Miten 12 V monta A?

[Jukka Marin]

Tulisikos jollakulla mieleen keino, jolla tuottaa 12 VDC 40-50 A ilman
merkittävää hukkalämpöä? Käytettävissä on joko 230 VAC tai 24-30 VDC,
kumpi vain paremmin sopii. 12 V jännitteen ei tarvitse olla täysin
stabiili, 11-13 V kelpaa mainiosti.

Aloin nääs leikkiä led-valaistuksella ja nyt pitäisi saada tuotettua
sähköä ilman että DC/DC-muuntimet sulavat seinään upotetuissa kaapeissa..
Tähän mennessä hankkimani AC/DC-powerit tuntuvat tuottavan turhan paljon
lämpöä ja tehokin on ollut vain 100-120 W per palikka.

-jm

[Tomppa]

Post by Jukka Marin
Tulisikos jollakulla mieleen keino, jolla tuottaa 12 VDC 40-50 A ilman
merkittävää hukkalämpöä? Käytettävissä on joko 230 VAC tai 24-30 VDC,
kumpi vain paremmin sopii. 12 V jännitteen ei tarvitse olla täysin
stabiili, 11-13 V kelpaa mainiosti.
Aloin nääs leikkiä led-valaistuksella ja nyt pitäisi saada tuotettua
sähköä ilman että DC/DC-muuntimet sulavat seinään upotetuissa kaapeissa..
Tähän mennessä hankkimani AC/DC-powerit tuntuvat tuottavan turhan paljon
lämpöä ja tehokin on ollut vain 100-120 W per palikka.
-jm

Oletko korjaustaitoinen. ?
Mulla vois olla tuola pari 12v hakkuripoveria.
Pitäs vain tarkistaa/korjata. Saattavat olla eheitäki.
Virtaa taisi lähteä 35A
Lähtisi halvalla / vaihto sopivaan roinaan.

tupeamp miuku hotmail.com

[Jukka Marin]

Post by Tomppa
Oletko korjaustaitoinen. ?
Mulla vois olla tuola pari 12v hakkuripoveria.
Pitäs vain tarkistaa/korjata. Saattavat olla eheitäki.
Virtaa taisi lähteä 35A

Onko tietoa hyötysuhteesta? Minulla ongelmana ei ole hakkureiden hankinta
vaan se, että ne pitäisi sijoittaa lähes umpinaiseen, seinään upotettuun
kaappiin, missä lämpötila karkaa helposti käsistä jos hakkurit puskevat
sinne hukkatehoa kymmeniä watteja :-(

Niin ja alkuperäisestä viestistä jäi pois tieto, että syöttökaapelit po.
kaapeille ovat tietysti niin ohuet, ettei 12 V jännitettä voi syöttää
ulkoa. 24 V voisi juuri ja juuri mennä.

-jm

[u***@downunder.com]

On Sun, 23 Oct 2011 17:08:14 +0000 (UTC), Jukka Marin

Post by Jukka Marin

Post by Tomppa
Oletko korjaustaitoinen. ?
Mulla vois olla tuola pari 12v hakkuripoveria.
Pitäs vain tarkistaa/korjata. Saattavat olla eheitäki.
Virtaa taisi lähteä 35A

Onko tietoa hyötysuhteesta? Minulla ongelmana ei ole hakkureiden hankinta
vaan se, että ne pitäisi sijoittaa lähes umpinaiseen, seinään upotettuun
kaappiin, missä lämpötila karkaa helposti käsistä jos hakkurit puskevat
sinne hukkatehoa kymmeniä watteja :-(
Niin ja alkuperäisestä viestistä jäi pois tieto, että syöttökaapelit po.
kaapeille ovat tietysti niin ohuet, ettei 12 V jännitettä voi syöttää
ulkoa. 24 V voisi juuri ja juuri mennä.
-jm

Mikä tässä on ongelma ?

IEC PELV/SELV direktiivien mukaan pärjättäisiin varmaan vajaan 60 Vdc
syötöllä.

Eikö mikä tahansa hakuripoweri, jolle voidaan antaa takaisinkytkennän
jännitteen sijaan virranmittausvastuksen jännite kelpaa ?

[ap]

Post by Jukka Marin
Onko tietoa hyötysuhteesta? Minulla ongelmana ei ole hakkureiden hankinta
vaan se, että ne pitäisi sijoittaa lähes umpinaiseen, seinään upotettuun
kaappiin, missä lämpötila karkaa helposti käsistä jos hakkurit puskevat
sinne hukkatehoa kymmeniä watteja:-(

Hukkatehoa tulee väkisin kymmeniä watteja. Esim. corsairin AX750
tietokonepowerin hyötysuhde on 80-90%. Se on käytännössä 12V poweri.
Alemmat jännitteet hakataan siitä 12 voltista. Eli saat nimellistehon
12V linjasta.

Post by Jukka Marin
Niin ja alkuperäisestä viestistä jäi pois tieto, että syöttökaapelit po.
kaapeille ovat tietysti niin ohuet, ettei 12 V jännitettä voi syöttää
ulkoa. 24 V voisi juuri ja juuri mennä.

Minkälainen virranrajoitus ledeissäsi on? Kaksi sarjaan ja suoraan 24
voltilla?

[Tomppa]

Post by Jukka Marin

Post by Tomppa
Oletko korjaustaitoinen. ?
Mulla vois olla tuola pari 12v hakkuripoveria.
Pitäs vain tarkistaa/korjata. Saattavat olla eheitäki.
Virtaa taisi lähteä 35A

Onko tietoa hyötysuhteesta? Minulla ongelmana ei ole hakkureiden hankinta
vaan se, että ne pitäisi sijoittaa lähes umpinaiseen, seinään upotettuun
kaappiin, missä lämpötila karkaa helposti käsistä jos hakkurit puskevat
sinne hukkatehoa kymmeniä watteja :-(
Niin ja alkuperäisestä viestistä jäi pois tieto, että syöttökaapelit po.
kaapeille ovat tietysti niin ohuet, ettei 12 V jännitettä voi syöttää
ulkoa. 24 V voisi juuri ja juuri mennä.
-jm

http://www.meanwell.com/search/s-350/s-350-spec.pdf

[Juhani Varemo]

Post by Tomppa

Post by Jukka Marin
Onko tietoa hyötysuhteesta? Minulla ongelmana ei ole hakkureiden
hankinta vaan se, että ne pitäisi sijoittaa lähes umpinaiseen, seinään
upotettuun kaappiin, missä lämpötila karkaa helposti käsistä jos hakkurit
puskevat sinne hukkatehoa kymmeniä watteja :-(
Niin ja alkuperäisestä viestistä jäi pois tieto, että syöttökaapelit po.
kaapeille ovat tietysti niin ohuet, ettei 12 V jännitettä voi syöttää
ulkoa. 24 V voisi juuri ja juuri mennä.
-jm

http://www.meanwell.com/search/s-350/s-350-spec.pdf

Näyttäisi 12 V mallin hyötysuhde olevan luokkaa 75% eli ei kovin hyvä.

Tila on ilmeisesti rajoittava tekijä ... muuten kunnollisella riittävän
isolla muuntajalla + järeällä tasurilla saattaisi päästä parempaan
hyötysuhteeseen kuin hakkureilla. Eli muuntaja olisi joku raahattavan
kokoinen rengassydän.. lämmön tuotannon voisi jakaa myös kahteen eri
paikkaan, muuntajaan ja tasuriin. Vaan nuo lamput eivät kai välttämättä
tykkää ollenkaan pelkästään kokoaaltotasasuunnatusta sapuskasta?

3v-muuntajalla ja vastaavalla tasurilla saisi jo paljon kauniimpaa DC:tä :-)


<juhani>

[Jukka Marin]

Post by Juhani Varemo

Post by Tomppa
http://www.meanwell.com/search/s-350/s-350-spec.pdf

Näyttäisi 12 V mallin hyötysuhde olevan luokkaa 75% eli ei kovin hyvä.

Niinpä, eikä hallitus varmasti hyväksyisi makuuhuoneen seinän sisään
tuuletinta pörisemään.

Post by Juhani Varemo
Tila on ilmeisesti rajoittava tekijä ... muuten kunnollisella riittävän
isolla muuntajalla + järeällä tasurilla saattaisi päästä parempaan
hyötysuhteeseen kuin hakkureilla. Eli muuntaja olisi joku raahattavan
kokoinen rengassydän.. lämmön tuotannon voisi jakaa myös kahteen eri
paikkaan, muuntajaan ja tasuriin. Vaan nuo lamput eivät kai välttämättä
tykkää ollenkaan pelkästään kokoaaltotasasuunnatusta sapuskasta?

Täytyy yrittää kerjätä datalehti, kun ei tunnu ihan pienellä väkivallalla
saavan noita lamppuja auki.

Tasasuuntaussillan 50-60 watin tehohäviö vie halut tuon ratkaisun kokeilusta,
vaikka itse muuntajan hyötysuhde olisi 100% (mitä se ei tietysti ole).

Post by Juhani Varemo
3v-muuntajalla ja vastaavalla tasurilla saisi jo paljon kauniimpaa DC:tä :-)

3-vaihevirtaakin on käytettävissä, mutta ei ole vielä sekään ratkaissut
ongelmaa ;-)

Jos syöttökaapelit olisivat riittävän paksut, voisi koko pienjännitetuotannon
keskittää tekniseen tilaan, mutta tuo 7 x 1,5 mm² on se rajoittava tekijä.

Kun löytyisi 95% hyötysuhteella toimivia 24V/12V-hakkureita, voisi yrittää
sitä kautta..

-jm

[Juhani Varemo]

Post by Jukka Marin
Tasasuuntaussillan 50-60 watin tehohäviö vie halut tuon ratkaisun
kokeilusta, vaikka itse muuntajan hyötysuhde olisi 100% (mitä se ei
tietysti ole).

Sillan voisi kai korvata älykkäämmällä tasasuuntauksella, kytkinfeteillä,
jolloin häviöt olisivat paljon pienemmät...

Post by Jukka Marin
Kun löytyisi 95% hyötysuhteella toimivia 24V/12V-hakkureita, voisi yrittää
sitä kautta..

... mutta ehkä muuntajaa fiksumpaa olisi katsoa vaikka Synqorin valikoimaa.
95% lupaavat at full current load (40 A). Vaikka alkuun tuosta:

http://www.synqor.com/Datasheets/NQ60x60HGx40_Datasheet.pdf

Älä kysy mistä noita saa ja mitä maksaa :-/


<juhani>

[Jukka Marin]

Post by Juhani Varemo
... mutta ehkä muuntajaa fiksumpaa olisi katsoa vaikka Synqorin valikoimaa.
http://www.synqor.com/Datasheets/NQ60x60HGx40_Datasheet.pdf

Ei satu silmään, paljonko noista saa tehoa. 40 A kyllä virtaa, mutta millä
jännitteellä.. mutta jotain tuon tapaisia voisi yrittää, jos löytyy riittävän
suuritehoisia hyvällä hyötysuhteella.

Aika suppea on hakkuripiirien valikoimakin isoilla virroilla. Pitäisi käyttää
kontrolleria ja ulkoisia fettejä - mutta monikaan datalehti ei kerro tuollai-
sen kytkennän hyötysuhteesta yhtään mitään. :-(

-jm

[Juhani Varemo]

Post by Jukka Marin

Post by Juhani Varemo
http://www.synqor.com/Datasheets/NQ60x60HGx40_Datasheet.pdf

Ei satu silmään, paljonko noista saa tehoa. 40 A kyllä virtaa, mutta millä
jännitteellä..

Jostain aikaisemmin olin näkevinäni että tuon sarjan max teho olisi 1600 W,
max output current 40 A ja lisäehtona tulon virta ei voi ylittää lähdön
virtaa (lähinnä kai jos käytetään jännitteen nostoon). Noilla ehdoilla sen
voisi ehkä päätellä, että 12 V saisi täydet 40 A ulos. Jossain 40 V:n
paikkeilla alkaisi virta sitten rajoittua alle 40 A:n. Mutta tämä on hämärä
muistikuva.

Kyllähän noista löytynee ihan kunnolliset tiedot jostain jos etsimään alkaa.
Tuo oli nyt vaan yksi esimerkki, vastaavia löytyy muitakin. Mä en nyt ehdi
enää etsimään kun pitää kai vaihtaa harrastetta..

<juhani>

[ap]

Post by Jukka Marin
Aika suppea on hakkuripiirien valikoimakin isoilla virroilla. Pitäisi käyttää
kontrolleria ja ulkoisia fettejä - mutta monikaan datalehti ei kerro tuollai-
sen kytkennän hyötysuhteesta yhtään mitään. :-(

Jos laittaa erikseen Fet-driverit. Esim. FAN7392
http://www.fairchildsemi.com/ds/FA%2FFAN7392.pdf

[Ari Saastamoinen]

Post by Jukka Marin
Tasasuuntaussillan 50-60 watin tehohäviö vie halut tuon ratkaisun kokeilusta,
vaikka itse muuntajan hyötysuhde olisi 100% (mitä se ei tietysti ole).

LEDihän on diodi. Älä tasasuuntaa ollenkaan :)

[Jukka Marin]

Post by Ari Saastamoinen

Post by Jukka Marin
Tasasuuntaussillan 50-60 watin tehohäviö vie halut tuon ratkaisun kokeilusta,
vaikka itse muuntajan hyötysuhde olisi 100% (mitä se ei tietysti ole).

LEDihän on diodi. Älä tasasuuntaa ollenkaan :)

LEDien reverse-jännitekestoisuus ei yleensä ole kovin kummoinen.. ;) Ja
näissä tosiaan on sisäiset hakkurit. Tosin on näissä pakko olla sisäinen
tasasuuntauskin, koska syötön napaisuudella ei ole väliä..

-jm

[u***@downunder.com]

On Sun, 23 Oct 2011 16:37:40 +0000 (UTC), Jukka Marin

Post by Jukka Marin
Tulisikos jollakulla mieleen keino, jolla tuottaa 12 VDC 40-50 A ilman
merkittävää hukkalämpöä? Käytettävissä on joko 230 VAC tai 24-30 VDC,
kumpi vain paremmin sopii. 12 V jännitteen ei tarvitse olla täysin
stabiili, 11-13 V kelpaa mainiosti.
Aloin nääs leikkiä led-valaistuksella ja nyt pitäisi saada tuotettua
sähköä ilman että DC/DC-muuntimet sulavat seinään upotetuissa kaapeissa..
Tähän mennessä hankkimani AC/DC-powerit tuntuvat tuottavan turhan paljon
lämpöä ja tehokin on ollut vain 100-120 W per palikka.

Jos kerran haluat syöttää LED ketjuja, et suinkaan halua syöttää
niitä mistään vakiojännitepowerista vaan vakio_virta_ powerista ja
laittamalla LEDit sarjaan.

Riippuen LEDeistä, silmukkavirta on 20/60/700/1500 mA. Nykymaailmassa
ainoa järkevä tekniikka on joku PWM virtalähde.

Lamppujen syöttäminen sarjapiirillä ei ole mikään uusi asia, koska
samaa tekniikkaa on harrastettu putkitelevisioissa (300 mA),
putkiradioissa (100 mA), joulukuusen kynttilöissä (22 mA).

Esimerkiksi Tampereella oli 1880 luvulla katuvalaistus hoidettu
yhdellä ainokaisella 6 A virtapiirillä, jossa oli n. 30
valokaarilamppua ja jota syötettiin 1500 V (nimellisellä)
jännitteellä. Sopivalla generaattorin magneettipiirillä saatiin
vakiovirtaominaisuudet eikä vakiojänniteominaisuudet.

[Asko Ikävalko]

Post by u***@downunder.com
Lamppujen syöttäminen sarjapiirillä ei ole mikään uusi asia, koska
samaa tekniikkaa on harrastettu putkitelevisioissa (300 mA),
putkiradioissa (100 mA), joulukuusen kynttilöissä (22 mA).

Sarjaan kytketyn kuusenkynttiläsarjan vianetsintä menee ihan
mielenkiintoiseksi siinä vaiheessa, kun yhdessä sarjassa on lähes
tusinan verran lamppuja.

-Asko

[u***@downunder.com]

On Sun, 23 Oct 2011 20:13:12 +0300, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Lamppujen syöttäminen sarjapiirillä ei ole mikään uusi asia, koska
samaa tekniikkaa on harrastettu putkitelevisioissa (300 mA),
putkiradioissa (100 mA), joulukuusen kynttilöissä (22 mA).

Sarjaan kytketyn kuusenkynttiläsarjan vianetsintä menee ihan
mielenkiintoiseksi siinä vaiheessa, kun yhdessä sarjassa on lähes
tusinan verran lamppuja.
-Asko

Mikä tuossa on vaikeaa ?

Standardi 16 lampun (14 V/3 W) kuusenkynttiläsarjalla ja koetinkynällä
(sähkömiehen ruuvimeisseli) tai volttimittarilla, tuosta selviää
pahimmassakin tapauksessa yhdellä töpselin käännöllä ja 3-4 lampun
irtiruuvauksella (puolitus/binäärihaku).

[Asko Ikävalko]

Post by u***@downunder.com
Standardi 16 lampun (14 V/3 W) kuusenkynttiläsarjalla ja koetinkynällä
(sähkömiehen ruuvimeisseli) tai volttimittarilla, tuosta selviää
pahimmassakin tapauksessa yhdellä töpselin käännöllä ja 3-4 lampun
irtiruuvauksella (puolitus/binäärihaku).

Koetinkynän olen omistanut niin vähän aikaa, etten ole tajunnut sitä
vielä kynttiläsarjan korjauksessa hyödyntää.

Mutta, en kyllä ihan ymmärtänyt miten puolitushaku toimii tässä? Ja mitä
sillä koetinkynällä tehdään, eikös se ole muutenkin selvää että palaneen
lampun kohdalla on toisella puolen vaihe ja toisella puolen nolla? Jos
viitsit, niin kerro lisää tuosta fiksun kuuloisesta vianhakualgoritmista.

Tähän asti olen noita korjannut siten, että revin kaikki pimeät lamput
irti ja käyn ne yksitellen ohmimittarilla läpi. Samalla rapsuttelen
kontaktit puhtaaksi, jos ovat ulkokäytössä hapettuneet.

Joissain toteutuksissa lamput on jaettu noin neljään erilliseen sarjaan,
eli siinä menee jonkin verran päällekkäisiä johtoja. Toimiiko koetinkynä
tässäkin tapauksessa?

-Asko

[u***@downunder.com]

On Sun, 23 Oct 2011 20:50:18 +0300, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Standardi 16 lampun (14 V/3 W) kuusenkynttiläsarjalla ja koetinkynällä
(sähkömiehen ruuvimeisseli) tai volttimittarilla, tuosta selviää
pahimmassakin tapauksessa yhdellä töpselin käännöllä ja 3-4 lampun
irtiruuvauksella (puolitus/binäärihaku).

Koetinkynän olen omistanut niin vähän aikaa, etten ole tajunnut sitä
vielä kynttiläsarjan korjauksessa hyödyntää.
Mutta, en kyllä ihan ymmärtänyt miten puolitushaku toimii tässä? Ja mitä
sillä koetinkynällä tehdään, eikös se ole muutenkin selvää että palaneen
lampun kohdalla on toisella puolen vaihe ja toisella puolen nolla? Jos
viitsit, niin kerro lisää tuosta fiksun kuuloisesta vianhakualgoritmista.

Oletetaan että meillä on sarjaan kytketyt lamput numero 1-16 ja virta
ei mene kaikkien lävitse.

Irotetaan vaikka lamppu numero 7.

Tutkiaan koetinkynällä tuleeko jännite lamppujen 1-6 lävitse. Jos ei,
käännetään pitotulppa ja tutkitaan tuleeko jännite lamppujen 15..8
lävitse ?

Jos 1-6 väli on rikki, mutta 8..16 OK, silloin irroitetan lamppu 3 ja
tutkitaan onko vika välillä 1-2 vaiko 4-7 ja tätä jatketaan
rekursiivisesti, kunnes viallinen lamppu on tunnistettu.

[Markus Strand]

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Lamppujen syöttäminen sarjapiirillä ei ole mikään uusi asia, koska
samaa tekniikkaa on harrastettu putkitelevisioissa (300 mA),
putkiradioissa (100 mA), joulukuusen kynttilöissä (22 mA).

Sarjaan kytketyn kuusenkynttiläsarjan vianetsintä menee ihan
mielenkiintoiseksi siinä vaiheessa, kun yhdessä sarjassa on lähes
tusinan verran lamppuja.

Jännitteenkoestimella (esim
http://www.paratronic.fi/jannitekoestin.shtml ) vaihepuolelta alkaen, se
lamppu jonka jälkeen ei enää hehku vaihdetaan...

++MStr

[Jukka Marin]

Post by u***@downunder.com

Post by Jukka Marin
Tulisikos jollakulla mieleen keino, jolla tuottaa 12 VDC 40-50 A ilman
merkittävää hukkalämpöä? Käytettävissä on joko 230 VAC tai 24-30 VDC,
kumpi vain paremmin sopii. 12 V jännitteen ei tarvitse olla täysin
stabiili, 11-13 V kelpaa mainiosti.

Jos kerran haluat syöttää LED ketjuja, et suinkaan halua syöttää
niitä mistään vakiojännitepowerista vaan vakio_virta_ powerista ja
laittamalla LEDit sarjaan.

No niin, taas jäi tärkeitä lähtötietoja antamatta: Valtaosa valonlähteistä
on MR16-tyyppisiä LED-polttimoita, joissa on sisäinen hakkuri ja jotka syövät
n. 12 V jännitettä sisäänsä. Polttimoiden pitäisi olla himmennettäviä, mutta
en ole vielä saanut aikaiseksi selvittää, miten niitä saa himmennettyä - jän-
nitteen alentaminen ei auta, koska polttimon sisäinen hakkuri toimii muistaak-
seni 4-5 voltin jännitteeseen saakka pitäen kirkkauden vakiona.

Muutamia LED-nauhoja ja -kiskoja on tulossa myös, niissä on sisäiset
etuvastukset 12 V syötölle ja niitä voi toki himmentää PWM:llä.

Noiden MR16-polttimoiden sarjakytkentä kävi mielessä, mutta hieman arveluttaa,
ovatko polttimot keskenään riittävän samanlaisia, jotta homma toimii.
Hakkurien vuoksi polttimo ottaa alemmalla jännitteellä isomman virran,
jolloin pieni tasapainovirhe sarjakytkennässä pahenisi ja luultavasti
rikkoisi toisen polttimon jännitteen noustessa.

Ja ongelma ei tosiaan ole niinkään sen 12 V:n tuotto kuin hukkalämpö.
Teknisessä tilassa lämpöä olisi helpompi hukata, mutta sieltä tulee
yhdelle alakeskukselle 7 x 1,5 mm² syöttökaapeli ja ao. keskuksen perään
on yllättäen tulossa 400-500 W kuormaa. Helppo nakki 230 VAC:llä, jos
AC/DC-muuntimet saa pysymään kylminä.. 12 voltilla virta olisi yli 40 A.

Olis pitänyt miettiä vähän enemmän siinä vaiheessa, kun kaapeleita sai
vielä vedettyä, juu.. :-(

-jm

[Ari Laitinen]

Post by Jukka Marin
No niin, taas jäi tärkeitä lähtötietoja antamatta: Valtaosa valonlähteistä
on MR16-tyyppisiä LED-polttimoita, joissa on sisäinen hakkuri ja
jotka syövät n. 12 V jännitettä sisäänsä. Polttimoiden pitäisi olla
himmennettäviä, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi selvittää, miten
niitä saa himmennettyä - jän- nitteen alentaminen ei auta, koska
polttimon sisäinen hakkuri toimii muistaak- seni 4-5 voltin
jännitteeseen saakka pitäen kirkkauden vakiona.

Mikä on maksimijännite? Joku doku sanoo 11,5-18V

Sarjaankytkentä ei onnistu noilla ehdoilla.

Jos saat ajettua noita turvallisesti esim. 18V jännitteellä niin joudut
pudottamaan 24V->18V eli vain 6 volttia. Tämä onnistuu alaspäin toimivalla
hakkurilla. Häviöt on pienempiä kun jännite on isompi. Hyötysuhde alaspäin
hakkureissa voi olla esim. 95%.

[Juha Lyytikäinen]

Post by Jukka Marin

Post by u***@downunder.com

Post by Jukka Marin
Tulisikos jollakulla mieleen keino, jolla tuottaa 12 VDC 40-50 A ilman
merkittävää hukkalämpöä? Käytettävissä on joko 230 VAC tai 24-30 VDC,
kumpi vain paremmin sopii. 12 V jännitteen ei tarvitse olla täysin
stabiili, 11-13 V kelpaa mainiosti.

Jos kerran haluat syöttää LED ketjuja, et suinkaan halua syöttää
niitä mistään vakiojännitepowerista vaan vakio_virta_ powerista ja
laittamalla LEDit sarjaan.

No niin, taas jäi tärkeitä lähtötietoja antamatta: Valtaosa valonlähteistä
on MR16-tyyppisiä LED-polttimoita, joissa on sisäinen hakkuri ja jotka syövät
n. 12 V jännitettä sisäänsä. Polttimoiden pitäisi olla himmennettäviä, mutta
en ole vielä saanut aikaiseksi selvittää, miten niitä saa himmennettyä - jän-
nitteen alentaminen ei auta, koska polttimon sisäinen hakkuri toimii muistaak-
seni 4-5 voltin jännitteeseen saakka pitäen kirkkauden vakiona.

No sitten vaan sarjaan niin monta lamppua kun kestää ilman että valot
himmenee. Luullakseni saat parhaan hyösuhteen näin. Yksittäisen lampun
himmentäminen ei sarjassa oleviin lamppuilla onnistu. Kaikkia pitäsi
säätää samoin että kaikkissa on noin sama virta.

[Jukka Marin]

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Jukka Marin
No niin, taas jäi tärkeitä lähtötietoja antamatta: Valtaosa valonlähteistä
on MR16-tyyppisiä LED-polttimoita, joissa on sisäinen hakkuri ja jotka syövät
n. 12 V jännitettä sisäänsä. Polttimoiden pitäisi olla himmennettäviä, mutta
en ole vielä saanut aikaiseksi selvittää, miten niitä saa himmennettyä - jän-
nitteen alentaminen ei auta, koska polttimon sisäinen hakkuri toimii muistaak-
seni 4-5 voltin jännitteeseen saakka pitäen kirkkauden vakiona.

No sitten vaan sarjaan niin monta lamppua kun kestää ilman että valot
himmenee. Luullakseni saat parhaan hyösuhteen näin. Yksittäisen lampun
himmentäminen ei sarjassa oleviin lamppuilla onnistu. Kaikkia pitäsi
säätää samoin että kaikkissa on noin sama virta.

Öö? Ei näitä voi kytkeä sarjaan. Purin tänään yhden lampun ja sisällä oli
tasasuuntaussilta, keraaminen konkka, step up -hakkuri, elko, viisi sarjaan-
kytkettyä lediä ja virtatakaisinkytkentä hakkurille. Hakkuripiiri etsitytti
datalehteään aika kauan, mutta löytyi lopulta. Tuo kytkentä ei vaikuta
oikeasti himmennettävältä, vaikka kiinalaisilta himmennettäviä lamppuja
tilasin. :( PWM-ohjauksella lamppu kyllä himmenee, mutten ole varma,
kuinka kauan kerko ja elko jaksavat kuunnella pätkittyä sähköä. Elkon
yli muodostui pulssisuhteesta riippuen 2-3 voltin rippelijännite.

PWM-taajuus kuuluu lampusta sirinänä. Isoilla taajuuksilla lampun käytös
muuttuu epävakaaksi, 200 Hz PWM tuntui sirinää lukuunottamatta toimivalta.

Poweriratkaisuna mietin tällä hetkellä noita 95-97% hyötysuhteeseen yltäviä
DC/DC-muuntimia, mutta en ole vielä löytänyt parhaita malleja myynnissä
mistään (Farnell, Digikey jne).

-jm

[Juha Lyytikäinen]

Post by Jukka Marin

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Jukka Marin
No niin, taas jäi tärkeitä lähtötietoja antamatta: Valtaosa valonlähteistä
on MR16-tyyppisiä LED-polttimoita, joissa on sisäinen hakkuri ja jotka syövät
n. 12 V jännitettä sisäänsä. Polttimoiden pitäisi olla himmennettäviä, mutta
en ole vielä saanut aikaiseksi selvittää, miten niitä saa himmennettyä - jän-
nitteen alentaminen ei auta, koska polttimon sisäinen hakkuri toimii muistaak-
seni 4-5 voltin jännitteeseen saakka pitäen kirkkauden vakiona.

No sitten vaan sarjaan niin monta lamppua kun kestää ilman että valot
himmenee. Luullakseni saat parhaan hyösuhteen näin. Yksittäisen lampun
himmentäminen ei sarjassa oleviin lamppuilla onnistu. Kaikkia pitäsi
säätää samoin että kaikkissa on noin sama virta.

Öö? Ei näitä voi kytkeä sarjaan. Purin tänään yhden lampun ja sisällä oli
tasasuuntaussilta, keraaminen konkka, step up -hakkuri, elko, viisi sarjaan-
kytkettyä lediä ja virtatakaisinkytkentä hakkurille. Hakkuripiiri etsitytti
datalehteään aika kauan, mutta löytyi lopulta. Tuo kytkentä ei vaikuta
oikeasti himmennettävältä, vaikka kiinalaisilta himmennettäviä lamppuja
tilasin. :( PWM-ohjauksella lamppu kyllä himmenee, mutten ole varma,
kuinka kauan kerko ja elko jaksavat kuunnella pätkittyä sähköä. Elkon
yli muodostui pulssisuhteesta riippuen 2-3 voltin rippelijännite.

Mikä estää sarjaankytkennän? Kait niissä on tulopuolella kondensaattori?
Jos lamput ottavat kutakuinkin saman virran niin ne jakavat jännitteen
kuten sarjassa olevat vastukset.

[Ari Laitinen]

Post by Juha Lyytikäinen
Mikä estää sarjaankytkennän? Kait niissä on tulopuolella
kondensaattori? Jos lamput ottavat kutakuinkin saman virran niin ne
jakavat jännitteen kuten sarjassa olevat vastukset.

Voihan niihin lisätä kondensaattorit rinnalle. Tuollainen hakkuri ottaa
vakiotehoa eli pienemmällä jännitteellä enemmän virtaa ja isommalla
jännitteellä vähemmän virtaa. Systeemi saattaa alkaa oskilloimaan jos ne
kytkee noin vain sarjaan ja sitten jännite voi nousta yksittäisen yksilön
kohdalla sallittua suuremmaksi.

[Jukka Marin]

Post by Juha Lyytikäinen
Mikä estää sarjaankytkennän? Kait niissä on tulopuolella kondensaattori?
Jos lamput ottavat kutakuinkin saman virran niin ne jakavat jännitteen
kuten sarjassa olevat vastukset.

Kuten kerroin, näissä on sisällä hakkuri. Jos jostain syystä ensimmäisen
sarjaankytketyn lampun jännite jää alemmaksi kuin toisen/muiden, hakkuri
ottaa automaattisesti sisään enemmän virtaa, jotta se voi tuottaa ledeille
vakiotehon. Virran kasvatus tietysti alentaa edelleen lampun yli jäävää
jännitettä, jolloin virta kasvaa edelleen, jännite laskee jne. Eli ei
toimi.

Sain äsken tiedon, että tilauksesta huolimatta nämä lamput eivät ole himmen-
nettäviä.. jippii.

-jm

[Juha Lyytikäinen]

Post by Jukka Marin

Post by Juha Lyytikäinen
Mikä estää sarjaankytkennän? Kait niissä on tulopuolella kondensaattori?
Jos lamput ottavat kutakuinkin saman virran niin ne jakavat jännitteen
kuten sarjassa olevat vastukset.

Kuten kerroin, näissä on sisällä hakkuri. Jos jostain syystä ensimmäisen
sarjaankytketyn lampun jännite jää alemmaksi kuin toisen/muiden, hakkuri
ottaa automaattisesti sisään enemmän virtaa, jotta se voi tuottaa ledeille
vakiotehon. Virran kasvatus tietysti alentaa edelleen lampun yli jäävää
jännitettä, jolloin virta kasvaa edelleen, jännite laskee jne. Eli ei
toimi.

Niin, ja mikä on se syy jonka vuoksi keskimääräisesti samanlaiset lamput
toimisivat jotenkin merkittävästi eri tavoin virran tai jännitteen suhteen?

[Ari Laitinen]

Post by Juha Lyytikäinen
Niin, ja mikä on se syy jonka vuoksi keskimääräisesti samanlaiset
lamput toimisivat jotenkin merkittävästi eri tavoin virran tai
jännitteen suhteen?

Hakkurissa virta on ja off ... siis on ja off...

[Juha Lyytikäinen]

Post by Ari Laitinen

Post by Juha Lyytikäinen
Niin, ja mikä on se syy jonka vuoksi keskimääräisesti samanlaiset
lamput toimisivat jotenkin merkittävästi eri tavoin virran tai
jännitteen suhteen?

Hakkurissa virta on ja off ... siis on ja off...

Ei suinkaan. Perin huono tuollainen hakkuri jonka lähtövirta menee
nollaksi. Voisi joka sanoa että ei ole DC jännitelähde ollenkaan.

Ja jos verkosta ottaa noin virtaa noin niin sitähän ei saa kytkeä
sähköverkkoon ollenkaan.

[Ari Laitinen]

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Ari Laitinen

Post by Juha Lyytikäinen
Niin, ja mikä on se syy jonka vuoksi keskimääräisesti samanlaiset
lamput toimisivat jotenkin merkittävästi eri tavoin virran tai
jännitteen suhteen?

Hakkurissa virta on ja off ... siis on ja off...

Ei suinkaan. Perin huono tuollainen hakkuri jonka lähtövirta menee
nollaksi. Voisi joka sanoa että ei ole DC jännitelähde ollenkaan.
Ja jos verkosta ottaa noin virtaa noin niin sitähän ei saa kytkeä
sähköverkkoon ollenkaan.

Eipä noita kytketäkään sähköverkkoon. Ja lähtövirtaahan tässä ei edes
tunneta vaan tulovirta, joka siis on ja off.

[Jukka Marin]

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Jukka Marin
Kuten kerroin, näissä on sisällä hakkuri. Jos jostain syystä ensimmäisen
sarjaankytketyn lampun jännite jää alemmaksi kuin toisen/muiden, hakkuri
ottaa automaattisesti sisään enemmän virtaa, jotta se voi tuottaa ledeille
vakiotehon. Virran kasvatus tietysti alentaa edelleen lampun yli jäävää
jännitettä, jolloin virta kasvaa edelleen, jännite laskee jne. Eli ei
toimi.

Niin, ja mikä on se syy jonka vuoksi keskimääräisesti samanlaiset lamput
toimisivat jotenkin merkittävästi eri tavoin virran tai jännitteen suhteen?

Varmaankin siksi, että lamput ovat ehkä keskimäärin samanlaisia (mitä se
sitten tarkoittaakaan ;-) mutta kuitenkin yksilöt ovat erilaisia.

Tein kokeen, kytkin kaksi tuollaista sarjaan ja syötin sarjakytkentään 24 V.
Virta oli yli 1 A, kun normaalisti lamput ottavat alle 0.4 A (12 V). Sitten
syötin sarjakytkentään 12 V ja mittasin lamppujen yli olevat jännitteet,
jotka olivat 7.4 V ja 4.6 V.

Eli ei, sarjakytkentä ei toimi noiden hakkurien takia. Jos hakkurit
ohittaisi, voisi tietysti kytkeä lamppuja sarjaan (tosin jännite nousisi,
koska yhdessä lampussa on jo viisi lediä sarjassa).

-jm

[Tomppa]

Post by Jukka Marin

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Jukka Marin
Kuten kerroin, näissä on sisällä hakkuri. Jos jostain syystä ensimmäisen
sarjaankytketyn lampun jännite jää alemmaksi kuin toisen/muiden, hakkuri
ottaa automaattisesti sisään enemmän virtaa, jotta se voi tuottaa ledeille
vakiotehon. Virran kasvatus tietysti alentaa edelleen lampun yli jäävää
jännitettä, jolloin virta kasvaa edelleen, jännite laskee jne. Eli ei
toimi.

Niin, ja mikä on se syy jonka vuoksi keskimääräisesti samanlaiset lamput
toimisivat jotenkin merkittävästi eri tavoin virran tai jännitteen suhteen?

Varmaankin siksi, että lamput ovat ehkä keskimäärin samanlaisia (mitä se
sitten tarkoittaakaan ;-) mutta kuitenkin yksilöt ovat erilaisia.
Tein kokeen, kytkin kaksi tuollaista sarjaan ja syötin sarjakytkentään 24 V.
Virta oli yli 1 A, kun normaalisti lamput ottavat alle 0.4 A (12 V). Sitten
syötin sarjakytkentään 12 V ja mittasin lamppujen yli olevat jännitteet,
jotka olivat 7.4 V ja 4.6 V.
Eli ei, sarjakytkentä ei toimi noiden hakkurien takia. Jos hakkurit
ohittaisi, voisi tietysti kytkeä lamppuja sarjaan (tosin jännite nousisi,
koska yhdessä lampussa on jo viisi lediä sarjassa).
-jm

Millaisia lamppuja sulla on käytettävissä ? Yhtäkkiä en tuolta
viesteistä löytänyt lampun tarkkaa tyyppiä...

[Jukka Marin]

Post by Tomppa
Millaisia lamppuja sulla on käytettävissä ? Yhtäkkiä en tuolta
viesteistä löytänyt lampun tarkkaa tyyppiä...

http://www.futureviewlighting.com/index.asp?controller=Products&action=index&pid1=2&pid2=11

Tuolta noita 5-wattisia (muiden muassa).

-jm

[Juha Lyytikäinen]

Post by Jukka Marin

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Jukka Marin
Kuten kerroin, näissä on sisällä hakkuri. Jos jostain syystä ensimmäisen
sarjaankytketyn lampun jännite jää alemmaksi kuin toisen/muiden, hakkuri
ottaa automaattisesti sisään enemmän virtaa, jotta se voi tuottaa ledeille
vakiotehon. Virran kasvatus tietysti alentaa edelleen lampun yli jäävää
jännitettä, jolloin virta kasvaa edelleen, jännite laskee jne. Eli ei
toimi.

Niin, ja mikä on se syy jonka vuoksi keskimääräisesti samanlaiset lamput
toimisivat jotenkin merkittävästi eri tavoin virran tai jännitteen suhteen?

Varmaankin siksi, että lamput ovat ehkä keskimäärin samanlaisia (mitä se
sitten tarkoittaakaan ;-) mutta kuitenkin yksilöt ovat erilaisia.
Tein kokeen, kytkin kaksi tuollaista sarjaan ja syötin sarjakytkentään 24 V.
Virta oli yli 1 A, kun normaalisti lamput ottavat alle 0.4 A (12 V). Sitten
syötin sarjakytkentään 12 V ja mittasin lamppujen yli olevat jännitteet,
jotka olivat 7.4 V ja 4.6 V.

Vaikuttaisi vähän että sinulla on ollut eri tehoisia lamppuja sarjassa?

[Jukka Marin]

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Jukka Marin
Tein kokeen, kytkin kaksi tuollaista sarjaan ja syötin sarjakytkentään 24 V.
Virta oli yli 1 A, kun normaalisti lamput ottavat alle 0.4 A (12 V). Sitten
syötin sarjakytkentään 12 V ja mittasin lamppujen yli olevat jännitteet,
jotka olivat 7.4 V ja 4.6 V.

Vaikuttaisi vähän että sinulla on ollut eri tehoisia lamppuja sarjassa?

Niin, on se kumma, etteivät kaikki "samanlaiset" komponentit (tai tässä
tapauksessa vastukset, hakkuripiirit, diodit, konkat ja ledit) ole arvoil-
taan absoluuttisen identtisiä.. Kuten yritin selittää, pienikin epätasa-
paino lähtötilanteessa kertautuu välittömästi vieden tilanteen toiseen
äärilaitaan (tässä tuo 4.6 V lienee käytännössä alin jännite, jolla toinen
lamppu vielä toimii eli päästää virtaa läpi).

-jm

[Juha Lyytikäinen]

Post by Jukka Marin

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Jukka Marin
Tein kokeen, kytkin kaksi tuollaista sarjaan ja syötin sarjakytkentään 24 V.
Virta oli yli 1 A, kun normaalisti lamput ottavat alle 0.4 A (12 V). Sitten
syötin sarjakytkentään 12 V ja mittasin lamppujen yli olevat jännitteet,
jotka olivat 7.4 V ja 4.6 V.

Vaikuttaisi vähän että sinulla on ollut eri tehoisia lamppuja sarjassa?

Niin, on se kumma, etteivät kaikki "samanlaiset" komponentit (tai tässä
tapauksessa vastukset, hakkuripiirit, diodit, konkat ja ledit) ole arvoil-
taan absoluuttisen identtisiä.. Kuten yritin selittää, pienikin epätasa-
paino lähtötilanteessa kertautuu välittömästi vieden tilanteen toiseen
äärilaitaan (tässä tuo 4.6 V lienee käytännössä alin jännite, jolla toinen
lamppu vielä toimii eli päästää virtaa läpi).

Sopiva kondensaattori lampun tulojännitteessä tasaa hyvin langoista
otettavan virran. Isommissa hakkureissa voi olla tulopuolella
kondensaattori ja kela tasaamassa verkosta otettavaa virtaa.

[Jukka Marin]

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Jukka Marin
Niin, on se kumma, etteivät kaikki "samanlaiset" komponentit (tai tässä
tapauksessa vastukset, hakkuripiirit, diodit, konkat ja ledit) ole arvoil-
taan absoluuttisen identtisiä.. Kuten yritin selittää, pienikin epätasa-
paino lähtötilanteessa kertautuu välittömästi vieden tilanteen toiseen
äärilaitaan (tässä tuo 4.6 V lienee käytännössä alin jännite, jolla toinen
lamppu vielä toimii eli päästää virtaa läpi).

Sopiva kondensaattori lampun tulojännitteessä tasaa hyvin langoista
otettavan virran. Isommissa hakkureissa voi olla tulopuolella
kondensaattori ja kela tasaamassa verkosta otettavaa virtaa.

Puhutko nyt DC:stä vai AC:stä? Näitä poltetaan DC:llä ja kondensaattori
korkeintaan vähentää häiriöitä, mutta ei se lamppujen virtaeroja tasaa.

-jm

[Tauno Voipio]

Post by Jukka Marin

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Jukka Marin
Tein kokeen, kytkin kaksi tuollaista sarjaan ja syötin sarjakytkentään 24 V.
Virta oli yli 1 A, kun normaalisti lamput ottavat alle 0.4 A (12 V). Sitten
syötin sarjakytkentään 12 V ja mittasin lamppujen yli olevat jännitteet,
jotka olivat 7.4 V ja 4.6 V.

Vaikuttaisi vähän että sinulla on ollut eri tehoisia lamppuja sarjassa?

Niin, on se kumma, etteivät kaikki "samanlaiset" komponentit (tai tässä
tapauksessa vastukset, hakkuripiirit, diodit, konkat ja ledit) ole arvoil-
taan absoluuttisen identtisiä.. Kuten yritin selittää, pienikin epätasa-
paino lähtötilanteessa kertautuu välittömästi vieden tilanteen toiseen
äärilaitaan (tässä tuo 4.6 V lienee käytännössä alin jännite, jolla toinen
lamppu vielä toimii eli päästää virtaa läpi).
-jm

Se on ihan oikein: Hakkuri on syöttävälle lähteelle kelju kuorma,
kun sillä on negatiivinen dynaaminen resistanssi. Kun syötön jännite
kasvaa, niin hakkurin ottama virta pienenee ja päinvastoin. Tämä
on suora seuraus siitä, että hakkurilla on hyvä hyötysuhde.

(Off-topic: Saman ilmiön tuntevet ne, jotka ovat polkeneet
elektronisesti ohjattua kuntopyörää. Jos hellittää vähänkin
polkemisnopeutta, niin se retale lisää tarvittavaa voimaa).

Kun negatiivisen dynaamisen resistanssin komponentteja kytketään
sarjaan, niin erittäin pienetkin toleranssierot kasvavat
havaitsemaasi tasoon tai isommiksikin.

[Juha Lyytikäinen]

Post by Tauno Voipio
Se on ihan oikein: Hakkuri on syöttävälle lähteelle kelju kuorma,
kun sillä on negatiivinen dynaaminen resistanssi. Kun syötön jännite
kasvaa, niin hakkurin ottama virta pienenee ja päinvastoin. Tämä
on suora seuraus siitä, että hakkurilla on hyvä hyötysuhde.
(Off-topic: Saman ilmiön tuntevet ne, jotka ovat polkeneet
elektronisesti ohjattua kuntopyörää. Jos hellittää vähänkin
polkemisnopeutta, niin se retale lisää tarvittavaa voimaa).
Kun negatiivisen dynaamisen resistanssin komponentteja kytketään
sarjaan, niin erittäin pienetkin toleranssierot kasvavat
havaitsemaasi tasoon tai isommiksikin.

Eli toisin sanoen sarjakytkennässä tulee taipumus värähdellä kun
yksittäinen lamppu ottaa enemmän virtaa jännitteen laskiessa vastaavasti
vähemmän virtaa jännitteen noustessa. Sarjakytkentä onnistuisi ottamalla
lampuista sisäiset hakkurit pois ja laittmalla vakiovirtalähteen
syöttämään sarjassa olevia led-lemppuja. Hyötysuhde paranisi ainakin
yksittäisen lampum osalta.

[Ari Laitinen]

Post by Juha Lyytikäinen
Eli toisin sanoen sarjakytkennässä tulee taipumus värähdellä kun
yksittäinen lamppu ottaa enemmän virtaa jännitteen laskiessa
vastaavasti vähemmän virtaa jännitteen noustessa. Sarjakytkentä
onnistuisi ottamalla lampuista sisäiset hakkurit pois ja laittmalla
vakiovirtalähteen syöttämään sarjassa olevia led-lemppuja. Hyötysuhde
paranisi ainakin yksittäisen lampum osalta.

Ehkäpä, mutta niissä taitaa olla myös ylilämpösuojat, jotka ei sitten
toimisi. Toisaalta ne kävisivät hieman viileämpänä koska vain ledi itse
lämpenisi. Mutta kukapa noita alkaisi purkamaan ja kasaamaan tuon vuoksi
uusiksi?

[Juha Lyytikäinen]

Post by Ari Laitinen

Post by Juha Lyytikäinen
Eli toisin sanoen sarjakytkennässä tulee taipumus värähdellä kun
yksittäinen lamppu ottaa enemmän virtaa jännitteen laskiessa
vastaavasti vähemmän virtaa jännitteen noustessa. Sarjakytkentä
onnistuisi ottamalla lampuista sisäiset hakkurit pois ja laittmalla
vakiovirtalähteen syöttämään sarjassa olevia led-lemppuja. Hyötysuhde
paranisi ainakin yksittäisen lampum osalta.

Ehkäpä, mutta niissä taitaa olla myös ylilämpösuojat, jotka ei sitten
toimisi. Toisaalta ne kävisivät hieman viileämpänä koska vain ledi itse
lämpenisi. Mutta kukapa noita alkaisi purkamaan ja kasaamaan tuon vuoksi
uusiksi?

Vakiojännitelähteeseen kytketty Led tuhoutuu lämmetessään koska
myötäsuunnan kynnysjännite laskee lämpötilan kohotessa ==> virtaa
otetaan enemmän ==> lämpötila kohoaa edelleen. Siksi mainitsin tuon
vakiovirtalähteen joka stabilisoi tilanteen.

[n***@supertel.fi]

Ehkäpä,  mutta niissä taitaa olla myös ylilämpösuojat, jotka ei sitten
toimisi. Toisaalta ne kävisivät hieman viileämpänä koska vain ledi itse
lämpenisi. Mutta kukapa noita alkaisi purkamaan ja kasaamaan tuon vuoksi
uusiksi?

LED vakiovirrassa vähentää hieman tehoaan lämmetessään, kun
kynnysjännite laskee. Jos epäilyttää, että joku LED voisi joutua liian
hyvin lämpöeristetyksi, ja se pitäisi kääntää pois päältä, pitäisi
sille tehdä oikosulkeva kytkentä rinnalle. Eli joku kytkentä, jolla on
sopiva hystereesi niin, että lämpöjen noususta kytketään LED
oikkariin, ja laitetaan päälle taas, kun on jäähdytty tarpeeksi.

Jossain näin vakiovirta-driverin LED:ille toteutettuna niin, että
LEDejä sai kytkeä päälle ja pois oikosulkemalla pimennettävät. Sitten
kun viimeinenkin oikosulkeutui (eli esim 1 A virralla lähtö jännite on
selvästi alle 1V), vehje meni "säästömoodiin", ja jäi haistelemaan,
milloin linjaan tulee taas kuormaa. Eli esim 1mA riittää nostamaan
ykdenkin ledin yli jännitteen yli volttiin, joten haistelu ei paljoa
vie sähköä.

Speksit oli tyyliin: 0-2A, (0-)1-48V, Siis himmennettävä
vakiovirralla, ja ledejä sai olla 0-15kpl, riippuu väristä jne.. Jos
kaikki leidt oikosulkee, vehje ei siis syöttänyt enää esim 1A
vakiovirtaa, ja odotella, että jännite nousee taas. Eli haistelua
varten saattoi olla toinen pikkuvirtaa syöttävä lähtö ja
komparaattori, jolla huomataan, kun yksikin led on taas mukana. Myyjä
saattoi olla led1.de, tai jopa Partco tms verkkokauppa.

[Jukka Marin]

Post by Ari Laitinen
Ehkäpä, mutta niissä taitaa olla myös ylilämpösuojat, jotka ei sitten
toimisi. Toisaalta ne kävisivät hieman viileämpänä koska vain ledi itse
lämpenisi. Mutta kukapa noita alkaisi purkamaan ja kasaamaan tuon vuoksi
uusiksi?

Minulla tulee käyttöön luokkaa 200 noita lamppuja, ei ihan ensimmäisenä
jaksa ruveta niitä purkamaan ja modaamaan.. ja kaikki on jo johdotettu
rinnan, joten sarjakytkennätkin ovat nyt varsin hankalia.

-jm

[Ari Laitinen]

Post by Jukka Marin

Post by Ari Laitinen
Ehkäpä, mutta niissä taitaa olla myös ylilämpösuojat, jotka ei
sitten toimisi. Toisaalta ne kävisivät hieman viileämpänä koska vain
ledi itse lämpenisi. Mutta kukapa noita alkaisi purkamaan ja
kasaamaan tuon vuoksi uusiksi?

Minulla tulee käyttöön luokkaa 200 noita lamppuja, ei ihan
ensimmäisenä jaksa ruveta niitä purkamaan ja modaamaan.. ja kaikki on
jo johdotettu rinnan, joten sarjakytkennätkin ovat nyt varsin
hankalia.

Ehkä kannattaisi hyväksyä että on tullut virhe, joka hoituu parhaiten
korjaamalla virhe eli vaihtamalla paksummat johdot sinne rasiaan, jotta saa
sen lämpenevän powerin oikeanlaiseen paikkaan. Ei niitä sinne seinän sisään
muutenkaan pitäisi laittaa vaikka parhaimmat vähän lämpenisivätkin.

[Jukka Marin]

Post by Ari Laitinen
Ehkä kannattaisi hyväksyä että on tullut virhe, joka hoituu parhaiten
korjaamalla virhe eli vaihtamalla paksummat johdot sinne rasiaan, jotta saa
sen lämpenevän powerin oikeanlaiseen paikkaan. Ei niitä sinne seinän sisään
muutenkaan pitäisi laittaa vaikka parhaimmat vähän lämpenisivätkin.

Yritän välttää tuota, koska kaapelointeja ei putkitettu kuin lattiavaluun
ja vaihtaminen vaatisi jo seinä/lattiarakenteiden lievää isompaa purkamista.

Olisi pitänyt laskea valaisimien määrä etukäteen, mutta enpä laskenut..

-jm

[n***@supertel.fi]

Post by Ari Laitinen
Ehkä kannattaisi hyväksyä että on tullut virhe, joka hoituu parhaiten
korjaamalla virhe eli vaihtamalla paksummat johdot sinne rasiaan, jotta saa
sen lämpenevän powerin oikeanlaiseen paikkaan. Ei niitä sinne seinän sisään
muutenkaan pitäisi laittaa vaikka parhaimmat vähän lämpenisivätkin.

Minusta olisi pitänyt hehkulamppukiellon sijasta rajoittaa
hehkulampuille suunniteltujen valaisinten myyntiä. Nyt sitten väsätään
LED- ja loisteputkiballasteja hehkulamppujen näköisiin koteloihin.
Ennemmin vaihtaisin valaisimia fiksuihin PL-putkivalaisimiin tai LED-
valoihin, joissa on elektroniikka kunnolla tehty erilleen itse
lämpöherkästä polttimosta.

Tässäkin käytetään halogeenilampuille suunniteltua systeemiä, ja joka
polttimossa on oma virtalähde-elektroniikka, jotka toimivat
vakiojännitteellä. Olisi parempi, jos vakiovirtalähteitä olisi yksi
kunnollinen syöttämässä sarjaankytkettyjä LEDejä, eikä ensin
vakiojännitelähde, ja perään kasa rinnankytkettyjä vakiovirtalähteitä.
Mutta tuollaisia ei juuri valmiina myydä, hyvä jos komponentteina.

[ap]

Post by n***@supertel.fi
Minusta olisi pitänyt hehkulamppukiellon sijasta rajoittaa
hehkulampuille suunniteltujen valaisinten myyntiä.

Ei hehkulamppuja ole kielletty. On vain asetettu raja lampun
hyötysuhteelle. Hehkulamppu menisi varmaan pienellä ylijännitteellä
rajan yli ja onhan se halogeenikin hehkulamppu.

[u***@downunder.com]

Post by n***@supertel.fi
Olisi parempi, jos vakiovirtalähteitä olisi yksi
kunnollinen syöttämässä sarjaankytkettyjä LEDejä, eikä ensin
vakiojännitelähde, ja perään kasa rinnankytkettyjä vakiovirtalähteitä.
Mutta tuollaisia ei juuri valmiina myydä, hyvä jos komponentteina.

Samaa olen itsekkin kironnut. Sen sijaan että määriteltäisiin
ledikiskon pätkille vakiojännite (esim. 12 V, johon voidaan kytkeä
kolme lediä sarjaan ja virran rajoitusvastus), parempi olisi
määritellä muutama vakiovirta omine liittimineen, esim. 20 mA (5 mm
LED), 80 mA (moni SMD), 350 mA, 700 mA teholedeille, siis aivan
samalla kuten sarjahehkuisille putkille (Uxx=100 mA, Pxx=300 mA)
aikoinaan.

Vastaavasti pitäisi luoda näille virroille tehtyjä vakiovirtalähteitä,
jossa ensiöhakkurilla syötetään virtaa muuntajan lävitse (galvaaninen
erotus) lediketjulle. Takaisinkytkenäkin olisi helppo järjestää, kun
ketjun viimeiseksi laitetaan saman nimellisvirran ledi ja
fototransistori suljettuun koteloon.

Jos halutaan pysyä IEC pienoisjännitedirectiivin (PELV/SELV alle 60
Vdc), tyhjäkäyntijännite pitäisi rajoittaa alle 60 Vdc tasolle,
jolloin yhdessä ketjussa voisi olla 15-18 valkoista lediä, värillisiä
hieman enemmän.

Käyttäjä voisi ihan mielihalujensa mukaan laittaa vaikka erivärisiä
ledejä ketjuun (kunhan ne on tarkoitettu samalle virralle).

Mitä tulee ledvalojen himmennykseen vakiovirtaketjussa, se on helppo
järjestää säätämällä eniähakkurin pullsisuhdetta (PWM).

Sen sijaan jos sellaista vakiojänniteväylää yrittää säätää, jossa on
useampia ledejä, tulos ei ole kovin kyvä. Yksinkertaista sarjavastusta
käytettäessä vakiojänniteväylän jännitteen pudotus vielä toimii
jotenkin, mutta kynnysjännitteen lähestyessä tippuu valomäärä jyrkästi
ja eri yksilöiden välillä voi olla vaihteluita. Vakiojänniteväylän
pulssittaminen voisi toimia paremmin.

Sen sijaan, jos kussakin 12 V led polttimossa on liikaa älyä
(takaisinkytketty virtageneraattori), tuo ei ainakaan pidä
syöttöjännitteen alenemisesta vaan koittaa syödä enemmän virtaa ja
ylläpitää vakio valoteho lopulliseen romahdukseen asti.

[Jukka Marin]

Post by u***@downunder.com

Post by n***@supertel.fi
Olisi parempi, jos vakiovirtalähteitä olisi yksi
kunnollinen syöttämässä sarjaankytkettyjä LEDejä, eikä ensin
vakiojännitelähde, ja perään kasa rinnankytkettyjä vakiovirtalähteitä.
Mutta tuollaisia ei juuri valmiina myydä, hyvä jos komponentteina.

Samaa olen itsekkin kironnut. Sen sijaan että määriteltäisiin
ledikiskon pätkille vakiojännite (esim. 12 V, johon voidaan kytkeä
kolme lediä sarjaan ja virran rajoitusvastus), parempi olisi
määritellä muutama vakiovirta omine liittimineen, esim. 20 mA (5 mm
LED), 80 mA (moni SMD), 350 mA, 700 mA teholedeille, siis aivan
samalla kuten sarjahehkuisille putkille (Uxx=100 mA, Pxx=300 mA)
aikoinaan.

No ei tuo kyllä isommassa mittakaavassa toimi. Esim. minulla on yhden
huoneen katossa 25 kpl 5 watin MR16-lamppuja, joissa jokaisessa on 5
1 watin lediä. Miten kummassa tuollainen kaapeloitaisiin, jos aina
2-3 lamppua kytkettäisiin sarjaan ja ko. ryhmä vaatisi oman vakio-
virtageneraattorin - joita jo tuo huone yksistään veisi 10 kpl?

Yksinkertaisempaa olisi joku matalajännitteinen syöttö, 24 tai 48 V
ja siihen speksattu himmennys PWM-tekniikalla. Tällöin kaikki yhden
huoneen valaisimet voi kytkeä yksinkertaisesti rinnan. Minulla
ongelmana on liian matala jännite -> isot virrat sekä se, etteivät
minulle toimitetut lamput virallisesti tue PWM-himmennystä.

Post by u***@downunder.com
Vastaavasti pitäisi luoda näille virroille tehtyjä vakiovirtalähteitä,
jossa ensiöhakkurilla syötetään virtaa muuntajan lävitse (galvaaninen
erotus) lediketjulle.

Virtalähteitähän saa, esim. DX:ltä.

Post by u***@downunder.com
Takaisinkytkenäkin olisi helppo järjestää, kun
ketjun viimeiseksi laitetaan saman nimellisvirran ledi ja
fototransistori suljettuun koteloon.

Eikös nyt kuitenkin shunttivastus, jonka jännitehäviötä mitataan.
Ledit ikääntyvät, jolloin virta kasvaisi pikkuhiljaa jne.

Post by u***@downunder.com
Sen sijaan jos sellaista vakiojänniteväylää yrittää säätää, jossa on
useampia ledejä, tulos ei ole kovin kyvä. Yksinkertaista sarjavastusta
käytettäessä vakiojänniteväylän jännitteen pudotus vielä toimii
jotenkin, mutta kynnysjännitteen lähestyessä tippuu valomäärä jyrkästi
ja eri yksilöiden välillä voi olla vaihteluita. Vakiojänniteväylän
pulssittaminen voisi toimia paremmin.

"Vakio"jännite, lamppukohtaiset hakkurit ja niihin tuki PWM-ohjaukselle.
Jännitteenkään ei tällöin tarvitse olla tasan tarkkaan oikea, koska lamput
kompensoivat erot itse.

Post by u***@downunder.com
Sen sijaan, jos kussakin 12 V led polttimossa on liikaa älyä
(takaisinkytketty virtageneraattori), tuo ei ainakaan pidä
syöttöjännitteen alenemisesta vaan koittaa syödä enemmän virtaa ja
ylläpitää vakio valoteho lopulliseen romahdukseen asti.

Jep, mutta PWM-säätö ei olisi vaikea toteuttaa, jos se otettaisiin
huomioon lampun elektroniikassa.

No, jos tästä lediprojektista ei muuta tule, niin hullun maineen tässä
varmaan ainakin saa. Ledien kokonaisteho näyttää menevän toiselle
kilowatille..

-jm

[ap]

Post by Jukka Marin
Virtalähteitähän saa, esim. DX:ltä.

Kiinalaisia pommihakkureita ei kannata suunnitella mihinkään jatkuvaan
käyttöön.

[Jukka Marin]

Post by ap

Post by Jukka Marin
Virtalähteitähän saa, esim. DX:ltä.

Kiinalaisia pommihakkureita ei kannata suunnitella mihinkään jatkuvaan
käyttöön.

Tilasin juuri 480 watin hakkureita, mutta veikkaan kyllä, että Kiinassa,
Koreassa tai vastaavassa nekin on tehty. Toivon, että ylittävät kuitenkin
DX:n laatutason. (Yksi DX:n tupla-USB-laturi ainakin oli lähellä sulamista,
kun erehdyin lataamaan sillä kahta laitetta samanaikaisesti.)

-jm

[Mika Iisakkila]

Post by Jukka Marin

Post by ap

Post by Jukka Marin
Virtalähteitähän saa, esim. DX:ltä.

Kiinalaisia pommihakkureita ei kannata suunnitella mihinkään jatkuvaan
käyttöön.

Tilasin juuri 480 watin hakkureita, mutta veikkaan kyllä, että Kiinassa,
Koreassa tai vastaavassa nekin on tehty.

Virittelin tuossa juuri Bilteman ledinauhoja keittiönkaappien alle
(ja joo, ennen hankintaa kollasin kyllä DX:n läpi ja kurkkasin
Alibabaankin sen verran, että masennuin välittömästi). Ledinauhat
periaatteessa OK, mutta virtalähteet ovat kalliita ja toinen
hankkimistani antautui viiden minuutin käytön jälkeen.

Olen kyllä itse sitä mieltä, että DX:stä saa noin 50%
todennäköisyydellä tavaraa, jonka Tukes pistäisi takaisinkutsuun
ennemmin tai myöhemmin jos niitä joku yrittäisi
liiketoiminnnanomaisesti täällä myydä.

[ap]

Post by Jukka Marin

Post by ap

Post by Jukka Marin
Virtalähteitähän saa, esim. DX:ltä.

Kiinalaisia pommihakkureita ei kannata suunnitella mihinkään jatkuvaan
käyttöön.

Tilasin juuri 480 watin hakkureita, mutta veikkaan kyllä, että Kiinassa,
Koreassa tai vastaavassa nekin on tehty. Toivon, että ylittävät kuitenkin
DX:n laatutason. (Yksi DX:n tupla-USB-laturi ainakin oli lähellä sulamista,
kun erehdyin lataamaan sillä kahta laitetta samanaikaisesti.)

Kyllä kiinassa laatuakin tehdään. Halvimmissa ei sitten ole mitään
suojauksia ja suodatuksia.

[Jukka Marin]

Post by ap

Post by Jukka Marin
Tilasin juuri 480 watin hakkureita, mutta veikkaan kyllä, että Kiinassa,
Koreassa tai vastaavassa nekin on tehty. Toivon, että ylittävät kuitenkin
DX:n laatutason. (Yksi DX:n tupla-USB-laturi ainakin oli lähellä sulamista,
kun erehdyin lataamaan sillä kahta laitetta samanaikaisesti.)

Kyllä kiinassa laatuakin tehdään. Halvimmissa ei sitten ole mitään
suojauksia ja suodatuksia.

Nämä ovat näköjään Taiwanista, kahden tiiliskiven kokoisia murikoita. Aloin
kyllä miettiä, mikä mahtaa olla 500-1000 VA rengassydänmuuntajan hyötysuhde
(tosin sen perään tarvittaisiin aktiivinen tasasuuntaus).

-jm

[Tomppa]

Post by Jukka Marin

Post by ap

Post by Jukka Marin
Tilasin juuri 480 watin hakkureita, mutta veikkaan kyllä, että Kiinassa,
Koreassa tai vastaavassa nekin on tehty. Toivon, että ylittävät kuitenkin
DX:n laatutason. (Yksi DX:n tupla-USB-laturi ainakin oli lähellä
sulamista, kun erehdyin lataamaan sillä kahta laitetta samanaikaisesti.)

Kyllä kiinassa laatuakin tehdään. Halvimmissa ei sitten ole mitään
suojauksia ja suodatuksia.

Nämä ovat näköjään Taiwanista, kahden tiiliskiven kokoisia murikoita. Aloin
kyllä miettiä, mikä mahtaa olla 500-1000 VA rengassydänmuuntajan hyötysuhde
(tosin sen perään tarvittaisiin aktiivinen tasasuuntaus).
-jm

Mukka olis tuolla rengassydänmuuntaja 2Kw 220V/96v (2*48 vaatii
modausta muistaakseni) Saat edullisesti + kulut

[Jukka Marin]

Post by Tomppa
Mukka olis tuolla rengassydänmuuntaja 2Kw 220V/96v (2*48 vaatii
modausta muistaakseni) Saat edullisesti + kulut

Kiitos, mutta taitaa olla oma riesansa saada tuosta 24 VDC.
Joutuisi varmaan toision käämimään kokonaan uusiksi paksummalla
langalla..

-jm

[u***@downunder.com]

On Wed, 2 Nov 2011 13:29:13 +0000 (UTC), Jukka Marin

Post by Jukka Marin

Post by u***@downunder.com
Takaisinkytkenäkin olisi helppo järjestää, kun
ketjun viimeiseksi laitetaan saman nimellisvirran ledi ja
fototransistori suljettuun koteloon.

Eikös nyt kuitenkin shunttivastus, jonka jännitehäviötä mitataan.

Kyllähän se shunttivastus olisi yksinkertaisin, jos ei tarvittaisi
galvaanista erotusta.

Jos käytetään shunttivastusta ja tarvitaan galvaanista erotusta,
silloin pitäisi shuntin yli vaikuttavaa jännitettä vahvistaa, jotta
sillä voisi ajaa optoisolaattoria, eli tarvittaisiin optoisolaattoria
varten erillinen toisiokäämi, joka pystyy syöttämään useampia
milliamppeereja.

Toki jos lediketjua ajetaan jatkuvasti PWMllä, tuohon riittäisi
perinteinen virtamuuntaja galvaanisen erotuksen aikaansaamiseen.

Post by Jukka Marin
Ledit ikääntyvät, jolloin virta kasvaisi pikkuhiljaa jne.

Eikö tämä olisi ihan hyvä ratkaisu, jos lediketjussa ja
takaisinkytkennässä käytetäisiin samanlaisia ledejä, jolloin uutena
voitaisiin ajaa reilusti alle maksimivirran ja sen jälkeen valovirta
pysyy vakiona vanhenemisesta huolimatta, vaikka virta kasvaakin ?

Ledien elämän loppuvaiheessa tarvitaan jonkinlainen loppukatkaisu,
ettei virta kasva tolkuttoman suureksi, aiheuttaen tulipaloriskin.

[Jukka Marin]

Post by u***@downunder.com

Post by Jukka Marin
Ledit ikääntyvät, jolloin virta kasvaisi pikkuhiljaa jne.

Eikö tämä olisi ihan hyvä ratkaisu, jos lediketjussa ja
takaisinkytkennässä käytetäisiin samanlaisia ledejä, jolloin uutena
voitaisiin ajaa reilusti alle maksimivirran ja sen jälkeen valovirta
pysyy vakiona vanhenemisesta huolimatta, vaikka virta kasvaakin ?

Aika vaikea kuvitella, että valaisuun käytetyt ledit ja teholähde olisi jo
tehtaalla "paritettu" toisiinsa. Ledien ominaisuudet vaihtelevat valmis-
tuserittäin ja kehityskin kehittyy, joten samanlaisten varaosien saanti
vaikkapa vuoden päästä olisi käytännössä mahdotonta.

-jm

[u***@downunder.com]

On Wed, 2 Nov 2011 17:05:39 +0000 (UTC), Jukka Marin

Post by Jukka Marin

Post by u***@downunder.com

Post by Jukka Marin
Ledit ikääntyvät, jolloin virta kasvaisi pikkuhiljaa jne.

Eikö tämä olisi ihan hyvä ratkaisu, jos lediketjussa ja
takaisinkytkennässä käytetäisiin samanlaisia ledejä, jolloin uutena
voitaisiin ajaa reilusti alle maksimivirran ja sen jälkeen valovirta
pysyy vakiona vanhenemisesta huolimatta, vaikka virta kasvaakin ?

Aika vaikea kuvitella, että valaisuun käytetyt ledit ja teholähde olisi jo
tehtaalla "paritettu" toisiinsa. Ledien ominaisuudet vaihtelevat valmis-
tuserittäin ja kehityskin kehittyy, joten samanlaisten varaosien saanti
vaikkapa vuoden päästä olisi käytännössä mahdotonta.

Mitä paritusta tässä tarvitaan ?

Jos vakiovirtalähde joka on tarkotettu 20 mA (5 mm LED) ajamiseen
käyttää 5 mm lediä takaisinkytkentälementtinä ja 700 mA ketjun
ajamiseen tarkoitettu vakiovirtalähde käyttää 700 mA lediä
"optoisolaattorin" valonlähteenä.

Kyse on siis nimenomaan _virta_silmukasta, ei siis mistään
vakiojännitesyötöstä.

Ei putkitelevisioissakaan putkia oltu mitenkään paritettu mihinkään
koneistoon, vaan niissä käytettiin P-sarjan putkien vakiovirtaa.

[Ari Laitinen]

Post by u***@downunder.com
Jos vakiovirtalähde joka on tarkotettu 20 mA (5 mm LED) ajamiseen
käyttää 5 mm lediä takaisinkytkentälementtinä ja 700 mA ketjun
ajamiseen tarkoitettu vakiovirtalähde käyttää 700 mA lediä
"optoisolaattorin" valonlähteenä.

Kerrotko vielä, kun asia ei ole minulle tuttu, mikä toiminta tällä
"takaisinkytkentäelementillä" on esim. 20mA vakiovirtalähteessä?

[u***@downunder.com]

On Thu, 3 Nov 2011 10:21:01 +0200, "Ari Laitinen"

Post by Ari Laitinen

Post by u***@downunder.com
Jos vakiovirtalähde joka on tarkotettu 20 mA (5 mm LED) ajamiseen
käyttää 5 mm lediä takaisinkytkentälementtinä ja 700 mA ketjun
ajamiseen tarkoitettu vakiovirtalähde käyttää 700 mA lediä
"optoisolaattorin" valonlähteenä.

Kerrotko vielä, kun asia ei ole minulle tuttu, mikä toiminta tällä
"takaisinkytkentäelementillä" on esim. 20mA vakiovirtalähteessä?

Toki isolla vastuksella ja suurella jännitehäviöllä saadaan aikaiseksi
kohtuullinen "vakiovirtalähde", mutta jos syöttöjännite tai ledien
kynnysjännitteet vaihtuvat, muuttuu myös silmukkavirta, joka ei ole
toivottavaa.

Yksinkertaisen vakiovirtalähteen saa tehtyä esim. NPN transistorilla,
jonka kanta laitetaan kiinteästi vaikka zenerdiodilla vaikka 4,7 V
potentiaaliin. emitteristä maihin on vastus, jonka yläpää on Vbe
verran kantaa alempana eli 4 V potentiaalissa. Vakiovirtakuorma (esim.
lediketju) on kollektorilla. Kun emitterivastuksen arvo on 200 ohmia,
kulkee sen lävitse (ja lediketjun) lävitse 20 mA virta.

Mitä muutakaan tuo emitterivastus on kuin takaisinkytkentäelementti.

Jos halutaan tarkka virtamittaus isoloidun kuorman puolella, pitää
ensiöhakkurille jotenkin siirtää isoloidusti senhetkinen virta.
Jonkunlaiseen tarkkuuteen voidaan toki mittaamalla virtoja
ensiöhakkurin puolella ja sen mukaan säätää pulssisuhdetta, mutta
homma on hankalaa ja epätarkempaa.

[Ari Laitinen]

Post by u***@downunder.com
On Thu, 3 Nov 2011 10:21:01 +0200, "Ari Laitinen"

Post by Ari Laitinen

Post by u***@downunder.com
Jos vakiovirtalähde joka on tarkotettu 20 mA (5 mm LED) ajamiseen
käyttää 5 mm lediä takaisinkytkentälementtinä ja 700 mA ketjun
ajamiseen tarkoitettu vakiovirtalähde käyttää 700 mA lediä
"optoisolaattorin" valonlähteenä.

Kerrotko vielä, kun asia ei ole minulle tuttu, mikä toiminta tällä
"takaisinkytkentäelementillä" on esim. 20mA vakiovirtalähteessä?

Toki isolla vastuksella ja suurella jännitehäviöllä saadaan aikaiseksi
kohtuullinen "vakiovirtalähde", mutta jos syöttöjännite tai ledien
kynnysjännitteet vaihtuvat, muuttuu myös silmukkavirta, joka ei ole
toivottavaa.
Yksinkertaisen vakiovirtalähteen saa tehtyä esim. NPN transistorilla,
jonka kanta laitetaan kiinteästi vaikka zenerdiodilla vaikka 4,7 V
potentiaaliin. emitteristä maihin on vastus, jonka yläpää on Vbe
verran kantaa alempana eli 4 V potentiaalissa. Vakiovirtakuorma (esim.
lediketju) on kollektorilla. Kun emitterivastuksen arvo on 200 ohmia,
kulkee sen lävitse (ja lediketjun) lävitse 20 mA virta.
Mitä muutakaan tuo emitterivastus on kuin takaisinkytkentäelementti.

Niin tuo on ihan perinteinen vakiovirtalähteen kytkentä, mutta kysymykseni
koskikin kuormaledin käyttämistä takaisinkytkentäelementtinä, kuten jutussa
näytettiin asia esitettävän. Siinä on varmastikin ihan erilainen kytkentä,
mutta millainen?

[Tomppa]

Post by u***@downunder.com
On Wed, 2 Nov 2011 17:05:39 +0000 (UTC), Jukka Marin

Post by Jukka Marin

Post by u***@downunder.com

Post by Jukka Marin
Ledit ikääntyvät, jolloin virta kasvaisi pikkuhiljaa jne.

Eikö tämä olisi ihan hyvä ratkaisu, jos lediketjussa ja
takaisinkytkennässä käytetäisiin samanlaisia ledejä, jolloin uutena
voitaisiin ajaa reilusti alle maksimivirran ja sen jälkeen valovirta
pysyy vakiona vanhenemisesta huolimatta, vaikka virta kasvaakin ?

Aika vaikea kuvitella, että valaisuun käytetyt ledit ja teholähde olisi jo
tehtaalla "paritettu" toisiinsa. Ledien ominaisuudet vaihtelevat valmis-
tuserittäin ja kehityskin kehittyy, joten samanlaisten varaosien saanti
vaikkapa vuoden päästä olisi käytännössä mahdotonta.

Mitä paritusta tässä tarvitaan ?
Jos vakiovirtalähde joka on tarkotettu 20 mA (5 mm LED) ajamiseen
käyttää 5 mm lediä takaisinkytkentälementtinä ja 700 mA ketjun
ajamiseen tarkoitettu vakiovirtalähde käyttää 700 mA lediä
"optoisolaattorin" valonlähteenä.
Kyse on siis nimenomaan _virta_silmukasta, ei siis mistään
vakiojännitesyötöstä.
Ei putkitelevisioissakaan putkia oltu mitenkään paritettu mihinkään
koneistoon, vaan niissä käytettiin P-sarjan putkien vakiovirtaa.

Putkitekniikassa hehkuilla ei ole mitään tarkkaa virtaa tai jännitettä.
Esim muistaakseni ecc86 putkea pystyy käyttämään myös p-sarjan putken
tilalla koska sen hehkuvirta on 300mA ja päinvastoin.
Putket myös eivät ole kovin ranttuja jännitteen muutoksille jota ledit
ei kestä.

Ja miksi vakiovirtalähde mitään takaisinkytkentää ledeiltä tarvi.
Vakiovirtalähteen voi toteuttaa vähän karkeasti tosin yhdellä LM317 ja
parilla vastuksella ja konkalla.

[Juha Lyytikäinen]

Post by Jukka Marin

Post by u***@downunder.com

Post by Jukka Marin
Ledit ikääntyvät, jolloin virta kasvaisi pikkuhiljaa jne.

Eikö tämä olisi ihan hyvä ratkaisu, jos lediketjussa ja
takaisinkytkennässä käytetäisiin samanlaisia ledejä, jolloin uutena
voitaisiin ajaa reilusti alle maksimivirran ja sen jälkeen valovirta
pysyy vakiona vanhenemisesta huolimatta, vaikka virta kasvaakin ?

Aika vaikea kuvitella, että valaisuun käytetyt ledit ja teholähde olisi jo
tehtaalla "paritettu" toisiinsa. Ledien ominaisuudet vaihtelevat valmis-
tuserittäin ja kehityskin kehittyy, joten samanlaisten varaosien saanti
vaikkapa vuoden päästä olisi käytännössä mahdotonta.
-jm

http://www.ti.com/product/tlc5929

Tuossa olisi piiri jolla saa 16kpl vakiovirtalähteitä, jokaisen
kirkkautta voi säätää.

[u***@downunder.com]

On Thu, 03 Nov 2011 15:55:38 +0200, Juha Lyytikäinen

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Jukka Marin

Post by u***@downunder.com

Post by Jukka Marin
Ledit ikääntyvät, jolloin virta kasvaisi pikkuhiljaa jne.

Eikö tämä olisi ihan hyvä ratkaisu, jos lediketjussa ja
takaisinkytkennässä käytetäisiin samanlaisia ledejä, jolloin uutena
voitaisiin ajaa reilusti alle maksimivirran ja sen jälkeen valovirta
pysyy vakiona vanhenemisesta huolimatta, vaikka virta kasvaakin ?

Aika vaikea kuvitella, että valaisuun käytetyt ledit ja teholähde olisi jo
tehtaalla "paritettu" toisiinsa. Ledien ominaisuudet vaihtelevat valmis-
tuserittäin ja kehityskin kehittyy, joten samanlaisten varaosien saanti
vaikkapa vuoden päästä olisi käytännössä mahdotonta.
-jm

http://www.ti.com/product/tlc5929
Tuossa olisi piiri jolla saa 16kpl vakiovirtalähteitä, jokaisen
kirkkautta voi säätää.

Tuo TLC5259 ei ole kovin käyttökelpoinen, sillä se vaatisi hyvin
reguloidun 10 V LED syötön (absoluuttinen maksimi 11 V), joten kanavaa
kohden voisi ilmeisesti laittaa kaksi valkoista ledii sarjaan. En
oikein usko, että tuossa voisi käyttää kolmea lediä sarjassa (10-3x3
V) jolloin vakiovirtageneraattorin kytkimellä jäisi vain 1 V, eikä
käyttöjännitteen saisi yhtään heilua.

Saman piiriperheen muut ohjaimet sietävät 17 V ledijännitteen, jolloin
useampia ledejä saadaan sarjaan, eikä regulointikaan ole niin
kriitistä.

[Jukka Marin]

Post by u***@downunder.com

Post by Juha Lyytikäinen
Tuossa olisi piiri jolla saa 16kpl vakiovirtalähteitä, jokaisen
kirkkautta voi säätää.

Tuo TLC5259 ei ole kovin käyttökelpoinen, sillä se vaatisi hyvin
reguloidun 10 V LED syötön (absoluuttinen maksimi 11 V), joten kanavaa
kohden voisi ilmeisesti laittaa kaksi valkoista ledii sarjaan. En
oikein usko, että tuossa voisi käyttää kolmea lediä sarjassa (10-3x3
V) jolloin vakiovirtageneraattorin kytkimellä jäisi vain 1 V, eikä
käyttöjännitteen saisi yhtään heilua.

Lisäksi virtaa saa maksimissaan 50 mA per lähtö (watin ledit tarvitsevat
300 mA) ja regulointi on lineaarinen eli tehoa poltetaan lämmöksi.
Voihan tuolla jotain merkkivaloja tms. poltella, mutta ei tosiaankaan
taloa valaista.

-jm

[Juha Lyytikäinen]

Post by u***@downunder.com
Eikö tämä olisi ihan hyvä ratkaisu, jos lediketjussa ja
takaisinkytkennässä käytetäisiin samanlaisia ledejä, jolloin uutena
voitaisiin ajaa reilusti alle maksimivirran ja sen jälkeen valovirta
pysyy vakiona vanhenemisesta huolimatta, vaikka virta kasvaakin ?
Ledien elämän loppuvaiheessa tarvitaan jonkinlainen loppukatkaisu,
ettei virta kasva tolkuttoman suureksi, aiheuttaen tulipaloriskin.

Liikenevaloissa on käytetty jo vuosia varmatoimista ja pitkäikäistä
led-tekniikkaa joten luulisi sieltä löytyvän valkiimiksi testattuja
ratkaisuja.

[Tomppa]

Post by u***@downunder.com
On Wed, 2 Nov 2011 13:29:13 +0000 (UTC), Jukka Marin

Post by Jukka Marin

Post by u***@downunder.com
Takaisinkytkenäkin olisi helppo järjestää, kun
ketjun viimeiseksi laitetaan saman nimellisvirran ledi ja
fototransistori suljettuun koteloon.

Eikös nyt kuitenkin shunttivastus, jonka jännitehäviötä mitataan.

Kyllähän se shunttivastus olisi yksinkertaisin, jos ei tarvittaisi
galvaanista erotusta.
Jos käytetään shunttivastusta ja tarvitaan galvaanista erotusta,
silloin pitäisi shuntin yli vaikuttavaa jännitettä vahvistaa, jotta
sillä voisi ajaa optoisolaattoria, eli tarvittaisiin optoisolaattoria
varten erillinen toisiokäämi, joka pystyy syöttämään useampia
milliamppeereja.
Toki jos lediketjua ajetaan jatkuvasti PWMllä, tuohon riittäisi
perinteinen virtamuuntaja galvaanisen erotuksen aikaansaamiseen.

Post by Jukka Marin
Ledit ikääntyvät, jolloin virta kasvaisi pikkuhiljaa jne.

Eikö tämä olisi ihan hyvä ratkaisu, jos lediketjussa ja
takaisinkytkennässä käytetäisiin samanlaisia ledejä, jolloin uutena
voitaisiin ajaa reilusti alle maksimivirran ja sen jälkeen valovirta
pysyy vakiona vanhenemisesta huolimatta, vaikka virta kasvaakin ?
Ledien elämän loppuvaiheessa tarvitaan jonkinlainen loppukatkaisu,
ettei virta kasva tolkuttoman suureksi, aiheuttaen tulipaloriskin.

Eikös sitä sanota sulakkeeksi.

Miksi kaikki pitää tehdä aina vaikeaksi. :-)

[Juha Lyytikäinen]

Post by Jukka Marin
Tulisikos jollakulla mieleen keino, jolla tuottaa 12 VDC 40-50 A ilman
merkittävää hukkalämpöä? Käytettävissä on joko 230 VAC tai 24-30 VDC,
kumpi vain paremmin sopii. 12 V jännitteen ei tarvitse olla täysin
stabiili, 11-13 V kelpaa mainiosti.
Aloin nääs leikkiä led-valaistuksella ja nyt pitäisi saada tuotettua
sähköä ilman että DC/DC-muuntimet sulavat seinään upotetuissa kaapeissa..
Tähän mennessä hankkimani AC/DC-powerit tuntuvat tuottavan turhan paljon
lämpöä ja tehokin on ollut vain 100-120 W per palikka.

Jos tarvitset 12VDC laitteille ja sinulla on noin 24VDC käytössä niin
onnistuuko niin että laitat vaan aina kaksi laitetta sarjaan? LED
valoille on hyvä olla säätö. Mutta se onnistuu FETillä ja PWM säätimellä.