessä
sovelluksessa, ei takaa sitä, että se toimisi laajemmassa ympäristössä.
Toisaalta kukahan meistä kyysienalaistaisi omaa hankintaansa ja varsinkaan
julkisesti myöntäisi ostaneensa täyttä pas.... Tietysti jos kauheasti ei ole
rahaa käytettävissä ja tuollainen on vain saatavilla, niin sillä on sitten
pärjättävä - omine heikkouksineen ja puutteineen.

Kuten jo aikaisemmin totesin: ei oma varavoimajärjestelmä ole se kaikkein
halvin vaihtoehto. Kun alunalkajaan suhtautuu siihen, että se on 10 000 eur
juttu, niin ei tule ainakaan pettymään. Jokainen voi sitten kohdallaan
pohtia, onko valmis sijoittamaan tämän rahan asiaan vai ei.

Sitten itse tähän käynnistysasiaan. Tämä pystytään laskemaan melko tarkkaan
generaattorin valmistajan antamista lähtöarvoista ja tutustumalla muuten ko.
generaattorin mekaniikkaan. Näitä tietoja (tai riittäviä tietoja) en ole
koskaan nähnyt noista halvoista "Kiinan versioista".

Se vasta tulee kalliiksi ostaa ensin se halpa kone ja sitten vasta se
riittävä. Jos netistä löytyy kasa halpoja generaattoreita, niin löytyy niitä
"ostaa ja myy" palstoiltakin. Ostetaan halpa kone ja todetaan, että sillä ei
saada mitään aikaiseksi ja pistetään kiertoon eteenpäin (vahinko
kiertämään). Se kuka on tällaiseen halpaan koneeseen tyytyväinen, niin
olkoon minun puolestani, ei se ole minulta mitään pois.

Noh asiaan... Nyt koneen (moottorin) todellinen ja lopullinen
käynnistysvirta sekä sen käyttäytyminen ajan suhteen on kovin kovasti kiinni
sähkömekaniikasta. Miten on kone käämitty, miten sen raudat suunniteltu,
millainen on mekaanisen kuorman luonne ja minkä suuruisia hitausmomentit.
Näistä kun saa vähän osviittaa, auttaa se huomattavasti laskennassa.

Jos nyt lähdetään karkeista oletuksista, päästään hehtaarille. Huomautan nyt
kuitenkin, kun mitään lähtöarvoja ei ole olemassa, on laskeminen tietyllä
tavalla turhaa, mutta oletetaan seuraavaa. Käynnistettävä 3-vaiheinen
oikosulkumoottori jonka teholuokka on 2,1 kW. Oletuksena kuorma ei ole
mikään haastava kuorma. Pikaisesti arvioituna nimellisvaihevirta luokkaa 3
A. Jos käynnistysvirta oletetaan viisinkertaiseksi, tarvitsee moottori siis
käynnistyäkseen reilun 15 A.

Millainen generaattori sitten antaa tällaisen virran? Normaali
(ammattilais-) generaattori antaa tyypillisesti noin kolminkertaisen
käynnistysvirran nimellisvirtaansa verrattuna. Piengeneraattori
tyypillisesti kaksinkertaisen virran ja halpa Kiinalainen voidaan arvioida
noin 1,5 kertaiseksi. Siis tarvitaan generaattori joka nimellisvirtansa
kerrottuna 1,5 antaa tarvittavan virran.

Jos ajatellaan noin 7 kW generaattori, on sen nimellisvirta luokkaa 10 A,
joka antaa puolitoistakertaisena tuon noin 15 A. Eli tässä olisi karkeasti
arvioituna generaattorin teholuokka, ilman mitään todellisia lähtötietoja.

Nyt sitten kovasti riippuu generaattorin mallista ja rakenteesta, kuinka
pitkään se kykenee antamaan tuota käynnistysvirtaa ja toisaalta kuinka kauan
kuorma sitä vaatii. Kiinalaiset kun ovat erikoistuneet aivan kaikessa
mahdollisessa säästämisestä. Vähän on niin rautaa, kuin kupariakin. Tee nyt
siitä sitten hyvä generaattori...

Se on oikeastaan kaikkien pienten generaattoreiden (> 15 kVA) ominaisuus -
ei vika, että kestävät perin huonosti vinokuormaa. Jos yksittäistä yhtä isoa
yksivaihekuormaa pitää käyttää, niin siihen olemassa muita sähköteknisiä
ratkaisuita.

mika

[Asko Ikävalko]

Post by mika
Se on oikeastaan kaikkien pienten generaattoreiden (> 15 kVA) ominaisuus -
ei vika, että kestävät perin huonosti vinokuormaa.

Mitä tarkoittaa, että kestää huonosti vinokuormaa? Sulaako käämit,
palaako sulake, ravistaako pyöritysakselia, vai mitä tuo tarkoittaa?

-Asko

[Juhani Varemo]

Post by Asko Ikävalko
Mitä tarkoittaa, että kestää huonosti vinokuormaa? Sulaako käämit,
palaako sulake, ravistaako pyöritysakselia, vai mitä tuo tarkoittaa?

Lakkaa tuottamasta riittävästi sähköä kunnes kuorma vähenee.


<juhani>

[mika]

Mitä tarkoittaa, että kestää huonosti vinokuormaa? Sulaako käämit, palaako
sulake, ravistaako pyöritysakselia, vai mitä tuo tarkoittaa?

Yleensä heikoin kohta pettää. Jälleen riippuu kovasti miten generaattori on
suunniteltu. Jos olisi alunperin suunniteltu toimimaan vinokuormilla, ei
olisi mitään ongelmaa :-) Kustannuksenakin olisi lähinnä marginaalinen.

Tietysti yleismaailmallinen periaate generaattorin suunnittelussa on
tasainen kuormitus kaikkien vaiheiden välillä. Tämähän toteutuukin hienosti
isoissa verkoissa ("valtakunnanverkko"). Jos kuormat eivät ole tasaisia, ne
hoidetaan niin, että ovat tasaisia.

Tämä "suunnitteluperiaate" siirtyy sitten sellaisenaan pieniinkin koneisiin.
Pienissä koneissa on lähinnä ajateltu niin, että jos on yksi suurehko
yksivaihekuorma niin sitä syötetään yksivaihekoneella ja kolmivaiheista
sitten kolmivaiheisella. "Sekakuorma" käyttöön näitä ei ole varsinaisesti
tarkoitettu.

En ole kartoittanut nyt pienten kolmivaihekoneiden tyypillisimpiä
tuhoutumismekanismeja (koska tätä ei juurikaan tarvitse miettiä vähänkään
isompien koneiden kanssa), mutta uskaltaisin väittää, että tyypillisin
tuhoutuminen vinokuormissa on ensimmäiseksi jännitesäädin, toki muitakin
tapoja tuhoutua on. Jos pikkugenun jännitesäädin hajoaa uusi maksaa paljon
suhteessa koko koneen hintaan nähden. Jos ajatellaan, että 5 kVA kone
saadaan halvimmillaan alle 600 eur ja säädin maksaa 300 eur...

Nykykoneissahan on tyypillisesti harjaton magnetointi. Tämä tahtoo sanoa,
että koko roottori magnetoidaan yhdellä kertaa. Jos ajatellaan tilannetta
missä yhdessä vaiheessa on täysi kuorma ja kahdessa muussa ei mitään tai
häviävän pieni eniten kuormitettuun vaiheeseen verrattuna, tulee säädin
mielenkiintoisen ongelman eteen. Yhden vaiheen takia joudutaan ajamaan
täyttä magnetointia jotta jännite tässä vaiheessa pysyy nimellisenä, voi
vain arvailla mitä jännitetasot noissa muissa vaiheissa samaan aikaan on...

Jos pientä kolmivalhekonetta pitää ajaa (sen kokonaistehoon nähden) isolla
yksivaihekuormalla, yleensä ratkaisuna on erotusmuuntajan käyttäminen.

mika

[Juhani Varemo]

Yleens� heikoin kohta pett��. J�lleen riippuu kovasti miten generaattori
on suunniteltu.

Mulla ei ole kokemusta kuin yhden suhteellisen edullisen pienen 3-v
generaattorin käytöstä sen tehoon nähden reilulla yksivaihekuormalla.
Tuokaan laite ei ollut omassa käytössäni. Ehkä oli vain tuuria, ehkä se oli
vähän paremmin suunniteltu. Joka tapauksessa se vaan kyykähti samalla
tavalla kuin jos olisi yrittänyt käynnistää jotakin ylisuuren
käynnistysvirran vaativaa laitetta. Ei siis hajonnut ainakaan muutamasta
raskaasta vinokuormituksesta. Mutta en uskalla sanoa mitään mitä muut
vastaavat tekevät. Toivottavasti niissä on edes varoitus aiheesta jos eivät
vinokuormaa kestä - eipä tavallinen käyttäjä osaa asiaa tuolta kannalta edes
epäillä :-/




<juhani>

[Asko Ikävalko]

Post by Juhani Varemo
Joka tapauksessa se vaan kyykähti samalla
tavalla kuin jos olisi yrittänyt käynnistää jotakin ylisuuren
käynnistysvirran vaativaa laitetta.

Millaisilla vinokuormilla tuo kyykähtäminen (=sulake laukesi ja/tai
moottori sammui?) tapahtuu?

Jos on vaikka 6 kW aggregaatti, niin kyllähän silloin yhdestä vaiheesta
pitäisi saada 2 kW otettua ulos? Pitääkö sitten pistää jotain
sähkövastuksia niihin kahteen muuhunkin vaiheeseen, että niihinkin
saadaan kuormaa vähintään 1 kW per vaihe?

-Asko

[Juhani Varemo]

Post by Asko Ikävalko

Post by Juhani Varemo
Joka tapauksessa se vaan kyykähti samalla
tavalla kuin jos olisi yrittänyt käynnistää jotakin ylisuuren
käynnistysvirran vaativaa laitetta.

Millaisilla vinokuormilla tuo kyykähtäminen (=sulake laukesi ja/tai
moottori sammui?) tapahtuu?

Muistaakseni se genu oli luokkaa 5 kVA ja yksivaiheinen ainoa kuorma jotain
1,5 kW luokkaa. Ihan sähkölämmitin eli ei mikään hankala kuorma. Sulake ei
lauennut, eikä moottori hyytynyt, se vain jurahti lyhyesti ja lakkasi
tekemästä sähköä. Kun kuorman kytki hetkeksi irti niin kaikki oli taas
ennallaan. Olisiko säädin puuttunut peliin ja heittänyt vapaalle.

Post by Asko Ikävalko
Jos on vaikka 6 kW aggregaatti, niin kyllähän silloin yhdestä vaiheesta
pitäisi saada 2 kW otettua ulos? Pitääkö sitten pistää jotain
sähkövastuksia niihin kahteen muuhunkin vaiheeseen, että niihinkin
saadaan kuormaa vähintään 1 kW per vaihe?

Todennäköisesti vinokuorman väheneminen auttaa kyllä jos tehoreserviä on
muuten tuhlattavaksi.


<juhani>

[u***@downunder.com]

Post by mika
Jos pientä kolmivalhekonetta pitää ajaa (sen kokonaistehoon nähden) isolla
yksivaihekuormalla, yleensä ratkaisuna on erotusmuuntajan käyttäminen.

Tarkoitatko, että muuntaja kytketään kahden vaiheen väliin (400 V) ja
toisiopuolella otetaan ulos 230 V yksivaihesähköä ?

[mika]

Post by Juhani Varemo

Post by Asko Ikävalko
Tuleekohan 3-vaihe aggregaatista aina "puhdasta" siniaaltoa, eli
toimiiko sillä tietokoneet yms. elektroniikkalaitteet?
Jännitteensäädöstä mainitaan "AVR + Kondensaattori"... mitähän tuo
mahtaa tarkoittaa suomeksi ja onko riittävän tarkka jännitteen säätö?

Periaatteessa oikeasta generaattorista tulee aina lähes siniaaltoa, toisin
kuin jostain hakkuri-invertteristä.

Ei tule. Isoistakin generaattoreista tulee aina määrätty määrä yliaaltoja,
mitä pienempi kone sitä likaisempaa sähkö on. Lisäksi pienemmissä koneissa
jännitesäätö on lähinnä vitsi. Siksi rikkoo herkimpiä laitteita.

mika

[Juhani Varemo]

Periaatteessa oikeasta generaattorista tulee aina l�hes siniaaltoa,
toisin kuin jostain hakkuri-invertterist�.

Ei tule. Isoistakin generaattoreista tulee aina m��r�tty m��r� yliaaltoja,
mit� pienempi kone sit� likaisempaa s�hk� on. Lis�ksi pienemmiss� koneissa
j�nnites��t� on l�hinn� vitsi. Siksi rikkoo herkimpi� laitteita.

Yleistin ehkä liikaa.
Näinhän se on, siksi tuo 'periaatteessa' ja 'lähes siniaaltoa'. Jäi vain se
'käytännössä' selittämättä.

Kuitenkin sanoisin asiallisen generaattorin tuottaman sähkön olevan
riittävän hyvälaatuista. Onhan tämä normaali verkkosähkökin käytännössä aina
jonkin verran häiriöistä ja säröytynyttä, jos sitä lähdetään oikeilla
mittalaitteilla tutkimaan. Nämä säröthän ovat pääasiassa peräisin muiden
sähkölaitteiden tuottamista häiriöistä, kytkentätapahtumista jne.

Siitä voi sitten vielä keskustella onko se halvin ja pienin kaukoidän ihme
asiallinen oikea generaattori vai mikä se on....

Kai se kiinalainen osaa suunnitella sen generaattorinkin niin että pieleen
menee muutenkin kuin jännitevakavoinnin osalta. Mulla oli kerran joku halpis
verkkomuuntaja 230/24 V, josta ulostuleva käppyrä oli aivan kamalan
näköistä. Ilmeisesti raudat kyllästyivät tms, jokaisessa jaksossa oli nolla-
ja huippukohtien välissä ihmeellinen tasanko + iso kyttyrä, ja huiput olivat
muutenkin hyvin pahasti vääristyneitä.


<juhani>

[mika]

Post by Juhani Varemo
Nämä säröthän ovat pääasiassa peräisin muiden
sähkölaitteiden tuottamista häiriöistä, kytkentätapahtumista jne.

Nyt siis tarkennuksena asiaan, eli minä puhuin generaattorin itsensä
aiheuttamista yliaalloista joista se kolmas yliaalto on käytännössä suurin.

Post by Juhani Varemo
Siitä voi sitten vielä keskustella onko se halvin ja pienin kaukoidän ihme
asiallinen oikea generaattori vai mikä se on....

Tällä keskustelulla ainakin minun tavoitteeni on estää mahdollisten
pettymysten syntyminen laitteiston valinnassa.

Post by Juhani Varemo
Kai se kiinalainen osaa suunnitella sen generaattorinkin niin että pieleen
menee muutenkin kuin jännitevakavoinnin osalta.

Kyllä uskon, että sielä osataan suunnitella ja tunnetaan fysikaaliset
faktat, tästä se ei ole kiinni. Kun kuitenkin aivan kaikessa pitää säästää
ja pitää tehdä mahdollisimman halvalla, on lopputulos mitä on.

Olen aina sanonut, että kuluttaja on kilpailuttanut hinnalla tuotteesta
laadun pois...

mika

[-=A.McYnen=-]

Post by Asko Ikävalko
Tuleekohan 3-vaihe aggregaatista aina "puhdasta" siniaaltoa, eli
toimiiko sillä tietokoneet yms. elektroniikkalaitteet?
Jännitteensäädöstä mainitaan "AVR + Kondensaattori"... mitähän tuo
mahtaa tarkoittaa suomeksi ja onko riittävän tarkka jännitteen säätö?

Kyllä se agrikaatti sähkö sen verran puhdasta on että sillä uskaltaa
elektroniikkaa käyttää.... Aaltomuoto agregaatissa on ihanpuhdas mutta
jännite on AVR:n toteutuksesta riippuen vähän sinnepäin.
Käyttäisin kuitenkin mieluummin niin, että hienopi elektroniikka irti
tulpista ==> Agrikaatti tulille ==> Edes jollain hehulampula kokeilla,
että sähkö on tolkuissaan ja sitten elektroniikkaa tarpeen mukaan päälle
yksitellen.

Post by Asko Ikävalko
Jossain aggregaateissa näyttää olevan mahdollisuus käyttää erillistä
maadoitustankoa, mutta sille ei liene tarve kun vehje kytketään 3-vaihe
jatkojohdolla talon omaan sähkökaappiin, josta menee ihan oikea
maadoituselektrodi mullan alle?

Käytännössä noin juuri.... Pyklät taitavat vaatia kyllä agriggatille
omaa maadoitusta, mutta sen merkitys tulee esiin, jos nolla johto
katkeaa agregaatin ja talon välistä... Siitä pyörimis-suunta hommasta
tosiaan sanoisin, että kokeilee hyvän sään aikana, ja kääntää
välikaapelin ristiin jos on tarve. Käyttää sitten tuota hommaan
testattua välikaapelia
eikä mitään muuta, niin asiaa ei tarvitse murehtia.

Post by Asko Ikävalko
Aggregaatin pitäisi jaksaa syöttää sähköä muutamille

huonevalaisimille, > > kylmäkoneille ja porakaivon 1 kW 3-vaihepumpulle
Joku tuolla mainitsikin, että että kolmivaihekoneet "voivat" ottaa jopa
6x nimellisvirran startissa... Itseasiasssa ottavat aina vähintään
5xnimellisen mutta aika on lyhyt. Kyllä agrigaateissa yleensä on
hiukan hetkellistä ylikuormitusvaraa, mutta agrikaattiin kyllä pätee,
oli kolme- tai yksivaiheinen, että kolmekertaa suurimman käynnistettävän
moottorin verran saisi olla tehoa tarjolla. (Honhan 1-vaiheiset on
poikkeus, niintä tuntuu löytyvän ainakin 100% hetkellistä marginaalia)

Mutta tosiaan 3-vaiheisia ei ole oikein tarjollakaan alle 5,5kW.

[Markus]

Post by Asko Ikävalko
Entä millaista huoltoa tuollainen vehje mahtaisi vaatia pysyäkseen
toimintakunnossa talvipakkasillakin? Varmaan ainakin parin kuukauden
välein se on syytä käynnistää ja ajaa sen verran bensaa läpi, että bensa
tulee "vaihdettua" about kerran vuodessa. Onkohan noissa sähköstartilla
varustetuissa koneissa aina myös narukäynnistys varamenetelmänä?

Pienkonebensaa käyttämällä tuo on varmasti toimiva idea, autobensalla
käytettynä melko varmasti tulee ongelmia. Tai sitten laitetta pitäisi
säilyttää pa-järjestelmä kokonaan tyhjennettynä.

Pienkonebensaa muuten saa meillä/teilläpäin Eläintarhan Nesteeltä
pumppukamana järjelliseen hintaan.

Noita koneita tuskin on suunniteltu talvikäyttöön, eli säilytys
(puoli)lämpimässä tilassa lisännee käynnistysvarmuutta melkoisesti.

Post by Asko Ikävalko
Onkohan 3-vaihevirran "napaisuus" niin standardi juttu, että porakaivon
pumppu pyörii sitten varmasti oikeaan suuntaan ilman ylimääräistä
ristiinkytkentäkaapelia? Tarkoitan, että tuleeko vaiheet kiinalaiselta
aggregaatilta samassa järjestyksessä kuin Fortumilta?

Minä en mittaamatta luottaisi siihen, että vaihejärjestys on oikea. Jos
et pysty mittaamaan, kokeile koneella, joka ei vaurioidu väärinpäin
pyörimisestä (esim betonimylly). Ja tarvittaessa agregaatti
takuukorjaukseen.

- Markus

[J.P]

Post by Asko Ikävalko
Onkohan 3-vaihevirran "napaisuus" niin standardi juttu, että
porakaivon pumppu pyörii sitten varmasti oikeaan suuntaan ilman
ylimääräistä ristiinkytkentäkaapelia? Tarkoitan, että tuleeko vaiheet
kiinalaiselta aggregaatilta samassa järjestyksessä kuin Fortumilta?

Periaatteessa uudehkoissa asennuksissa on "oikeinpäin", en tiedä kyllä
varmasti kaiken maailman kiinan aggregaateista, mutta uskoisin että myös
niiden vaihejärjestys on "oikeinpäin" -mutta ehdottomasti syytä mitata tai
kokeilla "hyvän sään aikana".

Post by Asko Ikävalko
tuohon invertteriin. Kovin paljon järempää invertteriäkään ei taida
uskaltaa kytkeä auton akkuun, ettei auton laturi ylikuormitu?

Ei se laturi siitä hajoa, akku vaan alkaa purkaantumaan.

[u***@downunder.com]

On Fri, 13 Dec 2013 22:25:23 +0200, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko
Aggregaatin pitäisi jaksaa syöttää sähköä muutamille huonevalaisimille,
kylmäkoneille ja porakaivon 1 kW 3-vaihepumpulle. Eikä siitä haittaa
olisi, vaikka voisi vähän hellaa tai vedenkeitintäkin käytellä.

Eri foorumeilla käytyjen keskustelujen perusteella pienet 3
vaiheagregaatit saattavat olla herkkiä vinokuormille, kuten tässä
tapauksessa nuo kylmäkoneet.

Jos ainoa 3 vaihekurma on tuo vesipumppu ja kaikki muu on
yksivaiheista, kannattaisi selvittää seuraavankin vaihtoehdon:

* Sähkö tehdään yksivaiheaggregaatilla, joiden valikoima pienemmissä
kokoluokassa on laajempi.
* Vesipumpun tarvitsema kolmivaihesähkö tehdään siitä erillisellä
taajuusmuuttajalla.

Itse olen törmännyt ainakin muutaman sadan watin taajuusmuuttajia,
jotka syövät 230 V ja antavat ulos kolmivaihesähköä. Sitä en osaa
sanoa, antavatko ne ulos aitoa 230/400 V vai vain 127/230 V
kolmivaihesähköä, jälkimmäisessä tapauksessa tarvittaisiin vielä
kolmivaihemuuntaja nostamaan 127/230 ==> 230/400 V. Toisaalta voi
löytyä taajuusmuuttajia joille kelpaa 1 tai 3 vaihesähköä, jolloin
syötön puolella jännitteen nosto 230 ==> 400 V yksivaihe(säästö)-
muuntajalla pitäisi mahdollistaa täyden 230/400 V kolmivaihelähdön
invertteriltä.

Tällaiset laitteet on yleensä suunniteltu teollisuuskäyttöön, joten
hinta voi olla sen mukainen. Bonuksena voi sitten olla jonkinlainen
sisäänrakennettu pehmokäynnistin, joka parantee taajuusmuuttajan
kuormitettavuutta ja samalla suojaa 1 vaiheaggregaattia
starttipiikeiltä.

[-=A.McYnen=-]

Post by u***@downunder.com
Itse olen törmännyt ainakin muutaman sadan watin taajuusmuuttajia,
jotka syövät 230 V ja antavat ulos kolmivaihesähköä. Sitä en osaa
sanoa, antavatko ne ulos aitoa 230/400 V vai vain 127/230

Käytännössä kaikki 1-vaihesyöttöoset tamut antaa ulos 127/230V sähköä,
eli moottorit tulee kytkeä silloin kolmioon. En ole ainakaan vielä
tavannut tama jossa olisi integroituna jännitettä nostava hakkuri.
Noita löytyy kyllä muutaman kilovatin tehoon saakka.

Jos tällaista järjestelyä lähtisi rakentamaan, niin olisi helpoin ajaa
sitä vesipumppua aina taajuusmuuttajalla.... Tai vaihtoehtoisesti sitten
erillisellä syöttömuuntajalla. 400==> 230V pumpun eteen suorakäytössä.

Riippuen pumpun mallista voi vaikeus tulla siitä, että moottori on
sellaista tekoa että käämitystä ei pääse muuttamaantähdestä kolmioon,

Post by u***@downunder.com
kolmivaihesähköä, jälkimmäisessä tapauksessa tarvittaisiin vielä
kolmivaihemuuntaja nostamaan 127/230 ==> 230/400 V.

Useimpien taajuusmuuttajien säätö menisi poskelleen jos tamun ja
moottorin väliin panee muuntajan. Mahdollista se on mutta sitten tamun
parametrien kanssa pitää säätää aika mielenkiintoisesti. Simppelit
tamut joissa ei ole vektoriohjausta saattaisivat toimia parhaiten.


Toisaalta voi

Post by u***@downunder.com
löytyä taajuusmuuttajia joille kelpaa 1 tai 3 vaihesähköä, jolloin
syötön puolella jännitteen nosto 230 ==> 400 V yksivaihe(säästö)-
muuntajalla pitäisi mahdollistaa täyden 230/400 V kolmivaihelähdön
invertteriltä.

Vaconilainen NX-sarjalainen muistaakseni suostuu tuohon, kun plokaa
syötön vaihevika tripin... Sitten joutuu kuitenkin mallista riippuen
tamun ylimitoittamaan reippaasti (¨100%), koska syötön tasauri ja
välipiirin kondensaattorit on mitoitettu kolmivaihesyötölle.

Post by u***@downunder.com
Tällaiset laitteet on yleensä suunniteltu teollisuuskäyttöön, joten
hinta voi olla sen mukainen. Bonuksena voi sitten olla jonkinlainen
sisäänrakennettu pehmokäynnistin,

????? No eiköhän kaikki taajuusmuuttajat starttaa rampilla...
joka parantee taajuusmuuttajan

Post by u***@downunder.com
kuormitettavuutta ja samalla suojaa 1 vaiheaggregaattia
starttipiikeiltä.

[Jukka Marin]

Post by Asko Ikävalko
Kun nämä ilmaston ääri-ilmiöt tuntuvat lisääntyneen niin että ainakin
joka toinen vuosi esiintyy yli 12 h kestoisia sähkökatkoja, niin alkaa
ihan tosissaan pohdituttamaan josko sijoittaisin aggregaattiin.

Minulla on ollut maalla 1-vaihegeneraattori jo kahdeksan vuotta. Sillä
ei paljoon pysty, reilun 2 kilowatin teho ei tahdo riittää yhteen
keittolevyynkään (ilmeisesti jotain normaalia pienempiä kilowatteja).

Se, mikä tuossa on hyvää, on Hondan moottori. Ei ollut se halvin
vaihtoehto ostaessa, mutta on lähtenyt käyntiin aina kun on tarvittu.
Muutama viikko sitten piti täyttää UPSin akustoja ja kolmannella
nykäisyllä starttasi, vaikka sisällä oli vanhat bensat ja edellisestä
käynnistyksestä oli luultavasti puolitoista vuotta.

Pitäisi hankkia tilalle 3-vaiheinen laite, jolla toimisi myös vesi-
pumppu ja MLP. Tuota 1-vaiheista ostaessa ei moisia tarpeita vielä
ollut. Diesel olisi taloudellisempi pitkien katkojen aikana, mutta
miten niitä saanee käyntiin, jos tarve iskee -35 asteen kelillä...
ei kehtaisi pitää konetta jatkuvasti lämpimänäkään.

-jm

[Asko Ikävalko]

Post by Jukka Marin
Diesel olisi taloudellisempi pitkien katkojen aikana, mutta
miten niitä saanee käyntiin, jos tarve iskee -35 asteen kelillä...

Juuri tuon talvikäynnistyvyyden ja melutason vuoksi olen itse nyt
kallistumassa bensakoneen kannalle. Käyttötarve on kuitenkin
(toivottavasti) vain muutamia tankillisia vuodessa, joten polttoaineen
hinnan erolla ei ole mitään merkitystä.

Katsoin, että meidän lämminvesivaraaja on 3 kW. Normaalin hellan
keittolevyt luulisi olevan 1 - 3 kW/kpl? Eli tuollaisella 5 kW
aggregaatilla voisi vähän ruokaa ja suihkuvettäkin lämmitellä, kunhan ei
kaikki isoimmat kuluttajat ole samanaikaisesti päällä.

-Asko

[Pauli Perälä]

Post by Asko Ikävalko
Juuri tuon talvikäynnistyvyyden ja melutason vuoksi olen itse nyt
kallistumassa bensakoneen kannalle. Käyttötarve on kuitenkin
(toivottavasti) vain muutamia tankillisia vuodessa, joten polttoaineen
hinnan erolla ei ole mitään merkitystä.

Hmmm, dieselgeneraattoreissa lienee sähköstartti? Voisi olettaa, että
sellaisten käynnistyvyyteen olisi myös panostettu kun hintakin on mitä
on. Dieselmönkijä on ainakin lähtenyt kylmästä aina käyntiin omilla pikku
akuillaan vaikkei siinä ole lämmintintä. Eihän vanhoissa traktoreissakaan
ole edes hehkuja ja silti niitä on laitettu veivillä käyntiin kun akkuun
ei ole ollut varaa. Lisäksi moottoripolttoöljyn kanssa ei taida tulla
säilyvyysongelmia, joten hintaakin pitäisi verrata pienkonebensaan.

Post by Asko Ikävalko
Katsoin, että meidän lämminvesivaraaja on 3 kW. Normaalin hellan
keittolevyt luulisi olevan 1 - 3 kW/kpl? Eli tuollaisella 5 kW
aggregaatilla voisi vähän ruokaa ja suihkuvettäkin lämmitellä, kunhan

Niin, ihmisethän tunnetusti kuolee tai ainakin halvaantuu jos ei pääse
suihkuun 12 tunnin välein. Eikö kannattaisi saman tien panostaa
laitteeseen sen verran, että pääsee myös saunomaan? :)

Veli lämmittää vettä pelkästään yösähköllä jos olen oikein käsittänyt.
Varaajan vesi ei siis jäähdy kovin nopeasti. Onkohan sen vastuksen
ottama teho aina 3kW tai 0W eikä mitään siitä väliltä? Keittolevyn
sijaan voisi sähkökatkon tullessa käyttää kaasulevyä - melkein joka
taloudessahan on jo kaasugrilli kuitenkin, eikä yksi levy varmaan paljoa
kustanna.

- Pauli

[Jukka Marin]

Post by Pauli Perälä
Veli lämmittää vettä pelkästään yösähköllä jos olen oikein käsittänyt.
Varaajan vesi ei siis jäähdy kovin nopeasti.

Varaajia on monen kokoisia. Pienissä ei kauaa kuumaa vettä riitä.

Post by Pauli Perälä
Onkohan sen vastuksen
ottama teho aina 3kW tai 0W eikä mitään siitä väliltä?

Jos se on 3 kW vastus, niin on. Ja vaikka olisi 3 x 1 kW vastukset,
niin halvinta niitä on ohjata kaikkia kerralla päälle ja pois.

Post by Pauli Perälä
Keittolevyn
sijaan voisi sähkökatkon tullessa käyttää kaasulevyä - melkein joka
taloudessahan on jo kaasugrilli kuitenkin, eikä yksi levy varmaan paljoa
kustanna.

Helpointa on kyllä pistää generaattori käyntiin ja jatkaa ihan normaalia
elämää..

-jm

[Asko Ikävalko]

Post by Pauli Perälä
Lisäksi moottoripolttoöljyn kanssa ei taida tulla
säilyvyysongelmia

Tuo onkin dieselin ainoa etu. Muuten se on äänekkäämpi, pahan hajuisempi
ja huonompi käynnistymään.

Post by Pauli Perälä
Niin, ihmisethän tunnetusti kuolee tai ainakin halvaantuu jos ei pääse
suihkuun 12 tunnin välein. Eikö kannattaisi saman tien panostaa
laitteeseen sen verran, että pääsee myös saunomaan? :)

Leiriolosuhteet on erikseen. Mutta jos pitäisi normaalia arkea elää
kauluspaita päällä toimistolla, niin olisihan se kiva kerran päivässä
peseytyä. Sauna lämpiää puilla muutenkin, joten siihen en tarvi
aggregaattia.

Post by Pauli Perälä
Veli lämmittää vettä pelkästään yösähköllä jos olen oikein käsittänyt.

Minä lämmitän normaalisti jatkuvalla sähköllä, mutta aggregaattivoimalle
joutuessani sammuttaisin LVV:n päiväksi ja laittaisin sen yöksi päälle
kun ei ole muuta kuormaa.

Post by Pauli Perälä
Onkohan sen vastuksen
ottama teho aina 3kW tai 0W eikä mitään siitä väliltä?

Vaikea sanoa. Ymmärtääkseni tuo minun varaaja ottaa sähköä kahdesta
vaiheesta 2 + 1 kW. Mutta kuten Jukka totesi, niin luultavasti molemmat
vastukset ovat saman termostaatin ohjaamia.

Post by Pauli Perälä
Keittolevyn
sijaan voisi sähkökatkon tullessa käyttää kaasulevyä - melkein joka
taloudessahan on jo kaasugrilli kuitenkin, eikä yksi levy varmaan paljoa
kustanna.

Kaasugrilli ja trangia kyllä löytyvät taloudestamme. Kumpikaan ei vaan
ole vaimon kovin kätevä käyttää keittiössä samalla kun vahtii pieniä lapsia.

-Asko

[mika]

Post by Asko Ikävalko
Tuo onkin dieselin ainoa etu. Muuten se on äänekkäämpi, pahan hajuisempi
ja huonompi käynnistymään.

Kaikista asioista en ole kanssasi samaa mieltä, mutta se on eri tarina :-)

Jokaisessa ratkaisussa on omat hyvät ja huonot puolet. Siksi olenkin
esittänyt ratkaisuksi ensin syvällistä pohdiskelua siitä:

* mitä on valmis sijoittamaan rahaa
* mitä ominaisuuksia haluaa saavuttaa
* mistä asioista on valmis luopumaan.

Nämä kun on selvillä, niin sitten voi kävellä kauppaan ja ostaa valmiin
tuotteen, sekä siihen asennuksen.

mika

[Juhani Varemo]

Post by Asko Ikävalko
Tuo onkin dieselin ainoa etu. Muuten se on äänekkäämpi, pahan hajuisempi
ja huonompi käynnistymään.

No juu.. omalla tavallaan kyllä. Jos käyttö on todella satunnaista,
käyttötunteja tulee vähän ja edullinen hinta on yksi tärkeimmistä
valintaperusteista, niin bensakone on varmaan paras valinta.

Mutta on sillä dieselilläkin etunsa.

- halvempi käyttää
- non-china-versiona kestävämpi
- kierroslukualue osuu paremmin suoraan isompaan genuun
- kierrosluku myös alempi
- kierrosluku pysyy paremmin tasaisena kuorman vaihdellessa
- oikein hoidettuna varmasti käyttövarmempi

Muutaman kW:n halpisluokassa noita etuja ei saavuteta, mutta isommassa
kokoluokassa kyllä.


<juhani>


PS
Niin jos iso pyörittäjä löytyy valmiiksi, niin myös reilun kokoisesta
oikosulkumoottorista saa välttävän generaattorin. Vaatii rakentamista, vähän
osaamista ja tietämystä, mutta onnistuu. Liukurengaskoneesta saisi vielä
paremman, mutta niitä taitaa olla enää hengissä todella vähän.

[Vesa Saastamoinen]

Pitää nyt kertoa omia kokemuksia todella halvasta agregaatista. Eli
erehdyin joskus muinoin ostamaan verkkokaupan.com:in 700W 2-tahti
sähköntuottajan. Alun odotukset oli että ei se voi toimia, mutta nyt tuo
on ollut muutaman vuoden olemassa ja jokakerta se on käynnistynyt kun
tarvetta on ollut. Pienkonebensalla on tullut pyöritettyä, ettei kaasutin
liimaudu kiinni seisomisten aikaan.

Tuolla on tullut jauhettua aina pakastimet kerran päivässä kylmäksi kun
normaali töpselisähkö on puuttunut. Laitteen pelastava tekijä lienee
2-tahtisuus, kone on mekaanisesti yksinkertainen. Näkyy olevan edelleen
myynnissä, hinta nykyään 69,90. Tehot ei ole kummoiset ja käyntinopeuden
säädin vähän mitä sattuu, eli sietää yhden pakastimen kerrallaan. Mutta
kyllä tuolla on aina pakasteet pelastanut, kännykät ladattu ja saanut
valoa torppaan kun on tarvittu. Hinta-laatu suhteeltaan aika kova kone.

Ilmeisesti tuo on kopio jostain 70-luvun Hondasta, työkaverin mielestä
vaarin mökillä oli ollut muinoin samanlainen. TV:tä sillä oli käytelty
aina kisojen aikaan.

--
###############################################################################
# Ennen laitteen aukaisua lue kotelon sisäpintaan # Vesa Saastamoinen #
# painetut aukaisuohjeet. # vesas at iki dot fi #
###############################################################################

[mika]

Post by Vesa Saastamoinen
Pitää nyt kertoa omia kokemuksia todella halvasta agregaatista. Eli
erehdyin joskus muinoin ostamaan verkkokaupan.com:in 700W 2-tahti
sähköntuottajan.

Tunnen tuotteen ja sitä myydään lähes kymmenellä eri tuotemerkillä ja
nimellä, hinta vain kertoo sukulaisuuden. Ainakin HongKongin versio oli
Tukesin sivuilla "takaisinkutsussa" - merkinnällä hengenvaarallinen ei saa
käyttää. Kaikki saman sarjan laitteet ovat samaa hengenvaarallista sarjaa.

Mikään ei pidä paikkaansa, ei ulostuloteho, ei jännite, ei taajuus, ei
turvallisuus, ei vaatimustenmukaisuus, ei mikään... Tosin tekeehän tuolla
muutaman sadan watin verran jännitetä halogeenilampulle. Muuten mekaanisesti
täysin ala-arvoinen, en ymmärrä miten tuo kone voi ylipäätään käydä... mutta
ei ole paha hintakaan - ajatelkaa mitä Kiinalainen tehdas saa tuosta lopulta
käteensä jos se maksaa Suomessa 69 eur?

mika

[Sami Setälä]

Post by mika

Post by Vesa Saastamoinen
Pitää nyt kertoa omia kokemuksia todella halvasta agregaatista. Eli
erehdyin joskus muinoin ostamaan verkkokaupan.com:in 700W 2-tahti
sähköntuottajan.

Tunnen tuotteen ja sitä myydään lähes kymmenellä eri tuotemerkillä ja
nimellä, hinta vain kertoo sukulaisuuden. Ainakin HongKongin versio oli
Tukesin sivuilla "takaisinkutsussa" - merkinnällä hengenvaarallinen ei saa
käyttää. Kaikki saman sarjan laitteet ovat samaa hengenvaarallista sarjaa.

Liekö kyseessä tämä tuote:

http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=674

Ainakaan nyt se ei ole "välittömästi hengenvaarallinen", joten ainoastaan
sen toimittaminen jälleenmyyjille on kielletty, koska merkinnöissä on
puutteita eikä laite ole läpäissyt sadevesitestiä. Itse en kyllä jättäisi
mitään kuluttajaluokan aggregaattia taivasalle jauhamaan sähköä
vesisateessa.

PS. Näkyy olevan 43kpl erilaisia inverttereitäkin kieltolistalla, löytyvät
hakusanalla "vaihtosuuntaaja". Samoin erilaisia led-valaisimia ja niiden
muuntajia on melkoinen määrä listalla (278kpl)

-Sami-

[mika]

Post by Sami Setälä

Post by mika
Tukesin sivuilla "takaisinkutsussa" - merkinnällä hengenvaarallinen ei
saa käyttää. Kaikki saman sarjan laitteet ovat samaa hengenvaarallista
sarjaa.

http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=674

Tuosta koneesta (saman tyyppisestä) on ollut useitakin eri
markkinavalvontarekisterin ilmoitusta tässä vuosien varrella.

Tyypit on selvästikin tarkemman kuvien tutkiskelun jälkeen muuttuneet hieman
sitten noista vuosien takaisista "kanta isistään", eli jonkinlaista
kehitystähän tuollakin näköjään tapahtuu. Ehkä ihan hyvä asia näin. Tosin
tässä todentuu ajatus, että huonosti suunnitellusta ei saa hyvää millään
muutoksilla.

Noin yleisesti; joskus noita Tukesin sivuja on ihan hauska selailla lävitse.
Yhden nimittäjän olen ollut huomaavinani, eli sellainen tuote joka
myymälässä on yleisen tutustumisen päätteeksi saanut itseltäni luokituksen
"tällaista en ainakaan itelleni ostaisi" on sitten kas kummaa löytynyt
Tukesinkin sivuilta.

mika

[Vesa Saastamoinen]

Post by mika
Noin yleisesti; joskus noita Tukesin sivuja on ihan hauska selailla lävitse.
Yhden nimittäjän olen ollut huomaavinani, eli sellainen tuote joka
myymälässä on yleisen tutustumisen päätteeksi saanut itseltäni luokituksen
"tällaista en ainakaan itelleni ostaisi" on sitten kas kummaa löytynyt
Tukesinkin sivuilta.
mika

Aihetta sivuten omien sukulaisten keskuudessa on ilmennyt uusi asia, eli
Venäjältä tuodut sähkölaitteet. Sieltä nimittäin löytyy töpseliltään
euro-pistoketta muistuttavaa virtajohtoa. Tässä on vain yksi pahalaatuinen
ongelma: Venäjällä on käytössä yleisesti hyvin pienet sulakekoot (6A
pistorasialle) joten jo laitteen liityntäjohto on palopommi täällä. Tuo
kaksoiseristetyltä näyttävä johto kun on tehty 0,2mm2 johtimesta. Toinen
on sitten se että tuolla laitteet on täkäläistä vanhaa 0-luokkaa
vastaavia, eli kaksoiseristyksestä ei ole mitään tietoa. Tyypillisesti
peltikuoren sisällä on posliinieristeistä tavaraa joka hajoaa
ensimmäisestä tiputuksesta..

Ohjeeksi olen kuitenkin antanut että Viipurin reissuilta ei tuoda mitään
missä on sähköjohto. Kannattaa antaa muuallakin samaa valistusta. Viro
tuntuu olevan sitten samaa tasoa, niin EU maa kuin onkin!

[mika]

Post by Vesa Saastamoinen
Venäjältä tuodut sähkölaitteet. Sieltä nimittäin löytyy töpseliltään
euro-pistoketta muistuttavaa virtajohtoa. Tässä on vain yksi pahalaatuinen
ongelma: Venäjällä on käytössä yleisesti hyvin pienet sulakekoot (6A
pistorasialle) joten jo laitteen liityntäjohto on palopommi täällä. Tuo
kaksoiseristetyltä näyttävä johto kun on tehty 0,2mm2 johtimesta.

Lisäksi ainakin entiset neuvostoaikaiset pistokkeen piikit olivat muutaman
kymmenyksen ohuempia kuin täällä rajan länsipuolella. Se aiheuttaa sen, että
pistoke on löysä ja entisestään heikentää virran siirtokykyä ja paloriskiä.

Tosin kyllä välillä tuntuu siltä, että nykyjään Suomessakin myytävät
jatkojohdot eivät ole laadultaan mitään kun hintaakin on vain muutamia
euroja. Suomalainen (tai siis Eurooppalainen) pistoke on leimattu 16 A
nimellisvirralle. Käytäntö on valitettavasti antanut osoittaa, että useimmat
sulavat nimellisvirrallaan. Harkintaa on siis syytä käyttää ja olla
varovainen.

mika

[u***@downunder.com]

Post by mika
Tosin kyllä välillä tuntuu siltä, että nykyjään Suomessakin myytävät
jatkojohdot eivät ole laadultaan mitään kun hintaakin on vain muutamia
euroja. Suomalainen (tai siis Eurooppalainen) pistoke on leimattu 16 A
nimellisvirralle. Käytäntö on valitettavasti antanut osoittaa, että useimmat
sulavat nimellisvirrallaan. Harkintaa on siis syytä käyttää ja olla
varovainen.

Eikö ne ole pakkokin leimata 16 A mukaan, jos ne on tarkoitettu
liitettäväksi pistorasioihin, joka voi olla 16 A sulakkeen perässä ?
Oikosulku/maasulkutilanteissahan tarvitaan 30-100A, jotta sulake
palaisi säädyllisessä ajassa, eli silmukkaresistanssi on riittävän
alhainen.

Se on sitten eri juttu, jos tällaista jatkojohtoa mainostetaan "3680W"
"3840 W (240V) tai peräti "4 kW" jatkojohdoksi, joka ei kestä jatkuvaa
nimellisvirtaa:-)

Harvemmin sitä kuitenkaan otetaan sulakkeen nimellisvirtaa yhden
jatkojohdon kautta.

Joissakin halpisjohdoissa on tosiaan ollut niin heikot jouset, että
kun siihen kytkettyä pistotulppaa liikuttaa, alkaa kuulumaan rätinää,
kun kipinöintiä syntyy pistotulpan tapin ja jousen välillä. Tälläiset
jatkojohdot kannattaa poistaa välittömästi käytöstä suuren
tulipalovaaran takia.

[Asko Ikävalko]

Post by u***@downunder.com
Eikö ne ole pakkokin leimata 16 A mukaan, jos ne on tarkoitettu
liitettäväksi pistorasioihin, joka voi olla 16 A sulakkeen perässä ?

Vähän kaukaa haetulta kuulostaa. Jos jatkojohto on tarkoitettu kestämään
vaan 10 A virtoja, niin kyllä minä ainakin olettaisin siinä silloin
olevan "10 A" leiman enkä "16 A".

-Asko

[P.V.]

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Eikö ne ole pakkokin leimata 16 A mukaan, jos ne on tarkoitettu
liitettäväksi pistorasioihin, joka voi olla 16 A sulakkeen perässä ?

Vähän kaukaa haetulta kuulostaa. Jos jatkojohto on tarkoitettu kestämään
vaan 10 A virtoja, niin kyllä minä ainakin olettaisin siinä silloin olevan
"10 A" leiman enkä "16 A".

Minulta löytyy sellainen litteä jatkojohto, jota voi käyttää ainoastaan
kaksoiseristetyn laitteen (jossa on litteä pistotulppa) jatkojohtona, koska
molemmat päät ovat litteää mallia. Molemmista päistä löytyy merkintä
"2.5/250"; olettaisin tuon 2.5:n tarkoittavan 2,5 ampeeria. Johdossa on
merkintä "2 x 1.0 mm2". Jatkojohto on ostettu suomalaisesta kaupasta, ja
näyttää ihan asialliselta. Tästä päätellen sellaista vaatimusta ei ole, että
kaikkien johtojen ampeerilukemien pitäisi olla vähintään sama kuin
suurimmassa mahdollisessa sulakkeessa.

P.V.

[u***@downunder.com]

Post by P.V.

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Eikö ne ole pakkokin leimata 16 A mukaan, jos ne on tarkoitettu
liitettäväksi pistorasioihin, joka voi olla 16 A sulakkeen perässä ?

Silmukkaresistanssi on se nimenoimainen syy, joka määrittää kuinka
pitkiä vetoja keskuksesta saa vetäää ja kuinka pitkiä jatkoja siihen
saa käyttää. Sen takia kaupasta ei varmaankaan löydy yhtään 50 m
jatkojohtoa (ei edes 2,5 mm² johtimilla).

Post by P.V.

Post by Asko Ikävalko
Vähän kaukaa haetulta kuulostaa. Jos jatkojohto on tarkoitettu kestämään
vaan 10 A virtoja, niin kyllä minä ainakin olettaisin siinä silloin olevan
"10 A" leiman enkä "16 A".

Minulta löytyy sellainen litteä jatkojohto, jota voi käyttää ainoastaan
kaksoiseristetyn laitteen (jossa on litteä pistotulppa) jatkojohtona, koska
molemmat päät ovat litteää mallia. Molemmista päistä löytyy merkintä
"2.5/250"; olettaisin tuon 2.5:n tarkoittavan 2,5 ampeeria. Johdossa on
merkintä "2 x 1.0 mm2". Jatkojohto on ostettu suomalaisesta kaupasta, ja
näyttää ihan asialliselta. Tästä päätellen sellaista vaatimusta ei ole, että
kaikkien johtojen ampeerilukemien pitäisi olla vähintään sama kuin
suurimmassa mahdollisessa sulakkeessa.
P.V.

Suojaeristetyt laitteet (suojaluokka II, litteä Eoro pistoke ) eivät
edellytä sulakkeen polttamista vikatilanteessa vaan luotetaan
toissijaiseen eristykseen.

[Asko Ikävalko]

Post by u***@downunder.com
Silmukkaresistanssi on se nimenoimainen syy, joka määrittää kuinka
pitkiä vetoja keskuksesta saa vetäää ja kuinka pitkiä jatkoja siihen
saa käyttää.

Jos sähkömieheltä kysytään, niin jatkojohtojahan ei saisi käyttää
ollenkaan, vaan kaikki laitteet pitäisi olla suoraan kiinteissä
töpseleissä. Juurikin mainitsemasi syyn vuoksi.

Mutta jos minulta kysytään, niin on ihan maalaisjärkeen sopivaa, että
2500 W kestävässä jatkojohdossa on 10 A leima ja 3700 W kestävässä
jatkojohdossa 16 A leima.

Post by u***@downunder.com
Sen takia kaupasta ei varmaankaan löydy yhtään 50 m
jatkojohtoa (ei edes 2,5 mm² johtimilla).

40 metrisiä olen kyllä nähnyt. Kumpi sitten on turvallisempi tapa viedä
alle 100 W teho vaikka jollekin jouluvaloille - yksi 50 m johto vai
kaksi 40 + 10 m jatkojohtoa, joiden liitoskohta lojuu mutaisessa maassa
sateen armoilla? :)

-Asko

[u***@downunder.com]

On Sat, 28 Dec 2013 09:20:29 +0200, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Sen takia kaupasta ei varmaankaan löydy yhtään 50 m
jatkojohtoa (ei edes 2,5 mm² johtimilla).

40 metrisiä olen kyllä nähnyt. Kumpi sitten on turvallisempi tapa viedä
alle 100 W teho vaikka jollekin jouluvaloille - yksi 50 m johto vai
kaksi 40 + 10 m jatkojohtoa, joiden liitoskohta lojuu mutaisessa maassa
sateen armoilla? :)

Olin aikoinaan kesätöissä isolla hotellityömaalla ja muiden toimien
oheessa hoidin työmaan kenttäsähköverkkoa. Siinä hommassa kyllä näki
rakennusmiesten omia sähkövirityksiä valaistusta ja työkoneita varten.

Siihen aikaan oli käytössä valtavat (metriset) työmaavalaisimet,
joissa oli 500 tai 1000 W hehkulamppu. Varsin usein yhden 10 A
sulakkeen perään oli onnistuttu kytkemään kolme tai neljä 1000 W
valaisinta. Kyllähän kaikki toimii hyvin vähän aikaa, mutta sitten
tuleekin pimeys ja sitä kovasti ihmeteltiin, että mitä se nyt noin
lakkasi toimimasta:-).

Tuohon tietysti löytyy yksinkertainen selitys kun katsoo tavallisen 10
A tulppasulakkeen käyrästöjä. 15 A kuormalla laukeamiseen menee tunti,
tuplavirrallakin varttitunti. Tällä tavalla rääkätyn sulakkeen
vaihtaminen on oma taitenlajinsa, ettei polta sormiaan tai sytytä
tulipaloa. Kallistetaan työmaakeskusta "Sputnikia", tartutaan
sulakepitimeen ja ruuvataan irti, niin että sulake putoaa
sulakepitimeen, jota pidetään pystyasennossa ja mennään lähimmän
vesilätäkön luokse ja heilautetaan kättä niin, että sulake lentää
vesilätäkköön sihahtaen ja pidin jää käteen :-)

Tuosta samasta Siemensin käyrästöstä katsoin saman sarjan 16 A
sulakkeen laukeamisaikoja. 30 A virralla laukeamiseen menee viitisen
minuuttia, sekunnin laukeamiseen tarvitaan 80 A, 100 ms laukaisuun
tarvitaan jo 150 A. Toisin sanoen alle sekunnin laukaisuun tarvitaan
alle 3 ohmin silmukkaresistanssi.

[Asko Ikävalko]

Post by u***@downunder.com
Tuosta samasta Siemensin käyrästöstä katsoin saman sarjan 16 A
sulakkeen laukeamisaikoja. 30 A virralla laukeamiseen menee viitisen
minuuttia, sekunnin laukeamiseen tarvitaan 80 A, 100 ms laukaisuun
tarvitaan jo 150 A. Toisin sanoen alle sekunnin laukaisuun tarvitaan
alle 3 ohmin silmukkaresistanssi.

Entäs nykyisillä automaattisulakkeilla? Luulis niiden olevan vähän
nopeampia.

-Asko

[u***@downunder.com]

On Sat, 28 Dec 2013 19:18:59 +0200, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Tuosta samasta Siemensin käyrästöstä katsoin saman sarjan 16 A
sulakkeen laukeamisaikoja. 30 A virralla laukeamiseen menee viitisen
minuuttia, sekunnin laukeamiseen tarvitaan 80 A, 100 ms laukaisuun
tarvitaan jo 150 A. Toisin sanoen alle sekunnin laukaisuun tarvitaan
alle 3 ohmin silmukkaresistanssi.

Entäs nykyisillä automaattisulakkeilla? Luulis niiden olevan vähän
nopeampia.

Onhan niitä nopeita automaattisulakkeita.

Eri tyyppisten sulakkeiden kanssa on syytä olla tarkkana jotta
sulakesuojauksen selektiivisyys säilyisi. Tarkoitushan on, että sähkö
katkaistaan ainoastaan viallisesta johdosta, eikä esim. koko
kiinteistöstä tai koko kylästä. Sen takia sulakekoot porrastetaan
niin, että alimpien tasojen nimellisvirrat ovat pienempiä kuin
syöttävän puolen sulakkeet. Kaikki pelaa hyvin niin kauan kun
porrastus on riittävän iso ja sulakkeen laukaisukäyrä on
samanmuotoinen.

Jos kuitenkin syöttävälle puolelle laitetaan nimellisvirraltaan
suurempi, mutta laukaisukäyrältä nopeampi automaattisulake ja alimman
tason johdon suojana on 10 tai 16 A perinteinen sulake, saattaa
ylemmän tason nimellisvirraltaan isompi automaattisulake laueta ennen
alemman tason hidasta sulaketta.

[-=A.McYnen=-]

Post by P.V.
Minulta löytyy sellainen litteä jatkojohto, jota voi käyttää ainoastaan
kaksoiseristetyn laitteen (jossa on litteä pistotulppa) jatkojohtona,
koska molemmat päät ovat litteää mallia. Molemmista päistä löytyy
merkintä "2.5/250"; olettaisin tuon 2.5:n tarkoittavan 2,5 ampeeria.
Johdossa on merkintä "2 x 1.0 mm2". Jatkojohto on ostettu suomalaisesta
kaupasta, ja näyttää ihan asialliselta. Tästä päätellen sellaista
vaatimusta ei ole, että kaikkien johtojen ampeerilukemien pitäisi olla
vähintään sama kuin suurimmassa mahdollisessa sulakkeessa.
P.V.

Juuri noin se on, että kaikkien johtojen ei tosiaan tarvitse kestää 16A
kuomaa. Homma lähtee siitä, että laitteen ylikuormitus suojaus voidaan
hoitaa joko johdon alku tai loppupäässä. Vain oikosulkusuojaus täytyy
olla alkupäässä.

Mainitsemasi Europlug jatkojohto ilmeisesti lähtee siitä, että että
europlugia saa käyttää vain laitteissa joiden kulutus on alle 2,5A
Niinpäs sitten ilmeisesti jatkojohdonkin voi tehdä europlugilla 2,5A
jatkojohdoksi kunhan myös alkupäässä on Europlug liitin ja loppupäässä
vain yksi pistukka.
http://en.wikipedia.org/wiki/Europlug

Toinen samanlainen kummajainen on nuo tietokoneissa käytettävät
"laitepistokkeet" eli se töpseli mikä löytyy pönttö PC:n takaa. Ne on
myös leimattu 10A virralle ja periaate on sitten ihan sama. PC: sitten
ei sovi ryöstää johdosta yli 10A kuomaa, mutta eipä tuo vielä ole
ongelmaksi tullut. Ihan kuriositeettinä, voi huomauttaa, että noistä
löytyy sitten muutaman millin mitoiltaan poikkeavakin versio, joka
sitten on 16A leimalla, mutta ne sitten ei sovi ristiin.


Jos kuitenkin tehdään jatkojohtoja, joissa on molemmissa päissä normaali
Shuko pistoke, niin eiköhän ne ole kaikki leimattava 16A kapineiksi.

[u***@downunder.com]

On Mon, 30 Dec 2013 22:14:09 +0200, "-=A.McYnen=-"

Post by -=A.McYnen=-

Post by P.V.
Minulta löytyy sellainen litteä jatkojohto, jota voi käyttää ainoastaan
kaksoiseristetyn laitteen (jossa on litteä pistotulppa) jatkojohtona,
koska molemmat päät ovat litteää mallia. Molemmista päistä löytyy
merkintä "2.5/250"; olettaisin tuon 2.5:n tarkoittavan 2,5 ampeeria.
Johdossa on merkintä "2 x 1.0 mm2". Jatkojohto on ostettu suomalaisesta
kaupasta, ja näyttää ihan asialliselta. Tästä päätellen sellaista
vaatimusta ei ole, että kaikkien johtojen ampeerilukemien pitäisi olla
vähintään sama kuin suurimmassa mahdollisessa sulakkeessa.
P.V.

Juuri noin se on, että kaikkien johtojen ei tosiaan tarvitse kestää 16A
kuomaa. Homma lähtee siitä, että laitteen ylikuormitus suojaus voidaan
hoitaa joko johdon alku tai loppupäässä. Vain oikosulkusuojaus täytyy
olla alkupäässä.
Mainitsemasi Europlug jatkojohto ilmeisesti lähtee siitä, että että
europlugia saa käyttää vain laitteissa joiden kulutus on alle 2,5A
Niinpäs sitten ilmeisesti jatkojohdonkin voi tehdä europlugilla 2,5A
jatkojohdoksi kunhan myös alkupäässä on Europlug liitin ja loppupäässä
vain yksi pistukka.
http://en.wikipedia.org/wiki/Europlug

Takavuosina Clas Ohhlsonin luettelossa oli jatkojohto 32-1010, jossa
Shuko pistotulppa, 1,0 mm² johto ja seitsemän Euro-pistorasiaa.
Tuotteen kohdalla oli merkintä "Ei myydä Suomessa", eikä sitä
myöhemmissä luetteloissa löytynyt. Onko tässä kyse samasta asiasta,
vai mikä vika tuossa oli ?

Itse asiassa minua ihmetyttää tuo Europlugin 2.5 A virtakestoisuus,
kun se käy varsin lämpimänä alle 1 A kuormallakin (esim. 2x18 W
loisteputket, tehokerroinasiat huomioidenkin).

[J.P]

Post by u***@downunder.com
Itse asiassa minua ihmetyttää tuo Europlugin 2.5 A virtakestoisuus,
kun se käy varsin lämpimänä alle 1 A kuormallakin (esim. 2x18 W
loisteputket, tehokerroinasiat huomioidenkin).

Lämpöiseltä tuntuminen voi olla vielä hyvinkin kaukana sallituista maksimi
lämpötiloista, esim. monilla johdoilla tyypillinen maksimi 60- 70 astetta
on jo paremminkin polttava kokemus -no itse plugien maksimilämpötiloista en
tiedä, mutta nuo johtojen maksimit kummiskin vertailukohtana.

[J.P]

Post by -=A.McYnen=-
Mainitsemasi Europlug jatkojohto ilmeisesti lähtee siitä, että että
europlugia saa käyttää vain laitteissa joiden kulutus on alle 2,5A
Niinpäs sitten ilmeisesti jatkojohdonkin voi tehdä europlugilla 2,5A
jatkojohdoksi kunhan myös alkupäässä on Europlug liitin ja loppupäässä
vain yksi pistukka.
http://en.wikipedia.org/wiki/Europlug

Tätä samaa ajattelin kun tätä pohdintaa olen lueskellut.

Post by -=A.McYnen=-
Toinen samanlainen kummajainen on nuo tietokoneissa käytettävät
"laitepistokkeet" eli se töpseli mikä löytyy pönttö PC:n takaa. Ne on
sitten ei sovi ryöstää johdosta yli 10A kuomaa, mutta eipä tuo vielä
ole ongelmaksi tullut. Ihan kuriositeettinä, voi huomauttaa, että
noistä löytyy sitten muutaman millin mitoiltaan poikkeavakin versio,
joka sitten on 16A leimalla, mutta ne sitten ei sovi ristiin.

Tulikin tässä hiljan vastaan eräs uuni jossa kuvittelin olevan tuommosen
normi tietokoneen liitäntäjohdon, mutta olikin varmaan juuri tuommonen
hieman mitoiltaan poikkeava, maksimiteho uunilla taisi kyllä olla 4400W.

Yksi mielenkiintoinen juttu vähän samasta aiheesta tuli tässä taannoin
mieleen kun hommasin adapterin 16A 3-vaihepistorasiaan jolla siitä saa myös
1-vaiheisen pistorasian... eli aloin miettimään kun ainakin jossain päin
netissä oli ainakin myös adaptereita jolla sai muutettua 32A rasia 16A:si
että jos adaptereissa ei ole itsessään sulakkeita niin loppujen lopuksi
normaalin max 16A pistorasian edessä saattaa olla vaikka kuinka isot
sulakkeet tarpeeksi monta adapteria peräkkäin kytkemällä -sama juttu jos
joku ymmärtämätön alkaa itse tämmöisiä adaptereita johdonpätkän avulla
rakenteleemaan

[-=A.McYnen=-]

Post by J.P
. eli aloin miettimään kun ainakin jossain
päin netissä oli ainakin myös adaptereita jolla sai muutettua 32A rasia
16A:si että jos adaptereissa ei ole itsessään sulakkeita niin loppujen
lopuksi normaalin max 16A pistorasian edessä saattaa olla vaikka kuinka
isot sulakkeet.

No huh.... Tuollaisiin adabtereihin en onneksi ole vielä törmännyt...
Sellaisen myymisestä suomessa... ja ainakin periaatteessa koko
euroopassa pitäisi saaman putkaa linnaa vankeutta.
Jo noiden 3ph IEC 16A=> 1phase shuko adabterien olemassa olo taisi olla
pääsyy siihen että uudessa SFS / IEC6000 standardissa vikavirtasuoja
tuli pakolliseksi myös noille 16 ja 32A kolmivaihe pistorasioille.

[Vesa Saastamoinen]

Post by mika

Post by Vesa Saastamoinen
Pitää nyt kertoa omia kokemuksia todella halvasta agregaatista. Eli
erehdyin joskus muinoin ostamaan verkkokaupan.com:in 700W 2-tahti
sähköntuottajan.

Tunnen tuotteen ja sitä myydään lähes kymmenellä eri tuotemerkillä ja
nimellä, hinta vain kertoo sukulaisuuden. Ainakin HongKongin versio oli
Tukesin sivuilla "takaisinkutsussa" - merkinnällä hengenvaarallinen ei saa
käyttää. Kaikki saman sarjan laitteet ovat samaa hengenvaarallista sarjaa.

Ei ole kuvan perusteella sama, tuossa verkkokaupan versiossa on fyysisesti
tuplasti pidenpi generaattori. Sen verran tuota purin ennen ensimmäistä
käyttöä että tarkistin kaapeloinnin eristykset ja mittasin että jännitteet
ei vuoda runkoon. Ainakin tuo versio oli tehty ihan tuplaeristyksellä.

Post by mika
Mikään ei pidä paikkaansa, ei ulostuloteho, ei jännite, ei taajuus, ei
turvallisuus, ei vaatimustenmukaisuus, ei mikään... Tosin tekeehän tuolla
muutaman sadan watin verran jännitetä halogeenilampulle. Muuten mekaanisesti
täysin ala-arvoinen, en ymmärrä miten tuo kone voi ylipäätään käydä... mutta
ei ole paha hintakaan - ajatelkaa mitä Kiinalainen tehdas saa tuosta lopulta
käteensä jos se maksaa Suomessa 69 eur?

Joo, halpa paskahan se on, mutta hyvin tuolla yksi kylmälaitekerrallaan
pyörii. 60-500w kuormalla jännitekkin pysyy 190-210vac rajoissa kun
Flukella mittasin.


Ja se pitää paikkansa että jos olisi oikeaa tarvetta itsellä, niin
ostaisin oikein invertteritekniikalla olevan merkkikoneen. Näin
satunnaisesti käytetylle maaseutumökille tuo on ihan riittävän pätevä.

[mika]

Kun nämä ilmaston ääri-ilmiöt tuntuvat lisääntyneen niin että ainakin joka
toinen vuosi esiintyy yli 12 h kestoisia sähkökatkoja, niin alkaa ihan
tosissaan pohdituttamaan josko sijoittaisin aggregaattiin.

Valitettavasti näin. Omaan varavoimaan varautuminen ei sitten ole mikään
hirvittävän edullinen vaihtoehto. Tietysti voi ostaa halvinta mitä
paikallisesta halpahallista saa, mutta virhesijoituksensa huomaa
viimeistään, kun käsi kipeänä yrittää nykiä kuollutta rautaa tulille.

Omakotitalon kyljessä (ulkona sijaitsevassa sähkökeskuksessa) on jo
valmiina erotinkytkin ja 3-vaihe syöttötöpseli, josta voisin syöttää
sähköä koko talolle.

Syötti sähköä sitten millä tahansa ja minne tahansa, ensin pitää hoitaa alan
ammattilaisen kanssa asia sellaiseen kuntoon, että tayttää lain ja pykälien
vaatimukset, ihan itsesi ja muiden ihmisten turvallisuuden takia.

Aggregaatin pitäisi jaksaa syöttää sähköä muutamille huonevalaisimille,
kylmäkoneille ja porakaivon 1 kW 3-vaihepumpulle. Eikä siitä haittaa
olisi, vaikka voisi vähän hellaa tai vedenkeitintäkin käytellä. Olen
kuullut, että 1 kW sähköpumppu ei pyörähdä käyntiin millään 1 - 3 kW
aggregaatilla

Yhdestä yksittäisestä aggregaatista on täysin mahdotonta sanoa varmasti
etukäteen, että mitä pyörittää ja mitä ei. Kalliimmista versioita löytyy
tarkat speksit siitä, millaista tehoa ja oikosulkuvirtaa pystyy syöttämään -
halvoissa "Kiinalaisissa" ei ole vielä koskaan tullut vastaan :-)

Käytäntö on osoittanut, että naiden halpojen "Kiinalaisversioiden"
käynnistyskyky on itkettävän ja naurettavan välimailla. Lisäksi harva
"Kiinalainen" edes antaa sitä nimellistehoaan ulos sulamatta käsiin.

Huonevalaisimet (muutamia kymminiä watteja) eivät ole käytännössä mitään
ongelmia pyöriville koneille. Kylmäkoneissakaan ei usien, ainakaan
kotikäytössä ole kompressorin teho juurikaan yli 150 W. Näiden kanssa ei
varmaan tule mitään ongelmia.

Ongelmia muodostaa sitten vedenkeittimet ja hellan levyt. Ennen vanhaan (80-
luku ja ennen) saattoi saada hellan sellaisella "kahvilevyllä" jota
pienikokoisena tyypillisesti käytettiin päiväkahvien keittämiseen
(halkaisija saattoi olla vähän toistakymmentä senttiä). Näiden teho oli
tyypillisesti noin 800 W, eli jo lähes kymmenkertainen minkä tahansa muuhun
pienkulutukseen (hehkulamppu 40 W).

Nykyjään kun aina on kaikkeen kiire, ei lieden levyjä juuri alle 1500 W saa
(1,5 kW). Tämä tekee lieden käyttämisen kannettavalla aggregaatilla lähes
mahdottomaksi. Samoin myös vedenkeittimet, jotka on tyypillisesti mitoitettu
vähintää 10 A, ellei 16 A ryhmään. Vedenkeittimien tehot tyypillisesti siis
2300 W tai enemmän.

Entä millaista huoltoa tuollainen vehje mahtaisi vaatia pysyäkseen
toimintakunnossa talvipakkasillakin? Varmaan ainakin parin kuukauden
välein se on syytä käynnistää ja ajaa sen verran bensaa läpi, että bensa
tulee "vaihdettua" about kerran vuodessa. Onkohan noissa sähköstartilla
varustetuissa koneissa aina myös narukäynnistys varamenetelmänä?

Ensinnäkin jo pienkoneen haluat saada käyntiin talvipakkasilla, olisi sen
hyvä olla lämpimässä tai ainakin puolilämpimässä tilassa. Isot
varavoimakoneet joita voidaan kuormittaa 100% teholla esimerkiksi 1 min
käynnistyksestä ovat kokoajan käyntilämpöisiä. Hyvä pienkone lähtee -25 °C
pakkasista käyntiin, mutta rikkoutumisen vaara on ilmeinen jos kaikki osat
öljyt mukaan lukien on näin kylmiä.

Jos varavoimalaite on sellainen, että sen pitää lähteä käyntiin ja toimia
missä olosuhteissa vaan, niin se vaatii jatkuvaa säännöllistä huoltoa.
Todennäköisesti isoja varavoimakoneita (sairaalat, konesalit, vesilaitokset,
...) ajallisesti huolletaan enemmän kun niitä ajetaan. Isot järjestelmät
ajetaan joka kuukausi (puhutaan ns. kuukausikoekäytöstä).

Lisäksi jokatapauksessa kun kone on "varavoimakäytössä" ja varustettu
bensiinimoottorilla (kun nykybensa ei kestä säilytystä) on sitä ajettava
vain ja ainoastaan stabiloidulla pienkonepolttoaineella. Tästä syystä kun
kaikki varavoimakoneet on diesel moottorillisia... (tosin tähän on monta
muutakin syytä kuin pelkkä polttoaine).

Onkohan 3-vaihevirran "napaisuus" niin standardi juttu, että porakaivon
pumppu pyörii sitten varmasti oikeaan suuntaan ilman ylimääräistä
ristiinkytkentäkaapelia? Tarkoitan, että tuleeko vaiheet kiinalaiselta
aggregaatilta samassa järjestyksessä kuin Fortumilta?

Verkon pyörimissuunta on standardoitu asia. Sen toteamiseen löytyy monia
mittalaitteita tänä päivänä, yksinkertaisimmillaan se on jännitteenkoetin.
Vaihejärjestys tai ainakaan sen merkitseminen ei olekaan sitten enää niin
yksiselitteinen asia. Jos talosi on kytketty verkkoon joskus 70-luvulla tai
ennen, voi vaihejärjestys tai merkinnät olla lähes mitä sattuu. Mutta tämä
on helppo juttu - sähköasentajalta pitää(isi) löytyä mittarit millä tämä
tarksitetaan.

PS. Tänään ostin henkilöauton jatkeeksi 600 W invertterin siinä toivossa,
että sillä voisin syöttää vuorotellen jääkaappia tai pakastinta
(henkilöauto pihassa tyhjäkäynnillä).

Ei nissään nimessä suosittele näitä inverttereitä mihinkään
varavoimakäyttöön, ellei järjestelmän suunnittelija tiedä mitä tekee. Kyllä
tiedän useiden satojen kilowattien "inverrttereitä", eli konesalien
UPS-laitteistot, eli isoakin verkko voidaan kyörittää upsilla, mutta se
vaatii kokemusta suunnitella tällainen järjestelmä.

Lisäksi nykyjään usein on näiden halpojen ja fyysiseltä kooltaan
hämmästyttävien inverttereiden "wattilupaukset" ovat karanneet jotenkin
käsistä. Kauheasti kyllä luvataan, mutta invertteri sulaa jo käsiin
puolellakin luvatusta tehosta.

Ehdin vasta kokeilla tuota invertteriä olohuoneen 300 W himmennettävällä
halogeenilla, eikä se jaksanut edes sitä syöttää.

Tämä kuvastaa hyvin todellisuutta nykyjään...

-Asko

Loppukaneetiksi voisin vielä lisätä, että nämä pienet (alle 10 kVA)
3-vaiheiset kannettavat aggregaatit eivät kestä käytännössä minkäänlaista
vinokuormaa. Ongelmia alkaa tulla ja muodostumaan hyvinkin nopeasti.

mika

[Juhani Varemo]

.....

Asiaa joka kohta.




<juhani>

[Asko Ikävalko]

Post by mika
Verkon pyörimissuunta on standardoitu asia. Sen toteamiseen löytyy monia
mittalaitteita tänä päivänä, yksinkertaisimmillaan se on jännitteenkoetin.

Yleismittarilla ei taida onnistua tuon mittaaminen?

PS. Kiitokset muuten hyvästä ja ajatuksia herättävästi kirjoituksestasi.

-Asko

[mika]

Post by Asko Ikävalko
Yleismittarilla ei taida onnistua tuon mittaaminen?

Ei onnistu ei. Ei ole kukaan ainakaan kyennyt tätä minulle osoittamaan.

Tosin ei tämä ole kustannuskysymys. Tänä päivänä löytyy monia hyviä
kohtuuhintaisia (<< 100 eur)jännitteenkoettimia joissa on pyrimissuunnan
osoitin, ei tosin aivan niistä halvimmista (9,90 eur Piiilteema...).

Tosin eihän maallikon tällaista mittaria kannata ostaa, sillä
sähköasentajalta tällainen melko varmasti löytyy jos vain on alansa mies.

Tässä en nyt vain malta olla toteamatta, että eihän se asia nyt niin mene,
että marssitaan paikalliseen halpahalliin ja ostetaan sieltä sopivan
tuntuinen kona ja isketään kiinni talon keskukseen. Kyllä tässä on välissä
paljon muutakin ammattitaitoa vaativaa toimintaa.

mika

[Asko Ikävalko]

Post by mika
Tässä en nyt vain malta olla toteamatta, että eihän se asia nyt niin mene,
että marssitaan paikalliseen halpahalliin ja ostetaan sieltä sopivan
tuntuinen kona ja isketään kiinni talon keskukseen. Kyllä tässä on välissä
paljon muutakin ammattitaitoa vaativaa toimintaa.

Kuten todettu, mulla olisi talon keskuksessa valmiina töpseli
aggregaattisyöttöä varten ja "verkonvalintakytkinkin" jo löytyy. Ei siis
tarvi muuta kuin löytää se edullinen kone, joka tekee minulle
kolmivaihesähköä luotettavasti. Ja kytkeä sitten ristiin kaksi karvaa
siinä välikaapelissa, jos tarvis.

Tämä keskustelu on kyllä ollut mielenkiintoinen. En nyt vaan vieläkään
oikein osaa päättää, että ostanko halvan kiinalaisen vai kolme kertaa
kalliimman kiinalaisen. Vai ostaisinko kuitenkin sellaisen traktorin
perään kytkettävän +10 kW genun, kun traktoreitakin jo löytyis tallista
useampi.

-Asko

[Jukka Marin]

Post by Asko Ikävalko
Tämä keskustelu on kyllä ollut mielenkiintoinen. En nyt vaan vieläkään
oikein osaa päättää, että ostanko halvan kiinalaisen vai kolme kertaa
kalliimman kiinalaisen. Vai ostaisinko kuitenkin sellaisen traktorin
perään kytkettävän +10 kW genun, kun traktoreitakin jo löytyis tallista
useampi.

Eikös sinun tapauksessa olisi edullisinta hankkia traktorin perään ihan
oikea generaattori. Älä osta halpaa lelua, jolla ei oikeasti tee
mitään. Menee vaih rahat hukkaan.

Minulla ei traktoria ole, pitäisi ostaa ihan omalla moottorilla
varustettu vehje. Ei ole edes syötönvaihtokytkintä ja mittaus-
keskus on niin täynnä, ettei sinne varmaan mahdukaan. Toisaalta
keskuskin on ulkona eli paikka ei ole muutenkaan hyvä generaat-
torille..

(Viimeinen viikko newsseissä, loppuu kuulemma feedi ja ilmeisesti
funetkin aikoo lopettaa newssit?)

-jm

[Ari Saastamoinen]

Post by Jukka Marin
(Viimeinen viikko newsseissä, loppuu kuulemma feedi ja ilmeisesti
funetkin aikoo lopettaa newssit?)

Muistaakseni jossain sanottiin, että funet alkaa laskuttaa nyyssistä.

Eternal-septemberiin itse suiirryin pari vuotta sitten kun itse käyttämäni nyyssiserveri räjäytettiin.

[mika]

Post by Asko Ikävalko

Post by mika
Tässä en nyt vain malta olla toteamatta, että eihän se asia nyt niin mene,
että marssitaan paikalliseen halpahalliin ja ostetaan sieltä sopivan
tuntuinen kona ja isketään kiinni talon keskukseen. Kyllä tässä on välissä
paljon muutakin ammattitaitoa vaativaa toimintaa.

Kuten todettu, mulla olisi talon keskuksessa valmiina töpseli
aggregaattisyöttöä varten ja "verkonvalintakytkinkin" jo löytyy. Ei siis
tarvi muuta kuin löytää se edullinen kone, joka tekee minulle
kolmivaihesähköä luotettavasti. Ja kytkeä sitten ristiin kaksi karvaa
siinä välikaapelissa, jos tarvis.

Se että talon sähkökeskuksessa on verkonvaihtokytkin, ei edelleenkään
mahdollista (salli) sitä, että marssitaan kauppaan ja ostetaan jotain sekä
tökätään kojevastikkeeseen kiinni - lisäksi nautitaan kesästä. Kyllä tässä
tulee selvittää lähes kymmenen muuta (ammattitaitoa) kysyvää asiaa
generaattorin suojauksesta ja sen (turvallisista) toimintaedellytyksistä
verkossa.

Post by Asko Ikävalko
Tämä keskustelu on kyllä ollut mielenkiintoinen. En nyt vaan vieläkään
oikein osaa päättää, että ostanko halvan kiinalaisen vai kolme kertaa
kalliimman kiinalaisen. Vai ostaisinko kuitenkin sellaisen traktorin
perään kytkettävän +10 kW genun, kun traktoreitakin jo löytyis tallista
useampi.

Mikäli kyse on kokonaisen omakotitalon verkon syöttämisestä generaattorilla,
niin jos traktorit on jo muutenkin saatavilla, olen ehdottomasti sitä
mieltä, että traktorigeneraattori. Siinä yhdistetään monien järjestelmien
eri hyvät puolet yhteen. Lisäksi 10...20 kVA generaattori traktorin perässä
on sähköisesti huomattavasti tukevampaa tekoa ja jännitteetkin sitten melko
varmasti vakaampia kuin pieni polttomoottorilla sätkättävä Kiinan-ihme. Jo
pelkästään traktorin koneen pyörivät massat ja vaihteistojen hitausmomentit
antavat moninkertaisesti sen käynnistysvirran kuin pienet kannettavat
koneet. Tässä olisi sitten genua isältä-pojalle.

Toisaalta en jaksa ymmärtää miksi tässä sitten loppujen lopuksi on kuitenkin
kyse rahasta...

mika

[Asko Ikävalko]

Post by mika
Se että talon sähkökeskuksessa on verkonvaihtokytkin, ei edelleenkään
mahdollista (salli) sitä, että marssitaan kauppaan ja ostetaan jotain sekä
tökätään kojevastikkeeseen kiinni - lisäksi nautitaan kesästä. Kyllä tässä
tulee selvittää lähes kymmenen muuta (ammattitaitoa) kysyvää asiaa
generaattorin suojauksesta ja sen (turvallisista) toimintaedellytyksistä
verkossa.

Jaa...? Jos et kaikkia jaksa listata, niin kerro nyt vaikka kolme
tärkeintä huomioitavaa asiaa?

Post by mika
Lisäksi 10...20 kVA generaattori traktorin perässä
on sähköisesti huomattavasti tukevampaa tekoa ja jännitteetkin sitten melko
varmasti vakaampia kuin pieni polttomoottorilla sätkättävä Kiinan-ihme.

Täytynee ryhtyä selvittämään, paljonko noissa traktoreissa on
hevosvoimia. Paljonkohan niitä tarvittaisiin esim. 10 tai 15 kW
generaattorin pyörittämiseen? On tuossa tietysti sekin ongelma että
luultavasti silloin kun talvella tarvitaan varavoimaa, niin samaan
aikaan pitäisi tehdä lumitöitäkin sillä uusimmalla ja parhaiten
käynnistyvällä traktorilla. Mutta jos vähän vanhempi traktori kelpaisi
sähköä jauhamaan, niin sitä täytynee tuumailla.

-Asko

[Juhani Varemo]

Post by Asko Ikävalko

Post by mika
Se että talon sähkökeskuksessa on verkonvaihtokytkin, ei edelleenkään
mahdollista (salli) sitä, että marssitaan kauppaan ja ostetaan jotain
sekä tökätään kojevastikkeeseen kiinni - lisäksi nautitaan kesästä. Kyllä
tässä tulee selvittää lähes kymmenen muuta (ammattitaitoa) kysyvää asiaa
generaattorin suojauksesta ja sen (turvallisista) toimintaedellytyksistä
verkossa.

Jaa...? Jos et kaikkia jaksa listata, niin kerro nyt vaikka kolme
tärkeintä huomioitavaa asiaa?

No jos tarkkoja ollaan niin useimmat asiat löytyvät vaikka tuosta, ja
varsinkin kohdasta suojaukset:

http://www.stek.fi/
sahkon_kaytto_kotona/sahkoa_monessa_muodossa/fi_FI/sahkoa_aggregaatista/

Osa tuossa luetelluista vaatimuksista voi täyttyä generaattorissa itsessään
olevan suojalaiteryhmän ominaisuuksista. Leluimmissa generaattoreissa ei
paljoa noita löydy.

Post by Asko Ikävalko

Post by mika
Lisäksi 10...20 kVA generaattori traktorin perässä
on sähköisesti huomattavasti tukevampaa tekoa ja jännitteetkin sitten
melko varmasti vakaampia kuin pieni polttomoottorilla sätkättävä
Kiinan-ihme.

Täytynee ryhtyä selvittämään, paljonko noissa traktoreissa on
hevosvoimia. Paljonkohan niitä tarvittaisiin esim. 10 tai 15 kW
generaattorin pyörittämiseen? On tuossa tietysti sekin ongelma että
luultavasti silloin kun talvella tarvitaan varavoimaa, niin samaan
aikaan pitäisi tehdä lumitöitäkin sillä uusimmalla ja parhaiten
käynnistyvällä traktorilla. Mutta jos vähän vanhempi traktori kelpaisi
sähköä jauhamaan, niin sitä täytynee tuumailla.

Tehoa tarvitaan otettu sähköteho+generaattorin häviöt+traktorin
voimansiirron häviöt+ sopiva varmuuslisä (30%). Jos traktorin teho on
ilmoitettu tappitehona, siis ulosottoakselilta, voi ne voimansiirron häviöt
jättää laskuista pois.

Sanoisin että 50 kW moottoriteholtaan oleva kone jaksaa pyörittää kivutta 20
kW:n generaattoria. Tässäkin ylimitoitus on hyve mikäli mahdollista, isolla
koneella voi olla mahdollista pyörittää kevyesti esim ns. säästövoimanotolla
jolloin moottoria ei tarvitse turhaan huudattaa oikean kierrosluvun
saamiseksi ulosottoon. Isolla koneella tarkoitan tässä luokkaa >100 kW.
Vanhoista mökkitraktoreista ei välttämättä monia ulosottonopeuksia löydy,
poislukien ainakin Zetorit joissa voi käyttää koko vaihdelaatikkoa myös
ulosoton nopeuden valintaan.


<juhani>

[Asko Ikävalko]

Post by Juhani Varemo
No jos tarkkoja ollaan niin useimmat asiat löytyvät vaikka tuosta, ja
http://www.stek.fi/
sahkon_kaytto_kotona/sahkoa_monessa_muodossa/fi_FI/sahkoa_aggregaatista/

OK, olihan tuolla ihan mielenkiintoista luettavaa. Kuitenkin kun
kyseessä on vuonna 2012 valmistunut ok-talo, niin maadoitukset ja
vikavirtasuojat on kyllä kunnossa.

Ainoa asia joka jäi mietityttämään on generaattorin kyky tuottaa
riittävä oikosulkuvirta sulakkeiden laukaisemiseen. Tämän ongelman voi
tuon ohjeen mukaan kiertää generaattoriin asennettavalla
alijännitesuojalla, joten kyllä kai tuollainen suoja luulisi useimmissa
generaattoreissa olevan vakiona?

Post by Juhani Varemo
Tehoa tarvitaan otettu sähköteho+generaattorin häviöt+traktorin
voimansiirron häviöt+ sopiva varmuuslisä (30%). Jos traktorin teho on
ilmoitettu tappitehona, siis ulosottoakselilta, voi ne voimansiirron häviöt
jättää laskuista pois.

Tuolla laittamassasi linkissä oli ihan hyvä nyrkkisääntö: 20 kVA
generaattori vaatii 40 hp moottorin.


-Asko

[Sami Setälä]

Täytynee ryhtyä selvittämään, paljonko noissa traktoreissa on hevosvoimia.
Paljonkohan niitä tarvittaisiin esim. 10 tai 15 kW generaattorin
pyörittämiseen?

Käsittääkseni perinteisen moottorikäyttöisen generaattorin hyötysuhde on
varsin korkea kun mitataan akselille "syötetyn" tehon muuttumista
sähkötehoksi. Pikagoogletus nosti esiin väitteitä jopa noin 90%
hyötysuhteesta, jolloin tarvittava teho olisi 11,1kW tai 16,7kW. Käytännössä
tilanne ei varmaan ole ihan noin optimaalinen, mutta vaikka hyötysuhde olisi
vain 50%, niin silti puhuttaisiin vain 20kW tai 30kW moottoritehoista, eli
27hv tai 40hv. Jälkimmäinen toki voi olla jo hiukan tiukassa jos traktori on
kovin pieni ja lähentelee iältään 50 vuotta.

Jos tuo iso maksimiteho tulee vain siitä, että saa "isoja" 1-2kW
sähkömoottoreita yleensäkään käynnistymään, niin silloin traktorin teho
lienee aika toissijainen asia, koska käynnistysvirtapiikit ovat kovin
lyhyitä. Traktorin tehon riittävyydestä olisin huolissani ehkä sitten, jos
päällä on lämminvesivaraaja, 6kW saunankiuas, keittolevy ja muutama muukin
iso kuluttaja.

-Sami-