N - PE kytkin?

[Asko]

Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on sähkökaappi, jossa
sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin. Siinä pääkytkimen vieressä on
pienempi ON/OFF tyylinen kytkin, joka on peitetty läpinäkyvän
muovikannen alle piiloon. Tuon kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE,
joten onko sen ideana että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?

Nyt kytkin oli ymmärtääkseni OFF asennossa, jolloin nolla ja suojamaa ei
kai sitten ole yhdessä. Jotenkin muistelen, että ainakin joskus olisi
ollut tapana nimenomaan yhdistää nolla ja suojamaa toisiinsa juuri
siellä "ulkokaapilla" johon myös nousee maan alta tuleva
suojamaadoituselektrodi. Vai onko nykyään tapana pitää nolla ja suojamaa
visusti erillään?

Mietin, että pitäisikö jossain tietyntyyppisessä vikatilanteessa minun
ymmärtää operoida tuota pikkukytkintä, mutta en nyt äkkiseltään keksi
sellaistakaan vikatilannetta. Jos sähkölinjoilla olisi ns. nollavika,
niin minun sähkökaapilla nollajohtimen jännite saattaisi ymmärtääkseni
olla mitä tahansa 0 - 400 V väliltä ja tämä ilmenisi mm. valojen
himmentymisenä tai ylikirkkautena. Tämmöisessä tilanteessa on opastettu
menemään paksut kuivat rukkaset kädessä sähkökaapille ja kääntämään
pääkytkin nollille, joka kai sitten katkaisee vaiheiden lisäksi myös nollan?

Mihin siis tarvitaan kytkintä, jolla voidaan yhdistää N ja PE toisiinsa?
Ilmeisesti minä en sitä tarvi mihinkään, kun se kytkin kerran on
suojattu ristipääruuvilla kiinnitetyn kannen alle "piiloon"? Mutta jos
sähkölaitoksen ukko tuota voisi joskus tarvita, niin mikä olisi
sellainen tilanne jossa hän sitä käyttäisi?

-Asko

[Rami]

Post by Asko
Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on sähkökaappi, jossa
sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin. Siinä pääkytkimen vieressä on
pienempi ON/OFF tyylinen kytkin, joka on peitetty läpinäkyvän
muovikannen alle piiloon. Tuon kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE,
joten onko sen ideana että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?
-Asko

Nolla ja suojamaa on tuon ikäisessä aina yhdessä.
EOS.
Jokin muu tarkoitus.

Rami

[Juha Ruismäki]

Post by Rami
Nolla ja suojamaa on tuon ikäisessä aina yhdessä.
EOS.
Jokin muu tarkoitus.

Silloin kun itse rakensin niin joo. Nyt katsoin jotain ohjetta,
niin siinä maadoituskiskoon ei enää viedäkään sähköyhtiön nollaa,
vaan ainoastaan maahan kaivettu maadoituselektrodi, betoniraudoitus,
IV-putket, TV-antenni ym. maadoitusta kaipaavat asiat.

Onkohan nyt 10 vuodessa jotain muuttunut ja tuolla kytkimellä
saadaan kytkettyä maadoitus "vanhaan malliin" tarvittaessa?

Juha

[Otto Keronen]

On Tue, 12 Jan 2016 15:26:35 +0200

Post by Asko
Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on sähkökaappi, jossa
sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin. Siinä pääkytkimen vieressä on
pienempi ON/OFF tyylinen kytkin, joka on peitetty läpinäkyvän
muovikannen alle piiloon. Tuon kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE,
joten onko sen ideana että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?

Munkin mielestä sen pitäis olla kiinni, sen pitäis olla avattavissa käyttöönottotarkistuksten eristysresistanssimittausta varten.

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6asennuksen_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6nottotarkastus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jakeluj%C3%A4rjestelm%C3%A4t

Vaikka taloon tuotaisi erilliset PE ja N niin käsittääkseni tuon pitäisi silti olla normaalisti kiinni. Mutta tämä on siis mutu, ei tieto.

[u***@downunder.com]

Post by Asko
Mihin siis tarvitaan kytkintä, jolla voidaan yhdistää N ja PE toisiinsa?
Ilmeisesti minä en sitä tarvi mihinkään, kun se kytkin kerran on
suojattu ristipääruuvilla kiinnitetyn kannen alle "piiloon"? Mutta jos
sähkölaitoksen ukko tuota voisi joskus tarvita, niin mikä olisi
sellainen tilanne jossa hän sitä käyttäisi?

Ainakin teollisuuslaitoksissa olen törmännyt tilanteeseen, jossa N ja
PE (ja mahdollinen TE) ovat kukin omassa kiskossa ja niiden välillä on
sitten peukalon paksuinen 20 cm pitkä jomppi/jumpperi. Tarkoitus on,
että laitoksen käyttöönottovaiheessa voidaan varmistaa, että
kiinteistön sisällä N, PE ja mahdollinen TE verkko on erillään
irrottamalla jompit mittauksen ajaksi. Normaalisti nuo verkot ovat
yhdessä maadoitselektrodin ja kiinteistöön tulevan maakaapelin kanssa.

En kyllä miksi tuo olisi tehty omakotitalossa ja kaiken lisäksi
kytkimellä, jolla on varsin rajallinen virrankestokyky (satoja
amppeereja).

[Juha Ruismäki]

Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on
sähkökaappi, jossa sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin.
Siinä pääkytkimen vieressä on pienempi ON/OFF tyylinen kytkin,
joka on peitetty läpinäkyvän muovikannen alle piiloon. Tuon
kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE, joten onko sen ideana
että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?

Tuli vielä mieleen, että N ja PE on kumminkin yhdistetty
sisällä, eikös? Olisiko tuolla ollut rakennusaikainen
sähköliityntä josta on saatu roikalla virtaa niin kauan kuin
varsinaisia sähköjä ei oltu tehty. Sitten kun varsinainen
sähkötaulu on kytketty niin kytkin on käännetty takaisin
OFF-asentoon. Sitä en ymmärrä, miksi siihen on oikein
kytkin pitänyt laittaa.

Juha

[Asko]

Post by Juha Ruismäki
Tuli vielä mieleen, että N ja PE on kumminkin yhdistetty
sisällä, eikös? Olisiko tuolla ollut rakennusaikainen
sähköliityntä josta on saatu roikalla virtaa niin kauan kuin
varsinaisia sähköjä ei oltu tehty.

Sama ulkokaappi toimitti myös työmaakaapin virkaa. Siinä on ulosottoina
muutama pistorasia. Talon valmistuttua se ulkokaappi vaan siirrettiin
sokkelin vierelle ja sinne lisättiin talon, porakaivon ja
ulkorakennennusten vaatimat sulakkeet.

Siihen en ole kiinnittänyt huomiota, että onko mainittu N-PE kytkin
ollut siellä ihan alusta lähtien vai ilmestynyt esim. tuolloin kun
kaappi siirrettiin metsän reunasta sokkelin vierelle.

Jos en ihan väärin muista, niin työmaan aikana ei ollut minkäänlaista
maadoituselektrodia mullitettuna. Ei kai sieltä sähkötolpastakaan tule
mitään suojamaata, vaan ainoastaan nolla?

-Asko

[rtm]

Post by Asko
Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on sähkökaappi, jossa
sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin. Siinä pääkytkimen vieressä on
pienempi ON/OFF tyylinen kytkin, joka on peitetty läpinäkyvän muovikannen
alle piiloon. Tuon kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE, joten onko
sen ideana että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla ja suojamaa
toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?
Nyt kytkin oli ymmärtääkseni OFF asennossa, jolloin nolla ja suojamaa ei
kai sitten ole yhdessä. Jotenkin muistelen, että ainakin joskus olisi
ollut tapana nimenomaan yhdistää nolla ja suojamaa toisiinsa juuri siellä
"ulkokaapilla" johon myös nousee maan alta tuleva suojamaadoituselektrodi.
Vai onko nykyään tapana pitää nolla ja suojamaa visusti erillään?
Mietin, että pitäisikö jossain tietyntyyppisessä vikatilanteessa minun
ymmärtää operoida tuota pikkukytkintä, mutta en nyt äkkiseltään keksi
sellaistakaan vikatilannetta. Jos sähkölinjoilla olisi ns. nollavika, niin
minun sähkökaapilla nollajohtimen jännite saattaisi ymmärtääkseni olla
mitä tahansa 0 - 400 V väliltä ja tämä ilmenisi mm. valojen himmentymisenä
tai ylikirkkautena. Tämmöisessä tilanteessa on opastettu menemään paksut
kuivat rukkaset kädessä sähkökaapille ja kääntämään pääkytkin nollille,
joka kai sitten katkaisee vaiheiden lisäksi myös nollan?
Mihin siis tarvitaan kytkintä, jolla voidaan yhdistää N ja PE toisiinsa?
Ilmeisesti minä en sitä tarvi mihinkään, kun se kytkin kerran on suojattu
ristipääruuvilla kiinnitetyn kannen alle "piiloon"? Mutta jos
sähkölaitoksen ukko tuota voisi joskus tarvita, niin mikä olisi sellainen
tilanne jossa hän sitä käyttäisi?
-Asko

Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se N-PE
merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja pe:n
liitoskohtaa sillä kohdalla.

[Asko]

Post by rtm
Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se
N-PE merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja
pe:n liitoskohtaa sillä kohdalla.

Tämä kuulosti niin uskottavalta teorialta, että piti käydä uudestaan
tutkimassa sähkökaappia ja otin siitä samalla valokuvan:

Loading Image...

Onko tosiaan sattumaa, että tuo tarra on lätkäisty juuri kytkimen
alapuolelle?

Tai itseasiassa, kun tarkemmin katsoin sitä "kytkintä" niin se ei
olekaan kytkin, vaan 10 A sulake. Siinä mielessä teoriasi voisi hyvinkin
olla oikea. Kenties tarra on ollut tuossa ensin ja sulake on tullut
vasta silloin kun sähkömittari on asennettu?

Minulla tosiaan on yleissähkö käytössä, eikä mitään yösähkövirityksiä.
Jos joskus haluaisin vaihtaa yösähköasiakkaaksi, niin silloinko ne
laittaisivat tuon sulakkeen päälle?

-Asko

[Antti Seppanen]

Post by Asko

Post by rtm
Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se
N-PE merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja
pe:n liitoskohtaa sillä kohdalla.

Tämä kuulosti niin uskottavalta teorialta, että piti käydä uudestaan
http://koti.kapsi.fi/~askoik/temp/N-PE.jpg
Onko tosiaan sattumaa, että tuo tarra on lätkäisty juuri kytkimen
alapuolelle?

Muistelin omasta kaapistani löytyvän myös vastaavanlaisen mysteerivivun
ja kävin nappaamassa siitä huonon kuvan:

Loading Image...

Vastaava tarrakin löytyy, mutta kauempana mysteerivivusta.

[rtm]

Post by Asko

Post by rtm
Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se
N-PE merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja
pe:n liitoskohtaa sillä kohdalla.

Tämä kuulosti niin uskottavalta teorialta, että piti käydä uudestaan
http://koti.kapsi.fi/~askoik/temp/N-PE.jpg
Onko tosiaan sattumaa, että tuo tarra on lätkäisty juuri kytkimen
alapuolelle?
Tai itseasiassa, kun tarkemmin katsoin sitä "kytkintä" niin se ei olekaan
kytkin, vaan 10 A sulake. Siinä mielessä teoriasi voisi hyvinkin olla
oikea. Kenties tarra on ollut tuossa ensin ja sulake on tullut vasta
silloin kun sähkömittari on asennettu?
Minulla tosiaan on yleissähkö käytössä, eikä mitään yösähkövirityksiä. Jos
joskus haluaisin vaihtaa yösähköasiakkaaksi, niin silloinko ne
laittaisivat tuon sulakkeen päälle?
-Asko

Itseasiassa tuo tariffivaroke on jo mennyttä aikaa, nykymittarit ei tarvitse
enää erillisiä kelloja eikä muitakaan ohjauslaitteita.

[Nospam]

Post by rtm
Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se
N-PE merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja
pe:n liitoskohtaa sillä kohdalla.

Näin se on. Se ilmoittaa vain, että kannen alla on N ja PE yhdisetty. Ei
siihen edes saa laittaa mitään kytkinlaitetta vaan ne on aina oltava
yhdessä.

Terv, Nospam

[Asko]

Post by Nospam
Näin se on. Se ilmoittaa vain, että kannen alla on N ja PE yhdisetty

Onko tämä siis ollut käytäntönä "aina", että nolla ja suojamaa
yhdistetään sähkömittarin lähellä? Siis niin kauan kun tuota suojamaata
on ylipäätään käytetty, kenties jostain 1970-luvulta lähtien?

-Asko

[Nospam]

Post by Asko

Post by Nospam
Näin se on. Se ilmoittaa vain, että kannen alla on N ja PE yhdisetty

Onko tämä siis ollut käytäntönä "aina", että nolla ja suojamaa
yhdistetään sähkömittarin lähellä? Siis niin kauan kun tuota suojamaata
on ylipäätään käytetty, kenties jostain 1970-luvulta lähtien?

Juu, se talon liittymäjohtohan tulee 4:llä johtimella jossa tuo sama
johto on merkity "PEN", eli se on yhdistetty nolla ja suojamaa.
Keskuksessa PEN sitten erotetaan eri piireiksi tuolla yhdistämisellä.

Käyttöönotossa tuo yhdistys avataan eristysvastusmittauksen ajaksi.
Mittauksella todetaan, että nuo piirit N ja PE ovat varmasti erillään
toisistaan.


Terv, Nospam

[u***@downunder.com]

Post by Asko

Post by Nospam
Näin se on. Se ilmoittaa vain, että kannen alla on N ja PE yhdisetty

Onko tämä siis ollut käytäntönä "aina", että nolla ja suojamaa
yhdistetään sähkömittarin lähellä? Siis niin kauan kun tuota suojamaata
on ylipäätään käytetty, kenties jostain 1970-luvulta lähtien?
-Asko

TN-S järjestelmässä talon sisällä on PE ja N erillään ja ne tuodaan
omiin PE ja N kiskoihin pääkeskuksessa. Ulkoa tuulevassa kaapelissa on
TN-C mukainen systeemi eli yhteinen PEN johdin AMKAn kannatinköydessä
ja maakaapelin vaipassa. Jossain vaiheessa TN-C ja TN-S pitää yhdistää
TN-C-S järjestelmäksi.

Ennenvanhaan kun mittari oli pääkeskuksessa, niin todellakin PEN
muuttui PE ja N johtimessa mittarin lähellä.

Tiedä sitten, missä vaiheessa mittareita alettiin asentamaan ulos
mittarinlukua varten ja pääkeskus sijaitsi edelleen sisällä,
mahdollisia paikkoja oli siten kaksi.

Lisäksi kun ollaan jostain syystä ruvettu käyttämään täysvaiheisia
vikavirtasuojia ennen pääjakokiskoa, silloin lienee pakko ajaa vaiheet
ja nolla 3-v vikavirtasuojan lävitse ja kierrättää PE sen ohitse,

En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
sulakesuojauksessa.

[Asko]

Post by u***@downunder.com
En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
sulakesuojauksessa.

Ei mulla ainakaan ole mitään "kaiken kattavaa" VVS:aa kummassakaan
sähkökaapissa sisällä/ulkona. Esimerkiksi porakaivoa ei edes saa laittaa
VVS:n taakse. Eikä se todellakaan olisi kiva, jos koko pihapiiri
pimenisi yhden viallisen pikkulaitteen vuoksi.

-Asko

[u***@downunder.com]

Post by Asko

Post by u***@downunder.com
En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
sulakesuojauksessa.

Ei mulla ainakaan ole mitään "kaiken kattavaa" VVS:aa kummassakaan
sähkökaapissa sisällä/ulkona. Esimerkiksi porakaivoa ei edes saa laittaa
VVS:n taakse. Eikä se todellakaan olisi kiva, jos koko pihapiiri
pimenisi yhden viallisen pikkulaitteen vuoksi.

En olisi uskonut itsekkään, mutta yhdessä keskustelussa tuli viime
vuonna esiin linkki ABB:n tuotteesta
http://www.asennustuotteet.fi/documents/Keskukset/1M5T33JS_1.pdf
jossa siis kolmivaihe VVS oli ennen keskusta.

[rtm]

Post by u***@downunder.com

Post by Asko

Post by u***@downunder.com
En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
sulakesuojauksessa.

Ei mulla ainakaan ole mitään "kaiken kattavaa" VVS:aa kummassakaan
sähkökaapissa sisällä/ulkona. Esimerkiksi porakaivoa ei edes saa laittaa
VVS:n taakse. Eikä se todellakaan olisi kiva, jos koko pihapiiri
pimenisi yhden viallisen pikkulaitteen vuoksi.

En olisi uskonut itsekkään, mutta yhdessä keskustelussa tuli viime
vuonna esiin linkki ABB:n tuotteesta
http://www.asennustuotteet.fi/documents/Keskukset/1M5T33JS_1.pdf
jossa siis kolmivaihe VVS oli ennen keskusta.

En minä näe tuossa kuvassa mitään vikavirtasuojaa ennen keskusta. On vain
kaksi 3-v.vikavirtasuojaa, joiden kummankin perässä on kuusi varoketta.
Aivan normaali käytäntö kun ei haluta joka varokkeelle omaa vikavirtasuojaa.

[Juhani Varemo]

Post by u***@downunder.com
En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
sulakesuojauksessa.

Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei liene
järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on tarkoitus pitää
myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.

Ei olisi mielekästä jos vvs:n lauetessa katkaistaisiin vain yksi vaihe ja
moottori(t) jäisivät jurraamaan kahdella vaiheella kunnes/jos mahdollinen
lämpörele toimii. Tai moottori palaa...

[u***@downunder.com]

On Sun, 17 Jan 2016 18:44:04 +0200, Juhani Varemo

Post by Juhani Varemo

Post by u***@downunder.com
En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
sulakesuojauksessa.

Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei liene
järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on tarkoitus pitää
myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.

Tietenkin 3-v kuormat ovat 3-v VVS _lähdön_ takana ja yksivaihekuormat
ovat 1-v VVS _lähtöjen_ takana

Post by Juhani Varemo
Ei olisi mielekästä jos vvs:n lauetessa katkaistaisiin vain yksi vaihe ja
moottori(t) jäisivät jurraamaan kahdella vaiheella kunnes/jos mahdollinen
lämpörele toimii. Tai moottori palaa...

Eihän tässä suinkaan ole tarkoitus käyttää mitään keskuksen
_tulopuolen_VVSiä.

Tässä siis korkeintaan yritetään säästää suojien hinnoissa, huonontaen
järjestelmien käytettävyyttä. Pahimmillaanhan tämä aiheuttaa sen, että
kirotut VVSt ohitetaan turhien laukaisujen takia :-).

[Pauli Perälä]

Post by Juhani Varemo
Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei liene
järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on tarkoitus pitää
myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.

Miten kolmivaiheinen moottori kytketään vikavirtasuojan taakse? Kun
sille ei mene nollajohdinta ollenkaan. Että mistä se vvs tietää milloin
täytyisi laueta kun se mittaa nollan ja vaiheiden välistä virran eroa?
Jos olen oikein asian ymmrtänyt.

- Pauli

[Otto Keronen]

On Mon, 18 Jan 2016 15:27:25 +0200

Post by Pauli Perälä

Post by Juhani Varemo
Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei liene
järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on tarkoitus pitää
myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.

Miten kolmivaiheinen moottori kytketään vikavirtasuojan taakse? Kun
sille ei mene nollajohdinta ollenkaan. Että mistä se vvs tietää milloin
täytyisi laueta kun se mittaa nollan ja vaiheiden välistä virran eroa?
Jos olen oikein asian ymmrtänyt.
- Pauli

Älä ajattele "nollaa" ja "vaihetta" vaan ajattele tulevan ja palaavan virran erona. Ei sillä ole sitten väliä onko siihen summavirtamuuntajaan käämitty useampi lanka rullalle. Kaikki mikä sinne menee, pitää tulla myös takaisin.

Ehkä kuva selventää asiaa: (vaikka siinä nyt on piirretty auki vain 1-V laukaisu, mutta ei se periaattellisesti eroa vaikka käämityksiä olisi useampi.

http://www.utu.eu/sites/default/files/attachments/vikavirtasuojat-tekniset-tiedot-11fi0211.pdf

[Juhani Varemo]

Post by Otto Keronen
On Mon, 18 Jan 2016 15:27:25 +0200

Post by Pauli Perälä

Post by Juhani Varemo
Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei
liene järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on
tarkoitus pitää myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.

Miten kolmivaiheinen moottori kytketään vikavirtasuojan taakse? Kun
sille ei mene nollajohdinta ollenkaan. Että mistä se vvs tietää milloin
täytyisi laueta kun se mittaa nollan ja vaiheiden välistä virran eroa?
Jos olen oikein asian ymmrtänyt.
- Pauli

Älä ajattele "nollaa" ja "vaihetta" vaan ajattele tulevan ja palaavan
virran erona. Ei sillä ole sitten väliä onko siihen summavirtamuuntajaan
käämitty useampi lanka rullalle. Kaikki mikä sinne menee, pitää tulla
myös takaisin.
Ehkä kuva selventää asiaa: (vaikka siinä nyt on piirretty auki vain 1-V
laukaisu, mutta ei se periaattellisesti eroa vaikka käämityksiä olisi
useampi.
http://www.utu.eu/sites/default/files/attachments/vikavirtasuojat-tekniset-tiedot-11fi0211.pdf

Yllä asia olikin jo selitetty.

Sen pitää silloin vaan summata vaiheiden virrat ja tarkastaa että tuo summa
on nolla. Jos ei ole, virtaa karkaa muuta kautta (vuotaa runkoon,
suojamaahan).

[u***@downunder.com]

On Mon, 18 Jan 2016 15:27:25 +0200, Pauli Perälä

Post by Pauli Perälä

Post by Juhani Varemo
Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei liene
järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on tarkoitus pitää
myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.

Miten kolmivaiheinen moottori kytketään vikavirtasuojan taakse? Kun
sille ei mene nollajohdinta ollenkaan. Että mistä se vvs tietää milloin
täytyisi laueta kun se mittaa nollan ja vaiheiden välistä virran eroa?
Jos olen oikein asian ymmrtänyt.
- Pauli

Vikavirtasuojathan perustuvat siihen, että virtamuuntajan eri
ensiökäämien aiheuttmat magneettikentät kumoavat toisensa, eikä
toisiopkäämiin tule mitään nettovirtaa, eikä suoja siten laukea. Jos
kuitenkin kuorman päässä virta jostain johtimesta pääsee hakoteille,
vaikka ihmisen kautta maihin/suojamaahan, vikavirtasuojan käämien
muodostama magneettikenttä ei ole tasapainossa ja syntyy
nettomgneettikenttä, joka näkyy toisiokäämissä, joka laukaisee
katkaisun.

Yksivaihetapauksessa virtamuuntajan ensiökäämejä on kaksi (vaihe ja
nolla), balansoidussa tähtikytketyssä kolmiokytkennässä käämejä on
kolme (yksi kullekin vaiheelle) ja kunkin vaiheen hetkelliset
magmneettikentät kumoavat toisensa.

Vinoissa kolmivaihekuormissa (tähtikytkentä) tarvitaan vielä neljäs
käämi nollajohtimen virtaa varten, jolla valmistetaan, että kaikki
virrat kulkevat tuon virtamuuntajan kautta, eikä mitään virtaa karkaa
maihin jotain väärää reittiä pitkin.

Miten tämä sitten toimii, jos kuormana on hyvin voimakkaita
harmoonisia virtoja aiheuttavat elektroniikan teholähteet (ilman
tehokerttoimen korjausta), aiheuttaen suuria harmoonisia yliaaltoja
nollajohdossa, on sitten eri juttu.