Discussion:
Jännitelähde vs Virtalähde
(too old to reply)
loquak
2003-09-04 18:32:10 UTC
Permalink
En edelleenkään tajua koko virtalähteen käsitettä. Patterit, akut, yms. on
kaikki jännitelähteitä, eli kun ne kytketään piiriin niin virtaahaan siellä
yleensä kulkee. Mutta mitä ihmettä virtalähteellä sitten meinataan, sillä
virtaahan se jännitelähdekin pukkaa :P Nyt olisi rautalangasta vääntö
paikallaan, ja mielellään vielä esimerkein höystettynä. Kiitooos :)
Ari Laitinen
2003-09-04 19:27:57 UTC
Permalink
Post by loquak
En edelleenkään tajua koko virtalähteen käsitettä. Patterit, akut, yms. on
kaikki jännitelähteitä, eli kun ne kytketään piiriin niin virtaahaan siellä
yleensä kulkee. Mutta mitä ihmettä virtalähteellä sitten meinataan, sillä
virtaahan se jännitelähdekin pukkaa :P Nyt olisi rautalangasta vääntö
paikallaan, ja mielellään vielä esimerkein höystettynä. Kiitooos :)
Kummastakin lähtee jännitettä ja virtaa.

Jännitelähteessä on jännite vakio esim. 12V

Virtalähteessä on virta vakio esim. 100A

Nämä yleensä täsmennetään laittamalla eteen etuliite "vakio" eli
vakiovirtalähde.

Jos sana vakio puuttuu niin kyse on näiden kahden välimuodosta jossa sekä
jännite että virta vaihtelee kuormituksen mukaan.
Markku L
2003-09-04 19:37:11 UTC
Permalink
Post by Ari Laitinen
Post by loquak
En edelleenkään tajua koko virtalähteen käsitettä. Patterit, akut,
yms. on kaikki jännitelähteitä, eli kun ne kytketään piiriin niin
virtaahaan siellä yleensä kulkee. Mutta mitä ihmettä virtalähteellä
sitten meinataan, sillä virtaahan se jännitelähdekin pukkaa :P Nyt
olisi rautalangasta vääntö paikallaan, ja mielellään vielä
esimerkein höystettynä. Kiitooos :)
Kummastakin lähtee jännitettä ja virtaa.
Jännitelähteessä on jännite vakio esim. 12V
Virtalähteessä on virta vakio esim. 100A
Nämä yleensä täsmennetään laittamalla eteen etuliite "vakio" eli
vakiovirtalähde.
Jos sana vakio puuttuu niin kyse on näiden kahden välimuodosta jossa
sekä jännite että virta vaihtelee kuormituksen mukaan.
Mitä tekee virtalähteellä? Mihin sitä virtaa työnnetään? Vai toimiiko se
niin, että jännete nostetaan niin korkeaksi, että laitteeseen, jossa on
resistanssi R todella menee tuo vakio virta? Ja siten tehon kulutus on UI.

En nyt ainakaan heti keksi laitetta, joka tuollaista vaatisi. Myöskin moisen
virtalähteen toteutus on varmasti mielenkiintoinen.

Itse ainakin ymmärtäisin, että puhutaan samasta laitteesta, jos puhutaan
jännite-, virta- ja teholähteestä. Eli jännite olisi sitten vakio ja
laitteella on joku viranantokyky, joka samalla määrää tehonantokyvyn.

Mutta voin toki olla väärässäkin.
unknown
2003-09-04 19:45:36 UTC
Permalink
Post by Markku L
Post by Ari Laitinen
Post by loquak
En edelleenkään tajua koko virtalähteen käsitettä. Patterit, akut,
yms. on kaikki jännitelähteitä, eli kun ne kytketään piiriin niin
virtaahaan siellä yleensä kulkee. Mutta mitä ihmettä virtalähteellä
sitten meinataan, sillä virtaahan se jännitelähdekin pukkaa :P Nyt
olisi rautalangasta vääntö paikallaan, ja mielellään vielä
esimerkein höystettynä. Kiitooos :)
Kummastakin lähtee jännitettä ja virtaa.
Jännitelähteessä on jännite vakio esim. 12V
Virtalähteessä on virta vakio esim. 100A
Nämä yleensä täsmennetään laittamalla eteen etuliite "vakio" eli
vakiovirtalähde.
Jos sana vakio puuttuu niin kyse on näiden kahden välimuodosta jossa
sekä jännite että virta vaihtelee kuormituksen mukaan.
Mitä tekee virtalähteellä? Mihin sitä virtaa työnnetään? Vai toimiiko se
niin, että jännete nostetaan niin korkeaksi, että laitteeseen, jossa on
resistanssi R todella menee tuo vakio virta? Ja siten tehon kulutus on UI.
En nyt ainakaan heti keksi laitetta, joka tuollaista vaatisi. Myöskin moisen
virtalähteen toteutus on varmasti mielenkiintoinen.
Itse ainakin ymmärtäisin, että puhutaan samasta laitteesta, jos puhutaan
jännite-, virta- ja teholähteestä. Eli jännite olisi sitten vakio ja
laitteella on joku viranantokyky, joka samalla määrää tehonantokyvyn.
Mutta voin toki olla väärässäkin.
Juu, niin minäkin ymmärrän asian ja voin olla myös väärässä. Koulussakin
yritin asiaa kysellä taannoin virtapiirien kurssilla, mutta en saanut oikein
kunnon vastausta tai sitten en vain muista. Ymmärtääkseni jännitelähteestä
saa virtalähteen laittamalla virran rajoitus haluttuun virtaan ja
kääntämällä jännitteen tappiin. Ja jossain tulee sitten
jännite/virta/teholähteen raja vastaan.

Jarmo
Juha-Pekka Varjonen
2003-09-05 09:58:04 UTC
Permalink
Virtalähteestä puhutaan silloin, kun halutaan korostaa kyseessä
olevan
tehokas jännitelähde.
Tuollaisesta en ole kuullutkaan. Mistä tuon tiedon kuulit/luit?
Tuon kuulin Forssan aikuiskoulutuskeskuksessa opettajalta. Itse en
sitä kysynyt, mutta kuulin läheltä kun toinen oppilas sitä kysyi.
Toisaalta nyt se opettaja on jo jättänyt työnsä opettajana.

: Juha-Pekka


---
Outgoing mail is certified Virus Free.
Checked by AVG anti-virus system (http://www.grisoft.com).
Version: 6.0.512 / Virus Database: 309 - Release Date: 19.8.2003
Paul Keinanen
2003-09-04 20:23:25 UTC
Permalink
On Thu, 04 Sep 2003 19:37:11 GMT, "Markku L"
Post by Markku L
Mitä tekee virtalähteellä? Mihin sitä virtaa työnnetään? Vai toimiiko se
niin, että jännete nostetaan niin korkeaksi, että laitteeseen, jossa on
resistanssi R todella menee tuo vakio virta? Ja siten tehon kulutus on UI.
Vakiovirtalähteessä sama virta ajetaan kuormaan riippumatta siitä,
mikä kuorman resistanssi on. Jos kuorman resistanssi kasvaa,
jännitettä pitää tietysti nostaa, jotta säädetty virta saataisiin
kulkemaan kuorman lävitse. Tietenkin jossain vaiheessa tämä
jännitealue loppuu kesken, jolloin laite useimmiten toimii
vakiojännitelähteenä.
Post by Markku L
En nyt ainakaan heti keksi laitetta, joka tuollaista vaatisi. Myöskin moisen
virtalähteen toteutus on varmasti mielenkiintoinen.
Vanhemmassa tietoliikenteessä (Telex, Teletype) ja teollisissa
mittauksissa käytetään usein 20 mA virtasilmukkaa, joka on varsin
häiriösietoinen eikä ole riippuvainen kaapelin resistanssista. Jos
kuorma on oikosulussa, kuorman lävitse kulkee edelleen 20mA virta,
vaikka sen ylitse vaikuttavajännite on 0 V. Jos kuormana on 500 ohmin
vastus, sen lävitse kulkee edelleen 20mA virta, mutta jännite
vastuksen navoissa on 10 V. Yleensä tällaiset piirit ajetaan
turvallisuussyistä 24 V jännitteestä, joten kun kuorman resitanssi on
on luokkaa 12000 ohmia, ei jännite voi enää nousta, vaikka
resistanssia kasvatettaisiin, vaan jännite asettuu vajaan 24V tasolle
ja resistanssin edelleen kasvaessa, virta alkaa putoamaan kohtii
nollaa kun kuorma poistetaan kokonaan.
Post by Markku L
Itse ainakin ymmärtäisin, että puhutaan samasta laitteesta, jos puhutaan
jännite-, virta- ja teholähteestä. Eli jännite olisi sitten vakio ja
laitteella on joku viranantokyky, joka samalla määrää tehonantokyvyn.
Vakiojännitelähde antaa nimellisen jännitteensä (esim. 12 V) kun
jännitelähteellä ei ole kuormaa (I=0), se antaa edelleen saman 12 V
jännitteen, vaikka resistanssia pienennetään, jolloin virta kasvaa.
Kun kuormaresistanssia pienennetään edelleen, tulee virtarajoitus
vastaan (esim. 1 A), jolloin jännite alkaa nopesti pudota, mutta virta
pysyy 1 A suuruisena, vaikka kuormaoikosuljettaisiin.
Ylikuormitusalueella toimitaan siis 1 A vakiovirtageneraattorina.

Vakiojännitelähteen toiminta on siis peilikuva vakiovirtalähteen
toiminnasta.

Paul
Ari Laitinen
2003-09-04 22:17:29 UTC
Permalink
Post by Markku L
Mitä tekee virtalähteellä? Mihin sitä virtaa työnnetään? Vai toimiiko se
niin, että jännete nostetaan niin korkeaksi, että laitteeseen, jossa on
resistanssi R todella menee tuo vakio virta? Ja siten tehon kulutus on UI.
En nyt ainakaan heti keksi laitetta, joka tuollaista vaatisi. Myöskin moisen
virtalähteen toteutus on varmasti mielenkiintoinen.
Ledi vaatii sellaisen.
Post by Markku L
Itse ainakin ymmärtäisin, että puhutaan samasta laitteesta, jos puhutaan
jännite-, virta- ja teholähteestä. Eli jännite olisi sitten vakio ja
laitteella on joku viranantokyky, joka samalla määrää tehonantokyvyn.
Vakioteholähde syöttää kuormaa tietysti vakiotehoa niin että jännite ja
virta muuttuu mutta niiden tulo on vakio.
Heikki Kaskelma
2003-09-06 22:32:55 UTC
Permalink
Lisäisin vielä, että jännitelähteessä ajatellaan olevan
ideaalinen vakiojännitelähde U, jonka kanssa sarjassa on
sisäinen vastus R. Sisäinen vastus aiheuttaa sen, että
jännitelähteen antaman virran kasvaessa sen ulostulojännite
laskee. Jos sisäinen vastus on riittävän pieni, on jännitteen
lasku vähäinen. Periaatteessa jännitelähteen antama
maksimivirta (oikosulkuvirta) on U/R, mutta käytännössä
virta on usein rajoitettu niin että maksimivirta jää
pienemmäksi kuin U/R. Sisäinen vastus ei useinkaan ole
todellinen olemassa oleva vastus, vaan se on vahvistimilla
ja takaisinkytkennällä luotu "virtuaalinen" pieni vastus.
Hyvällä jännitelähteellä on pieni sisäinen vastus.
Jos sisäinen vastus on suuri, on kyseessä pikemminkin
virtalähde.

Lisäisin vielä, että virtalähteessä ajatellaan olevan
ideaalinen vakiovirtalähde I, jonka kanssa rinnan on
sisäinen vastus R. Sisäinen vastus aiheuttaa sen, että
virtalähteen antaman jännitteen kasvaessa sen ulostulovirta
laskee. Jos sisäinen vastus on riittävän suuri, on virran
lasku vähäinen. Periaatteessa virtalähteen antama
maksimijännite (avoin jännite) on I*R, mutta käytännössä
jännite on usein rajoitettu niin että maksimijännite jää
pienemmäksi kuin I*R. Sisäinen vastus ei useinkaan ole
todellinen olemassa oleva vastus, vaan se on vahvistimilla
ja takaisinkytkennällä luotu "virtuaalinen" suuri vastus.
Hyvällä virtalähteellä on suuri sisäinen vastus.
Jos sisäinen vastus on pieni, on kyseessä pikemminkin
jännitelähde.


Heikki Kaskelma
Ari Laitinen
2003-09-07 09:58:37 UTC
Permalink
Post by Heikki Kaskelma
Sisäinen vastus ei useinkaan ole
todellinen olemassa oleva vastus, vaan se on vahvistimilla
ja takaisinkytkennällä luotu "virtuaalinen" pieni vastus.
Hyvällä jännitelähteellä on pieni sisäinen vastus.
Jos sisäinen vastus on suuri, on kyseessä pikemminkin
virtalähde.
Nelipistemittauksella ja taitavalla säädöllä voidaan kuitenkin tehdä
jännitelähde, jossa ei ole lainkaan sisäistä resistiivistä vastusta vaan se
on kompensoitu pois. Hyvä jännitelähde onkin AC kytkennän kannalta
oikosulku.

Loading...