Discussion:
Hehkulampuista.
(too old to reply)
Frank Järjetön
2013-01-01 14:41:08 UTC
Permalink
Mukavat päättäjät kun noi ovat suuressa viisaudessa ja lobbareiden
pilluina kieltäneet, niin oikeasti; Säästääkö noi yhtään oikeasti
energiaa? Ja nyt en puhu valmistukseen käytetystä energiasta, koska
sehän on jo yli sen energiamäärän, jonka hehku käyttää elinkaarenaan.

Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku (joo,kyllä,luultavasti)?

Insinöörit vastatkoon, diplomilla varustetut menkää puhumaan kieliä
jonnekkin mukavan kauppakumppanin kanssa jotta saatte lobattua paskaa
suomeen.

Kai tää tähän elektroniikka ryhmään kuuluu kun kuitenkin
"säästö"lamppu on sitä.

Kiitos.

Ja kiitos sille joka nämä varkaat pysäyttää.
--
-Tämän kirjoituksen kaikenlainen lainaaminen on kielletty, etenkin
turunsanomiin. Tekopyhyys on synneistä pahimpia.
Frank Järjetön
2013-01-01 14:46:13 UTC
Permalink
Pari typpoa, mutta eiköhän tosta selkeeksi tullut mitä kirjoitten pohdin.
Rami
2013-01-01 16:32:28 UTC
Permalink
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku (joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.

Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset. Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.

Rami
John Smith
2013-01-01 17:02:12 UTC
Permalink
Post by Rami
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku (joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Post by Rami
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Rami
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
--
Minä *en* ole piiperö.
Kristian Ukkonen
2013-01-01 17:27:23 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by Rami
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku (joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
Jos hehkulamppukuorma talossa on vaikka 600W (10kpl 60W lamppuja),
ja vastaava olisi energiansäästölamppuina 150W, on tuo erotus 450W
tuotettavissa halvemmalla vaikka ilmalämpöpumpulla. Miksi? No
siksi, että hyvissä olosuhteissa se ILP voi käyttää keskimäärin
vaikka 150W sähköä tuon 450W tuottamiseen.. Puulämmitys voi olla
vieläkin edullisempi.

Eli sen lämpöosuuden voi tuottaa halvemmalla, jos on tarjolla jotain
suoraa sähköä halvempaa lämmitysmuotoa.. Jos vaihtoehtona on suora
sähkölämmitys, niin sitten hehkulamppujen korvaamisesta ei ole hyötyä.
John Smith
2013-01-01 17:52:23 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Rami
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku (joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
Jos hehkulamppukuorma talossa on vaikka 600W (10kpl 60W lamppuja),
ja vastaava olisi energiansäästölamppuina 150W, on tuo erotus 450W
tuotettavissa halvemmalla vaikka ilmalämpöpumpulla. Miksi? No
siksi, että hyvissä olosuhteissa se ILP voi käyttää keskimäärin
vaikka 150W sähköä tuon 450W tuottamiseen.. Puulämmitys voi olla
vieläkin edullisempi.
Eli sen lämpöosuuden voi tuottaa halvemmalla, jos on tarjolla jotain
suoraa sähköä halvempaa lämmitysmuotoa.. Jos vaihtoehtona on suora
sähkölämmitys, niin sitten hehkulamppujen korvaamisesta ei ole hyötyä.
Sinä et nyt vastaa edelliseen viestiin.
"Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny."
--
Minä *en* ole piiperö.
Kristian Ukkonen
2013-01-01 19:45:12 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Rami
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku (joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
Jos hehkulamppukuorma talossa on vaikka 600W (10kpl 60W lamppuja),
ja vastaava olisi energiansäästölamppuina 150W, on tuo erotus 450W
tuotettavissa halvemmalla vaikka ilmalämpöpumpulla. Miksi? No
siksi, että hyvissä olosuhteissa se ILP voi käyttää keskimäärin
vaikka 150W sähköä tuon 450W tuottamiseen.. Puulämmitys voi olla
vieläkin edullisempi.
Eli sen lämpöosuuden voi tuottaa halvemmalla, jos on tarjolla jotain
suoraa sähköä halvempaa lämmitysmuotoa.. Jos vaihtoehtona on suora
sähkölämmitys, niin sitten hehkulamppujen korvaamisesta ei ole hyötyä.
Sinä et nyt vastaa edelliseen viestiin.
"Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny."
Mielestäni vastaan.

Alkuperäinen teksti:
"Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset. Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny. "

Hehkulamppuja ei kannata käyttää lämmittämiseen, jos euroa/kWh
jokin muu lämmitysmuoto on halvempi. Mutta jos käytetään suoraan sähköä
tai hehkulamppua, on energiansäästölamppuihin käytetty kalliimpi
hankintahinta vain tappiota. Tämän ymmärsin olevan alkuperäisen
kirjoituksen pointti. Säästö hehkulampuista tulee halvoista lampuista,
kun on suorasähkölämmitys muutenkin.

Jos taas viittaat tuohon termostaatti-ideaan, niin hehkulamppujen
tuottama osuus on silti tuotettu suorasähkölämmityksellä, mikä on
kalliimpaa, kuin jos se olisi tuotettu vaikka ILPillä.. ILP vähentää
tietysti lämmitystehoaan tuon hehkulamppu-lämmityksen verran, jolloin
sen ILPin halvemman lämmityksen sijaan tuotetaan hehkulampun
kalliimmalla suorasähkölämmityksellä.
John Smith
2013-01-02 13:36:24 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Frank Järjetön
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku
(joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse
lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
Jos hehkulamppukuorma talossa on vaikka 600W (10kpl 60W lamppuja),
ja vastaava olisi energiansäästölamppuina 150W, on tuo erotus 450W
tuotettavissa halvemmalla vaikka ilmalämpöpumpulla. Miksi? No
siksi, että hyvissä olosuhteissa se ILP voi käyttää keskimäärin
vaikka 150W sähköä tuon 450W tuottamiseen.. Puulämmitys voi olla
vieläkin edullisempi.
Eli sen lämpöosuuden voi tuottaa halvemmalla, jos on tarjolla jotain
suoraa sähköä halvempaa lämmitysmuotoa.. Jos vaihtoehtona on suora
sähkölämmitys, niin sitten hehkulamppujen korvaamisesta ei ole hyötyä.
Sinä et nyt vastaa edelliseen viestiin.
"Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny."
Mielestäni vastaan.
"Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset. Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny. "
Hehkulamppuja ei kannata käyttää lämmittämiseen, jos euroa/kWh
jokin muu lämmitysmuoto on halvempi. Mutta jos käytetään suoraan sähköä
tai hehkulamppua, on energiansäästölamppuihin käytetty kalliimpi
hankintahinta vain tappiota. Tämän ymmärsin olevan alkuperäisen
kirjoituksen pointti. Säästö hehkulampuista tulee halvoista lampuista,
kun on suorasähkölämmitys muutenkin.
Jos taas viittaat tuohon termostaatti-ideaan, niin hehkulamppujen
tuottama osuus on silti tuotettu suorasähkölämmityksellä, mikä on
kalliimpaa, kuin jos se olisi tuotettu vaikka ILPillä.. ILP vähentää
tietysti lämmitystehoaan tuon hehkulamppu-lämmityksen verran, jolloin
sen ILPin halvemman lämmityksen sijaan tuotetaan hehkulampun
kalliimmalla suorasähkölämmityksellä.
Otetaan esimerkki:
10 kWh hehkulampusta tai polttoöljystä (=1l).
Jos öljy maksaa 1,1 eukkaa/10 kWh ja sähkö 1,3 eukkaa/10kWh,
niin tuon 10 kWh:n valaisun aikana ollaan kulutettu 1,3 eukkaa ja öljyä
olisi säästynyt 1 l, eli valaisu tuli maksamaan 20 senttiä.
10 kWh valaisua:
1*60W : 167 vuorokautta koko ajan päällä.
5*60W : 33 vuorokautta koko ajan päällä.

Jos talossa olisi suorasähkölämmitys, valaisu olisi täysin ilmaista.

Ja molemmissa tapauksissa valaisu maksoi 20 senttiä, eli ei käytännössä
yhtään mitään.
Säästäminen ei ole minkään valaisimen tarkoitus, vaan valaiseminen.
--
Minä *en* ole piiperö.
John Smith
2013-01-02 15:05:39 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Frank Järjetön
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku
(joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse
lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
Jos hehkulamppukuorma talossa on vaikka 600W (10kpl 60W lamppuja),
ja vastaava olisi energiansäästölamppuina 150W, on tuo erotus 450W
tuotettavissa halvemmalla vaikka ilmalämpöpumpulla. Miksi? No
siksi, että hyvissä olosuhteissa se ILP voi käyttää keskimäärin
vaikka 150W sähköä tuon 450W tuottamiseen.. Puulämmitys voi olla
vieläkin edullisempi.
Eli sen lämpöosuuden voi tuottaa halvemmalla, jos on tarjolla jotain
suoraa sähköä halvempaa lämmitysmuotoa.. Jos vaihtoehtona on suora
sähkölämmitys, niin sitten hehkulamppujen korvaamisesta ei ole hyötyä.
Sinä et nyt vastaa edelliseen viestiin.
"Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny."
Mielestäni vastaan.
"Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset. Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny. "
Hehkulamppuja ei kannata käyttää lämmittämiseen, jos euroa/kWh
jokin muu lämmitysmuoto on halvempi. Mutta jos käytetään suoraan sähköä
tai hehkulamppua, on energiansäästölamppuihin käytetty kalliimpi
hankintahinta vain tappiota. Tämän ymmärsin olevan alkuperäisen
kirjoituksen pointti. Säästö hehkulampuista tulee halvoista lampuista,
kun on suorasähkölämmitys muutenkin.
Jos taas viittaat tuohon termostaatti-ideaan, niin hehkulamppujen
tuottama osuus on silti tuotettu suorasähkölämmityksellä, mikä on
kalliimpaa, kuin jos se olisi tuotettu vaikka ILPillä.. ILP vähentää
tietysti lämmitystehoaan tuon hehkulamppu-lämmityksen verran, jolloin
sen ILPin halvemman lämmityksen sijaan tuotetaan hehkulampun
kalliimmalla suorasähkölämmityksellä.
Otetaan esimerkki:
10 kWh hehkulampusta tai polttoöljystä (=1l).
Jos öljy maksaa 1,1 eukkaa/10 kWh ja sähkö 1,3 eukkaa/10kWh,
niin tuon 10 kWh:n valaisun aikana ollaan kulutettu 1,3 eukkaa ja öljyä
olisi säästynyt 1 l, eli valaisu tuli maksamaan 20 senttiä.
10 kWh valaisua:
1*60W : 167 vuorokautta koko ajan päällä.
5*60W : 33 vuorokautta koko ajan päällä.

Jos talossa on suorasähkölämmitys, valaisu on täysin ilmaista ja
minkäänlaisia lisäkuluja ei synny, paitsi tietysti lampunvaihdot.

Öljylämmitystapauksessa valaisu maksoi 20 senttiä, eli ei käytännössä
yhtään mitään.
Säästäminen ei ole minkään valaisimen tarkoitus, vaan valaiseminen.
--
Minä *en* ole piiperö.
Kristian Ukkonen
2013-01-03 16:18:19 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Frank Järjetön
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku
(joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse
lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
Jos hehkulamppukuorma talossa on vaikka 600W (10kpl 60W lamppuja),
ja vastaava olisi energiansäästölamppuina 150W, on tuo erotus 450W
tuotettavissa halvemmalla vaikka ilmalämpöpumpulla. Miksi? No
siksi, että hyvissä olosuhteissa se ILP voi käyttää keskimäärin
vaikka 150W sähköä tuon 450W tuottamiseen.. Puulämmitys voi olla
vieläkin edullisempi.
Eli sen lämpöosuuden voi tuottaa halvemmalla, jos on tarjolla jotain
suoraa sähköä halvempaa lämmitysmuotoa.. Jos vaihtoehtona on suora
sähkölämmitys, niin sitten hehkulamppujen korvaamisesta ei ole hyötyä.
Sinä et nyt vastaa edelliseen viestiin.
"Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny."
Mielestäni vastaan.
"Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset. Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny. "
Hehkulamppuja ei kannata käyttää lämmittämiseen, jos euroa/kWh
jokin muu lämmitysmuoto on halvempi. Mutta jos käytetään suoraan sähköä
tai hehkulamppua, on energiansäästölamppuihin käytetty kalliimpi
hankintahinta vain tappiota. Tämän ymmärsin olevan alkuperäisen
kirjoituksen pointti. Säästö hehkulampuista tulee halvoista lampuista,
kun on suorasähkölämmitys muutenkin.
Jos taas viittaat tuohon termostaatti-ideaan, niin hehkulamppujen
tuottama osuus on silti tuotettu suorasähkölämmityksellä, mikä on
kalliimpaa, kuin jos se olisi tuotettu vaikka ILPillä.. ILP vähentää
tietysti lämmitystehoaan tuon hehkulamppu-lämmityksen verran, jolloin
sen ILPin halvemman lämmityksen sijaan tuotetaan hehkulampun
kalliimmalla suorasähkölämmityksellä.
10 kWh hehkulampusta tai polttoöljystä (=1l).
Jos öljy maksaa 1,1 eukkaa/10 kWh ja sähkö 1,3 eukkaa/10kWh,
niin tuon 10 kWh:n valaisun aikana ollaan kulutettu 1,3 eukkaa ja öljyä
olisi säästynyt 1 l, eli valaisu tuli maksamaan 20 senttiä.
1*60W : 167 vuorokautta koko ajan päällä.
5*60W : 33 vuorokautta koko ajan päällä.
Jos talossa on suorasähkölämmitys, valaisu on täysin ilmaista ja
minkäänlaisia lisäkuluja ei synny, paitsi tietysti lampunvaihdot.
Öljylämmitystapauksessa valaisu maksoi 20 senttiä, eli ei käytännössä
yhtään mitään.
Säästäminen ei ole minkään valaisimen tarkoitus, vaan valaiseminen.
Eihän yllä ollut kyse JÄRKEVYYDESTÄ vaan siitä siitä, mikä
on edullisempaa ("säästää"), vaikka vain sentin vuodessa. Hyvä,
että itsekin päädyit siihen, että halvemmalla energianlähteellä
lämmittäminen maksaa vähemmän. :)
John Smith
2013-01-03 16:46:49 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Frank Järjetön
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku
(joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
Jos hehkulamppukuorma talossa on vaikka 600W (10kpl 60W lamppuja),
ja vastaava olisi energiansäästölamppuina 150W, on tuo erotus 450W
tuotettavissa halvemmalla vaikka ilmalämpöpumpulla. Miksi? No
siksi, että hyvissä olosuhteissa se ILP voi käyttää keskimäärin
vaikka 150W sähköä tuon 450W tuottamiseen.. Puulämmitys voi olla
vieläkin edullisempi.
Eli sen lämpöosuuden voi tuottaa halvemmalla, jos on tarjolla jotain
suoraa sähköä halvempaa lämmitysmuotoa.. Jos vaihtoehtona on suora
sähkölämmitys, niin sitten hehkulamppujen korvaamisesta ei ole hyötyä.
Sinä et nyt vastaa edelliseen viestiin.
"Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny."
Mielestäni vastaan.
"Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset. Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny. "
Hehkulamppuja ei kannata käyttää lämmittämiseen, jos euroa/kWh
jokin muu lämmitysmuoto on halvempi. Mutta jos käytetään suoraan sähköä
tai hehkulamppua, on energiansäästölamppuihin käytetty kalliimpi
hankintahinta vain tappiota. Tämän ymmärsin olevan alkuperäisen
kirjoituksen pointti. Säästö hehkulampuista tulee halvoista lampuista,
kun on suorasähkölämmitys muutenkin.
Jos taas viittaat tuohon termostaatti-ideaan, niin hehkulamppujen
tuottama osuus on silti tuotettu suorasähkölämmityksellä, mikä on
kalliimpaa, kuin jos se olisi tuotettu vaikka ILPillä.. ILP vähentää
tietysti lämmitystehoaan tuon hehkulamppu-lämmityksen verran, jolloin
sen ILPin halvemman lämmityksen sijaan tuotetaan hehkulampun
kalliimmalla suorasähkölämmityksellä.
10 kWh hehkulampusta tai polttoöljystä (=1l).
Jos öljy maksaa 1,1 eukkaa/10 kWh ja sähkö 1,3 eukkaa/10kWh,
niin tuon 10 kWh:n valaisun aikana ollaan kulutettu 1,3 eukkaa ja öljyä
olisi säästynyt 1 l, eli valaisu tuli maksamaan 20 senttiä.
1*60W : 167 vuorokautta koko ajan päällä.
5*60W : 33 vuorokautta koko ajan päällä.
Jos talossa on suorasähkölämmitys, valaisu on täysin ilmaista ja
minkäänlaisia lisäkuluja ei synny, paitsi tietysti lampunvaihdot.
Öljylämmitystapauksessa valaisu maksoi 20 senttiä, eli ei käytännössä
yhtään mitään.
Säästäminen ei ole minkään valaisimen tarkoitus, vaan valaiseminen.
Eihän yllä ollut kyse JÄRKEVYYDESTÄ vaan siitä siitä, mikä
on edullisempaa ("säästää"), vaikka vain sentin vuodessa. Hyvä,
että itsekin päädyit siihen, että halvemmalla energianlähteellä
lämmittäminen maksaa vähemmän. :)
Ja sen muutaman sentin takia ne piti kieltää ja tuoda ongelmajätteet
tilalle.
--
Minä *en* ole piiperö.
Nospam
2013-01-04 17:26:27 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Frank Järjetön
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku
(joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora
sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
Jos hehkulamppukuorma talossa on vaikka 600W (10kpl 60W lamppuja),
ja vastaava olisi energiansäästölamppuina 150W, on tuo erotus 450W
tuotettavissa halvemmalla vaikka ilmalämpöpumpulla. Miksi? No
siksi, että hyvissä olosuhteissa se ILP voi käyttää keskimäärin
vaikka 150W sähköä tuon 450W tuottamiseen.. Puulämmitys voi olla
vieläkin edullisempi.
Eli sen lämpöosuuden voi tuottaa halvemmalla, jos on tarjolla jotain
suoraa sähköä halvempaa lämmitysmuotoa.. Jos vaihtoehtona on suora
sähkölämmitys, niin sitten hehkulamppujen korvaamisesta ei ole hyötyä.
Sinä et nyt vastaa edelliseen viestiin.
"Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny."
Mielestäni vastaan.
"Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset. Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny. "
Hehkulamppuja ei kannata käyttää lämmittämiseen, jos euroa/kWh
jokin muu lämmitysmuoto on halvempi. Mutta jos käytetään suoraan sähköä
tai hehkulamppua, on energiansäästölamppuihin käytetty kalliimpi
hankintahinta vain tappiota. Tämän ymmärsin olevan alkuperäisen
kirjoituksen pointti. Säästö hehkulampuista tulee halvoista lampuista,
kun on suorasähkölämmitys muutenkin.
Jos taas viittaat tuohon termostaatti-ideaan, niin hehkulamppujen
tuottama osuus on silti tuotettu suorasähkölämmityksellä, mikä on
kalliimpaa, kuin jos se olisi tuotettu vaikka ILPillä.. ILP vähentää
tietysti lämmitystehoaan tuon hehkulamppu-lämmityksen verran, jolloin
sen ILPin halvemman lämmityksen sijaan tuotetaan hehkulampun
kalliimmalla suorasähkölämmityksellä.
10 kWh hehkulampusta tai polttoöljystä (=1l).
Jos öljy maksaa 1,1 eukkaa/10 kWh ja sähkö 1,3 eukkaa/10kWh,
niin tuon 10 kWh:n valaisun aikana ollaan kulutettu 1,3 eukkaa ja öljyä
olisi säästynyt 1 l, eli valaisu tuli maksamaan 20 senttiä.
1*60W : 167 vuorokautta koko ajan päällä.
5*60W : 33 vuorokautta koko ajan päällä.
Jos talossa on suorasähkölämmitys, valaisu on täysin ilmaista ja
minkäänlaisia lisäkuluja ei synny, paitsi tietysti lampunvaihdot.
Öljylämmitystapauksessa valaisu maksoi 20 senttiä, eli ei käytännössä
yhtään mitään.
Säästäminen ei ole minkään valaisimen tarkoitus, vaan valaiseminen.
Eihän yllä ollut kyse JÄRKEVYYDESTÄ vaan siitä siitä, mikä
on edullisempaa ("säästää"), vaikka vain sentin vuodessa. Hyvä,
että itsekin päädyit siihen, että halvemmalla energianlähteellä
lämmittäminen maksaa vähemmän. :)
Ja sen muutaman sentin takia ne piti kieltää ja tuoda ongelmajätteet
tilalle.
Asian ytimeen osuit John Smith! Tässä mentiin skandinaavisissa maissa
(lue kylmissä) oikeastaan ojasta allikkoon. Ja kaiken lobbauksen takana
oli Suomalainen yli lobbari vihreiden Satu Hassi. Joka on myös yllättäen
sähkötekniikan lisensiaatti. Enää en tiedäm, ymmärsikö hän hehkulampun
lämmitysvaikutausta oikein. Koulutuksen puolesta hänen olisi pitänyt
ymmärtää.

Nyt tuon(kin) direktiivin jälkeen, olisi hyvä miettiä pelasituiko
maailma? Veikkaan että ei, vaan kohta on elohopeavuoret. Nimittäin 2/3
elohopealampuista katoaa jonnekkin, kukaan ei tiedä minne. Kukaan ei ole
myöskään varisinaisesti huolissa ko. asiasta. Kattavaa kierrätystä
(pakollista) ei ole järjestetty vieläkään (on tulossa kuulemma, lähde:
yle suomi kesä 2012). Kaksi tehtävää olis mulla:

a) Laskekaa montako tonnia 2/3 lampuista on elohopeana.
b) Tutkikaa mimmonne myrkky elohopea on. Pelastuiko skandinavia?

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 17:53:44 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Frank Järjetön
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä
kuitenkin
Post by Frank Järjetön
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku
(joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora
sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
Jos hehkulamppukuorma talossa on vaikka 600W (10kpl 60W lamppuja),
ja vastaava olisi energiansäästölamppuina 150W, on tuo erotus 450W
tuotettavissa halvemmalla vaikka ilmalämpöpumpulla. Miksi? No
siksi, että hyvissä olosuhteissa se ILP voi käyttää keskimäärin
vaikka 150W sähköä tuon 450W tuottamiseen.. Puulämmitys voi olla
vieläkin edullisempi.
Eli sen lämpöosuuden voi tuottaa halvemmalla, jos on tarjolla jotain
suoraa sähköä halvempaa lämmitysmuotoa.. Jos vaihtoehtona on suora
sähkölämmitys, niin sitten hehkulamppujen korvaamisesta ei ole hyötyä.
Sinä et nyt vastaa edelliseen viestiin.
"Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny."
Mielestäni vastaan.
"Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset. Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny. "
Hehkulamppuja ei kannata käyttää lämmittämiseen, jos euroa/kWh
jokin muu lämmitysmuoto on halvempi. Mutta jos käytetään suoraan sähköä
tai hehkulamppua, on energiansäästölamppuihin käytetty kalliimpi
hankintahinta vain tappiota. Tämän ymmärsin olevan alkuperäisen
kirjoituksen pointti. Säästö hehkulampuista tulee halvoista lampuista,
kun on suorasähkölämmitys muutenkin.
Jos taas viittaat tuohon termostaatti-ideaan, niin hehkulamppujen
tuottama osuus on silti tuotettu suorasähkölämmityksellä, mikä on
kalliimpaa, kuin jos se olisi tuotettu vaikka ILPillä.. ILP vähentää
tietysti lämmitystehoaan tuon hehkulamppu-lämmityksen verran, jolloin
sen ILPin halvemman lämmityksen sijaan tuotetaan hehkulampun
kalliimmalla suorasähkölämmityksellä.
10 kWh hehkulampusta tai polttoöljystä (=1l).
Jos öljy maksaa 1,1 eukkaa/10 kWh ja sähkö 1,3 eukkaa/10kWh,
niin tuon 10 kWh:n valaisun aikana ollaan kulutettu 1,3 eukkaa ja öljyä
olisi säästynyt 1 l, eli valaisu tuli maksamaan 20 senttiä.
1*60W : 167 vuorokautta koko ajan päällä.
5*60W : 33 vuorokautta koko ajan päällä.
Jos talossa on suorasähkölämmitys, valaisu on täysin ilmaista ja
minkäänlaisia lisäkuluja ei synny, paitsi tietysti lampunvaihdot.
Öljylämmitystapauksessa valaisu maksoi 20 senttiä, eli ei käytännössä
yhtään mitään.
Säästäminen ei ole minkään valaisimen tarkoitus, vaan valaiseminen.
Eihän yllä ollut kyse JÄRKEVYYDESTÄ vaan siitä siitä, mikä
on edullisempaa ("säästää"), vaikka vain sentin vuodessa. Hyvä,
että itsekin päädyit siihen, että halvemmalla energianlähteellä
lämmittäminen maksaa vähemmän. :)
Ja sen muutaman sentin takia ne piti kieltää ja tuoda ongelmajätteet
tilalle.
Asian ytimeen osuit John Smith! Tässä mentiin skandinaavisissa maissa
(lue kylmissä) oikeastaan ojasta allikkoon. Ja kaiken lobbauksen takana
oli Suomalainen yli lobbari vihreiden Satu Hassi. Joka on myös yllättäen
sähkötekniikan lisensiaatti. Enää en tiedäm, ymmärsikö hän hehkulampun
lämmitysvaikutausta oikein. Koulutuksen puolesta hänen olisi pitänyt
ymmärtää.
Nyt tuon(kin) direktiivin jälkeen, olisi hyvä miettiä pelasituiko
maailma? Veikkaan että ei, vaan kohta on elohopeavuoret. Nimittäin 2/3
elohopealampuista katoaa jonnekkin, kukaan ei tiedä minne. Kukaan ei ole
myöskään varisinaisesti huolissa ko. asiasta. Kattavaa kierrätystä
a) Laskekaa montako tonnia 2/3 lampuista on elohopeana.
b) Tutkikaa mimmonne myrkky elohopea on. Pelastuiko skandinavia?
Terv, Nospam
Joku aika sitten oli uutinen, että Osramilta laitettiin
hehkulampputehtailta tuhansia kilometritehtaalle.
Ongelmajätelamput tehdään Kiinassa ja haudataan meidän kaatopaikoille.
Minkäänlaista keruuta en ole vieläkään nähnyt.
Noitahan pitäisi olla kuten paristojen keruupisteitä. Ihan joka kaupassa.

Minusta tuo on virheiden hassilta saavutus, joka ei unohdu koskaan.
Virheät - De Fela.

http://www.taloussanomat.fi/paivittaistavarat/2012/11/30/hehkulamput-kiellettiin-4700-saa-potkut/201243048/12
--
Minä *en* ole piiperö.
Kristian Ukkonen
2013-01-04 17:56:32 UTC
Permalink
Post by Nospam
Asian ytimeen osuit John Smith! Tässä mentiin skandinaavisissa maissa
(lue kylmissä) oikeastaan ojasta allikkoon. Ja kaiken lobbauksen takana
oli Suomalainen yli lobbari vihreiden Satu Hassi. Joka on myös yllättäen
sähkötekniikan lisensiaatti. Enää en tiedäm, ymmärsikö hän hehkulampun
lämmitysvaikutausta oikein. Koulutuksen puolesta hänen olisi pitänyt
ymmärtää.
Nyt tuon(kin) direktiivin jälkeen, olisi hyvä miettiä pelasituiko
maailma? Veikkaan että ei, vaan kohta on elohopeavuoret. Nimittäin 2/3
elohopealampuista katoaa jonnekkin, kukaan ei tiedä minne. Kukaan ei ole
myöskään varisinaisesti huolissa ko. asiasta. Kattavaa kierrätystä
a) Laskekaa montako tonnia 2/3 lampuista on elohopeana.
b) Tutkikaa mimmonne myrkky elohopea on. Pelastuiko skandinavia?
Toisaalta, itselläni ollut ennestäänkin lähes kaikki valaistus
loisteputkilla, missä on myös elohopeahöyryä (samojahan nuo ovat,
kuin energiansäästölamput, vähän eri muoto vaan). Vain nopeaa
syttymistä vaativat, kuten eteisen lamppu, ovat hehkulampuilla.
Jopa ulkona on näitä halpis IP65 loisteputkivalaisimia pihavaloina,
toimivat loistavasti normaaleilla loisteputkilla pakkasillakin.

Elohopeaahan on Helsingissä multamaassa noin 0.50mg/kg..
"Alkuaineiden ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet Helsingin
pilaaantumattoman luonnonmaan ylimmissä kerroksissa
Näytteenotto 1996-2005, analyysit Helsingin kaupungin ympäristölaboratorio"

Elohopeakin on ihan normaali luonnossa oleva aine. Elohopeaa
löytyy maaperästä 0.02-6 mg/kg, joten se on hieman harvinaisempaa
kuin uraani, jota on 0.3-10mg/kg maaperässä.. En oikein jaksa uskoa,
että ihmisten kotitalousjätteistä tuleva elohopea olisi mikään
todellinen uhka sekajätteenäkään.
Nospam
2013-01-04 18:05:17 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Post by Nospam
Asian ytimeen osuit John Smith! Tässä mentiin skandinaavisissa maissa
(lue kylmissä) oikeastaan ojasta allikkoon. Ja kaiken lobbauksen takana
oli Suomalainen yli lobbari vihreiden Satu Hassi. Joka on myös yllättäen
sähkötekniikan lisensiaatti. Enää en tiedäm, ymmärsikö hän hehkulampun
lämmitysvaikutausta oikein. Koulutuksen puolesta hänen olisi pitänyt
ymmärtää.
Nyt tuon(kin) direktiivin jälkeen, olisi hyvä miettiä pelasituiko
maailma? Veikkaan että ei, vaan kohta on elohopeavuoret. Nimittäin 2/3
elohopealampuista katoaa jonnekkin, kukaan ei tiedä minne. Kukaan ei ole
myöskään varisinaisesti huolissa ko. asiasta. Kattavaa kierrätystä
a) Laskekaa montako tonnia 2/3 lampuista on elohopeana.
b) Tutkikaa mimmonne myrkky elohopea on. Pelastuiko skandinavia?
Toisaalta, itselläni ollut ennestäänkin lähes kaikki valaistus
loisteputkilla, missä on myös elohopeahöyryä (samojahan nuo ovat,
kuin energiansäästölamput, vähän eri muoto vaan). Vain nopeaa
syttymistä vaativat, kuten eteisen lamppu, ovat hehkulampuilla.
Jopa ulkona on näitä halpis IP65 loisteputkivalaisimia pihavaloina,
toimivat loistavasti normaaleilla loisteputkilla pakkasillakin.
Elohopeaahan on Helsingissä multamaassa noin 0.50mg/kg..
"Alkuaineiden ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet Helsingin
pilaaantumattoman luonnonmaan ylimmissä kerroksissa
Näytteenotto 1996-2005, analyysit Helsingin kaupungin ympäristölaboratorio"
Elohopeakin on ihan normaali luonnossa oleva aine. Elohopeaa
löytyy maaperästä 0.02-6 mg/kg, joten se on hieman harvinaisempaa
kuin uraani, jota on 0.3-10mg/kg maaperässä.. En oikein jaksa uskoa,
että ihmisten kotitalousjätteistä tuleva elohopea olisi mikään
todellinen uhka sekajätteenäkään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elohopea
- Haittavaikutuksia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ymp%C3%A4rist%C3%B6myrkky
- Raskasmetallit

http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrkyllisyys
- Myrkyllisten aineiden ominaisuuksia

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010120212798349_ul.shtml
- Elohopea tekee linnuista homoja

Toi riitti

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 18:18:39 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by Kristian Ukkonen
Post by Nospam
Asian ytimeen osuit John Smith! Tässä mentiin skandinaavisissa maissa
(lue kylmissä) oikeastaan ojasta allikkoon. Ja kaiken lobbauksen takana
oli Suomalainen yli lobbari vihreiden Satu Hassi. Joka on myös yllättäen
sähkötekniikan lisensiaatti. Enää en tiedäm, ymmärsikö hän hehkulampun
lämmitysvaikutausta oikein. Koulutuksen puolesta hänen olisi pitänyt
ymmärtää.
Nyt tuon(kin) direktiivin jälkeen, olisi hyvä miettiä pelasituiko
maailma? Veikkaan että ei, vaan kohta on elohopeavuoret. Nimittäin 2/3
elohopealampuista katoaa jonnekkin, kukaan ei tiedä minne. Kukaan ei ole
myöskään varisinaisesti huolissa ko. asiasta. Kattavaa kierrätystä
a) Laskekaa montako tonnia 2/3 lampuista on elohopeana.
b) Tutkikaa mimmonne myrkky elohopea on. Pelastuiko skandinavia?
Toisaalta, itselläni ollut ennestäänkin lähes kaikki valaistus
loisteputkilla, missä on myös elohopeahöyryä (samojahan nuo ovat,
kuin energiansäästölamput, vähän eri muoto vaan). Vain nopeaa
syttymistä vaativat, kuten eteisen lamppu, ovat hehkulampuilla.
Jopa ulkona on näitä halpis IP65 loisteputkivalaisimia pihavaloina,
toimivat loistavasti normaaleilla loisteputkilla pakkasillakin.
Elohopeaahan on Helsingissä multamaassa noin 0.50mg/kg..
"Alkuaineiden ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet Helsingin
pilaaantumattoman luonnonmaan ylimmissä kerroksissa
Näytteenotto 1996-2005, analyysit Helsingin kaupungin
ympäristölaboratorio"
Elohopeakin on ihan normaali luonnossa oleva aine. Elohopeaa
löytyy maaperästä 0.02-6 mg/kg, joten se on hieman harvinaisempaa
kuin uraani, jota on 0.3-10mg/kg maaperässä.. En oikein jaksa uskoa,
että ihmisten kotitalousjätteistä tuleva elohopea olisi mikään
todellinen uhka sekajätteenäkään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elohopea
- Haittavaikutuksia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ymp%C3%A4rist%C3%B6myrkky
- Raskasmetallit
http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrkyllisyys
- Myrkyllisten aineiden ominaisuuksia
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010120212798349_ul.shtml
- Elohopea tekee linnuista homoja
Toi riitti
Terv, Nospam
Elohopea on vielä muistaakseni myrkky, joka ei lähde koskaan ihmisestä pois.
Sitä vaan kertyy ja kertyy ja...
--
Minä *en* ole piiperö.
Nospam
2013-01-04 18:30:58 UTC
Permalink
Post by John Smith
Elohopea on vielä muistaakseni myrkky, joka ei lähde koskaan ihmisestä pois.
Sitä vaan kertyy ja kertyy ja...
Totta John Smith! Siinä sen vaarallisuus juuri piileekin. Se kerääntyy
ravntoketjussa ja aiheuttaa (myös ihmisille) epämuodostuneita jälkekäisiä.

Sen positamis keinoja luonnosta ei juuri ole tiedossa.


Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 18:57:59 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Elohopea on vielä muistaakseni myrkky, joka ei lähde koskaan ihmisestä pois.
Sitä vaan kertyy ja kertyy ja...
Totta John Smith! Siinä sen vaarallisuus juuri piileekin. Se kerääntyy
ravntoketjussa ja aiheuttaa (myös ihmisille) epämuodostuneita jälkekäisiä.
Sen positamis keinoja luonnosta ei juuri ole tiedossa.
Terv, Nospam
Ja nyt meillä on niitä roskikset ja kaatikset täynnä.
Eihän ne paskat edes pala kauaa.
Eli koko ajan tulee rekkakaupalla lisää.
Miksi ketään poliitikkoa ei kiinnosta korjata virhettä?
virheät eivät sitä koskaan tule tekemään.
Kyseessä oli heidän 15 minuuttia.
--
Minä *en* ole piiperö.
Kristian Ukkonen
2013-01-04 19:14:03 UTC
Permalink
Post by John Smith
Elohopea on vielä muistaakseni myrkky, joka ei lähde koskaan ihmisestä
pois. Sitä vaan kertyy ja kertyy ja...
Kyllä se vähitellen lähtee kropasta pois. Esimerkiksi
monessa rokotteessa on elohopeayhdisteitä mukana, ja
ne lähtevät kropasta kyllä pois.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiomersaali

Ns. chelation-aineilla elohopeaa saadaan nopeammin pois kropasta, siinä
missä muutkin raskasmetallit. Elohopeamyrkytys vaan on käytännössä
niin harvinaista, ettei tommosille ole tarvetta kuin teollisuudessa
onnettomuuksien (altistusten) yhteydessä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Chelation_therapy

Ei tavallinen suomalainen altistu elohopealle niin, että
sillä olisi mitään merkitystä. Suurin altistus tulee
varmaankin hammasten amalgaamipaikoista ja fossiilisten
polttoaineiden poltosta ilmakehään. Niistä kroppa
selviää ihan ongelmitta.
John Smith
2013-01-04 19:29:21 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Elohopea on vielä muistaakseni myrkky, joka ei lähde koskaan ihmisestä
pois. Sitä vaan kertyy ja kertyy ja...
Kyllä se vähitellen lähtee kropasta pois. Esimerkiksi
monessa rokotteessa on elohopeayhdisteitä mukana, ja
ne lähtevät kropasta kyllä pois.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiomersaali
Ns. chelation-aineilla elohopeaa saadaan nopeammin pois kropasta, siinä
missä muutkin raskasmetallit. Elohopeamyrkytys vaan on käytännössä
niin harvinaista, ettei tommosille ole tarvetta kuin teollisuudessa
onnettomuuksien (altistusten) yhteydessä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Chelation_therapy
Ei tavallinen suomalainen altistu elohopealle niin, että
sillä olisi mitään merkitystä. Suurin altistus tulee
varmaankin hammasten amalgaamipaikoista ja fossiilisten
polttoaineiden poltosta ilmakehään. Niistä kroppa
selviää ihan ongelmitta.
Ennen vai jälkeen energiansäästölamppujen massiivisella kaatsarille
dumppauksella.

Taidat olla vaan trolli.
--
Minä *en* ole piiperö.
Kristian Ukkonen
2013-01-07 16:48:59 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Ei tavallinen suomalainen altistu elohopealle niin, että
sillä olisi mitään merkitystä. Suurin altistus tulee
varmaankin hammasten amalgaamipaikoista ja fossiilisten
polttoaineiden poltosta ilmakehään. Niistä kroppa
selviää ihan ongelmitta.
Ennen vai jälkeen energiansäästölamppujen massiivisella kaatsarille
dumppauksella.
Kivihiilessä on elohopeaa keskimäärin noin 0.1ppm nopean googletuksen
perusteella, eli miljoonassa kilossa hiiltä on 100g elohopeaa.
Vaikkapa Hanasaaren voimala täydellä teholla toimiessaan kuluttaa
100000kg (noin 5 kuorma-auto-lastillista) hiiltä tunnissa.

Vuodessa siis elohopeaa vapautuu Hanasaaren voimalan hiilestä:
(100g / 1000000kg) * (100000kg/h * 24*365 h/a)= 876000g/a = 876kg/a.
Kaikki ei tietenkään päädy palokaasujen mukana ulos, mutta jos
vaikka 1% päätyisi, niin oletetaan päästöksi 8.7kg vuodessa.

Nyt jos yhdessä energiansäästölampussa on 5mg elohopeaa, vastaa
tuo elohopeapäästö yhden voimalan hiilestä
8700000mg/5mg = 1740000
eli lähes 2 miljoonaa energiansäästölamppua. Siinä hiilimäärässä,
joka POLTETAAN vuodessa, on siis oikeasti 200 miljoonaa
energiansäästölamppua vastaava määrä elohopeaa.

Tuo on vain YKSI voimala, noin 220MW sähköä ja 440MW lämpöä.
Noita on Suomessakin AIKA monta.

Juu, en murehdi yhtään sitä kaatikselle energiansäästölamppujen
dumppausta, sekajätteenäkään. Se sentään jää maahan, eikä tule
ilmaan hengitettäväksi, niinkuin hiilestä vapautuva elohopea,
uraani, muut raskasmetallit yms..
Post by John Smith
Taidat olla vaan trolli.
Kokeile ruokkia? :)
John Smith
2013-01-07 17:40:46 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Ei tavallinen suomalainen altistu elohopealle niin, että
sillä olisi mitään merkitystä. Suurin altistus tulee
varmaankin hammasten amalgaamipaikoista ja fossiilisten
polttoaineiden poltosta ilmakehään. Niistä kroppa
selviää ihan ongelmitta.
Ennen vai jälkeen energiansäästölamppujen massiivisella kaatsarille
dumppauksella.
Kivihiilessä on elohopeaa keskimäärin noin 0.1ppm nopean googletuksen
perusteella, eli miljoonassa kilossa hiiltä on 100g elohopeaa.
Vaikkapa Hanasaaren voimala täydellä teholla toimiessaan kuluttaa
100000kg (noin 5 kuorma-auto-lastillista) hiiltä tunnissa.
(100g / 1000000kg) * (100000kg/h * 24*365 h/a)= 876000g/a = 876kg/a.
Kaikki ei tietenkään päädy palokaasujen mukana ulos, mutta jos
vaikka 1% päätyisi, niin oletetaan päästöksi 8.7kg vuodessa.
Ei vapaudu.
Se suodatetaan erittäin tehokkaasti pois.
Pikainen google haku, eli ei tarvita linkkiä.
Post by Kristian Ukkonen
Nyt jos yhdessä energiansäästölampussa on 5mg elohopeaa, vastaa
tuo elohopeapäästö yhden voimalan hiilestä
8700000mg/5mg = 1740000
eli lähes 2 miljoonaa energiansäästölamppua. Siinä hiilimäärässä,
joka POLTETAAN vuodessa, on siis oikeasti 200 miljoonaa
energiansäästölamppua vastaava määrä elohopeaa.
Tuo on vain YKSI voimala, noin 220MW sähköä ja 440MW lämpöä.
Noita on Suomessakin AIKA monta.
Juu, en murehdi yhtään sitä kaatikselle energiansäästölamppujen
dumppausta, sekajätteenäkään. Se sentään jää maahan, eikä tule
ilmaan hengitettäväksi, niinkuin hiilestä vapautuva elohopea,
uraani, muut raskasmetallit yms..
Post by John Smith
Taidat olla vaan trolli.
Kokeile ruokkia? :)
--
Minä *en* ole piiperö.
Kristian Ukkonen
2013-01-07 18:01:12 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Ei tavallinen suomalainen altistu elohopealle niin, että
sillä olisi mitään merkitystä. Suurin altistus tulee
varmaankin hammasten amalgaamipaikoista ja fossiilisten
polttoaineiden poltosta ilmakehään. Niistä kroppa
selviää ihan ongelmitta.
Ennen vai jälkeen energiansäästölamppujen massiivisella kaatsarille
dumppauksella.
Kivihiilessä on elohopeaa keskimäärin noin 0.1ppm nopean googletuksen
perusteella, eli miljoonassa kilossa hiiltä on 100g elohopeaa.
Vaikkapa Hanasaaren voimala täydellä teholla toimiessaan kuluttaa
100000kg (noin 5 kuorma-auto-lastillista) hiiltä tunnissa.
(100g / 1000000kg) * (100000kg/h * 24*365 h/a)= 876000g/a = 876kg/a.
Kaikki ei tietenkään päädy palokaasujen mukana ulos, mutta jos
vaikka 1% päätyisi, niin oletetaan päästöksi 8.7kg vuodessa.
Ei vapaudu.
Se suodatetaan erittäin tehokkaasti pois.
Pikainen google haku, eli ei tarvita linkkiä.
USGS mukaan jenkeissä pääsi hiilen poltosta voimaloissa 50000kg
elohopeaa ilmaan 1998..
http://pubs.usgs.gov/fs/fs095-01/

Tuon mukaan Jenkeissä on noin 300000MW hiilivoimaloita, eli
yhdestä 660MW voimalasta (Hanasaari) tulisi
660MW/300000MW * 50000kg/a = 110kg..
http://mitei.mit.edu/system/files/simbeck-slides.pdf

Eli tuon mukaan noin 10% elohopeasta hiilestä pääsee poltettaessa
ilmakehään. Hanasaarassa tuo vastaisi 20 miljoonaa
energiansäästölamppua. Pelkästä Hanasaaren voimalasta tulee enemmän
elohopeapäästöjä, kuin kaikista Suomen energiansäästölampuista.
John Smith
2013-01-07 18:18:13 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Ei tavallinen suomalainen altistu elohopealle niin, että
sillä olisi mitään merkitystä. Suurin altistus tulee
varmaankin hammasten amalgaamipaikoista ja fossiilisten
polttoaineiden poltosta ilmakehään. Niistä kroppa
selviää ihan ongelmitta.
Ennen vai jälkeen energiansäästölamppujen massiivisella kaatsarille
dumppauksella.
Kivihiilessä on elohopeaa keskimäärin noin 0.1ppm nopean googletuksen
perusteella, eli miljoonassa kilossa hiiltä on 100g elohopeaa.
Vaikkapa Hanasaaren voimala täydellä teholla toimiessaan kuluttaa
100000kg (noin 5 kuorma-auto-lastillista) hiiltä tunnissa.
(100g / 1000000kg) * (100000kg/h * 24*365 h/a)= 876000g/a = 876kg/a.
Kaikki ei tietenkään päädy palokaasujen mukana ulos, mutta jos
vaikka 1% päätyisi, niin oletetaan päästöksi 8.7kg vuodessa.
Ei vapaudu.
Se suodatetaan erittäin tehokkaasti pois.
Pikainen google haku, eli ei tarvita linkkiä.
USGS mukaan jenkeissä pääsi hiilen poltosta voimaloissa 50000kg
elohopeaa ilmaan 1998..
http://pubs.usgs.gov/fs/fs095-01/
Tuon mukaan Jenkeissä on noin 300000MW hiilivoimaloita, eli
yhdestä 660MW voimalasta (Hanasaari) tulisi
660MW/300000MW * 50000kg/a = 110kg..
http://mitei.mit.edu/system/files/simbeck-slides.pdf
Eli tuon mukaan noin 10% elohopeasta hiilestä pääsee poltettaessa
ilmakehään. Hanasaarassa tuo vastaisi 20 miljoonaa
energiansäästölamppua. Pelkästä Hanasaaren voimalasta tulee enemmän
elohopeapäästöjä, kuin kaikista Suomen energiansäästölampuista.
Suomen hiilivoimalat tuottavat alle 10% EU:n elohopeapäästörajoista.
Miksi sinä nyt jenkeistä lähdit höpisemään?
Ei siellä varppina ole hehkulamppuja kielletty, eikä paljon mitään
muutakaan.
--
Minä *en* ole piiperö.
Kristian Ukkonen
2013-01-07 19:58:24 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Ei tavallinen suomalainen altistu elohopealle niin, että
sillä olisi mitään merkitystä. Suurin altistus tulee
varmaankin hammasten amalgaamipaikoista ja fossiilisten
polttoaineiden poltosta ilmakehään. Niistä kroppa
selviää ihan ongelmitta.
Ennen vai jälkeen energiansäästölamppujen massiivisella kaatsarille
dumppauksella.
Kivihiilessä on elohopeaa keskimäärin noin 0.1ppm nopean googletuksen
perusteella, eli miljoonassa kilossa hiiltä on 100g elohopeaa.
Vaikkapa Hanasaaren voimala täydellä teholla toimiessaan kuluttaa
100000kg (noin 5 kuorma-auto-lastillista) hiiltä tunnissa.
(100g / 1000000kg) * (100000kg/h * 24*365 h/a)= 876000g/a = 876kg/a.
Kaikki ei tietenkään päädy palokaasujen mukana ulos, mutta jos
vaikka 1% päätyisi, niin oletetaan päästöksi 8.7kg vuodessa.
Ei vapaudu.
Se suodatetaan erittäin tehokkaasti pois.
Pikainen google haku, eli ei tarvita linkkiä.
USGS mukaan jenkeissä pääsi hiilen poltosta voimaloissa 50000kg
elohopeaa ilmaan 1998..
http://pubs.usgs.gov/fs/fs095-01/
Tuon mukaan Jenkeissä on noin 300000MW hiilivoimaloita, eli
yhdestä 660MW voimalasta (Hanasaari) tulisi
660MW/300000MW * 50000kg/a = 110kg..
http://mitei.mit.edu/system/files/simbeck-slides.pdf
Eli tuon mukaan noin 10% elohopeasta hiilestä pääsee poltettaessa
ilmakehään. Hanasaarassa tuo vastaisi 20 miljoonaa
energiansäästölamppua. Pelkästä Hanasaaren voimalasta tulee enemmän
elohopeapäästöjä, kuin kaikista Suomen energiansäästölampuista.
Suomen hiilivoimalat tuottavat alle 10% EU:n elohopeapäästörajoista.
Eli alle 5 ug/m3, jos raja on 50 ug/m3. Mutta mitä tämä on
ihan oikeasti kg/vuodessa elohopeaa ulos savupiipusta?
Yksi dokumentti viittaisi, että tuo 50ug/m3 raja vastaa 10%
elohopeapäästöä kokonaismäärästä, eli se Suomen arvo olisi 1%,
minkä arvasin ensimmäisenä. Suomessa olisi 1%, jenkeissä 10%
keskimäärin?

Silloin se eka 2 miljoonaa energiansäästölamppua olisi oikea
suuruusluokka (vain Hanasaaresta vuodessa elohopeaa ilmaan).

Minulle kelpaa joku oikeampi arvo heti, jos semmoinen löytyy.
Nuo ovat suuruusluokka-arvioita löytyneiden tietojen pohjalta.
Post by John Smith
Miksi sinä nyt jenkeistä lähdit höpisemään?
Ei siellä varppina ole hehkulamppuja kielletty, eikä paljon mitään
muutakaan.
Sieltä sai helposti keskiarvon hiilivoimalan elohopeapäästölle
länsimaassa. Näistä keskusteluista puuttuu yleensä numeroarvot
aika täydellisesti, joten etsin numeroarvoja, joilla voi arvioida
suuruusluokkia. Nuo tulivat ekana vastaan.


Mutta, minun puolestani tämä keskustelu loppuu tähän. Minun mielestäni
luontoon energiansäästölampuista päätyvän elohopean määrä on niin pieni,
että sillä ei ole mitään merkitystä. Sinä olet eri mieltä. Voidaan ihan
olla eri mieltä tästä jatkossakin. :)

Nospam
2013-01-04 18:28:03 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Toisaalta, itselläni ollut ennestäänkin lähes kaikki valaistus
loisteputkilla, missä on myös elohopeahöyryä (samojahan nuo ovat,
kuin energiansäästölamput, vähän eri muoto vaan). Vain nopeaa
syttymistä vaativat, kuten eteisen lamppu, ovat hehkulampuilla.
Jopa ulkona on näitä halpis IP65 loisteputkivalaisimia pihavaloina,
toimivat loistavasti normaaleilla loisteputkilla pakkasillakin.
Elohopeaahan on Helsingissä multamaassa noin 0.50mg/kg..
"Alkuaineiden ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet Helsingin
pilaaantumattoman luonnonmaan ylimmissä kerroksissa
Näytteenotto 1996-2005, analyysit Helsingin kaupungin ympäristölaboratorio"
Elohopeakin on ihan normaali luonnossa oleva aine. Elohopeaa
löytyy maaperästä 0.02-6 mg/kg, joten se on hieman harvinaisempaa
kuin uraani, jota on 0.3-10mg/kg maaperässä.. En oikein jaksa uskoa,
että ihmisten kotitalousjätteistä tuleva elohopea olisi mikään
todellinen uhka sekajätteenäkään.
Dear mr. Kristian

Ongelma ei ole putkissa sinällään. Mummot ja paapat ja muutkin on jo
vuosikymmenten (ehkä jo) oppineet palauttamaan (vähäisetkin) putkensa
oikeaan paikkaan (ongelmajäteeseen), non ainakin periaatteessa.

Ongelma on se, että kaikki muut lamput on totuttu heittämään, mikä
mihinkäkin roskikseen (hehkulampuilla ei ole ollut niin kauheasti väliä
ympäristön kannalta). Nyt kaikki lamput (vaikka muistuttavatkin
hehkulamppuja ulkomuodoltaan, ovat silti elohopealamppuja), ja tätä ei
ole tehty riittävän selväksi.

Ja tämä siitä huolimatta että elohopea on SUPERMYRKKY, joka kerääntyy ja
kumuloituu ravintoketjussa ja josta on ERITTÄIN vaikea päästä eroon.

Mutta jos mun argumentit olivat 100% vääriä ja kun sinun argumentit
osoittautuvat oikeiksi. Eli siis, et elohopeanhan on puhdas
luonnontuote, jota kaikkien kansalaisten pitäsikin saada. Eli vähä
niikkuin D-vitamiini. Niin pyydän ateeksi aiheuttamaani FUD:a.

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 18:54:58 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by Kristian Ukkonen
Toisaalta, itselläni ollut ennestäänkin lähes kaikki valaistus
loisteputkilla, missä on myös elohopeahöyryä (samojahan nuo ovat,
kuin energiansäästölamput, vähän eri muoto vaan). Vain nopeaa
syttymistä vaativat, kuten eteisen lamppu, ovat hehkulampuilla.
Jopa ulkona on näitä halpis IP65 loisteputkivalaisimia pihavaloina,
toimivat loistavasti normaaleilla loisteputkilla pakkasillakin.
Elohopeaahan on Helsingissä multamaassa noin 0.50mg/kg..
"Alkuaineiden ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet Helsingin
pilaaantumattoman luonnonmaan ylimmissä kerroksissa
Näytteenotto 1996-2005, analyysit Helsingin kaupungin
ympäristölaboratorio"
Elohopeakin on ihan normaali luonnossa oleva aine. Elohopeaa
löytyy maaperästä 0.02-6 mg/kg, joten se on hieman harvinaisempaa
kuin uraani, jota on 0.3-10mg/kg maaperässä.. En oikein jaksa uskoa,
että ihmisten kotitalousjätteistä tuleva elohopea olisi mikään
todellinen uhka sekajätteenäkään.
Dear mr. Kristian
Ongelma ei ole putkissa sinällään. Mummot ja paapat ja muutkin on jo
vuosikymmenten (ehkä jo) oppineet palauttamaan (vähäisetkin) putkensa
oikeaan paikkaan (ongelmajäteeseen), non ainakin periaatteessa.
Loisteputket eivät ymmärtääkseni ole mummoilla ja paapoilla, eikä oikein
muillakaan kauhean yleisiä.
Mutta nyt me ollaan tultu siihen pisteeseen, että kaikki lamput ovat
ongelmajätteitä ja niille pitäisi olla keräyspaikkoja ympäriinsä.
Miten järjestetään ongelmajätelamppujen asianmukainen keräys
ongelmajätelaitokselle, ilman että ne menevä matkalla rikki ja
päsäyttävät elohopeansa juuri siihen rikkoutumispaikkaan?
Moniko kauppias haluaa kauppaansa sellaisia kierrätyspisteitä, josta
elohopeaa pussahtelee asiakkaille ja tuotteille?
Tästä kaikesta paskasta on kiittäminen hassia, tuota täydellisen
virheyden esikuvaa.
Virheät - De Fela.

Ja etenkin täällä pohjolassa suurin osa valaisusta tapahtuu nimenomaan
lämmityskaudella.
Hehkulamppujen kielto täälläkin oli megamunaus.
Post by Nospam
Ongelma on se, että kaikki muut lamput on totuttu heittämään, mikä
mihinkäkin roskikseen (hehkulampuilla ei ole ollut niin kauheasti väliä
ympäristön kannalta). Nyt kaikki lamput (vaikka muistuttavatkin
hehkulamppuja ulkomuodoltaan, ovat silti elohopealamppuja), ja tätä ei
ole tehty riittävän selväksi.
Ja tämä siitä huolimatta että elohopea on SUPERMYRKKY, joka kerääntyy ja
kumuloituu ravintoketjussa ja josta on ERITTÄIN vaikea päästä eroon.
Mutta jos mun argumentit olivat 100% vääriä ja kun sinun argumentit
osoittautuvat oikeiksi. Eli siis, et elohopeanhan on puhdas
luonnontuote, jota kaikkien kansalaisten pitäsikin saada. Eli vähä
niikkuin D-vitamiini. Niin pyydän ateeksi aiheuttamaani FUD:a.
Terv, Nospam
--
Minä *en* ole piiperö.
Nospam
2013-01-04 19:08:02 UTC
Permalink
Post by John Smith
Loisteputket eivät ymmärtääkseni ole mummoilla ja paapoilla, eikä oikein
muillakaan kauhean yleisiä.
Mutta nyt me ollaan tultu siihen pisteeseen, että kaikki lamput ovat
ongelmajätteitä ja niille pitäisi olla keräyspaikkoja ympäriinsä.
Miten järjestetään ongelmajätelamppujen asianmukainen keräys
ongelmajätelaitokselle, ilman että ne menevä matkalla rikki ja
päsäyttävät elohopeansa juuri siihen rikkoutumispaikkaan?
Moniko kauppias haluaa kauppaansa sellaisia kierrätyspisteitä, josta
elohopeaa pussahtelee asiakkaille ja tuotteille?
Tästä kaikesta paskasta on kiittäminen hassia, tuota täydellisen
virheyden esikuvaa.
Virheät - De Fela.
Aivan. Mutta ainakaan kesään 2012 mennessä, ei ollut elohopea (lamput)
ongelmajätteen järjestelmää olemassassakaan. On kuulemma suunnitteilla.

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 19:22:41 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Loisteputket eivät ymmärtääkseni ole mummoilla ja paapoilla, eikä oikein
muillakaan kauhean yleisiä.
Mutta nyt me ollaan tultu siihen pisteeseen, että kaikki lamput ovat
ongelmajätteitä ja niille pitäisi olla keräyspaikkoja ympäriinsä.
Miten järjestetään ongelmajätelamppujen asianmukainen keräys
ongelmajätelaitokselle, ilman että ne menevä matkalla rikki ja
päsäyttävät elohopeansa juuri siihen rikkoutumispaikkaan?
Moniko kauppias haluaa kauppaansa sellaisia kierrätyspisteitä, josta
elohopeaa pussahtelee asiakkaille ja tuotteille?
Tästä kaikesta paskasta on kiittäminen hassia, tuota täydellisen
virheyden esikuvaa.
Virheät - De Fela.
Aivan. Mutta ainakaan kesään 2012 mennessä, ei ollut elohopea (lamput)
ongelmajätteen järjestelmää olemassassakaan. On kuulemma suunnitteilla.
Terv, Nospam
Ei olekaan ja nyt niitä vasta tulee ihan sikana.
Edes ammattilainen ei tiedä mitä pitäisi tehdä.

"Käytetyt energiansäästölamput ohjautuvat liian usein kaatopaikalle,
vaikka ne ovat ongelmajätettä. Suurimpia esteitä lamppujen
oikeaoppiselle kierrättämiselle ovat kuluttajien tietämättömyys ja
kierrätyspisteiden vähyys. Ongelma on kasvava, sillä
energiansäästölamput syrjäyttävät hehkulamput vähitellen kokonaan.

Monelle kuluttajalle on epäselvää, että energiansäästölamput ovat
sisältämänsä elohopean takia ongelmajätettä. Lisäksi ihmiset ovat
oppineet lajittelemaan hehkulamput sekajätteeseen eivätkä he edes tule
ajatelleeksi, etteivät energiansäästölamput kuulu sinne."

http://www.lassila-tikanoja.fi/fi/media/aineistot/artikkelit/Sivut/Energiansaastolamppujen_kierrattaminen_ei_saisi_olla_vaikeaa.aspx

Saasteettomat on nyt kielletty.
Jeeee!
Mihin ongelmajätepaskat?

Hehkulamppujen, noiden täydellisten säteilylämmittimien kielto johti
ongelmajäteruuhkaan kaatopaikoille.
Ja koska tämä kaikki elohopea kerääntyy meihin kaikkiin elollisiin ja
kerääntyy ja kerääntyy ...

Tämä on sitä virheyttä.
--
Minä *en* ole piiperö.
P.V.
2013-01-04 20:42:43 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Loisteputket eivät ymmärtääkseni ole mummoilla ja paapoilla, eikä oikein
muillakaan kauhean yleisiä.
Mutta nyt me ollaan tultu siihen pisteeseen, että kaikki lamput ovat
ongelmajätteitä ja niille pitäisi olla keräyspaikkoja ympäriinsä.
Miten järjestetään ongelmajätelamppujen asianmukainen keräys
ongelmajätelaitokselle, ilman että ne menevä matkalla rikki ja
päsäyttävät elohopeansa juuri siihen rikkoutumispaikkaan?
Moniko kauppias haluaa kauppaansa sellaisia kierrätyspisteitä, josta
elohopeaa pussahtelee asiakkaille ja tuotteille?
Tästä kaikesta paskasta on kiittäminen hassia, tuota täydellisen
virheyden esikuvaa.
Virheät - De Fela.
Aivan. Mutta ainakaan kesään 2012 mennessä, ei ollut elohopea (lamput)
ongelmajätteen järjestelmää olemassassakaan. On kuulemma suunnitteilla.
Jos sellainen järjestelmä joskus saadaan aikaan, onkohan sille sitten enää
tarvetta, vai jokohan elohopea on siihen mennessä jäänyt lampuista pois?
Vähän vanhemmassa pienloistelampussa näkyy olevan sellainen
roskiskieltomerkki ja sen alla "Hg". Sen sijaan uudemmassa on
roskiskieltomerkki ilman alkuainetunnuksia, ja vieressä "RoHS Compliant".
Pitäisiköhän tästä päätellä, että elohopea olisi jo jäämässä lampuista pois,
ja että lamput olisivat jatkossa vain elektroniikkaromua? Käsittääkseni
RoHS-merkintä tarkoittaa, että tuotteessa ei ole lyijyä (ja varmaan
muitakaan raskasmetalleja) -- ainakaan ilman erittäin hyvää syytä.

P.V.
Fuji
2013-01-07 07:05:41 UTC
Permalink
Post by Nospam
Aivan. Mutta ainakaan kesään 2012 mennessä, ei ollut elohopea (lamput)
ongelmajätteen järjestelmää olemassassakaan. On kuulemma suunnitteilla.
Kyllä minä olen saanut jätettyä ongelmajätelamput ihan tavalliseen
ongelmajätekeräykseen.

Mieluummin käyttäisin hehkulamppuja (joita muuten vielä saa rautakaupasta
2E/kpl)
Jukka Marin
2013-01-07 07:16:17 UTC
Permalink
Post by Nospam
Aivan. Mutta ainakaan kesään 2012 mennessä, ei ollut elohopea (lamput)
ongelmajätteen järjestelmää olemassassakaan. On kuulemma suunnitteilla.
Ne lamputhan kestää 15 vuotta, joten tässä on ainakin 10 vuotta aikaa
miettiä kierrätystä. ;-)

-jm
Kristian Ukkonen
2013-01-04 19:00:48 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by Kristian Ukkonen
Toisaalta, itselläni ollut ennestäänkin lähes kaikki valaistus
loisteputkilla, missä on myös elohopeahöyryä (samojahan nuo ovat,
kuin energiansäästölamput, vähän eri muoto vaan). Vain nopeaa
syttymistä vaativat, kuten eteisen lamppu, ovat hehkulampuilla.
Jopa ulkona on näitä halpis IP65 loisteputkivalaisimia pihavaloina,
toimivat loistavasti normaaleilla loisteputkilla pakkasillakin.
Elohopeaahan on Helsingissä multamaassa noin 0.50mg/kg..
"Alkuaineiden ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet Helsingin
pilaaantumattoman luonnonmaan ylimmissä kerroksissa
Näytteenotto 1996-2005, analyysit Helsingin kaupungin
ympäristölaboratorio"
Elohopeakin on ihan normaali luonnossa oleva aine. Elohopeaa
löytyy maaperästä 0.02-6 mg/kg, joten se on hieman harvinaisempaa
kuin uraani, jota on 0.3-10mg/kg maaperässä.. En oikein jaksa uskoa,
että ihmisten kotitalousjätteistä tuleva elohopea olisi mikään
todellinen uhka sekajätteenäkään.
Dear mr. Kristian
Ongelma ei ole putkissa sinällään. Mummot ja paapat ja muutkin on jo
vuosikymmenten (ehkä jo) oppineet palauttamaan (vähäisetkin) putkensa
oikeaan paikkaan (ongelmajäteeseen), non ainakin periaatteessa.
Ongelma on se, että kaikki muut lamput on totuttu heittämään, mikä
mihinkäkin roskikseen (hehkulampuilla ei ole ollut niin kauheasti väliä
ympäristön kannalta). Nyt kaikki lamput (vaikka muistuttavatkin
hehkulamppuja ulkomuodoltaan, ovat silti elohopealamppuja), ja tätä ei
ole tehty riittävän selväksi.
Ja tämä siitä huolimatta että elohopea on SUPERMYRKKY, joka kerääntyy ja
kumuloituu ravintoketjussa ja josta on ERITTÄIN vaikea päästä eroon.
Mutta jos mun argumentit olivat 100% vääriä ja kun sinun argumentit
osoittautuvat oikeiksi. Eli siis, et elohopeanhan on puhdas
luonnontuote, jota kaikkien kansalaisten pitäsikin saada. Eli vähä
niikkuin D-vitamiini. Niin pyydän ateeksi aiheuttamaani FUD:a.
En minä väitä, ettei elohopeasta suurempina pitoisuuksina olisi
ihmiselle haittaa. Väitän sen sijaan, että sitä ON JO luonnossa
ihan normaalisti sen verran paljon (0.5mg/kg mullassa Helsingissä),
että tuo lisä energiansäästölampuista ja loisteputkista
kaatopaikoilta on käytännössä merkityksetön.

Yhdessä energiansäästölampussa on alle 5mg elohopeaa. Jos ostat
20kg säkin ruokamultaa ja laitat sen puutarhaasi, laitat siinä
noin 2 energiansäästölampullista elohopeaa (10mg) tontillesi..

Sinänsä hehkulamppukieltoa kyllä vastustan, mutta en siksi, että
pitäisin loisteputkien tai energiansäästölamppujen elohopeaa
minään todellisena ongelmana kaatopaikoillakaan. En myöskään
murehdi (elohopea)amalgaamipaikkoja suussani..
John Smith
2013-01-04 19:08:15 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Post by Nospam
Post by Kristian Ukkonen
Toisaalta, itselläni ollut ennestäänkin lähes kaikki valaistus
loisteputkilla, missä on myös elohopeahöyryä (samojahan nuo ovat,
kuin energiansäästölamput, vähän eri muoto vaan). Vain nopeaa
syttymistä vaativat, kuten eteisen lamppu, ovat hehkulampuilla.
Jopa ulkona on näitä halpis IP65 loisteputkivalaisimia pihavaloina,
toimivat loistavasti normaaleilla loisteputkilla pakkasillakin.
Elohopeaahan on Helsingissä multamaassa noin 0.50mg/kg..
"Alkuaineiden ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet Helsingin
pilaaantumattoman luonnonmaan ylimmissä kerroksissa
Näytteenotto 1996-2005, analyysit Helsingin kaupungin
ympäristölaboratorio"
Elohopeakin on ihan normaali luonnossa oleva aine. Elohopeaa
löytyy maaperästä 0.02-6 mg/kg, joten se on hieman harvinaisempaa
kuin uraani, jota on 0.3-10mg/kg maaperässä.. En oikein jaksa uskoa,
että ihmisten kotitalousjätteistä tuleva elohopea olisi mikään
todellinen uhka sekajätteenäkään.
Dear mr. Kristian
Ongelma ei ole putkissa sinällään. Mummot ja paapat ja muutkin on jo
vuosikymmenten (ehkä jo) oppineet palauttamaan (vähäisetkin) putkensa
oikeaan paikkaan (ongelmajäteeseen), non ainakin periaatteessa.
Ongelma on se, että kaikki muut lamput on totuttu heittämään, mikä
mihinkäkin roskikseen (hehkulampuilla ei ole ollut niin kauheasti väliä
ympäristön kannalta). Nyt kaikki lamput (vaikka muistuttavatkin
hehkulamppuja ulkomuodoltaan, ovat silti elohopealamppuja), ja tätä ei
ole tehty riittävän selväksi.
Ja tämä siitä huolimatta että elohopea on SUPERMYRKKY, joka kerääntyy ja
kumuloituu ravintoketjussa ja josta on ERITTÄIN vaikea päästä eroon.
Mutta jos mun argumentit olivat 100% vääriä ja kun sinun argumentit
osoittautuvat oikeiksi. Eli siis, et elohopeanhan on puhdas
luonnontuote, jota kaikkien kansalaisten pitäsikin saada. Eli vähä
niikkuin D-vitamiini. Niin pyydän ateeksi aiheuttamaani FUD:a.
En minä väitä, ettei elohopeasta suurempina pitoisuuksina olisi
ihmiselle haittaa. Väitän sen sijaan, että sitä ON JO luonnossa
ihan normaalisti sen verran paljon (0.5mg/kg mullassa Helsingissä),
että tuo lisä energiansäästölampuista ja loisteputkista
kaatopaikoilta on käytännössä merkityksetön.
Yhdessä energiansäästölampussa on alle 5mg elohopeaa. Jos ostat
20kg säkin ruokamultaa ja laitat sen puutarhaasi, laitat siinä
noin 2 energiansäästölampullista elohopeaa (10mg) tontillesi..
Sinänsä hehkulamppukieltoa kyllä vastustan, mutta en siksi, että
pitäisin loisteputkien tai energiansäästölamppujen elohopeaa
minään todellisena ongelmana kaatopaikoillakaan. En myöskään
murehdi (elohopea)amalgaamipaikkoja suussani..
Ok, elohopea on sinusta ok kaatsareilla ja joka paikassa.
Se vaan kertyy kaikkeen eliöstöön ja kertyy ja kertyy.
Ei poistu koskaan.
Pitoisuusmäärät eivät sinänsä ole ongelma, vaan se että se _kaikki_ jää
sinuun iäksi.

Tässä on yksi artikkeli aiheesta.
http://tieku.fi/files/bonnier-ill/pdf/SFIV_2694.pdf
--
Minä *en* ole piiperö.
Jouko Holopainen
2013-01-04 19:06:09 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Elohopeakin on ihan normaali luonnossa oleva aine. Elohopeaa
löytyy maaperästä 0.02-6 mg/kg, joten se on hieman harvinaisempaa
kuin uraani, jota on 0.3-10mg/kg maaperässä.. En oikein jaksa uskoa,
että ihmisten kotitalousjätteistä tuleva elohopea olisi mikään
todellinen uhka sekajätteenäkään.
Sitten kun sulla kotona pienloistelamppu särkyy palasiksi lasten huoneen
lattialle, niin annathan lapsillesi sellaiset pikku rikkaimurit joilla
he voivat "leikkisästi" imuroida sirpaleet pois, annathan. Elohopea kun
on "normaali luonnon aine".

Muista kuitenkin, että tämän jälkeen k.o. imurit ovat ongelmajätettä
että niitä ei tule viedä sähkölaitekierrätykseen.
--
@jhol

www.iki.fi/jhol
Matti Henriksson
2013-01-02 16:11:57 UTC
Permalink
Moi
Ei tarvita kallista ILP-laitetta jos lämmitetään suoraan sähköllä ;)#
Minulla on suora sähkölämpö ja tykkään sähkösaunoa usein.
Niinpä minulla on pian "ainavalmis" kiuaskin.Sekin vuotaa suljettunakin
hieman lämpötehoa myös asuintiloihin.
(Kiuas maksaa kyllä ILP:n verran,mutta käyn saunassa -tapani mukaan-
mieluummin
kuin kuuntelen puhaltimen huminaa).

ILP-investoinnin takaisinmaksuaika on nyky-sähkön hinnoilla
arviolta jäljellä olevien elinvuosieni luokkaa(?).

Niin,tarkoitin vaan,että voidaan ottaa puheeksi koko kirveskin.

-Matti
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Kristian Ukkonen
Post by John Smith
Post by Frank Järjetön
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku
(joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys
-> aivan sama millä valaiset.
Näin todellakin on.
Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny.
Näin ei tietenkään ole.
Hehkulamppujen kuluttama sähköenergia muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi
ja lämmityksen termostaatit huolehtivat siitä että itse
lämmitysenergiaa
kuluteta, kuin tarvittava määrä.
Hehkulamppujen tuottama lisälämpöä ei tarvitse lämmittää.
Jos hehkulamppukuorma talossa on vaikka 600W (10kpl 60W lamppuja),
ja vastaava olisi energiansäästölamppuina 150W, on tuo erotus 450W
tuotettavissa halvemmalla vaikka ilmalämpöpumpulla. Miksi? No
siksi, että hyvissä olosuhteissa se ILP voi käyttää keskimäärin
vaikka 150W sähköä tuon 450W tuottamiseen.. Puulämmitys voi olla
vieläkin edullisempi.
Eli sen lämpöosuuden voi tuottaa halvemmalla, jos on tarjolla jotain
suoraa sähköä halvempaa lämmitysmuotoa.. Jos vaihtoehtona on suora
sähkölämmitys, niin sitten hehkulamppujen korvaamisesta ei ole hyötyä.
Sinä et nyt vastaa edelliseen viestiin.
"Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny."
Mielestäni vastaan.
"Hehkulamppu säästää lämmitysmuodosta riippuen, eli suora sähkölämmitys ->
aivan sama millä valaiset. Mutta jos lämmityksen energia saadaan
halvemmalla kuin hehkulampun sähkö, säästöä ei synny. "
Hehkulamppuja ei kannata käyttää lämmittämiseen, jos euroa/kWh
jokin muu lämmitysmuoto on halvempi. Mutta jos käytetään suoraan sähköä
tai hehkulamppua, on energiansäästölamppuihin käytetty kalliimpi
hankintahinta vain tappiota. Tämän ymmärsin olevan alkuperäisen
kirjoituksen pointti. Säästö hehkulampuista tulee halvoista lampuista,
kun on suorasähkölämmitys muutenkin.
Jos taas viittaat tuohon termostaatti-ideaan, niin hehkulamppujen
tuottama osuus on silti tuotettu suorasähkölämmityksellä, mikä on
kalliimpaa, kuin jos se olisi tuotettu vaikka ILPillä.. ILP vähentää
tietysti lämmitystehoaan tuon hehkulamppu-lämmityksen verran, jolloin
sen ILPin halvemman lämmityksen sijaan tuotetaan hehkulampun
kalliimmalla suorasähkölämmityksellä.
Kristian Ukkonen
2013-01-03 16:07:28 UTC
Permalink
Post by Matti Henriksson
Ei tarvita kallista ILP-laitetta jos lämmitetään suoraan sähköllä ;)#
Eikä sähköä tai lämmitystä, jos asuu Afrikassa.
Post by Matti Henriksson
Minulla on suora sähkölämpö ja tykkään sähkösaunoa usein.
Niinpä minulla on pian "ainavalmis" kiuaskin.Sekin vuotaa suljettunakin
hieman lämpötehoa myös asuintiloihin.
(Kiuas maksaa kyllä ILP:n verran,mutta käyn saunassa -tapani mukaan-
mieluummin
kuin kuuntelen puhaltimen huminaa).
ILP-investoinnin takaisinmaksuaika on nyky-sähkön hinnoilla
arviolta jäljellä olevien elinvuosieni luokkaa(?).
Jokainen arvioi itse aikansa, mutta 7 vuoden paikkeilla
on takaisinmaksuaika oman kokemuksen mukaan, jos kestävät
noin kauan. En itsekään tuolla ajalla laittaisi ILPiä.

Kristian Ukkonen.
mika
2013-01-03 12:59:46 UTC
Permalink
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku (joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon pitää
lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta tarpeen kokoa
en osaa sanoa.
Rami
Tätä ideaa ja väitöstä saisit vähän selventää, miten energiansäästölamppu
lisää loistehon kulutusta?

mika
Spiide
2013-01-03 13:03:00 UTC
Permalink
Post by mika
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku (joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon pitää
lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta tarpeen kokoa
en osaa sanoa.
Rami
Tätä ideaa ja väitöstä saisit vähän selventää, miten energiansäästölamppu
lisää loistehon kulutusta?
mika
Se on induktiivinen kuorma. Hehkulamppu on kokolailla puhdas vastus.
Spiide
2013-01-03 13:17:36 UTC
Permalink
Post by Spiide
Post by mika
Post by Rami
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku (joo,kyllä,luultavasti)?
Loistehot lisääntyvät energiasäästölamppujen takia, jolloin verkoon
pitää lisätä kombensaatiota. Noiden kustannukset on suuria, mutta
tarpeen kokoa en osaa sanoa.
Rami
Tätä ideaa ja väitöstä saisit vähän selventää, miten energiansäästölamppu
lisää loistehon kulutusta?
mika
Se on induktiivinen kuorma. Hehkulamppu on kokolailla puhdas vastus.
Löytyi tällainen paperi jossa aihetta on käpistelty:

http://energia.fi/sites/default/files/energiansaastolamppujen_verkkovaikutukset__pkamk.pdf
mika
2013-01-03 13:18:00 UTC
Permalink
Post by Spiide
Se on induktiivinen kuorma. Hehkulamppu on kokolailla puhdas vastus.
Mikäs sen energiansäästölampun tekee induktiiviseksi kuormaksi, kun sieltä
puuttuu juuri se perinteinen "rauta" kuristin, joka tekee normaalin
loisteputkilampun induktiiviseksi kuormaksi?

mika
Spiide
2013-01-03 15:09:09 UTC
Permalink
Post by mika
Post by Spiide
Se on induktiivinen kuorma. Hehkulamppu on kokolailla puhdas vastus.
Mikäs sen energiansäästölampun tekee induktiiviseksi kuormaksi, kun sieltä
puuttuu juuri se perinteinen "rauta" kuristin, joka tekee normaalin
loisteputkilampun induktiiviseksi kuormaksi?
mika
http://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_ballast
mika
2013-01-04 07:42:33 UTC
Permalink
Post by Spiide
Post by mika
Mikäs sen energiansäästölampun tekee induktiiviseksi kuormaksi, kun
sieltä puuttuu juuri se perinteinen "rauta" kuristin, joka tekee
normaalin loisteputkilampun induktiiviseksi kuormaksi?
mika
http://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_ballast
En oikein ymmärtänyt mihinkä tässä vastattiin vai vastattiinko mihinkään?

Näissä "linkkivastauksissa" kannattaa kuitenkin kiteyttää itse se vastaus
ihan omin sanoin muutamalle riville. No joka tapauksessa kävin linkin
katsomassa ja siitä osion "Electronic ballasts", eikä tässä osuudessa
puhuttu mitään lampun mahdollisesta loistehosta.

mika
rtm
2013-01-03 15:34:29 UTC
Permalink
Post by mika
Post by Spiide
Se on induktiivinen kuorma. Hehkulamppu on kokolailla puhdas vastus.
Mikäs sen energiansäästölampun tekee induktiiviseksi kuormaksi, kun sieltä
puuttuu juuri se perinteinen "rauta" kuristin, joka tekee normaalin
loisteputkilampun induktiiviseksi kuormaksi?
mika
Eipä oikein mikään, pieniä ne ferriittimuuntajat niissä ovat. Tuollaisen
elektronisen liitäntälaitteen tehokerroin on tyypillisesti luokkaa 0,97.
Rautakuristimella cos fi on 0,5 ja hehkulampun cos fi on 1,0.
Suurempi haitta on energiansäästölampun aihettama jännitesärö, niissä kun
tasasuuntaaja, kondensaattoria ladatessaan, ottaa virtaa eniten
verkkojännitteen siniaallon huippukohdissa.
mika
2013-01-04 08:10:07 UTC
Permalink
Post by rtm
Post by mika
Mikäs sen energiansäästölampun tekee induktiiviseksi kuormaksi, kun
sieltä puuttuu juuri se perinteinen "rauta" kuristin, joka tekee
normaalin loisteputkilampun induktiiviseksi kuormaksi?
mika
Eipä oikein mikään, pieniä ne ferriittimuuntajat niissä ovat.
Aivan, tätä juuri tarkoitin.

Lamppu kun pääsääntöisesti koostuu verkko-osiltaan aina ensiksi siitä
tasasuuntaajasta. Ymmärtääkseni lisäksi lampun toimintataajuus on lähempänä
20 kHz kun verkkotaajuutta.
Post by rtm
Tuollaisen elektronisen liitäntälaitteen tehokerroin on tyypillisesti
luokkaa 0,97.
Rautakuristimella cos fi on 0,5 ja hehkulampun cos fi on 1,0.
"Energiansäästölamppuja" kun on olemassa vähän erilaisilla tekniikoilla
toteutettuja malleja. Osa on edelleen mekaanisella kuristimella toteutettuja
(tyypillisesti nämä ulkokäyttöön tarkoitetut Philipsin "hillopurkki"
mallit) - mutta nämä alkavat käsittääkseni olla vähenemään päin.
Elektronisiakin liitäntälaitteita on muutamaa eri tyyppiä. Pääsääntöisesti
kuitenkin sellaisia joissa verkko-osa alkaa aina tuolla kokoaalto
tasasuuntauksella. Tässä käytössähän ei pääsääntöisesti synny loistehoa.
Post by rtm
Suurempi haitta on energiansäästölampun aihettama jännitesärö, niissä kun
tasasuuntaaja, kondensaattoria ladatessaan, ottaa virtaa eniten
verkkojännitteen siniaallon huippukohdissa.
Tästähän ei tässä kysymyksessäni varsinaisesti ollut kyse. Halusin puuttua
lähinnä siihen, että millaisia loistehoja näissä energiansäästölampuissa
syntyy jos syntyy ollenkaan. Oman ymmärrykseni mukaan energiasäästolampun
loistehon kulutus on aika marginaalista ja ei varsinaisesti vaadi lisää
kompensointia verkkoon kombensoinnista puhumattakaan.

Tämä epälineaarisen käytön/komponentin verkkoon aiheuttaa särö on sitten
tarina erikseen. Enemmän olisin huolissani tyypillisen käytön aiheuttamasta
virtasäröstä kuin jännitesäröstä. Tyypillisessä Suomalaisessa sähköverkossa
on verkon sisäimpedanssi sitä luokkaa, että jännitesärön kasvaminen
kotitalouksissa muutamaa prosenttia suuremmaksi lienee melkoinen
harvinaisuus?

mika
u***@downunder.com
2013-01-04 17:56:12 UTC
Permalink
Post by mika
Tämä epälineaarisen käytön/komponentin verkkoon aiheuttaa särö on sitten
tarina erikseen. Enemmän olisin huolissani tyypillisen käytön aiheuttamasta
virtasäröstä kuin jännitesäröstä. Tyypillisessä Suomalaisessa sähköverkossa
on verkon sisäimpedanssi sitä luokkaa, että jännitesärön kasvaminen
kotitalouksissa muutamaa prosenttia suuremmaksi lienee melkoinen
harvinaisuus?
Ikävä puoli noissa pienissä hakkurilähteissä ilman tehokertoimen
korjausta on se, että komivaiheverkossa jokainen eri vaiheessa oleva
kuorma sylkee virtapiikin nollajohtimeen eri aikoina.

Perinteisestihän on opetettu, että tasapainossa olevassa
kolmivaiheverkossa nollavirrat kumoavat toisensa, eikä nollajohtimessa
tuolloin kulje olenkaan. Kun virtalähteiden virtapiikit eivät mene
päällekkäin, ne eivät ollenkaan kumoa toisiaan vaan päinvastoin
summautuvat. pahimmillaan voi siis nollajohtimesa kulkea
kolminkertainen 150 Hz virta, verrattuna yksttäisen vaihejohtimen
virtaan. En tiedä tarvinan todenperäisyyttä, mutta väitetään, että
jossain nollajohto olisi palanut poikki tämän takia.

Vaikkei tämä 150 Hz nollajohdinvirta polttaisi nollajohtoa poikki,
sillä on ikäviä seurauksia vanhoissa pistorasianollatuissa
rakennuksissa. Jos 150 Hz virtapiikit aiheuttavat nollajohtimessa
vaikka parin voltin jännitehäviön, käytännössä se merkitsee, että eri
pistorasioiden suojamaakoskettimien välillä voi olla tämän verran
jännite-eroa (kuin vaikka muualla maadoitettuun antennimaahankin
verrattuna).

Jos kahteen eri pistorasiaan kytkee suojamaadoitetut laitteet ja vetää
näiden välille esim. audio tai RS-232 datapiuhan, syntyy helposti
vakavia hurinaongelmia tai portit voivat kärähtää.

Näiden ongelmien välttämiseksi joudutaan usein käyttämään galvaanista
erotusta audiomuuntajien tai optoerotettujen sarjalinjojen muodossa.
Onneksi Ethernet standardi edellyttää aina galvaanista erotusta, joten
tästä ei ole ongelmaa, mutta suojatun ethernet piuhan (STP) vaippaa ei
pidä mennä kytkemään ainakaan suoraan maihin molemmista päistä.
mika
2013-01-07 07:38:38 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
Ikävä puoli noissa pienissä hakkurilähteissä ilman tehokertoimen
korjausta on se, että komivaiheverkossa jokainen eri vaiheessa oleva
kuorma sylkee virtapiikin nollajohtimeen eri aikoina.
Tehokertoimen korjaus on tehokertoimen korjausta, mutta yliaaltojen suodatus
on eri asia. Nämä tapahtuvat hakkuriteholähteiden topologiassa eri osissa,
eri suunnittelun alaisuudessa.

Yksivaiheiset kuormat tuottavat pääsääntöisesti 3. yliaallon, joka on
kaikissa vaiheissa samanvaiheinen (s. 6). Jos virtapiikit olisivat verkossa
erivaiheisia, ei tapahdu niiden summautumista.

http://library.abb.com/GLOBAL/SCOT/SCOT209.nsf/VerityDisplay/2857AF09DDA38FF8C1256C5500269598/$File/THFOP-FI.pdf
Post by u***@downunder.com
Perinteisestihän on opetettu, että tasapainossa olevassa
kolmivaiheverkossa nollavirrat kumoavat toisensa, eikä nollajohtimessa
tuolloin kulje olenkaan. Kun virtalähteiden virtapiikit eivät mene
päällekkäin, ne eivät ollenkaan kumoa toisiaan vaan päinvastoin
summautuvat.
Perustaajuuden nollavirrat kumoavat toisiaan, koska ovat
vastakkaisvaiheisia. Kun verkossa esiintyvät virtapiikit esiintyvät
samanaikaisesti (= menevät päällekkäin) ne summautuvat (s. 10). 3. yliaalto
on kolmivaiheverkon kaikissa vaiheissa samanvaiheinen.
Post by u***@downunder.com
En tiedä tarvinan todenperäisyyttä, mutta väitetään, että
jossain nollajohto olisi palanut poikki tämän takia.
Ei ole ensimmäinen kerta kun nollajohdin on poltettu. Tällä on jonkinmoinen
työllistävä vaikutus pelastuslaitokselle.

Yliaalloista yleisesti. En olisi kovinkaa huolissani muutamasta pienestä
energiansäästölampusta, koska nykyajan ihminen tuppaa keräämään ympärilleen
kaikenlaista muutakin epälineaarista kuormitusta joka aiheuttaa yliaaltoja.
Tilannetta lienee syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti.

mika
u***@downunder.com
2013-01-07 08:56:45 UTC
Permalink
Post by mika
Post by u***@downunder.com
Perinteisestihän on opetettu, että tasapainossa olevassa
kolmivaiheverkossa nollavirrat kumoavat toisensa, eikä nollajohtimessa
tuolloin kulje olenkaan. Kun virtalähteiden virtapiikit eivät mene
päällekkäin, ne eivät ollenkaan kumoa toisiaan vaan päinvastoin
summautuvat.
Perustaajuuden nollavirrat kumoavat toisiaan, koska ovat
vastakkaisvaiheisia. Kun verkossa esiintyvät virtapiikit esiintyvät
samanaikaisesti (= menevät päällekkäin) ne summautuvat (s. 10). 3. yliaalto
on kolmivaiheverkon kaikissa vaiheissa samanvaiheinen.
Tuossa dokumentissä ei ole kunnollista kuvaa nollajohtimen virrasta.

Ota sivun 10 virtakäyrä ja tee siitä kaksi kopioita, toista
viivästetään 6,67 ms ja toista 13,3 ms (siis 120 ja 240 asteen
vaihesiirto) ja laita sitten kaikki kolme käyrää päällekkäin. Tällöin
positiiviset ja negatiiviset piikit eri vaiheista menevät kauniisti
limittäin ja huolimattomalla vilkaisulta tuota voisi luulla 150 Hz
kauniiksi siniaalloksi :-). Kun yhden vaiheen positiivinen tai
negatiivinen virtapiikki on alle 3,3 ms, virtaa kuluu vain yhden
vaiheen kautta, eikä kumoutumista tapahdu.

Kun johtoaika on reilusti alle 3,3 ms on aikoja, jolloin mitään
virtoja ei kulje ja korkeampien harmoonisten osuus kasvaa.
Jukka Marin
2013-01-03 15:49:57 UTC
Permalink
Post by mika
Post by Spiide
Se on induktiivinen kuorma. Hehkulamppu on kokolailla puhdas vastus.
Mikäs sen energiansäästölampun tekee induktiiviseksi kuormaksi, kun sieltä
puuttuu juuri se perinteinen "rauta" kuristin, joka tekee normaalin
loisteputkilampun induktiiviseksi kuormaksi?
Ei se varmaan induktiivinen olekaan, mutta sen ottaman virran aaltomuoto on
kaukana sinistä (lampussa on ensimmäisenä tasasuuntaussilta ja elektrolyytti-
konkka, joten lamppu ottaa verkosta virtaa vain lähellä jännitteen huippu-
arvoa).

-jm
mika
2013-01-04 08:11:07 UTC
Permalink
Post by Jukka Marin
Post by mika
Post by Spiide
Se on induktiivinen kuorma. Hehkulamppu on kokolailla puhdas vastus.
Mikäs sen energiansäästölampun tekee induktiiviseksi kuormaksi, kun sieltä
puuttuu juuri se perinteinen "rauta" kuristin, joka tekee normaalin
loisteputkilampun induktiiviseksi kuormaksi?
Ei se varmaan induktiivinen olekaan, mutta sen ottaman virran aaltomuoto on
kaukana sinistä (lampussa on ensimmäisenä tasasuuntaussilta ja elektrolyytti-
konkka, joten lamppu ottaa verkosta virtaa vain lähellä jännitteen huippu-
arvoa).
-jm
MOT

mika
u***@downunder.com
2013-01-03 20:10:11 UTC
Permalink
Post by Frank Järjetön
Lähinnä kiinostaisi pätö ja loistehon suhden, ja käyttääkö
säästölamppu sähköä tai oikeastaan tehoa loppupeleissä kuitenkin
valtakunnallisesti enemmän kuin normi hehku (joo,kyllä,luultavasti)?
Perinteinen rautakuristiminen loistelamppu aiheuttaa induktiivista
vaihesiirtoa virran ja jännitteen välille yhteen suuntaan ja halpa
kiinalainen LED sarjakondensaattorilla toiseen suuntaan (nämä siis
hajoavat pienimmästäkin jännitepikistä, esim. etäluettavat mittarit).

Tästä syntyy ihan oikeaa loistehoa, jossa energiaa siirretään
edestakaisin sähkölaitoksen ja kuluttajan välillä pariin otteeseen
joka verkkojakson aikana. Eihän tässä sinänsä olisi mitään ongelmaa,
mutta turha edestakainen siirtely lämmittää johtimia ja energia menee
harakoille. Tehokerroin = cos(vaihesiirto)

Putkitelevisioiden, tietokoneiden ja sittemmin ESL ja LED lamppujen
myötä virtaa otetaan vain verkkojaksojen huippujen aikana, jolloin
kaapataan moninkertainen virta keskimääräiseen virtaan nähden.
Tehokerroin = keskimääräinen_sini_virta / huippuvirta

Tehohäviöt (I²t) ovat verrannollisia virran neliön suhteen, jolloin
iso piikki tekee pahaa jälkeä. Tilanne muuttuu inhottavaksi
nollajohtimen osalta. Perinteinen oppikirjahan väittää, että
tasapainoisessa kolmivaihevirkossa nollajohtimessa ei kulje ollenkaan
virtaa, kun eri vaiheiden virta kumoavat toisensa.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, jos kussakin vaiheessa on
elektronisia kuormia, jolloin nollajohdinvirta lähentelee
vaihejohdinvirtoja. Tämä aiheuttaa nollajohtimessa 150 Hz taajuudella
jännitehäviöitä, jotka voivat sotkea RS-232 tai USB laitteiden
toimintaa.
Nospam
2013-01-04 17:32:33 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
Tästä syntyy ihan oikeaa loistehoa, jossa energiaa siirretään
edestakaisin sähkölaitoksen ja kuluttajan välillä pariin otteeseen
joka verkkojakson aikana. Eihän tässä sinänsä olisi mitään ongelmaa,
mutta turha edestakainen siirtely lämmittää johtimia ja energia menee
harakoille. Tehokerroin = cos(vaihesiirto)
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.

Terv, Nospam
u***@downunder.com
2013-01-04 18:58:25 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by u***@downunder.com
Tästä syntyy ihan oikeaa loistehoa, jossa energiaa siirretään
edestakaisin sähkölaitoksen ja kuluttajan välillä pariin otteeseen
joka verkkojakson aikana. Eihän tässä sinänsä olisi mitään ongelmaa,
mutta turha edestakainen siirtely lämmittää johtimia ja energia menee
harakoille. Tehokerroin = cos(vaihesiirto)
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.
Jos laitetaan vaiheen ja nollan välille iso (15 uF) kondensaattori,
niin välillä generaattorilta kondensaattorille kuluu 1 A virta, mutta
seuraavalla puolijaksolla kulkee 1 A virta kondensaattorilta
generaattorin suuntaan.

Tietenkään itse kondensaattori ei lämpene, eikä se siten kuluta
pätötehoa. Sen sijaan johtimissa esiintyy tehohäviö P = R x I² virran
suunnasta riippumatta.

Asiaa voi tarkastella vaikka siten, että virta on vuoroin positiivinen
ja vuoroin negatiivinen, tuo neliöllinen termi siis summaa häviötehon
kumpaankin suuntaan, eikä suinkaan kumoa sitä.
Nospam
2013-01-04 19:13:42 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
Post by Nospam
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.
Jos laitetaan vaiheen ja nollan välille iso (15 uF) kondensaattori,
niin välillä generaattorilta kondensaattorille kuluu 1 A virta, mutta
seuraavalla puolijaksolla kulkee 1 A virta kondensaattorilta
generaattorin suuntaan.
Tietenkään itse kondensaattori ei lämpene, eikä se siten kuluta
pätötehoa. Sen sijaan johtimissa esiintyy tehohäviö P = R x I² virran
suunnasta riippumatta.
Asiaa voi tarkastella vaikka siten, että virta on vuoroin positiivinen
ja vuoroin negatiivinen, tuo neliöllinen termi siis summaa häviötehon
kumpaankin suuntaan, eikä suinkaan kumoa sitä.
Pätötehon siirto johtimessa lämmittää johdinta. Loistehon (ind. tai
cap.) siirto aiheuttaa jännitehäviön johtimessa.

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 19:25:57 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by u***@downunder.com
Post by Nospam
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.
Jos laitetaan vaiheen ja nollan välille iso (15 uF) kondensaattori,
niin välillä generaattorilta kondensaattorille kuluu 1 A virta, mutta
seuraavalla puolijaksolla kulkee 1 A virta kondensaattorilta
generaattorin suuntaan.
Tietenkään itse kondensaattori ei lämpene, eikä se siten kuluta
pätötehoa. Sen sijaan johtimissa esiintyy tehohäviö P = R x I² virran
suunnasta riippumatta.
Asiaa voi tarkastella vaikka siten, että virta on vuoroin positiivinen
ja vuoroin negatiivinen, tuo neliöllinen termi siis summaa häviötehon
kumpaankin suuntaan, eikä suinkaan kumoa sitä.
Pätötehon siirto johtimessa lämmittää johdinta. Loistehon (ind. tai
cap.) siirto aiheuttaa jännitehäviön johtimessa.
Terv, Nospam
Eikös se silloin tarkoita myös lämmittämistä.
Jos johtimen matkalla aasta beehen jännite tippuu äksästä yyhyn, niin se
tarkoittaa että jokin vastustaa virtaa ja muuttaa sen lämmöksi.
--
Minä *en* ole piiperö.
Nospam
2013-01-04 19:42:39 UTC
Permalink
Post by John Smith
Eikös se silloin tarkoita myös lämmittämistä.
Jos johtimen matkalla aasta beehen jännite tippuu äksästä yyhyn, niin se
tarkoittaa että jokin vastustaa virtaa ja muuttaa sen lämmöksi.
Virrassa/tehossa on pätö- ja loiskomponentti. Pätö "virta" aiheuttaa
johtimen reaktansseissa lämpenemän ja jänitteenaleman, johtuen tuosta
resistanssista.

Loisvirran siirto aiheuttaa samaan tapaan johtimen reaktansseissa myös
jännitehäviön (johtuen johtimen impedanssista), mutta ei mutuu lämmöksi.
Siksi se kai on nimetty loisvirraksi.

Tuo jännitehäviö sitten kompensoidaan joko konkilla verkossa/laitteissa
tai generaatoriella.

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 19:57:10 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Eikös se silloin tarkoita myös lämmittämistä.
Jos johtimen matkalla aasta beehen jännite tippuu äksästä yyhyn, niin se
tarkoittaa että jokin vastustaa virtaa ja muuttaa sen lämmöksi.
Virrassa/tehossa on pätö- ja loiskomponentti. Pätö "virta" aiheuttaa
johtimen reaktansseissa lämpenemän ja jänitteenaleman, johtuen tuosta
resistanssista.
Loisvirran siirto aiheuttaa samaan tapaan johtimen reaktansseissa myös
jännitehäviön (johtuen johtimen impedanssista), mutta ei mutuu lämmöksi.
Siksi se kai on nimetty loisvirraksi.
Tuo jännitehäviö sitten kompensoidaan joko konkilla verkossa/laitteissa
tai generaatoriella.
Terv, Nospam
Väittämäni on silti totta.
--
Minä *en* ole piiperö.
Nospam
2013-01-04 20:00:08 UTC
Permalink
Post by John Smith
Väittämäni on silti totta.
Mikäs se olikaan, unohin jo :) ??

Terv, Nospam
u***@downunder.com
2013-01-04 19:59:20 UTC
Permalink
Post by Nospam
Loisvirran siirto aiheuttaa samaan tapaan johtimen reaktansseissa myös
jännitehäviön (johtuen johtimen impedanssista), mutta ei mutuu lämmöksi.
Siksi se kai on nimetty loisvirraksi.
Saanko kutsun sinun fysiikan Nobelin juhlallisuuksiin ?
Nospam
2013-01-04 20:02:21 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
Post by Nospam
Loisvirran siirto aiheuttaa samaan tapaan johtimen reaktansseissa myös
jännitehäviön (johtuen johtimen impedanssista), mutta ei mutuu lämmöksi.
Siksi se kai on nimetty loisvirraksi.
Saanko kutsun sinun fysiikan Nobelin juhlallisuuksiin ?
Toki,

Jos oot keksiny loisvirralla lämpiävän patterin :)

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 20:10:18 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by u***@downunder.com
Post by Nospam
Loisvirran siirto aiheuttaa samaan tapaan johtimen reaktansseissa myös
jännitehäviön (johtuen johtimen impedanssista), mutta ei mutuu lämmöksi.
Siksi se kai on nimetty loisvirraksi.
Saanko kutsun sinun fysiikan Nobelin juhlallisuuksiin ?
Toki,
Jos oot keksiny loisvirralla lämpiävän patterin :)
Terv, Nospam
Tällaiset sanktiot ovat luonnollisesti myös mahdottomia:
http://www.eon.fi/SiteCollectionDocuments/Loistehon-kompensointi.pdf
--
Minä *en* ole piiperö.
Nospam
2013-01-04 20:12:48 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by Nospam
Post by u***@downunder.com
Post by Nospam
Loisvirran siirto aiheuttaa samaan tapaan johtimen reaktansseissa myös
jännitehäviön (johtuen johtimen impedanssista), mutta ei mutuu lämmöksi.
Siksi se kai on nimetty loisvirraksi.
Saanko kutsun sinun fysiikan Nobelin juhlallisuuksiin ?
Toki,
Jos oot keksiny loisvirralla lämpiävän patterin :)
Terv, Nospam
http://www.eon.fi/SiteCollectionDocuments/Loistehon-kompensointi.pdf
Jep, me emme maksa lositehomaksuja vielä. Mutta tulevaisuudessa ehkä.
Koska jossain se loisteho on tuotettava, jos joku sen kuluttaa.

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 20:04:30 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
Post by Nospam
Loisvirran siirto aiheuttaa samaan tapaan johtimen reaktansseissa myös
jännitehäviön (johtuen johtimen impedanssista), mutta ei mutuu lämmöksi.
Siksi se kai on nimetty loisvirraksi.
Saanko kutsun sinun fysiikan Nobelin juhlallisuuksiin ?
Kenen juhliin lähdet?
--
Minä *en* ole piiperö.
u***@downunder.com
2013-01-05 06:43:55 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by u***@downunder.com
Post by Nospam
Loisvirran siirto aiheuttaa samaan tapaan johtimen reaktansseissa myös
jännitehäviön (johtuen johtimen impedanssista), mutta ei mutuu lämmöksi.
Siksi se kai on nimetty loisvirraksi.
Saanko kutsun sinun fysiikan Nobelin juhlallisuuksiin ?
Kenen juhliin lähdet?
Minun on tapana esittää tuon kysymyksen kovasti nykyisin yleisesti
hyväksytystä fysikasta poikkeavien väitteiden esittäjiltä.

Luotan edelleen Nobel komitean fysiikan/kemian palkinnon
palkintolautakuntaan ja olisi suuri kunnia päästä juhlimaan palkinnon
voittajaa.

Sen sijaan rauhanpalkinnon tai taloustieteen voittajia en varmaankaan
juhlisi.
Juhani Varemo
2013-01-05 13:30:25 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Eikös se silloin tarkoita myös lämmittämistä.
Jos johtimen matkalla aasta beehen jännite tippuu äksästä yyhyn, niin se
tarkoittaa että jokin vastustaa virtaa ja muuttaa sen lämmöksi.
Virrassa/tehossa on pätö- ja loiskomponentti. Pätö "virta" aiheuttaa
johtimen reaktansseissa lämpenemän ja jänitteenaleman, johtuen tuosta
resistanssista.
Loisvirran siirto aiheuttaa samaan tapaan johtimen reaktansseissa myös
jännitehäviön (johtuen johtimen impedanssista), mutta ei mutuu lämmöksi.
Siksi se kai on nimetty loisvirraksi.
Tuo jännitehäviö sitten kompensoidaan joko konkilla verkossa/laitteissa
tai generaatoriella.
Ööh.. minusta loistehon siirto kyllä aiheuttaa johtimien resistanssissa ihan
oikeaa pätötehoa ja siis lämmittää johdinta.

Johtimen impedanssi koostuu resistiivisestä ja reaktiivisesta osasta.
Reaktiivisen osan tuottama jännitehäviö ei synnytä johtimessa pätötehoa, sen
sijaan sen resistiivisen osan yli siirretty mikä tahansa virta lämmittää
johdinta. Eli vaihtojännitteellä johtimen jännitehäviö syntyy osaksi
johtimen kapasitanssista ja induktanssista, osaksi sen resistanssista.

Rautalankaesimerkki:

Otetaan kapasiteetiltaan iso kondensaattori, ja kytketään se hyvin ohuella
johdolla sopivaan vaihtojännitteeseen. Kyllä siitä johdosta savu nousee,
vaikka kondensaattorin itsensä ottama/tuottama teho on käytännössä lähes
100% loistehoa, loistehon tapauksessa kondensaattorin yleensä sanotaan
tuottavan loistehoa ja induktanssin kuluttavan sitä.

Tai laitetaan siihen väliin pieni sulake - kyllä se ihan lämmöstä sanoo
*poks*

Toki konkassa itsessäänkin on sen rakenteesta johtuvaa resistanssia, vaan
siksihän ne tahtovat jopa lämmetä. Ja loistehon tuottamiseen/kompensointiin
käytettäviä kondensaattoriparistojakaan ei johdoteta verkkoon ihan 0,5 mm2
paukkulangalla.

:-)


<juhani>
u***@downunder.com
2013-01-04 19:33:07 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by u***@downunder.com
Post by Nospam
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.
Jos laitetaan vaiheen ja nollan välille iso (15 uF) kondensaattori,
niin välillä generaattorilta kondensaattorille kuluu 1 A virta, mutta
seuraavalla puolijaksolla kulkee 1 A virta kondensaattorilta
generaattorin suuntaan.
Tietenkään itse kondensaattori ei lämpene, eikä se siten kuluta
pätötehoa. Sen sijaan johtimissa esiintyy tehohäviö P = R x I² virran
suunnasta riippumatta.
Asiaa voi tarkastella vaikka siten, että virta on vuoroin positiivinen
ja vuoroin negatiivinen, tuo neliöllinen termi siis summaa häviötehon
kumpaankin suuntaan, eikä suinkaan kumoa sitä.
Pätötehon siirto johtimessa lämmittää johdinta. Loistehon (ind. tai
cap.) siirto aiheuttaa jännitehäviön johtimessa.
Terv, Nospam
Sinä tarkastelet asiaa kuorman kannalta, mutta valitettavasti
kuparijohtimen pätkä ei ymmärä mitään pätötehosta tai loistehosta vaan
ainoastaan läpikulkevasta virrasta.

Jos johtimen resistanssissa R syntyy jännitehäviö U, niin silloin
johtimen tehohäviö P on U²/R. Se kupariatomi ei todellakaan tiedä,
miksi se virta kulkee.
Nospam
2013-01-04 19:49:42 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
Jos johtimen resistanssissa R syntyy jännitehäviö U, niin silloin
johtimen tehohäviö P on U²/R. Se kupariatomi ei todellakaan tiedä,
miksi se virta kulkee.
Aivan, tuo oli se pätötehohäviö johtimessa. Seuraavaksi laske:

- Jännitteealenema johtimen resistanssissa.
- Jännitteealenema johtimen reaktansseissa.

Terv, Nospam
Nospam
2013-01-04 17:32:41 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
Tästä syntyy ihan oikeaa loistehoa, jossa energiaa siirretään
edestakaisin sähkölaitoksen ja kuluttajan välillä pariin otteeseen
joka verkkojakson aikana. Eihän tässä sinänsä olisi mitään ongelmaa,
mutta turha edestakainen siirtely lämmittää johtimia ja energia menee
harakoille. Tehokerroin = cos(vaihesiirto)
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 17:55:16 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by u***@downunder.com
Tästä syntyy ihan oikeaa loistehoa, jossa energiaa siirretään
edestakaisin sähkölaitoksen ja kuluttajan välillä pariin otteeseen
joka verkkojakson aikana. Eihän tässä sinänsä olisi mitään ongelmaa,
mutta turha edestakainen siirtely lämmittää johtimia ja energia menee
harakoille. Tehokerroin = cos(vaihesiirto)
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.
Terv, Nospam
Miksi siitä sitten pitäisi siirtoverkkojen olla ollenkaan huolissaan?
--
Minä *en* ole piiperö.
Nospam
2013-01-04 18:00:07 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by Nospam
Post by u***@downunder.com
Tästä syntyy ihan oikeaa loistehoa, jossa energiaa siirretään
edestakaisin sähkölaitoksen ja kuluttajan välillä pariin otteeseen
joka verkkojakson aikana. Eihän tässä sinänsä olisi mitään ongelmaa,
mutta turha edestakainen siirtely lämmittää johtimia ja energia menee
harakoille. Tehokerroin = cos(vaihesiirto)
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.
Terv, Nospam
Miksi siitä sitten pitäisi siirtoverkkojen olla ollenkaan huolissaan?
Se pienentää verkkojen siirtokapasiteetia, muttei suinkaan lämmitä johtimia.

Terv, Nospam
u***@downunder.com
2013-01-04 19:19:52 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Post by Nospam
Post by u***@downunder.com
Tästä syntyy ihan oikeaa loistehoa, jossa energiaa siirretään
edestakaisin sähkölaitoksen ja kuluttajan välillä pariin otteeseen
joka verkkojakson aikana. Eihän tässä sinänsä olisi mitään ongelmaa,
mutta turha edestakainen siirtely lämmittää johtimia ja energia menee
harakoille. Tehokerroin = cos(vaihesiirto)
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.
Terv, Nospam
Miksi siitä sitten pitäisi siirtoverkkojen olla ollenkaan huolissaan?
Se pienentää verkkojen siirtokapasiteetia, muttei suinkaan lämmitä johtimia.
Siirtojohdon kapasiteettia rajoittaa kaksi asiaa

1) Johtimen lämpeneminen, jolloin eristimeet/kannattimet eivät kestä,
ympäristö syttyy palamaan tai itse johdin venyy liikaa (ilmajohdot)
tai jopa itse johdinmateriaali sulaa.
2) Prosentuaalinen jännite- (ja siten tehohäviöt) kasvavat niin
suureksi, ettei toiminta ole taloudellisesti mielekästä.

Hetkellisen tehon edestakainen siirtely generaattorin ja kuoman
välillä verkkojakson aikana syö mahdollisuuksia siirtää nettotehoa
generaattorilta kuormalle, koska loisvirta lämmittää johdinta turhan
paljon, eikä siten pätötehoa saada siirrettyä riittävästi, ilman että
johdin lämpiäisi liikaa.

Suurjänniteverkossa ja erityisesti maa/merikaapeleissa
hajakapasitanssit maata vasten ovat varsin merkittäviä, jolloin tämä
hajakapasitanssi aiheuttaa aikamoisia loisvirtoja. Kompensoimattomalla
pitkällä merikaapelilla koko kaapelin virrankuljetuskyky kuluisi
hajakapasitanssien pyörittämiseen, eikä mitään nettotehoa saataisi
kaapelin lävitse.

Yksi tapa välttää tämä ongelma on laittaa sarjakompensointia muutaman
kymmenen kilometrin välein, mutta merikaapelin huoltoa ajatellen tämä
kuulostaa aika hirveältä.

Toinen vaihtoehto erityisesti merikaapeleiden osalta on käyttää HVDC
siirtoa, jolloin tuosta kaapelikapasitanssista ei ole harmia, eikä
veden alle tarvita mitään aktiivilaitteita.
Nospam
2013-01-04 19:30:51 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
Post by Nospam
Post by John Smith
Post by Nospam
Post by u***@downunder.com
Tästä syntyy ihan oikeaa loistehoa, jossa energiaa siirretään
edestakaisin sähkölaitoksen ja kuluttajan välillä pariin otteeseen
joka verkkojakson aikana. Eihän tässä sinänsä olisi mitään ongelmaa,
mutta turha edestakainen siirtely lämmittää johtimia ja energia menee
harakoille. Tehokerroin = cos(vaihesiirto)
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.
Terv, Nospam
Miksi siitä sitten pitäisi siirtoverkkojen olla ollenkaan huolissaan?
Se pienentää verkkojen siirtokapasiteetia, muttei suinkaan lämmitä johtimia.
Siirtojohdon kapasiteettia rajoittaa kaksi asiaa
Ei muuta, ku et oon hämmästyny jos nykyään loistenon siirto aihutaakin
lämmittävän vaikutuksen johtimessa. Eiks sit pitäis sähkölämmittimet
suunnitella uusiki, koska kotitaludet ei maksa loistehosta mitään
tällähetkelä (vielä). Eikä se heitä kauheesti lämmittäisikään.

Terv, Nospam
J.P
2013-01-05 13:34:56 UTC
Permalink
Post by Nospam
Ei muuta, ku et oon hämmästyny jos nykyään loistenon siirto aihutaakin
lämmittävän vaikutuksen johtimessa. Eiks sit pitäis sähkölämmittimet
suunnitella uusiki, koska kotitaludet ei maksa loistehosta mitään
tällähetkelä (vielä). Eikä se heitä kauheesti lämmittäisikään.
Nykyään... joo nykyään olis niin helppoa hieman googletella asioista ettei
tarvis luulla ihan mitä tahansa...

-onko koskaan tullut vastaan esim. sulakesuojaus ja loisteho... eli
pistetäänpä googleen hauksi: loisteho sulake - ja katsotaan ihan ensimmäistä
hakutulos sivua niin enssilmäyksellä huomaa että jotenkin niitä sulakkeita
vaan loisteho rasittaa... - niin ja tiedoksi että perinteiset sulakkeet
toimivat sitten ihan pelkästään termisesti...
John Smith
2013-01-04 19:31:47 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Post by Nospam
Post by u***@downunder.com
Tästä syntyy ihan oikeaa loistehoa, jossa energiaa siirretään
edestakaisin sähkölaitoksen ja kuluttajan välillä pariin otteeseen
joka verkkojakson aikana. Eihän tässä sinänsä olisi mitään ongelmaa,
mutta turha edestakainen siirtely lämmittää johtimia ja energia menee
harakoille. Tehokerroin = cos(vaihesiirto)
Tiedoksi, että loisteho ei lämmitä johtimia, vaan pätöteho.
Terv, Nospam
Miksi siitä sitten pitäisi siirtoverkkojen olla ollenkaan huolissaan?
Se pienentää verkkojen siirtokapasiteetia, muttei suinkaan lämmitä johtimia.
Terv, Nospam
Miten siirtokapasiteetti pienenee?
Uhkaavatko johdot palaa poikki?
Miksi?
--
Minä *en* ole piiperö.
Nospam
2013-01-04 19:58:30 UTC
Permalink
Post by John Smith
Miten siirtokapasiteetti pienenee?
Uhkaavatko johdot palaa poikki?
Miksi?
Johto siirtää näennäistehoa(S). Joka on pätö(P)- ja lois(Q) tehojen
neliöllinen summa. Jos pienennät loistehoa (kompensoit sen pois), voit
siirtää enemmä pätötehoa.

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 20:02:48 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Miten siirtokapasiteetti pienenee?
Uhkaavatko johdot palaa poikki?
Miksi?
Johto siirtää näennäistehoa(S). Joka on pätö(P)- ja lois(Q) tehojen
neliöllinen summa. Jos pienennät loistehoa (kompensoit sen pois), voit
siirtää enemmä pätötehoa.
Terv, Nospam
Siis palavat poikki, jos et kompensoi.
Ja se tarkoittaa että?
--
Minä *en* ole piiperö.
Nospam
2013-01-04 20:08:49 UTC
Permalink
Post by John Smith
Post by Nospam
Post by John Smith
Miten siirtokapasiteetti pienenee?
Uhkaavatko johdot palaa poikki?
Miksi?
Johto siirtää näennäistehoa(S). Joka on pätö(P)- ja lois(Q) tehojen
neliöllinen summa. Jos pienennät loistehoa (kompensoit sen pois), voit
siirtää enemmä pätötehoa.
Terv, Nospam
Siis palavat poikki, jos et kompensoi.
Ja se tarkoittaa että?
Ei se pala poikki, mutta jännitteenalenema on suurempi johdon päässä
ilman kompensointia.

Terv, Nospam
John Smith
2013-01-04 20:11:12 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Post by Nospam
Post by John Smith
Miten siirtokapasiteetti pienenee?
Uhkaavatko johdot palaa poikki?
Miksi?
Johto siirtää näennäistehoa(S). Joka on pätö(P)- ja lois(Q) tehojen
neliöllinen summa. Jos pienennät loistehoa (kompensoit sen pois), voit
siirtää enemmä pätötehoa.
Terv, Nospam
Siis palavat poikki, jos et kompensoi.
Ja se tarkoittaa että?
Ei se pala poikki, mutta jännitteenalenema on suurempi johdon päässä
ilman kompensointia.
Terv, Nospam
Eli?
--
Minä *en* ole piiperö.
Nospam
2013-01-04 20:21:03 UTC
Permalink
Post by Nospam
Post by John Smith
Post by Nospam
Post by John Smith
Miten siirtokapasiteetti pienenee?
Uhkaavatko johdot palaa poikki?
Miksi?
Johto siirtää näennäistehoa(S). Joka on pätö(P)- ja lois(Q) tehojen
neliöllinen summa. Jos pienennät loistehoa (kompensoit sen pois), voit
siirtää enemmä pätötehoa.
Terv, Nospam
Siis palavat poikki, jos et kompensoi.
Ja se tarkoittaa että?
Ei se pala poikki, mutta jännitteenalenema on suurempi johdon päässä
ilman kompensointia.
Terv, Nospam
Eli?
Kerroin kyllä väärin, ei pätötehoa voi siirtää enempää, mutta loistehon
aiheuttaman jännitteenaleneman voi kompesoida pois.

Terv, Nospam
Continue reading on narkive:
Loading...