Discussion:
LEDIn etuvastus?
(too old to reply)
t***@helsinki.fi.invalid
2004-10-23 06:51:02 UTC
Permalink
Halvassa fillarilampussa oli pettymyksekseni keltainen LED edessä eikä
valkea. Ajattelin vaihtaa. Keltaiselle on 220 ohmin etuvastus
(pintakomponentissa lukee 221). Pitäisikö vastus vaihtaa myös, ja minkä
kokoiseksi?


-Tapio-
Esa Heikkinen
2004-10-23 07:10:30 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Halvassa fillarilampussa oli pettymyksekseni keltainen LED edessä eikä
valkea. Ajattelin vaihtaa. Keltaiselle on 220 ohmin etuvastus
(pintakomponentissa lukee 221). Pitäisikö vastus vaihtaa myös, ja minkä
kokoiseksi?
Ei välttämättä onnistu lainkaan. Valkoinen tarvitsee korkeamman
kynnysjännitteen kuin keltainen - riittääkö jännite? Montako paristoa siinä
on? Joissakin lampuissa LEDin jännite on tehty pienellä hakkurilla.
--
Esa
http://www.amigazone.org/contact
t***@helsinki.fi.invalid
2004-10-23 07:38:18 UTC
Permalink
Esa Heikkinen <***@null.none> wrote:
:> Halvassa fillarilampussa oli pettymyksekseni keltainen LED edessä eikä
:> valkea. Ajattelin vaihtaa. Keltaiselle on 220 ohmin etuvastus
:> (pintakomponentissa lukee 221). Pitäisikö vastus vaihtaa myös, ja minkä
:> kokoiseksi?


: Ei välttämättä onnistu lainkaan. Valkoinen tarvitsee korkeamman
: kynnysjännitteen kuin keltainen - riittääkö jännite? Montako paristoa siinä
: on? Joissakin lampuissa LEDin jännite on tehty pienellä hakkurilla.

pattereita on neljä. Jännitteen pitäisi siis riittää.
Ari Laitinen
2004-10-23 09:05:39 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Halvassa fillarilampussa oli pettymyksekseni keltainen LED edessä eikä
valkea. Ajattelin vaihtaa. Keltaiselle on 220 ohmin etuvastus
(pintakomponentissa lukee 221). Pitäisikö vastus vaihtaa myös, ja minkä
kokoiseksi?
No jo on halpa kun on vastuksella tuhottu paristojännitettä noinkin paljon
eli jo 20mA:lla häviää 4.4 volttia!!!

Ihan varmasti jännite riittää valkoiseen lediin mutta vastuksen joudut
laskemaan käyttöjännitteen ja ledin tietojen perusteella.
t***@helsinki.fi.invalid
2004-10-23 10:45:01 UTC
Permalink
Ari Laitinen <nospam-***@arisoft.fi> wrote:

: Ihan varmasti jännite riittää valkoiseen lediin mutta vastuksen joudut
: laskemaan käyttöjännitteen ja ledin tietojen perusteella.

Paljonko on valkean vs. keltaisen ledin kynnysjännite? Onko 20mA sopiva
virta myös valkealle ledille?


-Tapio-
Seppo
2004-10-23 18:02:41 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
: Ihan varmasti jännite riittää valkoiseen lediin mutta vastuksen joudut
: laskemaan käyttöjännitteen ja ledin tietojen perusteella.
Paljonko on valkean vs. keltaisen ledin kynnysjännite? Onko 20mA sopiva
virta myös valkealle ledille?
-Tapio-
Yleensä sinisille ja valkoisille ledeille sanotaan kynnysjännitteeksi
3.6 V ja muun värisille 1.6 V. Mutta taskulampuissa on myös "sinertävän
valkoisia" ledejä joissa varmaankin on pienempi kynnysjännite koska
niissä on vain kaksi paristoa.

20...30 mA pitäisi olla sopiva virta mutta kannattaa kysyä myyjältä
(Resit Bebek?) itseltään.

t. Seppo
--
mk
2004-10-23 18:30:18 UTC
Permalink
Post by Seppo
Post by t***@helsinki.fi.invalid
: Ihan varmasti jännite riittää valkoiseen lediin mutta vastuksen joudut
: laskemaan käyttöjännitteen ja ledin tietojen perusteella.
Paljonko on valkean vs. keltaisen ledin kynnysjännite? Onko 20mA sopiva
virta myös valkealle ledille?
-Tapio-
Yleensä sinisille ja valkoisille ledeille sanotaan kynnysjännitteeksi
3.6 V ja muun värisille 1.6 V. Mutta taskulampuissa on myös "sinertävän
valkoisia" ledejä joissa varmaankin on pienempi kynnysjännite koska
niissä on vain kaksi paristoa.
20...30 mA pitäisi olla sopiva virta mutta kannattaa kysyä myyjältä
(Resit Bebek?) itseltään.
t. Seppo
--
Korjataan nyt sen verran että kynnysjännite on pikkusen eri asia kuin se
millä jännitteellä se tietyn virran ottaa. Kynnysjännite on pikemminkin
missä alkaa hohtamaan mikä saattaa olla hyvinkin voltin tai vähemmänkin
kuin speksatun virran kanssa jännite.

Ja bebek taitaa olla viimeinen paikka mistä kannattaa kysyä kunneivät
edes myyntitiedoissa pidä heidän ledien tiedot paikkaansa.
Muunmuassa myydään ledejä aivan liian suurella jännitteellä
saavuttavaksi tietyn virran. Virta todellisuudessa niillä jännitteillä
150% siitä mitä ilmoitettu.

Elikkä mittaamaan varsinkin bebekin kanssa asioidessa kun virran on
arponut mitä haluaa. Mittaa virtaa samalla kun kasvattaa jännitettä ja
sen mukaisen jännitteen missä virta se mitä haluaa.
Ari Laitinen
2004-10-23 19:53:32 UTC
Permalink
Post by mk
Korjataan nyt sen verran että kynnysjännite on pikkusen eri asia kuin se
millä jännitteellä se tietyn virran ottaa. Kynnysjännite on pikemminkin
missä alkaa hohtamaan mikä saattaa olla hyvinkin voltin tai vähemmänkin
kuin speksatun virran kanssa jännite.
Mikä on tämän määritelmän tietolähde? Perinteisesti olen kuvitellut
kynnysjännitteen olevan se jännite, joka komponentin jännite/virta käyrässä
näyttää olevan kynnyksen terävin kohta.
mk
2004-10-23 22:20:40 UTC
Permalink
Post by Ari Laitinen
Post by mk
Korjataan nyt sen verran että kynnysjännite on pikkusen eri asia kuin se
millä jännitteellä se tietyn virran ottaa. Kynnysjännite on pikemminkin
missä alkaa hohtamaan mikä saattaa olla hyvinkin voltin tai vähemmänkin
kuin speksatun virran kanssa jännite.
Mikä on tämän määritelmän tietolähde? Perinteisesti olen kuvitellut
kynnysjännitteen olevan se jännite, joka komponentin jännite/virta käyrässä
näyttää olevan kynnyksen terävin kohta.
Mikähän terävin kohta. Tarkoitat varmaan kohtaa missä virta alkaa
kasvamaan jyrkästi jo pienestä jännitteen noususta. Se vaan ei ole se
10-30mA kohta vaan alkaa paljon pienemmistä virroista. Kyseinen kohta
saattaa olla punaisella ledillä jo 1.1V paikkeilla vaikka 1.8V olisi
10mA ja vaikkapa 2.4V olisi 20mA. Vastaavasti jollain 3.4V tämä
saattaisi olla 30-40mA paikkeilla.
Alle tätä esim. 1.1V jännitettä ei virtaa kulje kuin pelkkä vuotovirta.
Tiedot millä jännitteellä mikä virta näkee ledin spekseistä käyränä jos
sellaiset on löytänyt.

Useimmiten ledi alkaa myös hohtamaan jo tällä kohdalla kun virtaa alkaa
kulkemaan. Hyvin monella punaisella ledillä tämä jo tapahtuu 1.2V
paikkeilla virran ollessa vielä vasta pieni osa siitä mitä speksattu
kestäväksi.

Olkoon vaikka esimerkiksi tällaiset arvot:

: /
20mA /
: /
: /
10mA /
: /
: /
0mA -------------
: | | |
: 1.1 | 2.4
: 1.8

Tässä tapauksessä kynnysjännite on 1.1V vaikka 2.4V onkin 20mA
Ari Laitinen
2004-10-24 07:11:34 UTC
Permalink
Post by mk
Mikähän terävin kohta. Tarkoitat varmaan kohtaa missä virta alkaa
kasvamaan jyrkästi jo pienestä jännitteen noususta. Se vaan ei ole se
10-30mA kohta vaan alkaa paljon pienemmistä virroista. Kyseinen kohta
saattaa olla punaisella ledillä jo 1.1V paikkeilla vaikka 1.8V olisi 10mA
ja vaikkapa 2.4V olisi 20mA. Vastaavasti jollain 3.4V tämä saattaisi olla
30-40mA paikkeilla.
Nuo nyt ei kovin kynnykseltä kuulosta. Siitä käyrästähän sen näkee jos
kynnys on.

Piidiodilla puhutaan 0,7V kynnysjännitteestä mutta kyllä se toimii diodina
sitä pienemmilläkin jännitteillä.
Antti Panula
2004-10-24 10:59:53 UTC
Permalink
Post by Ari Laitinen
Piidiodilla puhutaan 0,7V kynnysjännitteestä mutta kyllä se toimii diodina
sitä pienemmilläkin jännitteillä.
Ei toimi. Voit kokeilla laittamalla diodin 1N4007 säädettävään
jännitelähteeseen plussan ja miinuksen välille. Nosta varovasti jännitettä
0,5V paikkeille ja mitään ei tapahdu. Nosta jännite hiljalleen 1 volttiin
asti ja alkaa tapahtua. Virtamittarin kanssa voit itse piirtää diodille sen
ominaiskäppyrän.

Antti
OH7GLS
Ville Voipio
2004-10-24 11:40:41 UTC
Permalink
Post by Antti Panula
Ei toimi. Voit kokeilla laittamalla diodin 1N4007 säädettävään
jännitelähteeseen plussan ja miinuksen välille. Nosta varovasti jännitettä
0,5V paikkeille ja mitään ei tapahdu.
Paljonko virtaa pitää mennä, että "mitään tapahtuu"?

Diodilla kynnysjännitteestä puhuminen on hiukan epämääräistä.
Jos katselen Fairchildin 1N4007:n datoja, niin puolella voltilla
tuolla menee milliampeerin luokassa oleva virta huoneenlämmössä.
Ei ihan vähän. (Vishayn datalehdestä saa osapuilleen samanlaisia
lukemia.)
Post by Antti Panula
Nosta jännite hiljalleen 1 volttiin
asti ja alkaa tapahtua.
Saman käyrän mukaan siellä menee 2 A. Aika paljon yhden A:n diodille.

---

Mikä tuo kynnysjännite sitten on? Onko 1 mA niin vähän, ettei se
ole mitään? Minusta ei. Tuolla virralla tekee nykykomponenteilla
jo aika outoja systeemejä kontrollereineen päivineen.

Diodin ominaiskäyrä on eksponentiaalinen (puolijohteen ominaiskäyrä),
lisäksi siinä on lineaarin komponentti (liitosresistanssit) ja
jonkinlainen saturaatio (isoilla virroilla). Eksponentiaalinen
suhde toimii kuitenkin varsin hyvin aika laajalla jännitealueella.
(Tätähän käytetään fotodiodimittauksissa joskus hyväksi.)

Diodiliitoksella ei myötäsuuntaan oikeasti ole mitään varsinaista
kynnysjännitettä. Sille voidaan kyllä yksinkertaisissa mitoitus-
laskuissa sellaista käyttää. Tarkemmassa työssä pitää kuitenkin
aina mainita se virta, jolla kynnysjännite on määritelty. Kynnys-
jännite on vain kaksiosaisen lineaarisen approksimaation parametri.

Hohtodiodien kohdalla tilanne on selkeämpi, "kynnysjännite" on
oikeastaan diodin myötäjännite nimellisvirralla. Kynnyksestä
ei ole kyse. Olisi paljon mukavampi puhua nimellisjännitteestä,
mutta siitä taas voisi seurata sotkuja toiseen suuntaan.

---

Todellisiakin kynnysjännitteitä on; zenereissä
sellaisesta voidaan puhua. Zener-ilmiö vaatii tietyn jännitteen
alkaakseen, sen alla ei ole purkausta. Tosin tätä sotkee vielä
se, että osa zenereistä onkin oikeasti avalanche-tyyppisiä,
luki pakkauksessa mitä hyvänsä.

Laserdiodeissakin on kynnysjännite; se jännite, jolla laserointi
alkaa. Tämän jännitteen alapuolella diodi hohtelee ilman laserointia.
Tosin tässä tapauksessa on paljon mielekkäämpää puhua kynnysvirrasta,
koska virralla sitä puolijohdelaseria ohjataan.

Tavallisessa myötäsuuntaisessa puolijohdeliitoksessa ei kuitenkaan
ole kynnysjännitettä fysikaalisessa mielessä.

- Ville
--
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)
Antti Panula
2004-10-24 13:00:34 UTC
Permalink
Post by Ville Voipio
Post by Antti Panula
Ei toimi. Voit kokeilla laittamalla diodin 1N4007 säädettävään
jännitelähteeseen plussan ja miinuksen välille. Nosta varovasti jännitettä
0,5V paikkeille ja mitään ei tapahdu.
Paljonko virtaa pitää mennä, että "mitään tapahtuu"?
Ideana oli esittää, että diodi estää oikosulun tapahtumisen 0,5V
jännitteellä. Näin ei käy jos jännite nostetaan kynnysjännitteen yli, vaan
diodi tuhoutuu.
Post by Ville Voipio
Diodilla kynnysjännitteestä puhuminen on hiukan epämääräistä.
Jos katselen Fairchildin 1N4007:n datoja, niin puolella voltilla
tuolla menee milliampeerin luokassa oleva virta huoneenlämmössä.
Ei ihan vähän. (Vishayn datalehdestä saa osapuilleen samanlaisia
lukemia.)
500uW diodissa hukkunutta lämpöä on enemmän kuin vähän?
Post by Ville Voipio
Post by Antti Panula
Nosta jännite hiljalleen 1 volttiin
asti ja alkaa tapahtua.
Saman käyrän mukaan siellä menee 2 A. Aika paljon yhden A:n diodille.
Kyllä, tämä oli kokeen tarkoitus - kynnysjännitteen jälkeen diodi nousee
savuna ilmaan.
Post by Ville Voipio
---
Todellisiakin kynnysjännitteitä on; zenereissä
sellaisesta voidaan puhua. Zener-ilmiö vaatii tietyn jännitteen
alkaakseen, sen alla ei ole purkausta. Tosin tätä sotkee vielä
se, että osa zenereistä onkin oikeasti avalanche-tyyppisiä,
luki pakkauksessa mitä hyvänsä.
Laserdiodeissakin on kynnysjännite; se jännite, jolla laserointi
alkaa. Tämän jännitteen alapuolella diodi hohtelee ilman laserointia.
Tosin tässä tapauksessa on paljon mielekkäämpää puhua kynnysvirrasta,
koska virralla sitä puolijohdelaseria ohjataan.
Tavallisessa myötäsuuntaisessa puolijohdeliitoksessa ei kuitenkaan
ole kynnysjännitettä fysikaalisessa mielessä.
- Ville
Katselin muutamia laserdiodien ja zenerdiodien datasheettejä, ja ihan
samankaltaiset käyrät sieltä löytyi verrattuna tasasuuntausdiodiin. Kun
siirrytään lähelle komponentin suunniteltua käyttöjännitettä, komponentti
alkaa toimia sille suunnitellulla tavalla ja virta kasvaa tästä pisteestä
eteenpäin eksponentiaalisesti. Mielestäni voidaan hyvin jatkaa puhumista
kynnysjännitteistä, näin lienee tehty alan oppimateriaalissa muutamien
viimeisten sukupolvien ajan.

Antti
Ari Laitinen
2004-10-24 14:50:18 UTC
Permalink
Post by Antti Panula
Ideana oli esittää, että diodi estää oikosulun tapahtumisen 0,5V
jännitteellä. Näin ei käy jos jännite nostetaan kynnysjännitteen yli, vaan
diodi tuhoutuu.
No diodin lämmönsietokyvylle ilmoitetaan ne watit joita siihen saa hukuttaa.
Jännite ei sitä riko vaan virta, joka jatkuu liian kauan.

Kyse on vain siitä, että diodi johtaa paremmin myötä kuin estosuuntaan myös
pienilläkin jännitteillä. Diodi ei ala toimimaan jossain jännitteessä
diodina se vain toimii suuremmalla jännite-erolla paremmin johtavana diodina
kuin pienellä jännitteellä.
Post by Antti Panula
Katselin muutamia laserdiodien ja zenerdiodien datasheettejä, ja ihan
samankaltaiset käyrät sieltä löytyi verrattuna tasasuuntausdiodiin. Kun
siirrytään lähelle komponentin suunniteltua käyttöjännitettä, komponentti
alkaa toimia sille suunnitellulla tavalla ja virta kasvaa tästä pisteestä
eteenpäin eksponentiaalisesti. Mielestäni voidaan hyvin jatkaa puhumista
kynnysjännitteistä, näin lienee tehty alan oppimateriaalissa muutamien
viimeisten sukupolvien ajan.
Oppimateriaalista on se haitta, että jotkin kytkennät on sen avulla mahdoton
käsittää. Esim. miten selittäisit kideradion diodin toiminnan jos siihen
pitäisi saada antennista paljon voltteja?

Kyllä oppimateriaaleissa minun tietääkseni on käsitelty asia niin että
katsotaan sitä käyrää ja nimetään sen käytän taitekohtaa sitten
kynnysjännitteeksi koska siinä on niin voimakas vuorovaikutus virran ja
jännitteen suhteen.
Antti Panula
2004-10-24 15:48:01 UTC
Permalink
Post by Ari Laitinen
Oppimateriaalista on se haitta, että jotkin kytkennät on sen avulla
mahdoton käsittää.
Melkoinen väite! Mitenkä ne asiat sitten pitäisi opiskella, arpaa
heittämälläkö?
Post by Ari Laitinen
Esim. miten selittäisit kideradion diodin toiminnan jos siihen pitäisi
saada antennista paljon voltteja?
Jos olisit rakentanut kideradion, tietäisit että ilmaisindiodiksi ei kannata
valita suurinta piidiodia, vaan germanium tai joskus schottky. Jos halutaan
enemmän voltteja, mennään lähemmäksi lähetintä tai tehdään suuntaava
antenni.
Post by Ari Laitinen
Kyllä oppimateriaaleissa minun tietääkseni on käsitelty asia niin että
katsotaan sitä käyrää ja nimetään sen käytän taitekohtaa sitten
kynnysjännitteeksi koska siinä on niin voimakas vuorovaikutus virran ja
jännitteen suhteen.
Samaa mieltä.

Antti
OH7GLS
Ari Laitinen
2004-10-24 16:58:14 UTC
Permalink
Post by Antti Panula
Post by Ari Laitinen
Oppimateriaalista on se haitta, että jotkin kytkennät on sen avulla
mahdoton käsittää.
Melkoinen väite! Mitenkä ne asiat sitten pitäisi opiskella, arpaa
heittämälläkö?
Käyttämällä oppimateriaalia joka ei fuskaa. Esim. muuntaja selitetään
yleensä vielä lukionkin oppimateriaaleissa niin, ettei sen toimintaa
oikeasti voi käsittää muuten kuin teoriassa - väärin. No.. todellisuus tuo
omat ongelmansa, joita kirjassa ei tarvitse ottaa huomioon.
Post by Antti Panula
Post by Ari Laitinen
Esim. miten selittäisit kideradion diodin toiminnan jos siihen pitäisi
saada antennista paljon voltteja?
Jos olisit rakentanut kideradion, tietäisit että ilmaisindiodiksi ei
kannata valita suurinta piidiodia, vaan germanium tai joskus schottky. Jos
halutaan enemmän voltteja, mennään lähemmäksi lähetintä tai tehdään
suuntaava antenni.
Myöntänet että on noillakin kynnysjännite. Sitä ei kuitenkaan tarvitse
ylittää vaan diodi toimii kaiken aikaa diodina.
Ville Voipio
2004-10-24 15:48:43 UTC
Permalink
Post by Antti Panula
500uW diodissa hukkunutta lämpöä on enemmän kuin vähän?
Jossain tilanteessa 0.5 mW on paljon. Sillä voisi saada vaikka
yhden MIPSin lisää laskentaan. Sähkölaskussa 0.5 mW on vähän.
Joskus piuhassa menee mikroampeereita, joskus kiloampeereita.
Post by Antti Panula
Kyllä, tämä oli kokeen tarkoitus - kynnysjännitteen jälkeen diodi nousee
savuna ilmaan.
Määritteletkö siis kynnysjännitteen niin, että se on V_F, kun
I_F = Imax? Määritelmä on sinänsä ihan järkevä, mutta minusta se
ei oikein sovi kynnysjännitteen määritelmäksi. Pikemmin tuo on
jonkinlainen nimellisjännite.

---
Post by Antti Panula
Katselin muutamia laserdiodien ja zenerdiodien datasheettejä, ja ihan
samankaltaiset käyrät sieltä löytyi verrattuna tasasuuntausdiodiin. Kun
siirrytään lähelle komponentin suunniteltua käyttöjännitettä, komponentti
alkaa toimia sille suunnitellulla tavalla ja virta kasvaa tästä pisteestä
eteenpäin eksponentiaalisesti.
Tässä on iso ero... Diodilla virta alkaa kasvaa eksponentiaalisesti
nollajännittestä asti (ja itse asiassa allekin). Jos komponentilla
on kynnysjännite, kasvu (oli se sitten eksponentiaalista tai ei) alkaa
tästä kynnysjännitteestä. Tavallisella diodilla ei ole kuin yksi
toiminta-alue normaalikäytössä.

Zenerin myötäsuuntainen toiminta on kuin millä hyvänsä diodilla. Sen
sijaan vastasuuntainen johtuminen on kynnysilmiö. Ilmiö syntyy vasta,
kun tietty kynnysjännite on ylitetty. Kyseessä on siis aivan eri
johtumistapa, jota ei normaalitilanteessa ole olemassa. Sen sijaan
diodissa johtumismekanismit ovat samat kaikilla jännitteillä sen
toiminta-alueella.

Laserdiodissa on myös optisesti hyvin suuri ero sillä, säteileekö
diodi muuten vain valoa, vai laseroiko se. Sähköisesti tämä ei juuri
näy ominaiskäyrästössä. Laserointi on kuitenkin mahdollista vain
tietyn intensiteettitason yläpuolella, ja tälle alueelle pyritään
(mikä voi vaatia optisen takaisinkytkennän).

Hohtodiodien kohdalla tilanne on oikeastaan ihan tarkalleen ottaen
lievästi kimurantti. Olen nähnyt joillakin hohtodiodeilla kynnysvirran,
jonka yläpuolella ne ovat lineaarisia (virta vs. valovuo) ja alapuolella
valo häviää. Tässä voi olla jonkinlainen kynynsvirta ja sitä kautta
kynnysjännite, mutta ei siinä merkityksessä kuin yleensä tarkoitetaan.

---
Post by Antti Panula
Mielestäni voidaan hyvin jatkaa puhumista
kynnysjännitteistä, näin lienee tehty alan oppimateriaalissa muutamien
viimeisten sukupolvien ajan.
Minulla ei nyt ole kovin monta kirjaa käsillä, mutta muistikuva sanoisi,
että kynnysjännitteestä on puhuttu lähinnä paloittain lineaarisen
diodimallin yhteydessä ja fettien yhteydessä. Ensimmäisessä tapauksessa
kyse on approksimaatiosta, joka toimii tietyllä alueella, jälkimmäisessä
ihan oikeasta fysikaalisesta kynnysjännitteestä.

---

Minäkin teen mitoituksen sillä perusteella, että normaalisti käytetyillä
virroilla pn-diodiin tai BE-liitokseen häviää 600 mV ja Schottky-liitokseen
300 mV. Tämä toimii yleensä oikein hyvin, mutta olennainen asia tuossa
on se "normaalisti käytetyt virrat". Paloittain lineaarinen diodimalli
on maino apuväline, mutta se on voimassa vain tietyllä alueella.

- Ville
--
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)
Ari Laitinen
2004-10-24 14:39:19 UTC
Permalink
Post by Antti Panula
Post by Ari Laitinen
Piidiodilla puhutaan 0,7V kynnysjännitteestä mutta kyllä se toimii
diodina sitä pienemmilläkin jännitteillä.
Ei toimi. Voit kokeilla laittamalla diodin 1N4007 säädettävään
jännitelähteeseen plussan ja miinuksen välille. Nosta varovasti jännitettä
0,5V paikkeille ja mitään ei tapahdu. Nosta jännite hiljalleen 1 volttiin
asti ja alkaa tapahtua. Virtamittarin kanssa voit itse piirtää diodille
sen ominaiskäppyrän.
En sanonut sen johtavan hyvin alle kynnysjännitteen vaan sen toimivan
diodina.

Katsele ihan rauhassa niitä diodin ominaiskäyriä niin näet että se ei muutu
eristeeksi.
Seppo
2004-10-24 00:26:03 UTC
Permalink
Post by mk
Korjataan nyt sen verran että kynnysjännite on pikkusen eri asia kuin se
millä jännitteellä se tietyn virran ottaa. Kynnysjännite on pikemminkin
missä alkaa hohtamaan mikä saattaa olla hyvinkin voltin tai vähemmänkin
kuin speksatun virran kanssa jännite.
Ok mutta lisätään tähän nyt vielä ledin mitoituksen kaava:

R= (Up-Uk)/I missä

R= etuvastus
Up= paristojännite
Uk= kynnysjännite
I= ledin virta (20...30 mA)

Etuvastukseen hukkuu aina enemmän tai vähemmän tehoa...siksi lamppuihin
tehdäänkin joskus vakiovirtageneraattori tai jopa hakkuri. Minunkin
taskulampussani (made in "trad.") taitaa olla 3.6 V sinertävät ledit
ja hakkuripoweri.
--
t***@helsinki.fi.invalid
2004-10-25 06:44:52 UTC
Permalink
No joo, kun vanha ja kälyinen yleismittarini tarjosi van paria mA:a virtaa
kummallekin ledille (mikä ei voi olla oikein), niin ei auttanut kuin
kokeilla. Sillä keltaiselle ledille tarkoitetulla 210 ohmin
etuvastuksellakin valkea jo palaa. Mutta kun viereiseen lediin laittaa
10-ohmisen etuvastuksen, tulee kirkkautta reilusti lisää. Valitettavasti ei
muunkokoisia vastuksia laatikosta löytynyt. Täytyy käydä YE:stä hakemassa
liuska parisatasia, ja laittaa niitä rinnan kunnes ledi on yhtä kirkas kuin
tuolla kymppiohmisella. Olisikos tämä hyvä konsti approksimoida sopiva
esivastus?

Yllättäen tuo ledien kirkkausero säilyy, oli akkuina sitten ihan tyhjät
(alle 4V) tai juuriladatut (yli 5V). Mahtaneeko mustan muovimassa alle
piilotetussa elektroniikassa olla ihan regulointi ledien syöttöjännitteelle?
Jos on, niin lamppu on hyvä hintaansa (70% alennuksen jälkeen 8e) tosi hyvä,
sillä sen jo testasin että jännitevaroittimen sytyttyä polttaa vielä ledejä
ok, eli vaikka sähkö loppuisi ajossa niin ihan pimeänä ei tarvitse kotiin
tulla.


-Tapio-
Ilari
2004-10-25 07:11:55 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
No joo, kun vanha ja kälyinen yleismittarini tarjosi van paria mA:a
virtaa kummallekin ledille (mikä ei voi olla oikein), niin ei
auttanut kuin kokeilla. Sillä keltaiselle ledille tarkoitetulla 210
ohmin etuvastuksellakin valkea jo palaa. Mutta kun viereiseen lediin
laittaa 10-ohmisen etuvastuksen, tulee kirkkautta reilusti lisää.
Valitettavasti ei muunkokoisia vastuksia laatikosta löytynyt. Täytyy
käydä YE:stä hakemassa liuska parisatasia, ja laittaa niitä rinnan
kunnes ledi on yhtä kirkas kuin tuolla kymppiohmisella. Olisikos tämä
hyvä konsti approksimoida sopiva esivastus?
Mikset vaan kysy tai ota selvää sieltä liikeestä mitkä ovat ledin
ominaisuudet?
Arpomalla ei tule hyvää tai ledi hajoaa..
Se 10 on todennäköisesti liikaa, mikä viereinen ledi?
Silloin kun niitä 200:a on niin paljon että palaa yhtä kirkkaasti kuin
10:llä,
niin ei silloin niiden kokonaisvastus ole myös lähelle 10:ntä?!
Jos laitat 1kpl 100-o vastuksen, niin ei varmaan mene paljon vikaan.
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Yllättäen tuo ledien kirkkausero säilyy, oli akkuina sitten ihan
tyhjät (alle 4V) tai juuriladatut (yli 5V). Mahtaneeko mustan
muovimassa alle piilotetussa elektroniikassa olla ihan regulointi
ledien syöttöjännitteelle?
Kirkkausero? tarkoitatko että led palaa yhtä kirkkaasti tyhjillä ja täysillä
akuilla,
siinä tapauksessa täytyy olla regulonti.
t***@helsinki.fi.invalid
2004-10-25 07:47:45 UTC
Permalink
Ilari <PoISTAilari-***@mbnet.fi.invalid> wrote:
: ***@helsinki.fi.invalid wrote:

:> No joo, kun vanha ja kälyinen yleismittarini tarjosi van paria mA:a
:> virtaa kummallekin ledille (mikä ei voi olla oikein), niin ei
:> auttanut kuin kokeilla. Sillä keltaiselle ledille tarkoitetulla 210
:> ohmin etuvastuksellakin valkea jo palaa. Mutta kun viereiseen lediin
:> laittaa 10-ohmisen etuvastuksen, tulee kirkkautta reilusti lisää.
:> Valitettavasti ei muunkokoisia vastuksia laatikosta löytynyt. Täytyy
:> käydä YE:stä hakemassa liuska parisatasia, ja laittaa niitä rinnan
:> kunnes ledi on yhtä kirkas kuin tuolla kymppiohmisella. Olisikos tämä
:> hyvä konsti approksimoida sopiva esivastus?

: Mikset vaan kysy tai ota selvää sieltä liikeestä mitkä ovat ledin
: ominaisuudet?

Mainitsivat jotain kynnysjännitteestä, mutta kaipa sitten täytyy tentata
tarkemmin.

: Arpomalla ei tule hyvää tai ledi hajoaa..
: Se 10 on todennäköisesti liikaa, mikä viereinen ledi?

Lampussa on kaksi lediä vierekkäin. Vaihdoin molemmat valkoisiksi, toiseen
vaihdoin 10 ohmin etuvastuksen, toisessa on alkuperäinen 200-ohminen.

: Silloin kun niitä 200:a on niin paljon että palaa yhtä kirkkaasti kuin
: 10:llä, niin ei silloin niiden kokonaisvastus ole myös lähelle 10:ntä?!

Onko noin? Olen ollut siinä käsityksessä, että ledin kirkastuu johonkin
rajaan saakka (suuruusluokkaa 20mA), sen jälkeen lisääntynyt virta ei enää
lisää kirkkautta, ainoastaan kuumentaa lediä ja lyhentää sen käyttöikää?

: Jos laitat 1kpl 100-o vastuksen, niin ei varmaan mene paljon vikaan.

:> Yllättäen tuo ledien kirkkausero säilyy, oli akkuina sitten ihan
:> tyhjät (alle 4V) tai juuriladatut (yli 5V). Mahtaneeko mustan
:> muovimassa alle piilotetussa elektroniikassa olla ihan regulointi
:> ledien syöttöjännitteelle?

: Kirkkausero? tarkoitatko että led palaa yhtä kirkkaasti tyhjillä ja täysillä
: akuilla, siinä tapauksessa täytyy olla regulonti.

Kirkkausero tuon 10 ja 200 ohmin etuvastuksen välillä. Mulla ei ole
valovoimakkuusmittaria, ja silmä on huono laite arvioimaan absoluuttisia
valonvoimakkuuksia, siksi yritän päätellä noiden kirkkauserojen perusteella
laitteen toimintaa. Koska olen siinä käsityksessä, että tietyn virran
jälkeen virran lisäys ei lisää ledin valovoimaa, niin tästä päättelen, että
jos lamppu ei olisi reguloitu, niin jännitteen lisääntyessä noiden kahden,
erisuuruisella etuvastuksella varustetun ledin valovoiman pitäisi lähestyä
toisiaan...


-Tapio-
Ilari
2004-10-25 08:57:45 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Mainitsivat jotain kynnysjännitteestä, mutta kaipa sitten täytyy
tentata tarkemmin.
No mikä se kynnysjännite on sitten?
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Onko noin? Olen ollut siinä käsityksessä, että ledin kirkastuu
johonkin rajaan saakka (suuruusluokkaa 20mA), sen jälkeen lisääntynyt
virta ei enää lisää kirkkautta, ainoastaan kuumentaa lediä ja
lyhentää sen käyttöikää?
Eli tuota sinä tarkoitit, kyllä se noinkin onnistuu, jos on pakko kokeilla
niin
mielummin kuitenkin esim. amppeerimittarilla.
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Kirkkausero tuon 10 ja 200 ohmin etuvastuksen välillä. Mulla ei ole
valovoimakkuusmittaria, ja silmä on huono laite arvioimaan
absoluuttisia valonvoimakkuuksia, siksi yritän päätellä noiden
kirkkauserojen perusteella laitteen toimintaa. Koska olen siinä
käsityksessä, että tietyn virran jälkeen virran lisäys ei lisää ledin
valovoimaa, niin tästä päättelen, että jos lamppu ei olisi reguloitu,
niin jännitteen lisääntyessä noiden kahden, erisuuruisella
etuvastuksella varustetun ledin valovoiman pitäisi lähestyä
toisiaan...
Lähentyy toisiaan kun paristojännite menee nollaa kohti, näin käy ilman
reguakin, mutta jos on regulaattori niin kummankin ledien kirkkaus pysyy
lähes samana koko pariston keston, eikä niitten suhde välttämättä.
Se taas riippuu pitkälle siitä että mitä eroa on etuvastuksissa.
Ari Laitinen
2004-10-25 10:09:31 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Onko noin? Olen ollut siinä käsityksessä, että ledin kirkastuu johonkin
rajaan saakka (suuruusluokkaa 20mA), sen jälkeen lisääntynyt virta ei enää
lisää kirkkautta, ainoastaan kuumentaa lediä ja lyhentää sen käyttöikää?
Se ei ole ihan noin. Ledi voi kirkastuakin mutta silmä ei sitä välttämättä
huomaa. Siltä osin kyllä totta, että kirjastuminen voi vähentyä kun virtaa
kasvatetaan mutta ei se ihan kokonaan pysähdy. Usein se on kuitenkin melko
suora se valontuottokäyrä. IR ledejä saatetaan ajaa pulssimaisesti jopa
ampeerin virralla.
Seppo
2004-10-25 11:28:59 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Täytyy käydä YE:stä hakemassa
liuska parisatasia, ja laittaa niitä rinnan kunnes ledi on yhtä kirkas kuin
tuolla kymppiohmisella. Olisikos tämä hyvä konsti approksimoida sopiva
esivastus?
Yllättäen tuo ledien kirkkausero säilyy, oli akkuina sitten ihan tyhjät
(alle 4V) tai juuriladatut (yli 5V). Mahtaneeko mustan muovimassa alle
piilotetussa elektroniikassa olla ihan regulointi ledien syöttöjännitteelle?
Hae pikemmin pieniohmisia vastuksia, tuo 10 ohmia voi olla jo
lähellä oikeaa. Tai 100 ohmin trimmeripotikka ja säädä sillä virta
sopivaksi. Älä käräytä ledejä...voi siellä regulaatorikin olla.

t. Seppo
--

Miika
2004-10-23 09:54:46 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Halvassa fillarilampussa oli pettymyksekseni keltainen LED edessä eikä
valkea. Ajattelin vaihtaa. Keltaiselle on 220 ohmin etuvastus
(pintakomponentissa lukee 221). Pitäisikö vastus vaihtaa myös, ja
minkä kokoiseksi?
Onko tuo lamppu siis vaan joku vitsi, ettei saa pollareita kimppuunsa sen
takia ettei pyörässä ole valoa.
Ei yks keltanen ledi varmasti valase pimeessä tietä paljon mitään että näkis
ajaa jos ei katuvaloja ole...
Antti Panula
2004-10-23 10:05:56 UTC
Permalink
Post by Miika
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Halvassa fillarilampussa oli pettymyksekseni keltainen LED edessä eikä
valkea. Ajattelin vaihtaa. Keltaiselle on 220 ohmin etuvastus
(pintakomponentissa lukee 221). Pitäisikö vastus vaihtaa myös, ja
minkä kokoiseksi?
Onko tuo lamppu siis vaan joku vitsi, ettei saa pollareita kimppuunsa sen
takia ettei pyörässä ole valoa.
Ei yks keltanen ledi varmasti valase pimeessä tietä paljon mitään että näkis
ajaa jos ei katuvaloja ole...
Polkupyörissä valoa käytetään vastaantulijoiden huomion herättämiseen, ei
tien valaisemiseen.

Valkoisen ledin kynnysjännite voisi olla vaikka 3,6V, jolloin sopiva
etuvastus on 120 ohmia. Laita vaikka 220 ohmin tavallinen vastus
pintaliitosvastuksen rinnalle, niin pääset aika lähelle tuota arvoa. Tai
korvaa suoraan 120-ohmisella.

Kovaksi on katteen maksimointi mennyt, jos ei yhtä lediä enempää raatsita
lamppuun laittaa.

Antti
OH7GLS
Miika
2004-10-23 10:27:37 UTC
Permalink
Post by Antti Panula
Polkupyörissä valoa käytetään vastaantulijoiden huomion
herättämiseen, ei tien valaisemiseen.
Tjaa, itse katson lampun tärkeimmäksi tehtäväksi sen, että näkee pimeälläkin
eteensä.
Tollasta leikkilamppua en ostais ikinä jolla ei ole mitään muuta virkaa ku
saada vastaantulijat huomaamaan että jotain on tulossa.

Törkeimmät idiootit, sanon idiootit koska se on ainoa oikea nimitys
ihmisille jotka laittavat PUNAISEN valon (yleisin on sellanen vilkkuva
punanen ledivalo) pyörän etupuolelle!
Ei sellasilla ihmisillä voi olla kovinkaan suuri älykkyysosamäärä, koska
punanen valo on sallittu ainoastaan kulkuvälineen takana, ei koskaan edessä
oli sitten vaikka potkukelkka kyseessä, eteen saa laittaa ainoastaan
valkosen tai keltasen valon.
Post by Antti Panula
Kovaksi on katteen maksimointi mennyt, jos ei yhtä lediä enempää
raatsita lamppuun laittaa.
Se on tätä nykypäivää, kaikki pyritään tekemään mahdollisimman halvalla
vaikka hintaa olis kuinka ja mielellään kertakäyttösiks ettei voi huoltaa
(liimaamalla kotelo kiinni), tai tekemällä huoltamisen kannattamattomaksi
pitämällä varaosahinnat pilvissä että kuluttajan on kannattavinta ostaa uusi
ku huoltaa vanha.

Miika
3JOP
Ilari
2004-10-24 04:51:43 UTC
Permalink
Post by Antti Panula
Valkoisen ledin kynnysjännite voisi olla vaikka 3,6V, jolloin sopiva
etuvastus on 120 ohmia. Laita vaikka 220 ohmin tavallinen vastus
pintaliitosvastuksen rinnalle, niin pääset aika lähelle tuota arvoa.
Tai korvaa suoraan 120-ohmisella.
Jos kynnysjänite on 3,6V, niin "max" jännite voisi olla esim. 4V.
Tällöin "max" virta (esim. tuo 20mA) on 4V:lla.
Vastus mitoitetaan myös max. jännitteen mukaan, eli ylärajalle eli
esim. (6V-4V)/0,02A.
Jos se lasketaan kynnysjännitteen mukaan niin täysillä paristoilla
led palaa vain juuri ja juuri.
Ainakin muutama kk sitten bebekin ledit oli vielä 3,0-3,4V ja 10-20mA.
Mutta se selviää heidän sivuiltaan.
Ari Laitinen
2004-10-24 07:30:25 UTC
Permalink
Post by Ilari
Post by Antti Panula
Valkoisen ledin kynnysjännite voisi olla vaikka 3,6V, jolloin sopiva
etuvastus on 120 ohmia. Laita vaikka 220 ohmin tavallinen vastus
pintaliitosvastuksen rinnalle, niin pääset aika lähelle tuota arvoa.
Tai korvaa suoraan 120-ohmisella.
Jos kynnysjänite on 3,6V, niin "max" jännite voisi olla esim. 4V.
Tällöin "max" virta (esim. tuo 20mA) on 4V:lla.
Vastus mitoitetaan myös max. jännitteen mukaan, eli ylärajalle eli
esim. (6V-4V)/0,02A.
Jos se lasketaan kynnysjännitteen mukaan niin täysillä paristoilla
led palaa vain juuri ja juuri.
Ainakin muutama kk sitten bebekin ledit oli vielä 3,0-3,4V ja 10-20mA.
Mutta se selviää heidän sivuiltaan.
Esimerkki valkoisesta ledistä löytyy osoitteesta

http://cp.literature.agilent.com/litweb/pdf/5989-1452EN.pdf

On sen verran pyöreä tuo käyrä että kynnysjännitteen nimeäminen siitä vaatii
jo mielikuvitusta. Spekseissä on "forward voltage" ilmoitettu 20mA tasolle.
3.2V ja jonkinlainen kynnys, jossa käyrä kääntyy selvästi on 2.8V kohdalla.

Tavallisemmalla punaisella ledillä esim:

http://cp.literature.agilent.com/litweb/pdf/5988-2229EN.pdf

Käyrä on todella jyrkkä 1,5V kohdalla. Siitä näyttäisi selvä kynnys
löytyvän. Kuvassa ei tosin ole piirretty käyrän alkupäätä niin ei näe kuinka
terävä kynnys tuossa on, mutta erittäin terävä sen täytyy olla kun sitä
vertaa tuohon valkoiseen lediin.

Asialla on siis se opetus, että kynnysjännite ei ole pätevä termi ainakaan
uudemmille ledeille. Pitää selvittää käyrästä haluamansa virran mukainen
jännitehäviö ja mitoittaa piiri sen mukaisesti.
Ilari
2004-10-24 12:36:45 UTC
Permalink
Post by Ari Laitinen
Esimerkki valkoisesta ledistä löytyy osoitteesta
http://cp.literature.agilent.com/litweb/pdf/5989-1452EN.pdf
On sen verran pyöreä tuo käyrä että kynnysjännitteen nimeäminen siitä
vaatii jo mielikuvitusta. Spekseissä on "forward voltage" ilmoitettu
20mA tasolle. 3.2V ja jonkinlainen kynnys, jossa käyrä kääntyy selvästi on
2.8V
kohdalla.
http://cp.literature.agilent.com/litweb/pdf/5988-2229EN.pdf
Käyrä on todella jyrkkä 1,5V kohdalla. Siitä näyttäisi selvä kynnys
löytyvän. Kuvassa ei tosin ole piirretty käyrän alkupäätä niin ei näe
kuinka terävä kynnys tuossa on, mutta erittäin terävä sen täytyy olla
kun sitä vertaa tuohon valkoiseen lediin.
Asialla on siis se opetus, että kynnysjännite ei ole pätevä termi
ainakaan uudemmille ledeille. Pitää selvittää käyrästä haluamansa
virran mukainen jännitehäviö ja mitoittaa piiri sen mukaisesti.
Kynnysjännitteen määritelmä onkin tarkempi ja simppelimpi, eli "piste missä
ledi rupeaa silminnähden tuottamaan valoa".
Eli olisi toivottavaa että kun jännite tippuu kynnysjännitteen tasolle niin
myös paristot olisivat mahd. "tyhjät", toisaalta kuitenkaan paristojen
ollessa täysiä ei ledejä saa käräyttää.
Laskussa kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon minkälaisia paristoja
käyttää.
Jos käyttää esim. Ni-Mh akkuja, niin niitten jännite on matalampi, sitten
siihen ei saa tavallia laittaakaan. Minä mitottaisin Ni-Mh akun 1.3V mukaan
kun kyse on vaan yhdestä ledistä ja ottaa huomioon kontaktihäviöt jne.
Nimittäin neljällä akulla eroa tulee jo 0,8V verrattuna tavallisiin
paristoihin,
se on jo huima ero kun ledin käyttöalue on niin pieni.
Tuollaisessa 3*800mA akuissa muuten huoneenlämmössä yksi led tiputtaa
akkujen tyhjäkäyntijännitettä keskimäärin 0.01V, kymmenellä ledillä se on
jo 0.1V joka kannattaa jo ottaa huomioon.
Tämä riippuu tietysti olosuhteista, jos haluaa oikein hyvin niin kannattaa
tietty
mitata tapauskohtaisesti.

Kannattaa muuten juottaa huolella se ledin pidempi karva, sillä sitäkautta
led pääasiallisesti jäähtyy. Se vaikuttaa hieman ledin elinikään ja
jännitteenkestoon.
Ari Laitinen
2004-10-24 14:54:02 UTC
Permalink
Post by Ilari
Kynnysjännitteen määritelmä onkin tarkempi ja simppelimpi, eli "piste missä
ledi rupeaa silminnähden tuottamaan valoa".
IR ledille siis ei voi määrättää kynnysjännitettä?
Post by Ilari
Eli olisi toivottavaa että kun jännite tippuu kynnysjännitteen tasolle niin
myös paristot olisivat mahd. "tyhjät", toisaalta kuitenkaan paristojen
ollessa täysiä ei ledejä saa käräyttää.
Kynnysjännite määrittelyt ei kuitenkaan taida liittyä mitenkään paristoihin.
Ja ledin toiminta muutenkin on niin virtaohjautuvaa että paristojen, joiden
jännite täynnä ja tyhjänä vaihtelee jopa 0,7V, on ihan turha ajatella
toimivan järkevästi loppuun asti ilman asianmukaista elektroniikkaa, joka
huolehtii jännitteen muutoksen kompensoinnista.
Ilari
2004-10-24 15:36:27 UTC
Permalink
Post by Ari Laitinen
Post by Ilari
Kynnysjännitteen määritelmä onkin tarkempi ja simppelimpi, eli "piste missä
ledi rupeaa silminnähden tuottamaan valoa".
IR ledille siis ei voi määrättää kynnysjännitettä?
En sanonut niin, sen suhteen määritelmä on jotain muuta.
Post by Ari Laitinen
Post by Ilari
Eli olisi toivottavaa että kun jännite tippuu kynnysjännitteen tasolle niin
myös paristot olisivat mahd. "tyhjät", toisaalta kuitenkaan
paristojen ollessa täysiä ei ledejä saa käräyttää.
Kynnysjännite määrittelyt ei kuitenkaan taida liittyä mitenkään
paristoihin. Ja ledin toiminta muutenkin on niin virtaohjautuvaa että
paristojen, joiden jännite täynnä ja tyhjänä vaihtelee jopa 0,7V, on
ihan turha ajatella toimivan järkevästi loppuun asti ilman
asianmukaista elektroniikkaa, joka huolehtii jännitteen muutoksen
kompensoinnista.
Kyllä se liittyy, Kun led menee kynnysjännitteen ali, niin paristoja ei voi
käyttää enään. Kysyjä on laittamassa nimenomaan pelkkää etuvastusta,
jolloin oikea mitoitus on kaiken a ja o.
Pelkällä etuvastuksella saadaan ledi pysymään silminnähden kirkkaana
hyvin vähän aikaa, luokkaa 1/15, loppuajan jännite menee aina vain
lähemmäksi
kynnysjännitettä. Väärällä mitoituksella tehon saa melkein
puolitettua. Ni-Mh akkua ei saa tyhjentää alle 0,9V, jolloin erotukseksi
tulee max.
n. 1,4V-0,9V=0,5V, eikä 0,7V.
Saa korjata sitten näitä laskuja jos menee väärin, eli
jos esim. (5,2V-3,4V)0,02=90 Ohm.
Jos virta on kynnysjännitteen (3V) kohdalla 10mA, niin
90 Ohm*0,01=0,9V. Eli 3V+0,9V=3,9V.
3.9V/4=0.975V eli min. paristojännite millä ledi palaa vielä tuolla
mitoituksella.
El imelkein tyhjäksi saa akut.
Nyt jos mitottaisi 1.5V/akku mukaan, niin samalla kaavalla led sammuisi kun
jännite
tippuu alle 1,15V/akku. Ni-Mh akkun jännite on 20% käytön jälkeen n. 1,185V
, joten on siinä ja siinä palaako led edes sen jälkeen ja jos palaa niin
lähes minimi
teholla, mikä ei ole yleensä ledisovelluksissa kovin toivottavaa.
Eli oikealla mitoituksella on merkitystä!
t***@helsinki.fi.invalid
2004-10-23 10:22:14 UTC
Permalink
Miika <***@poista-tama_mbnet.fi.invalid> wrote:

: Onko tuo lamppu siis vaan joku vitsi, ettei saa pollareita kimppuunsa sen
: takia ettei pyörässä ole valoa.
: Ei yks keltanen ledi varmasti valase pimeessä tietä paljon mitään että näkis
: ajaa jos ei katuvaloja ole...

Lamppu on monipolttimo. Löytyy halogeeni tien valaisuun, ja sitten pari
lediä, joilla voi vaan näkyä ja säästää patteria silloin, kun katuvaloa on
riittävästi.


-Tapio-
Miika
2004-10-23 10:31:18 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Lamppu on monipolttimo. Löytyy halogeeni tien valaisuun, ja sitten
pari lediä, joilla voi vaan näkyä ja säästää patteria silloin, kun
katuvaloa on riittävästi.
No tuo selittikin jo kaiken..
Pasi Pouri
2004-10-25 10:41:00 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Lamppu on monipolttimo. Löytyy halogeeni tien valaisuun, ja sitten pari
lediä, joilla voi vaan näkyä ja säästää patteria silloin, kun katuvaloa on
riittävästi.
Patterieiden säätö on kyllä aika kyseenalaista, kun
suurin osa energiasta hukataan lämmittämällä ympäristön
ilmaa. Tietenkin verrattuna halogeeniin se säätää
patteria, mutta on kuitenkin älytöntä hukata pattereita
vastuksen lämmittämiseen.

No, koska nykyisin vain raha ratkaisee, ei järki
enään voita :(

- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net

http://kotisivu.dnainternet.net/paspou/
------------------------------------------------------------------
Loading...