Discussion:
Ylijännite
(too old to reply)
Jeppe
2010-05-24 11:48:41 UTC
Permalink
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä? Ei kai hakkuri noin nirso ole, vai kypsyiskö poweri
nopeammin. 100V kyllä löytyy, muttei viitsisi valjastaa siihen
Muuntosähkön variakkia. Testasin sillä ja koje toimii moitteetta, uusi
poweri maksaa taasen melkein satasen, kun on sellainen pieni spesiaali.

-Jeppe
Ari Laitinen
2010-05-24 12:28:13 UTC
Permalink
Post by Jeppe
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä?
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli pudotti
tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla säädettynä toki
edes oikein mutta vähän sinnepäin.

Avaa sen PC:n poweri ja katso mikä on pääelkon jännitekesto. Siihen se
pääasiassa kiteytyy koko ongelma. Siellä pitäisi olla 200 volttinen elko
jotta se kestäisi tuon 115V sisään.

Järkevämpää ostaa erillinen 230V poweri koska se voi olla halvempi kuin tuo
adapteri, jos se adapteri on aito muuntaja.
PenaL
2010-05-24 17:30:12 UTC
Permalink
Post by Ari Laitinen
Post by Jeppe
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä?
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli pudotti
tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla säädettynä toki
edes oikein mutta vähän sinnepäin.
snip...

Elä sinä yhtään hymyile, tuolla tempulla on todella näppärä pudottaa jonkun
pikku lämmitysvastuksen, kuten vaikkapa perusjuottimen tai hehkulampunkin
tehoa joskin lamppu tarkasti katsoen hieman vilkkuu. Energiansäästölampulle
tuo kytkentä ei oikein taida sopia. Eikä mihinkään tarkempaan hommaan, eikä
yleensä moottoreiden tehonrajoitukseen. Vaikka kyseessä olisi ns.
yleisvirtamoottori siinä tahtoo käytännössä vääntömomentti kärsiä.
Tehoja voi muuten pudottaa vaihtosähkösyötössä myös reaktiivisilla
komponenteilla.
Näiden simppeleiden kytkentöjen kanssa pitää vain tietää mitä on
tekemässä...;-)

-Pentti
Tuomo Auer
2010-05-24 18:02:34 UTC
Permalink
Post by PenaL
Post by Ari Laitinen
Post by Jeppe
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä?
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli pudotti
tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla säädettynä toki
edes oikein mutta vähän sinnepäin.
snip...
Elä sinä yhtään hymyile, tuolla tempulla on todella näppärä pudottaa
jonkun pikku lämmitysvastuksen, kuten vaikkapa perusjuottimen tai
hehkulampunkin tehoa joskin lamppu tarkasti katsoen hieman vilkkuu.
Energiansäästölampulle tuo kytkentä ei oikein taida sopia. Eikä mihinkään
tarkempaan hommaan, eikä yleensä moottoreiden tehonrajoitukseen. Vaikka
kyseessä olisi ns. yleisvirtamoottori siinä tahtoo käytännössä
vääntömomentti kärsiä.
Tehoja voi muuten pudottaa vaihtosähkösyötössä myös reaktiivisilla
komponenteilla.
Näiden simppeleiden kytkentöjen kanssa pitää vain tietää mitä on
tekemässä...;-)
-Pentti
Hymy varmaan sen takia, että diodinkin jälkeen teho on kaksinkertainen
alkuperäiseen tehoon nähden.
PenaL
2010-05-25 10:36:42 UTC
Permalink
Post by Tuomo Auer
Post by PenaL
Post by Ari Laitinen
Post by Jeppe
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä?
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli pudotti
tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla säädettynä toki
edes oikein mutta vähän sinnepäin.
snip...
Elä sinä yhtään hymyile, tuolla tempulla on todella näppärä pudottaa
jonkun pikku lämmitysvastuksen, kuten vaikkapa perusjuottimen tai
hehkulampunkin tehoa joskin lamppu tarkasti katsoen hieman vilkkuu.
Energiansäästölampulle tuo kytkentä ei oikein taida sopia. Eikä mihinkään
tarkempaan hommaan, eikä yleensä moottoreiden tehonrajoitukseen. Vaikka
kyseessä olisi ns. yleisvirtamoottori siinä tahtoo käytännössä
vääntömomentti kärsiä.
Tehoja voi muuten pudottaa vaihtosähkösyötössä myös reaktiivisilla
komponenteilla.
Näiden simppeleiden kytkentöjen kanssa pitää vain tietää mitä on
tekemässä...;-)
-Pentti
Hymy varmaan sen takia, että diodinkin jälkeen teho on kaksinkertainen
alkuperäiseen tehoon nähden.
Njut ei hjummrarra pukki kulla venaja...

Siis, jos hehkulampun tai sähkövastuksen, jota syötetään vaikkapa 230 Voltin
50 Hz:n valtakunnaverkosta, kanssa sarjaan heittää tavallisen 4004 -diodin,
kyllä siinä joko valo himmenee taikka vastus jähtyy jonkin verran, kun diodi
on toiseen suuntaan estosuunnassa, toiseen suuntaan päästösuunassa jolloin
toisen puoliaallon muodostama teho jää pelistä pois. Siis, minkä teho on
kaksinkertainen? Neliöllisestihän tuo teho toki muuttuu, koska P = U2 / R
eikä lampun kohdalla edes täysin lineaarisesti, koska hehkulangan
resistanssi on lämpötilariippuvainen.

-Pentti
Tomppa
2010-05-25 17:45:43 UTC
Permalink
Post by PenaL
Post by Tuomo Auer
Post by PenaL
Post by Ari Laitinen
Post by Jeppe
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä?
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli pudotti
tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla säädettynä toki
edes oikein mutta vähän sinnepäin.
snip...
Elä sinä yhtään hymyile, tuolla tempulla on todella näppärä pudottaa
jonkun pikku lämmitysvastuksen, kuten vaikkapa perusjuottimen tai
hehkulampunkin tehoa joskin lamppu tarkasti katsoen hieman vilkkuu.
Energiansäästölampulle tuo kytkentä ei oikein taida sopia. Eikä mihinkään
tarkempaan hommaan, eikä yleensä moottoreiden tehonrajoitukseen. Vaikka
kyseessä olisi ns. yleisvirtamoottori siinä tahtoo käytännössä
vääntömomentti kärsiä.
Tehoja voi muuten pudottaa vaihtosähkösyötössä myös reaktiivisilla
komponenteilla.
Näiden simppeleiden kytkentöjen kanssa pitää vain tietää mitä on
tekemässä...;-)
-Pentti
Hymy varmaan sen takia, että diodinkin jälkeen teho on kaksinkertainen
alkuperäiseen tehoon nähden.
Njut ei hjummrarra pukki kulla venaja...
Siis, jos hehkulampun tai sähkövastuksen, jota syötetään vaikkapa 230 Voltin
50 Hz:n valtakunnaverkosta, kanssa sarjaan heittää tavallisen 4004 -diodin,
kyllä siinä joko valo himmenee taikka vastus jähtyy jonkin verran, kun diodi
on toiseen suuntaan estosuunnassa, toiseen suuntaan päästösuunassa jolloin
toisen puoliaallon muodostama teho jää pelistä pois. Siis, minkä teho on
kaksinkertainen? Neliöllisestihän tuo teho toki muuttuu, koska P = U2 / R
eikä lampun kohdalla edes täysin lineaarisesti, koska hehkulangan resistanssi
on lämpötilariippuvainen.
-Pentti
Jos 230v verkkoon liitetyn 230v jännitteelle mitoitetun vastuksen teho
puolitetaan diodilla kaikki on ok.
Mutta jos ajattelet että 115v jännitteelle mitoitettu vastus
laitettaisiin 230v verkkoon diodin kanssa on teho silti kaksinkertainen
verrattuna 115v verkkoon ilman diodia liitettynä.
PenaL
2010-05-26 06:23:14 UTC
Permalink
Post by Tomppa
Post by PenaL
Post by Tuomo Auer
Post by PenaL
Post by Ari Laitinen
Post by Jeppe
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä?
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli
pudotti tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla
säädettynä toki edes oikein mutta vähän sinnepäin.
snip...
Elä sinä yhtään hymyile, tuolla tempulla on todella näppärä pudottaa
jonkun pikku lämmitysvastuksen, kuten vaikkapa perusjuottimen tai
hehkulampunkin tehoa joskin lamppu tarkasti katsoen hieman vilkkuu.
Energiansäästölampulle tuo kytkentä ei oikein taida sopia. Eikä
mihinkään tarkempaan hommaan, eikä yleensä moottoreiden
tehonrajoitukseen. Vaikka kyseessä olisi ns. yleisvirtamoottori siinä
tahtoo käytännössä vääntömomentti kärsiä.
Tehoja voi muuten pudottaa vaihtosähkösyötössä myös reaktiivisilla
komponenteilla.
Näiden simppeleiden kytkentöjen kanssa pitää vain tietää mitä on
tekemässä...;-)
-Pentti
Hymy varmaan sen takia, että diodinkin jälkeen teho on kaksinkertainen
alkuperäiseen tehoon nähden.
Njut ei hjummrarra pukki kulla venaja...
Siis, jos hehkulampun tai sähkövastuksen, jota syötetään vaikkapa 230
Voltin 50 Hz:n valtakunnaverkosta, kanssa sarjaan heittää tavallisen
4004 -diodin, kyllä siinä joko valo himmenee taikka vastus jähtyy jonkin
verran, kun diodi on toiseen suuntaan estosuunnassa, toiseen suuntaan
päästösuunassa jolloin toisen puoliaallon muodostama teho jää pelistä
pois. Siis, minkä teho on kaksinkertainen? Neliöllisestihän tuo teho toki
muuttuu, koska P = U2 / R eikä lampun kohdalla edes täysin lineaarisesti,
koska hehkulangan resistanssi on lämpötilariippuvainen.
-Pentti
Jos 230v verkkoon liitetyn 230v jännitteelle mitoitetun vastuksen teho
puolitetaan diodilla kaikki on ok.
Tästä oli kysymys, paitsi että teho putoaa enemmän kuin puolittuu, tuohon jo
viittasin aiemmin. Mietipä vähän tuota kaavaa: U2 / R esim. 230 V 10 ohmin
kuormaan tekee 529 Wattia, 115 V 10 samaan kuormaan 132,25 Wattia joka on
aika paljon vähemmän kuin puolesta kilowatista puolet. Jos kuormassa on
reaktiivista komponenttia, homma saattaa vähän muuttua kun aaltomuoto
muuttuu sekä kuorman lämpötilariippuvuus muuttaa jonkin verran tilannetta.
Esim. kylmä hehkulampun lanka on aika "horo", nimellisjännitteellä vastus on
paljon suurempi, jo puolella jännitteellä vastus pienenee ja hehkulamppu
toimii vielä pienemmällä hyötysuhteella joskin lanka kestää paremmin.
Post by Tomppa
Mutta jos ajattelet että 115v jännitteelle mitoitettu vastus laitettaisiin
230v verkkoon diodin kanssa on teho silti kaksinkertainen verrattuna 115v
verkkoon ilman diodia liitettynä.
Tästä ei ollut kysymys, kiitokset selvennyksestä.

-Pentti
Tomppa
2010-05-26 14:19:12 UTC
Permalink
Post by PenaL
Post by Tomppa
Post by PenaL
Post by Tuomo Auer
Post by PenaL
Post by Ari Laitinen
Post by Jeppe
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä?
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli
pudotti tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla
säädettynä toki edes oikein mutta vähän sinnepäin.
snip...
Elä sinä yhtään hymyile, tuolla tempulla on todella näppärä pudottaa
jonkun pikku lämmitysvastuksen, kuten vaikkapa perusjuottimen tai
hehkulampunkin tehoa joskin lamppu tarkasti katsoen hieman vilkkuu.
Energiansäästölampulle tuo kytkentä ei oikein taida sopia. Eikä
mihinkään tarkempaan hommaan, eikä yleensä moottoreiden
tehonrajoitukseen. Vaikka kyseessä olisi ns. yleisvirtamoottori siinä
tahtoo käytännössä vääntömomentti kärsiä.
Tehoja voi muuten pudottaa vaihtosähkösyötössä myös reaktiivisilla
komponenteilla.
Näiden simppeleiden kytkentöjen kanssa pitää vain tietää mitä on
tekemässä...;-)
-Pentti
Hymy varmaan sen takia, että diodinkin jälkeen teho on kaksinkertainen
alkuperäiseen tehoon nähden.
Njut ei hjummrarra pukki kulla venaja...
Siis, jos hehkulampun tai sähkövastuksen, jota syötetään vaikkapa 230
Voltin 50 Hz:n valtakunnaverkosta, kanssa sarjaan heittää tavallisen 4004
-diodin, kyllä siinä joko valo himmenee taikka vastus jähtyy jonkin
verran, kun diodi on toiseen suuntaan estosuunnassa, toiseen suuntaan
päästösuunassa jolloin toisen puoliaallon muodostama teho jää pelistä
pois. Siis, minkä teho on kaksinkertainen? Neliöllisestihän tuo teho toki
muuttuu, koska P = U2 / R eikä lampun kohdalla edes täysin lineaarisesti,
koska hehkulangan resistanssi on lämpötilariippuvainen.
-Pentti
Jos 230v verkkoon liitetyn 230v jännitteelle mitoitetun vastuksen teho
puolitetaan diodilla kaikki on ok.
Tästä oli kysymys, paitsi että teho putoaa enemmän kuin puolittuu, tuohon jo
viittasin aiemmin. Mietipä vähän tuota kaavaa: U2 / R esim. 230 V 10 ohmin
kuormaan tekee 529 Wattia, 115 V 10 samaan kuormaan 132,25 Wattia joka on
aika paljon vähemmän kuin puolesta kilowatista puolet. Jos kuormassa on
reaktiivista komponenttia, homma saattaa vähän muuttua kun aaltomuoto muuttuu
sekä kuorman lämpötilariippuvuus muuttaa jonkin verran tilannetta. Esim.
kylmä hehkulampun lanka on aika "horo", nimellisjännitteellä vastus on paljon
suurempi, jo puolella jännitteellä vastus pienenee ja hehkulamppu toimii
vielä pienemmällä hyötysuhteella joskin lanka kestää paremmin.
No kun se ei mene noin.
Vastus saa silti toisen puoliaallon kokonaisuudessaan. No jos pilkkuja
viilataan niin jää siitä pois n.0.7v
Eli tässä ei puimuri ihan päde.

-Tuomo-
PenaL
2010-05-27 17:50:26 UTC
Permalink
Post by Tomppa
Post by PenaL
Post by Tomppa
Post by PenaL
Post by Tuomo Auer
Post by PenaL
Post by Ari Laitinen
Post by Jeppe
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä?
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli
pudotti tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla
säädettynä toki edes oikein mutta vähän sinnepäin.
snip...
Elä sinä yhtään hymyile, tuolla tempulla on todella näppärä pudottaa
jonkun pikku lämmitysvastuksen, kuten vaikkapa perusjuottimen tai
hehkulampunkin tehoa joskin lamppu tarkasti katsoen hieman vilkkuu.
Energiansäästölampulle tuo kytkentä ei oikein taida sopia. Eikä
mihinkään tarkempaan hommaan, eikä yleensä moottoreiden
tehonrajoitukseen. Vaikka kyseessä olisi ns. yleisvirtamoottori siinä
tahtoo käytännössä vääntömomentti kärsiä.
Tehoja voi muuten pudottaa vaihtosähkösyötössä myös reaktiivisilla
komponenteilla.
Näiden simppeleiden kytkentöjen kanssa pitää vain tietää mitä on
tekemässä...;-)
-Pentti
Hymy varmaan sen takia, että diodinkin jälkeen teho on kaksinkertainen
alkuperäiseen tehoon nähden.
Njut ei hjummrarra pukki kulla venaja...
Siis, jos hehkulampun tai sähkövastuksen, jota syötetään vaikkapa 230
Voltin 50 Hz:n valtakunnaverkosta, kanssa sarjaan heittää tavallisen
4004 -diodin, kyllä siinä joko valo himmenee taikka vastus jähtyy
jonkin verran, kun diodi on toiseen suuntaan estosuunnassa, toiseen
suuntaan päästösuunassa jolloin toisen puoliaallon muodostama teho jää
pelistä pois. Siis, minkä teho on kaksinkertainen? Neliöllisestihän tuo
teho toki muuttuu, koska P = U2 / R eikä lampun kohdalla edes täysin
lineaarisesti, koska hehkulangan resistanssi on lämpötilariippuvainen.
-Pentti
Jos 230v verkkoon liitetyn 230v jännitteelle mitoitetun vastuksen teho
puolitetaan diodilla kaikki on ok.
Tästä oli kysymys, paitsi että teho putoaa enemmän kuin puolittuu, tuohon
jo viittasin aiemmin. Mietipä vähän tuota kaavaa: U2 / R esim. 230 V 10
ohmin kuormaan tekee 529 Wattia, 115 V 10 samaan kuormaan 132,25 Wattia
joka on aika paljon vähemmän kuin puolesta kilowatista puolet. Jos
kuormassa on reaktiivista komponenttia, homma saattaa vähän muuttua kun
aaltomuoto muuttuu sekä kuorman lämpötilariippuvuus muuttaa jonkin verran
tilannetta. Esim. kylmä hehkulampun lanka on aika "horo",
nimellisjännitteellä vastus on paljon suurempi, jo puolella jännitteellä
vastus pienenee ja hehkulamppu toimii vielä pienemmällä hyötysuhteella
joskin lanka kestää paremmin.
No kun se ei mene noin.
Vastus saa silti toisen puoliaallon kokonaisuudessaan. No jos pilkkuja
viilataan niin jää siitä pois n.0.7v
Eli tässä ei puimuri ihan päde.
-Tuomo-
Jos kuorman yli oleva vaihtojännite puolitetaan sarjadiodilla, mikä tässä
aiheuttaa sen, että tässä tilanteessa pätevät jotkut muut lait ja
laskukaavat kuin jos jännite puolitettaisiin vaikkapa hakkurilla esimerkiksi
50 / 50 % pulssisuhteella taikka sarjavastuksella? Mitkä ovat ne
laskukaavat, joilla sarjadiodilla pudotetun jännitteen alhaisempi teho
lasketaan? Jos vaikka yksinkartaistetaan asiaa niin, ettei oteta tuota 0.7
Voltin kynnysjännitettä huomioon vaan oletetaan, että toiseen suuntaan diodi
johtaa kuin johdin ja toiseen suuntaan virta on täysin poikki? Eli siis
toinen puoliaalto putoaa pois jolloin kuorman yli oleva jännite puolittuu.
Kuinka paljon teho pienenee tällöin jos kuorman oletetaan olevan täysin
resistiivinen? Mikä on siis oikea tehon laskukaava tässä tapauksessa?

-Pentti
Kim Fallström
2010-05-27 18:19:08 UTC
Permalink
Post by PenaL
Jos kuorman yli oleva vaihtojännite puolitetaan sarjadiodilla, mikä tässä
aiheuttaa sen, että tässä tilanteessa pätevät jotkut muut lait ja
laskukaavat kuin jos jännite puolitettaisiin vaikkapa hakkurilla esimerkiksi
50 / 50 % pulssisuhteella taikka sarjavastuksella? Mitkä ovat ne
laskukaavat, joilla sarjadiodilla pudotetun jännitteen alhaisempi teho
lasketaan? Jos vaikka yksinkartaistetaan asiaa niin, ettei oteta tuota 0.7
Voltin kynnysjännitettä huomioon vaan oletetaan, että toiseen suuntaan diodi
johtaa kuin johdin ja toiseen suuntaan virta on täysin poikki? Eli siis
toinen puoliaalto putoaa pois jolloin kuorman yli oleva jännite puolittuu.
Kuinka paljon teho pienenee tällöin jos kuorman oletetaan olevan täysin
resistiivinen? Mikä on siis oikea tehon laskukaava tässä tapauksessa?
Tässä helposti pääsee hämäämään tasasuuntauksen rooli. Jotta ongelmaa
ei tulisi niin ajattele tilannetta, jossa kuormaan lasketaan sama vaihto-
jännite kokoaaltotasasuunnattuna eli kaikki miinuksen puolelle menevät
puoliaallot kääntyvät positiivisiksi. Tehoonhan tämä ei vaikuta mitenkään
tässä, kun diodien häviöitä ei huomioida ja kuorma on vastus.

Lähtötilanne on siis se, että tehoa vastukseen tuottaa sekunnissa
sata kpl kymmenen millisekuntin pituista puoliaaltoa.

Jos tasasuuntaus onkin vain puoliaaltotasasuuntausta eli yhdellä
diodilla toteutettu niin joka toinen noista puoliaalloista tipahtaa
pois. Nyt tuleekin 50 kpl kymmenen millisekuntin pituista puoliaaltoa.

Aika selvää siis on, että teho puolittuu.

Oikea laskukaava on P = Urms^2 / R

Urms (root mean square) on jännitteen *tehollisarvo*, joka puoliaalto-
tasasuunnatulle sähkölle ei ole puolet alkuperäisen siniaallon jännitteestä
vaan 1/sqrt(2) eli 0.707 - kertainen. Keskiarvo ja tehollisarvo voivat
poiketa toisistaan paljonkin, josta syystä johtuen myydään erikseen
kalliimmalla rms - suureita näyttäviä yleismittareita halvempien
keskiarvomittareiden rinnalla.

Jännitteen tehollisarvo on jännitteen hetkellisen neliöllisen arvon U^2
keskiarvon neliöjuuri.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Neli%C3%B6llinen_keskiarvo

Kim
PenaL
2010-05-28 08:35:20 UTC
Permalink
Post by Kim Fallström
Post by PenaL
Jos kuorman yli oleva vaihtojännite puolitetaan sarjadiodilla, mikä tässä
aiheuttaa sen, että tässä tilanteessa pätevät jotkut muut lait ja
laskukaavat kuin jos jännite puolitettaisiin vaikkapa hakkurilla esimerkiksi
50 / 50 % pulssisuhteella taikka sarjavastuksella? Mitkä ovat ne
laskukaavat, joilla sarjadiodilla pudotetun jännitteen alhaisempi teho
lasketaan? Jos vaikka yksinkartaistetaan asiaa niin, ettei oteta tuota 0.7
Voltin kynnysjännitettä huomioon vaan oletetaan, että toiseen suuntaan diodi
johtaa kuin johdin ja toiseen suuntaan virta on täysin poikki? Eli siis
toinen puoliaalto putoaa pois jolloin kuorman yli oleva jännite puolittuu.
Kuinka paljon teho pienenee tällöin jos kuorman oletetaan olevan täysin
resistiivinen? Mikä on siis oikea tehon laskukaava tässä tapauksessa?
Tässä helposti pääsee hämäämään tasasuuntauksen rooli. Jotta ongelmaa
ei tulisi niin ajattele tilannetta, jossa kuormaan lasketaan sama vaihto-
jännite kokoaaltotasasuunnattuna eli kaikki miinuksen puolelle menevät
puoliaallot kääntyvät positiivisiksi. Tehoonhan tämä ei vaikuta mitenkään
tässä, kun diodien häviöitä ei huomioida ja kuorma on vastus.
Lähtötilanne on siis se, että tehoa vastukseen tuottaa sekunnissa
sata kpl kymmenen millisekuntin pituista puoliaaltoa.
Jos tasasuuntaus onkin vain puoliaaltotasasuuntausta eli yhdellä
diodilla toteutettu niin joka toinen noista puoliaalloista tipahtaa
pois. Nyt tuleekin 50 kpl kymmenen millisekuntin pituista puoliaaltoa.
Aika selvää siis on, että teho puolittuu.
Oikea laskukaava on P = Urms^2 / R
Urms (root mean square) on jännitteen *tehollisarvo*, joka puoliaalto-
tasasuunnatulle sähkölle ei ole puolet alkuperäisen siniaallon jännitteestä
vaan 1/sqrt(2) eli 0.707 - kertainen. Keskiarvo ja tehollisarvo voivat
poiketa toisistaan paljonkin, josta syystä johtuen myydään erikseen
kalliimmalla rms - suureita näyttäviä yleismittareita halvempien
keskiarvomittareiden rinnalla.
Jännitteen tehollisarvo on jännitteen hetkellisen neliöllisen arvon U^2
keskiarvon neliöjuuri.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neli%C3%B6llinen_keskiarvo
Kim
Juu, tuota kaavaa yritin jäljittää. Toki olisin netistäkin sen saanut
pengottua, ja onhan noita tullut joskus kovastikin pyöriteltyä, nykyään ei
vaan nuo pysy muistissa kun hoitelee etupäässä muita juttuja. Kiinnosti vain
tämä, että mikä tuossa aaltomuodon muutoksessa muuttaa tilannetta, ja
tässähän se nyt tuli havainnollisesti esille. Kiitokset!

-Pentti
Heikki Kaskelma
2010-05-29 09:43:13 UTC
Permalink
Post by Kim Fallström
Tässä helposti pääsee hämäämään tasasuuntauksen rooli. Jotta ongelmaa
ei tulisi niin ajattele tilannetta, jossa kuormaan lasketaan sama vaihto-
jännite kokoaaltotasasuunnattuna eli kaikki miinuksen puolelle menevät
puoliaallot kääntyvät positiivisiksi. Tehoonhan tämä ei vaikuta mitenkään
tässä, kun diodien häviöitä ei huomioida ja kuorma on vastus.
Lähtötilanne on siis se, että tehoa vastukseen tuottaa sekunnissa
sata kpl kymmenen millisekuntin pituista puoliaaltoa.
Jos tasasuuntaus onkin vain puoliaaltotasasuuntausta eli yhdellä
diodilla toteutettu niin joka toinen noista puoliaalloista tipahtaa
pois. Nyt tuleekin 50 kpl kymmenen millisekuntin pituista puoliaaltoa.
Aika selvää siis on, että teho puolittuu.
Oikea laskukaava on P = Urms^2 / R
Urms (root mean square) on jännitteen *tehollisarvo*, joka puoliaalto-
tasasuunnatulle sähkölle ei ole puolet alkuperäisen siniaallon jännitteestä
vaan 1/sqrt(2) eli 0.707 - kertainen. Keskiarvo ja tehollisarvo voivat
poiketa toisistaan paljonkin, josta syystä johtuen myydään erikseen
kalliimmalla rms - suureita näyttäviä yleismittareita halvempien
keskiarvomittareiden rinnalla.
Jännitteen tehollisarvo on jännitteen hetkellisen neliöllisen arvon U^2
keskiarvon neliöjuuri.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neli%C3%B6llinen_keskiarvo
Selkeämpi on ajatella (ja laskea) erikseen
tasa- ja vaihtojännitekomponentit.

Laskettuna tasasuunnatun jännitteen huippuarvosta, on tasajännite
1/pi, eli alkuperäisen vaihtojännitteen tehollisarvosta laskettuna
(1/pi) / (1/sqrt(2)) = 0.45.

Vaihtojännitekomponentti ei tietenkään ole sinimuotoinen, mutta
jos approksimoidaan sitä sama-amplitudisella sinillä, on sen
tehollisarvo puolet alkuperäisen vaihtojännitteen tehollisarvosta.

Laskemalla tasa- ja vaihtoteho yhteen, saadaan
0.45^2 + 0.5^2 = 0.45,
eli melkein oikein (0.5) näinkin karkealla arviolla.
Jukka Marin
2010-05-27 18:14:50 UTC
Permalink
Post by PenaL
Jos kuorman yli oleva vaihtojännite puolitetaan sarjadiodilla, mikä tässä
aiheuttaa sen, että tässä tilanteessa pätevät jotkut muut lait ja
laskukaavat kuin jos jännite puolitettaisiin vaikkapa hakkurilla esimerkiksi
50 / 50 % pulssisuhteella taikka sarjavastuksella? Mitkä ovat ne
laskukaavat, joilla sarjadiodilla pudotetun jännitteen alhaisempi teho
lasketaan? Jos vaikka yksinkartaistetaan asiaa niin, ettei oteta tuota 0.7
Voltin kynnysjännitettä huomioon vaan oletetaan, että toiseen suuntaan diodi
johtaa kuin johdin ja toiseen suuntaan virta on täysin poikki? Eli siis
toinen puoliaalto putoaa pois jolloin kuorman yli oleva jännite puolittuu.
Kuinka paljon teho pienenee tällöin jos kuorman oletetaan olevan täysin
resistiivinen? Mikä on siis oikea tehon laskukaava tässä tapauksessa?
Jännitehän on aivan sama kuin ilman diodia, mutta puolet ajasta poikki.

-jm
PenaL
2010-06-11 06:25:22 UTC
Permalink
Post by Jukka Marin
Post by PenaL
Jos kuorman yli oleva vaihtojännite puolitetaan sarjadiodilla, mikä tässä
aiheuttaa sen, että tässä tilanteessa pätevät jotkut muut lait ja
laskukaavat kuin jos jännite puolitettaisiin vaikkapa hakkurilla esimerkiksi
50 / 50 % pulssisuhteella taikka sarjavastuksella? Mitkä ovat ne
laskukaavat, joilla sarjadiodilla pudotetun jännitteen alhaisempi teho
lasketaan? Jos vaikka yksinkartaistetaan asiaa niin, ettei oteta tuota 0.7
Voltin kynnysjännitettä huomioon vaan oletetaan, että toiseen suuntaan diodi
johtaa kuin johdin ja toiseen suuntaan virta on täysin poikki? Eli siis
toinen puoliaalto putoaa pois jolloin kuorman yli oleva jännite puolittuu.
Kuinka paljon teho pienenee tällöin jos kuorman oletetaan olevan täysin
resistiivinen? Mikä on siis oikea tehon laskukaava tässä tapauksessa?
Jännitehän on aivan sama kuin ilman diodia, mutta puolet ajasta poikki.
-jm
Näin toki, mittaustulos vain riippuu mm. siitä, mittaako syötön tai
kuorman puolelta diodia...;-)

-P

Tuomo Auer
2010-05-26 16:04:53 UTC
Permalink
Post by PenaL
Tästä oli kysymys, paitsi että teho putoaa enemmän kuin puolittuu, tuohon
jo viittasin aiemmin. Mietipä vähän tuota kaavaa: U2 / R esim. 230 V 10
ohmin kuormaan tekee 529 Wattia, 115 V 10 samaan kuormaan 132,25 Wattia
joka on aika paljon vähemmän kuin puolesta kilowatista puolet. Jos
kuormassa on reaktiivista komponenttia, homma saattaa vähän muuttua kun
aaltomuoto muuttuu sekä kuorman lämpötilariippuvuus muuttaa jonkin verran
tilannetta. Esim. kylmä hehkulampun lanka on aika "horo",
nimellisjännitteellä vastus on paljon suurempi, jo puolella jännitteellä
vastus pienenee ja hehkulamppu toimii vielä pienemmällä hyötysuhteella
joskin lanka kestää paremmin.
Diodilla toteutetusta jenkkiadapterista tässä oli kyse. Näinhän Ari
Post by PenaL
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli pudotti
tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla säädettynä toki
edes oikein mutta vähän sinnepäin.
Jos siis 115V verkossa vastuksen teho on 132,25W, niin saman vastuksen teho
suoraan 230V verkkoon kytkettynä on nelinkertainen eli 529W. Kuitenkin kun
tuo yhden diodin "jenkkiadapteri" päästää vain toisen puoliaallon läpi, on
vastuksen teho 264,5 W. Siis tupla mitoitustehoon. Tämä vastaa 1,41
kertaista ylijännitettä, jota esimerkiksi hehkulamppu ei kauaa kestä.
Tomppa
2010-05-26 16:28:07 UTC
Permalink
Post by Tuomo Auer
Post by PenaL
Tästä oli kysymys, paitsi että teho putoaa enemmän kuin puolittuu, tuohon
jo viittasin aiemmin. Mietipä vähän tuota kaavaa: U2 / R esim. 230 V 10
ohmin kuormaan tekee 529 Wattia, 115 V 10 samaan kuormaan 132,25 Wattia
joka on aika paljon vähemmän kuin puolesta kilowatista puolet. Jos
kuormassa on reaktiivista komponenttia, homma saattaa vähän muuttua kun
aaltomuoto muuttuu sekä kuorman lämpötilariippuvuus muuttaa jonkin verran
tilannetta. Esim. kylmä hehkulampun lanka on aika "horo",
nimellisjännitteellä vastus on paljon suurempi, jo puolella jännitteellä
vastus pienenee ja hehkulamppu toimii vielä pienemmällä hyötysuhteella
joskin lanka kestää paremmin.
Diodilla toteutetusta jenkkiadapterista tässä oli kyse. Näinhän Ari
Post by PenaL
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli pudotti
tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla säädettynä toki
edes oikein mutta vähän sinnepäin.
Jos siis 115V verkossa vastuksen teho on 132,25W, niin saman vastuksen teho
suoraan 230V verkkoon kytkettynä on nelinkertainen eli 529W. Kuitenkin kun
tuo yhden diodin "jenkkiadapteri" päästää vain toisen puoliaallon läpi, on
vastuksen teho 264,5 W. Siis tupla mitoitustehoon. Tämä vastaa 1,41
kertaista ylijännitettä, jota esimerkiksi hehkulamppu ei kauaa kestä.
Just näin.
Ari Laitinen
2010-05-24 18:10:38 UTC
Permalink
Post by PenaL
Post by Ari Laitinen
Olen nähnyt "jenkkiadapterin" jossa oli sisällä pelkkä diodi eli
pudotti tehoa muttei jännitettä :-) Eikä tehokaan ollut diodilla
säädettynä toki edes oikein mutta vähän sinnepäin.
snip...
Elä sinä yhtään hymyile, tuolla tempulla on todella näppärä pudottaa
jonkun pikku lämmitysvastuksen, kuten vaikkapa perusjuottimen tai
hehkulampunkin tehoa joskin lamppu tarkasti katsoen hieman vilkkuu.
Energiansäästölampulle tuo kytkentä ei oikein taida sopia. Eikä
mihinkään tarkempaan hommaan, eikä yleensä moottoreiden
tehonrajoitukseen. Vaikka kyseessä olisi ns. yleisvirtamoottori siinä
tahtoo käytännössä vääntömomentti kärsiä. Tehoja voi muuten pudottaa
vaihtosähkösyötössä myös reaktiivisilla
komponenteilla.
Näiden simppeleiden kytkentöjen kanssa pitää vain tietää mitä on
tekemässä...;-)
Tämä käyttäjä, jolla sen näin oli jenkkityttö mutta ei kai osannut englantia
koska ei ymmärtänyt että adapterissa kiellettiin sen käyttäminen
elektronisissa laitteissa. Kaikeksi onneksi hänen läppärin powerinsa
hyväksyi 240V joten sillä ei ollut niin väliä millaisella adapterilla sitä
pilaa.
Nuuska
2010-05-24 15:31:01 UTC
Permalink
Terve

Jos sen ei ole pakko olla "pieni spesiaali" - hanki joku peruspoweri
oikeilla spekseillä - luulisi irtoavan muutamalla kympillä. Käytettyjäkin
pyörinee ihmisten nurkissa.

Nuuska
Jeppe
2010-05-25 20:22:35 UTC
Permalink
Post by Nuuska
Terve
Jos sen ei ole pakko olla "pieni spesiaali" - hanki joku peruspoweri
oikeilla spekseillä - luulisi irtoavan muutamalla kympillä. Käytettyjäkin
pyörinee ihmisten nurkissa.
Nuuska
Jos sen aikoo sijoittaa samaan koteloon täytyy olla pieni.
Peruspowereita (285W) löytyy uusia lootallinen, jos jotakuta kiinostaa.
http://www.delta.com.tw/product/ps/sps/desktop/download/pdf/DPS-300AB-9.pdf
Helsingissä, osoita on toimiva.
Nuuska
2010-05-26 18:09:33 UTC
Permalink
Terve

Miksi se pitää laittaa samaan koteloon? Onko se verkkolaite rakennettu sen
miniläppärin sisään? Alkuasetelmassa on taas koiran kokoisen kysymysmerkin
paikkoja.

Jos siinä on yleiseen tapaan ulkoinen virtalähde joka on esim 110V AC/18VDC,
niin sinulla ymmärtääkseni kaksi perusmahkua:
- hanki 220/110V muuntaja ja kytke nykyinen hökötys sihen -
möykkykokoelmasi kasvaa yhdellä.
- hanki jostain 220VAC/18VDC adapteri ja tarvittaessa asenna siihen uusi
liitin - vaikkapa siitä nykyisestä, ellet seilaa jatkuvasti eestaas
Nihon-Finland.


Annapas nyt kaikille oikeat lähtötiedot - mitään pois jättämättä ja niin
edelleen.


Minä sitten ymmärrän hyvin noita ulkomailta hankittuja - itselläni on
Belinea S.book 1 , jossa on jenkkinäppis ja saksankielinen käyttis, mutta se
on oiva tiettyyn tarpeeseen.


Nuuska
Jukka Marin
2010-05-26 18:40:26 UTC
Permalink
Post by Nuuska
Minä sitten ymmärrän hyvin noita ulkomailta hankittuja - itselläni on
Belinea S.book 1 , jossa on jenkkinäppis ja saksankielinen käyttis, mutta se
on oiva tiettyyn tarpeeseen.
Ei varmaan tarvitse salasanoja asiattoman käytön estämiseksi? ;-)

-jm
Näsä
2010-05-26 17:04:17 UTC
Permalink
Post by Jeppe
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä? Ei kai hakkuri noin nirso ole, vai kypsyiskö poweri
nopeammin. 100V kyllä löytyy, muttei viitsisi valjastaa siihen
Muuntosähkön variakkia. Testasin sillä ja koje toimii moitteetta, uusi
poweri maksaa taasen melkein satasen, kun on sellainen pieni spesiaali.
-Jeppe
Ollenkaan en ymmärrä miksi paskaa pitää roudata ympäri maailmaa,
sitähän löytyy kotimaastakin.
Mitä erinomaista etua uskot saavuttavasi ko. laitteen kanssa.
Uskon että todelliset ongelmasi alkavat vasta koneen käynnistettyäsi.
Jeppe
2010-06-01 12:52:48 UTC
Permalink
Post by Näsä
Post by Jeppe
Mitenkäjän Japanista tuotu 100V minipc suvaitsee jenkkiadaptein 115V
jännitettä? Ei kai hakkuri noin nirso ole, vai kypsyiskö poweri
nopeammin. 100V kyllä löytyy, muttei viitsisi valjastaa siihen
Muuntosähkön variakkia. Testasin sillä ja koje toimii moitteetta, uusi
poweri maksaa taasen melkein satasen, kun on sellainen pieni spesiaali.
-Jeppe
Ollenkaan en ymmärrä miksi paskaa pitää roudata ympäri maailmaa,
sitähän löytyy kotimaastakin.
Mitä erinomaista etua uskot saavuttavasi ko. laitteen kanssa.
Uskon että todelliset ongelmasi alkavat vasta koneen käynnistettyäsi.
Eipä ole mitään ongelmia. Sain koneen ilmaiseksi, nyt siinä käy 115V
poverilla Ubuntu komeasti.
Loading...