Apuvirran antaminen?

[Asko]

Viereisessä keskustelussa oli asiantuntevaa puhetta auton akuista ja
laturin virtapiikeistä, joten käytän tilaisuuden hyväksi ja kyselen
asiantuntijoilta apuvirran antamisesta...

Minulla on ollut tapana tällätä apukaapelit molemmissa autoissa suoraan
akun napoihin ja niin että virtaa antava auto on koko ajan käynnissä,
ettei kohta ole kaksi potilasta vierekkäin ilman virtaa.

Uusien autojen manuaaleissa on paljon monimutkaisemmat ohjeet... esim.
miinuskaapeli pitää vissiin toisessa autossa olla akun navassa, mutta
toisessa autossa mahdollisimman kaukana akun navasta. Miksi näin?

Ja kuulemma sillä järjestykselläkin on muka jotain väliä, että kytkeekö
ensin miinus vai pluskaapelin. Itse en keksi tälle muuta syytä kuin
työturvallisuus... eli minä kytken aina plussan ensin, niin siinä ei
tule isoa vahinkoa vaikka sillä osuisi matkalla jomman kumman auton
runkoon. Mutta onko kytkentäjärjestyksellä jotain merkitystä
elektroniikankin kannalta?

Jotain sähkökuormaakin pitäisi ohjeiden mukaan toisessa (vai molemmissa)
autoissa olla päällä, mutta en vaan muista kummassa. Pitäisi jostain
löytää havainnollinen mustavalkokuva aiheesta, jonka voisi tulostaa
sinne apukaapelipakettiin mukaan. Kun eihän sitä jaksa ruveta auton
manuaalia pläräilemään tositilanteessa ja onkohan ne manuaalitkaan ihan
täysin identtisiä eri automerkkien välillä?

Onkohan tuo kuinkakin vaarallista antaa apuvirtaa "väärin" eli onkohan
montakin elektroniikkaboksia oikeasti rikottu virtapiikeillä? Itse en
ole apuvirtaa ottanut 2000-luvun autoista kuin yhden kerran, enkä
ainakaan silloin onnistunut mitään polttamaan. Minua huvitti suuresti
taannoisessa "Suomen surkein kuski" jaksossa ollut räjähde-efekti, joka
laukaistiin etänä, jos apuvirran antamista ei tehty täsmälleen noiden
uusien ohjeiden mukaan.

PS. Mitäs mieltä asiantuntijat ovat tämmöisistä apukäynnistäjistä
(esimerkiksi http://dy.fi/0q6) joita mainostetaan suurilla
käynnistysvirroilla, mutta joissa on kuitenkin tavallistakin pienempi
lyijyakku sisällä? Eikös täyteen ladattu, kantokahvalla varustettu, 40
Ah käynnistysakku ole paljon tehokkaampi apukäynnistäjä kuin tuollainen
LED-valoilla varusteltu ja kivoihin muovikuoriin pakattu 9 Ah akku? Vai
onko noiden muovikuorien sisällä jotain taikuutta, joka repii siitä 9 Ah
akusta enemmän virtaa hetkellisesti?

-Asko

[Juhani Varemo]

Post by Asko
Minulla on ollut tapana tällätä apukaapelit molemmissa autoissa suoraan
akun napoihin ja niin että virtaa antava auto on koko ajan käynnissä,
ettei kohta ole kaksi potilasta vierekkäin ilman virtaa.
Uusien autojen manuaaleissa on paljon monimutkaisemmat ohjeet... esim.
miinuskaapeli pitää vissiin toisessa autossa olla akun navassa, mutta
toisessa autossa mahdollisimman kaukana akun navasta. Miksi näin?

Minä olen joskus noita myös kummastellut. Omalla pähkäilylläni olen tullut
seuraavaan tulokseen:

- miinuskaapelin viimeiseksi kytkeminen on (käyttäjä)turvallisuutta. Plus-
kaapelilla voi silloin sekoilla vapaammin, kunhan nyt ei saman akun napoja
sillä oikosulje.

- vastaanottavassa kun miinuksen laittaa runkoon on sillä 2 etua: ensiksi
jää sieltä päästä pätkä maattokaapelin vastusta pois kun virta menee
lähemmäs sitä käyttävää (starttimoottori). Lisäksi kun se kiinnitetään ja
irrotetaan muualle kuin akun napaan ei virtapiirin kytkentähetkellä akun
lähellä synny kipinöitä jotka saattaisivat sytyttää mahdollisen vetykaasun.

Muulle hienostelulle en ole oikein keksinyt perusteita. Jos niitä on niin
olen valmis kuuntelemaan :-)

Näihin ohjeisiin on sitten poikkeuksiakin. Esim uudehkon Mersun konetilassa
oli oman kantensa alla 2 järeää kuparitappia joiden kautta lataukset ja
apuvirrat kuuluu hoitaa. Ei suoraan akkuun eikä muuallekaan.... ei sieltä
kyllä kohtuullisella purkamisella akkua löydäkään :-)

Jos niitä kaapeleita ei kytketä eikä irroteta niin että juuri sillä hetkellä
niissä kulkee iso virta (esim kesken starttausyrityksen) niin en oikein
ymmärrä mistä sinne vaarallisen korkea jännitepiikki voisi syntyä. Ei niiden
kaapeleiden induktanssi pitäisi olla niin suuri että joku 20-30 A virta
saisi muutoshetkellä suurta ylijännitettä aikaan. Auttajan jos vielä pitää
sammutettuna niin senkään laturi ei tee mitään ylireagointia jyrkkään
muutokseen. Ja autettavan virtoja ei kannata virtalukosta laittaa päälle
ennen kuin apukaapeleiden kytkennän jälkeen; tällöin ainakin osa
elektroniikasta on irti sähköistä kytkentähetkellä.

Monennäköisiä pelejä olen autellut, eikä tietääkseni vielä ole mitään
hajonnut. No mitään Ferrareita tai muita huippuvehkeitä ei ole listalla
ollut.

Kuriositeettina mainittakoon eräs romujobbari joka kyllästyi vanhan
Transitin heikkoon pakkaskäynnistyvyyteen. Kerran suutuspäissään otti
jäätävän viileästi Scaniastaan 24 V transuun apuvirraksi. Lähti muuten aika
iloisesti, mutta liuta polttimoita ja jotain mittaristosta kai kärähti. Se
kaveri ei ihan pienistä välittänyt, pääasia että Transiitti lähti
kalisemaan... Kaapelit olivat aika hintelät että luultavasti Transun akun
jännite ei hirveästi 12 V:sta noussut.


<juhani>

[HS]

Post by Juhani Varemo
- miinuskaapelin viimeiseksi kytkeminen on
(käyttäjä)turvallisuutta. Plus- kaapelilla voi silloin sekoilla
vapaammin, kunhan nyt ei saman akun napoja sillä oikosulje.

Juuri näin, ja syystä jonka kuvailitkin - jos ja kun kipinöitä
tulee, niin johonkin muualle kuin akusta mahdollisesti purkautuvaan
räjähdyskaasupilveen. Ei sieltä akusta kyllä vetyä isommin tule
ellei sitä yliladata, joten riski on käytännössä olematon. Toinen
mahdollinen vaaran paikka olisi akun oikosulkeminen virhekytkennällä
ja silloinkin on turvallisempaa, että se virtapiirin sulkeva (eli
viimeksi kytkettävä) piste on muualla kuin akun navassa mahdollisten
happoroiskeiden vuoksi. Yhtäkään akkua en ole kuullut räjähtäneen
apuvirtaa annettaessa, mutta miksi sitä häviävän pientäkään
riskiä ei välttäisi, kun siitä ei ole oikein mitään haittaakkaan?

Post by Juhani Varemo
Näihin ohjeisiin on sitten poikkeuksiakin. Esim uudehkon Mersun
konetilassa oli oman kantensa alla 2 järeää kuparitappia joiden
kautta lataukset ja apuvirrat kuuluu hoitaa. Ei suoraan akkuun eikä
muuallekaan.... ei sieltä kyllä kohtuullisella purkamisella akkua
löydäkään :-)

Tuon syy on käsittääkseni akun lataus- ja purkuvirtaa mittaavassa
elektroniikassa. Kaiken virran on syytä kulkea mittauspiirin läpi,
jotta mittaus ei sekoa ja aiheuta ongelmia. Älä kysy mihin tuota
mittausta oikeasti tarvitaan... Kun sellainen nyt kuitenkin on, niin
annetaan sen toimia ja otetaan (tai annetaan) myös apuvirta mittarin
läpi eli niistä

Askon kysymiin havaintoihin hajonneista lataussäätimistä tai
elektroniikasta tiedä yhden tapauksen, jossa apuvirtaa antaneen auton
lataussäädin otti nokkiinsa kaapeleiden irrotuksesta. Tämä tosin
oli 1980-luvun alun auto, ja noihin aikoihin tällaisiin ei kai vielä
isommin kiinnitetty huomiota. Nämä uudet ovat tuossa(kin) suhteessa
paljon kestävämpiä. Jos museoikäisellä kalustolla harrastaa
apukäynnistyksiä, niin varminta on sammuttaa avustavan auton moottori
ennen kaapelin irrottamista. Se irtoava kuormahan on se tyhjempi akku
siellä avustettavassa autossa, ja sen kadotessa piiristä avustavan
auton laturin jännitesäädin ampuu jännitteen katosta läpi. Jos
avustavankin auton käynnistyminen on niin hilkulla ettei sitä uskalla
sammuttaa, niin ainakin on hyvä kytkeä ennen kaapelien irrottamista
reilusti kuormitusta päälle: takalasin lämmitin ja ajovalot ovat
tuon ikäisellä autolla yleensä jo hyvä pohjakuorma. Niiden
tarkoitus on luoda laturille niin paljon kuormaa, että se ei pysty
tuottamaan enää paljon enempää tehoa ja siksi load dump -piikki
jää matalammaksi. Apuvirran antamisen aikana pidetään tietysti
kaikki ylimääräinen kulutus pois molemmista autoista, jotta virtaa
riittää avustettavan akun lataamiseen.

Homman clou on siis laturin ja lataussäätimen toiminnassa. Laturissa
on aina jonkin verran energiaa varastoituneena magneettikenttään. Kun
kuormitus putoaa äkillisesti, tämä energia purkautuu laturin
lähtöön ja sen lähtöjännite nousee. Lataussäädin vähentää
laturin magnetointia - eli laturin tehoa - havaitessaan kuormituksen
laskeneen, mutta tähän kuluu väkisinkin jonkin aikaa. Siksi tuo load
dump -piikki on aika jyrkästi nouseva ja kohtuullisen jyrkästi, mutta
nousua loivemmin laskeva. Korkeutta jännitepiikillä on helposti
useita kymmeniä voltteja mutta kestoa häviävän vähän.
Valitettavasti se "häviävän vähä" riittää hävittämään
puolijohteita, ellei piirissä ole riittävän järeitä ja myös
riittävän nopeita (!) transienttisuojia tuota piikkiä tappamassa.

Kaapeleiden induktanssi vaikuttaa periaatteessa ilmiöön myös saman
suuntaisesti, mutta sen vaikutus on melko olematon verrattuna tuohon
laturin magneettikentästä lähtevään jysäykseen.


--

[Hannu Vuolasaho]

Post by Asko
Minulla on ollut tapana tällätä apukaapelit molemmissa autoissa suoraan
akun napoihin ja niin että virtaa antava auto on koko ajan käynnissä,
ettei kohta ole kaksi potilasta vierekkäin ilman virtaa.

Ensin tyhjä plussa, sitten auttava plussa, niin tyriminen ei ole ihan
vaarallista. Sitten tyhjän auton moottorin kannakkeeseen tai muualle
sopivaan paikkaaan.

Siten, ettei pääse pomppaamaan minnekään, vaikka irtoisi. Sen jälkeen
olen törkännyt auttavan napaan tai johonkin akun likelle sopivaan
runkopaikkaan. Joskus on niin hankalasti se pakkastappi, että ei pääse
siihen kiinnittään. Jeesaava auto käynnissä koko aika.

Nyt tulee koko homman tärkein asia. Tupakka/kahvi/juorutauko. Sillä
aikaa, kun itse viettää tuokiota, jeesaava auto lataa tyhjää akkua.

Manuaalit käskevät yleensä tässä vaiheessa sammuttamaan auttavan auton.
Vanhoissa laitteissa voi heittää lisää kierroksia. Jos jokin piikki
kömpii takaisin päin, on siellä kaksi akkua imaisemassa niitä.

Post by Asko
PS. Mitäs mieltä asiantuntijat ovat tämmöisistä apukäynnistäjistä
(esimerkiksi http://dy.fi/0q6) joita mainostetaan suurilla
käynnistysvirroilla, mutta joissa on kuitenkin tavallistakin pienempi
lyijyakku sisällä? Eikös täyteen ladattu, kantokahvalla varustettu, 40
Ah käynnistysakku ole paljon tehokkaampi apukäynnistäjä kuin tuollainen
LED-valoilla varusteltu ja kivoihin muovikuoriin pakattu 9 Ah akku? Vai
onko noiden muovikuorien sisällä jotain taikuutta, joka repii siitä 9 Ah
akusta enemmän virtaa hetkellisesti?

Turkasen narukädet. Ite väsäsin 80Ah akulle laatikon, kantoremmit, kaksi
pääkatkaisinta ja hauenleuat. Johdot mitoitettu myös tarpeeksi vahvoiksi.

Tuollainen voisi toimia jos se olisi jatkuvasti virrat päällä ollessa
latauksessa auton perässä, mutta toisaalta yleensä ongelma on vain kylmä
akku johon sisältä tuotu möhkäle tekee taikoja. Toisekseen se tyhjä
akkukin ottaa itseensä virtaa ihan kivaa tahtia.

--
Hannu Vuolasaho

[Ari Saastamoinen]

Post by Asko
Uusien autojen manuaaleissa on paljon monimutkaisemmat
ohjeet... esim. miinuskaapeli pitää vissiin toisessa autossa olla
akun navassa, mutta toisessa autossa mahdollisimman kaukana akun
navasta. Miksi näin?

En ole virallista syytä keksinyt, mutta itse oletan tuon johtuvan
räjähdysriskin pienentämisestä. Akkua ladatessa kehittyy vetyä joka
on räjahdysherkkää, joten se virtapiirin sulkeva, todennäköisesti
kytkettäessä kipinöivä, johto kannattaa kytkeä johonkin vähän
etäämmälle kuin suoraan siihen akkuun.

Post by Asko
kumman auton runkoon. Mutta onko kytkentäjärjestyksellä jotain
merkitystä elektroniikankin kannalta?

Ei. Avoin virtapiiri on avoin, ja virta alkaa kulkea vasta kuin se
viimeinenkin sulkeva johto on kytketty, joten järjestyksellä ei sen
suhteen ole väliä.

Post by Asko
apukäynnistäjä kuin tuollainen LED-valoilla varusteltu ja kivoihin
muovikuoriin pakattu 9 Ah akku? Vai onko noiden muovikuorien sisällä
jotain taikuutta, joka repii siitä 9 Ah akusta enemmän virtaa
hetkellisesti?

Tuskin siellä mitään magiaa on, mutta 9 Ah:n täyteen ladatusta
huoneenlämpöisestä akusta tulee virtaa huomattavasti paremmin kuin
tyhjenneestä 40 Ah:n akusta, jonka lämpötilakin on monissa
käyttötapauksissa pakkasen puolella. Toi Ah-määrä ei kerro mitään
siitä, kuinka kovaa virtaa se akku antaa, se kertoo ainoastaan sen,
että kauanko se sitä antaa. Toki noiden pikkuakkujen kontakteissa
lienee huonompi virrankesto kuin normiakun peukalon vahvuisessa
kontaktissa, mutta eiköhän sekin useamman sata amppeeria kestä sen
hetken aikaa kun käynnistystä yritetään. Ja monesti noitten
pikkuakkujen rakenne on erilainen kuin normaalin autoakun, joten se
saattaa aiheuttaa erilaisen lisäisen resistanssin, mutta käsittääkseni
noista lyijyhyytelöakuistakin saa virtaa ulos ns. riittävästi.

[Asko]

Post by Ari Saastamoinen
Ei. Avoin virtapiiri on avoin, ja virta alkaa kulkea vasta kuin se
viimeinenkin sulkeva johto on kytketty, joten järjestyksellä ei sen
suhteen ole väliä.

Jostain muistan kuulleeni, että japskiautot ovat olleet aikoinaan
plussarunkoisia ja sen vuoksi niissä olisi ollut vähemmän sähkövikoja.
Kuulemma releet kestää paremmin ja hapettumia on vähemmän. Jotenkin tämä
liittyi siihen, että plussarunkoisessa ne elektronit ovat eri paikassa
odottelemassa virtapiirin sulkeutumista. Vai mahtaako olla vaan joku
pitkäksi venähtänyt aprillipila?

Noh, apuvirran kanssa tällä ei liene tekemistä, kun siinä ei tarvi
huomioida kulumia ja hapettumia... paitsi tietysti kannattaa aina
varmistaa erikoisempia autoja auttaessaan, että ovatko ne ensinnäkin 12
volttisia ja toisekseen miinusrunkoisia. :)

-Asko

[Juhani Varemo]

Post by Asko
Jostain muistan kuulleeni, että japskiautot ovat olleet aikoinaan
plussarunkoisia ja sen vuoksi niissä olisi ollut vähemmän sähkövikoja.
Kuulemma releet kestää paremmin ja hapettumia on vähemmän. Jotenkin tämä
liittyi siihen, että plussarunkoisessa ne elektronit ovat eri paikassa
odottelemassa virtapiirin sulkeutumista. Vai mahtaako olla vaan joku
pitkäksi venähtänyt aprillipila?

Vähän ehkä henkimaailman juttuja.. on tietysti totta että virran kulkiessa
elektronit kulkevat vastakkaiseen suuntaan. Kipinöivien kärkien suhteen
toiseen tulee kuoppa ja toiseen piikki. Myös piikkimäisestä negatiivisesta
kärjestä kipinä hyppää helpommin kuin tasaisesta positiivisesta . Asiaan
voidaan vaikuttaa esim sytytystulpan elektrodien muotoilulla ja releen
kärkien pinnoitteilla. Korroosioonkin noilla vaikutusta, erityisesti eri
metallien liitoksissa.


http://personal.inet.fi/koti/tervinen/bmw/JKposvaineg.pdf

Post by Asko
Noh, apuvirran kanssa tällä ei liene tekemistä, kun siinä ei tarvi
huomioida kulumia ja hapettumia... paitsi tietysti kannattaa aina
varmistaa erikoisempia autoja auttaessaan, että ovatko ne ensinnäkin 12
volttisia ja toisekseen miinusrunkoisia. :)

Olennainen juttu :-)


<juhani>

[Hannu Vuolasaho]

Post by Asko
Jostain muistan kuulleeni, että japskiautot ovat olleet aikoinaan
plussarunkoisia ja sen vuoksi niissä olisi ollut vähemmän sähkövikoja.
Kuulemma releet kestää paremmin ja hapettumia on vähemmän. Jotenkin tämä
liittyi siihen, että plussarunkoisessa ne elektronit ovat eri paikassa
odottelemassa virtapiirin sulkeutumista. Vai mahtaako olla vaan joku
pitkäksi venähtänyt aprillipila?

Voi olla aprillipila, mutta ihan oikeaa fysiikkaakin on takana. Jos
miettii veneitä niin niissä on sinkkianodeita, jotka ovat uhrimetallia.

Ruoste siis hakeutuisi runkoon. Mutta ei tuo nyt mikään autuaaksi tekevä
asia ole tai muutoin se voisi olla jopa nykyäänkin käytössä.

--
Hannu Vuolasaho

[u***@downunder.com]

On Thu, 13 Aug 2015 13:45:39 +0300, Hannu Vuolasaho

Post by Hannu Vuolasaho

Post by Asko
Jostain muistan kuulleeni, että japskiautot ovat olleet aikoinaan
plussarunkoisia ja sen vuoksi niissä olisi ollut vähemmän sähkövikoja.
Kuulemma releet kestää paremmin ja hapettumia on vähemmän. Jotenkin tämä
liittyi siihen, että plussarunkoisessa ne elektronit ovat eri paikassa
odottelemassa virtapiirin sulkeutumista. Vai mahtaako olla vaan joku
pitkäksi venähtänyt aprillipila?

Voi olla aprillipila, mutta ihan oikeaa fysiikkaakin on takana. Jos
miettii veneitä niin niissä on sinkkianodeita, jotka ovat uhrimetallia.
Ruoste siis hakeutuisi runkoon. Mutta ei tuo nyt mikään autuaaksi tekevä
asia ole tai muutoin se voisi olla jopa nykyäänkin käytössä.

Eri kaupunkien metroissa kiskoissa on joko positiivinen tai
negatiivinen napa (jos siis toimitaan tasavirtasyötöllä) ja tällä on
vaikutuksia esim. vesiputkistojen korroosioihin, kun osa virrasta
karkaa "maadoitetusta" kiskosta.

En kyllä käsitä, miten tällä olisi vikutusta kumipyörien varassa
olevaan autoon, esim. Angliaan.

[MStr]

Post by Asko
Minulla on ollut tapana tällätä apukaapelit molemmissa autoissa suoraan
akun napoihin ja niin että virtaa antava auto on koko ajan käynnissä,
ettei kohta ole kaksi potilasta vierekkäin ilman virtaa.

Noin kannattaa ehkä kytkeä jos tarkoitus on ladata akkua.

Aikaisemmin oli hyötyä siitä, että virtaa antavassa autossa oli
kytkemisen jälkeen pikkaisen kierroksia kun laturit eivät ladanneet
täysillä vielä tyhjäkäynnilä. Nykyisin ei liene moista ongelmaa.

Post by Asko
Uusien autojen manuaaleissa on paljon monimutkaisemmat ohjeet... esim.
miinuskaapeli pitää vissiin toisessa autossa olla akun navassa, mutta
toisessa autossa mahdollisimman kaukana akun navasta. Miksi näin?

Missä on ohjeena mahdollisimman kaukana akun navasta? Kyllä se
aikaisemmin oli moottorissa, mahdollisimman kaukana kaasuttimesta. Ja
syynä moottoriin kytkemiseen se, että kun apuvirtaa saava auto tarvitsee
sitä virtaa starttiin niin kannattaa sillä apujohdolla ohittaa akun ja
auton rungon sekä rungon ja moottorin väliset johdot ja hapettumat. Ja
mahdollisimman kauas kaasarista sen takia, että bensähöyryt (ja
mahdolliset starttisuihkeet) eivät syttyisi.

++MStr

[Asko]

Ja syynä moottoriin kytkemiseen se, että kun apuvirtaa saava auto
tarvitsee sitä virtaa starttiin niin kannattaa sillä apujohdolla ohittaa
akun ja auton rungon sekä rungon ja moottorin väliset johdot ja hapettumat.

Eikös starttimoottorin miinusjohto tule rungosta? Vai ottaako se startti
miinuksensa tosiaan ihan moottorista siten että kuoret ovat
kosketuksissa toisiinsa?

Käynnistysyritysten aikana moottori usein tärähteleekin jonkin verran,
joten vähän epäilyttäisi siihen mitään hauenleukaa laittaa heilumaan.
Mielummin sitten johonkin rungossa olevaan pultinkantaan, kuin suoraan
moottoriin.

-Asko

[Juhani Varemo]

Post by Asko
Eikös starttimoottorin miinusjohto tule rungosta? Vai ottaako se startti
miinuksensa tosiaan ihan moottorista siten että kuoret ovat
kosketuksissa toisiinsa?

En ole koskaan nähnyt starttia johon tulisi maajohto erikseen. Kyllä ne
moottorin rungosta maansa saavat. Ja moottori on taas tavallisesti
yhdistetty omalla johdollaan auton muuhun runkoon. Joissakin koneissa se
maajohto voi kyllä tulla startin kiinnityspultin alle tms. Tai sitten
kytkinkopan pulttiin tai jonnekin.

Post by Asko
Käynnistysyritysten aikana moottori usein tärähteleekin jonkin verran,
joten vähän epäilyttäisi siihen mitään hauenleukaa laittaa heilumaan.
Mielummin sitten johonkin rungossa olevaan pultinkantaan, kuin suoraan
moottoriin.

Tämäkin on aivan hyvä näkökulma. Jos moottorin oma maadoituskaapeli on
kunnossa niin ei tuolla 30 cm lisäpätkällä niin suurta väliä pitäisi olla,
kunhan rungossa on.


<juhani>

[MStr]

Post by Juhani Varemo
Tämäkin on aivan hyvä näkökulma. Jos moottorin oma maadoituskaapeli on
kunnossa niin ei tuolla 30 cm lisäpätkällä niin suurta väliä pitäisi olla,
kunhan rungossa on.

Jos auton sähköt liitoksineen ja kaapeleineen ovat kunnossa niin
havemmin sille tarvitsee lisävirtaa antaa ;)

30cm pätkällä ei ehkä ole vaikutusta, mutta siinä on kaksi liitosta.
Löysä, huono, hapettunut liitos aiheuttaa aika suuren ja turhan
lisävastuksen starttiyritykselle.
Kannattaa tarkistaa moottorin ja akun liitokset jos usein on
sähköongelmia. Tärinä saattaa väsyttää myös kaapelin.

++MStr

[Otto Keronen]

On Sun, 16 Aug 2015 10:51:57 +0300

Post by MStr
30cm pätkällä ei ehkä ole vaikutusta, mutta siinä on kaksi liitosta.
Löysä, huono, hapettunut liitos aiheuttaa aika suuren ja turhan
lisävastuksen starttiyritykselle.

Ja se hapettunu maalitos on luultavasti syy miksi se akku on muutenkin latautunu huonosti viime aikoina ennen kuin se sitten ei eräänä aamuna lähteny enää ollenkaan. Ja kun siihen laittaa terveestä akusta reippaasti virtaa läpi niin se liitos kuumenee ja savuaa ja huonolla säkällä sytyttää vanhat rasvat palamaan.

Kun tuntemattomaan autoon antaa starttivirtaa niin pitää muutenkin varautua että siellä on kaikki päin persettä. Jos itsesuojeluvaisto pelaa niin kannattaa ohittaa kaikki tuollaiset ja laittaa maakaapeli suoraan jonnekin moottorinkorvaan tai muuhun sopivaan kohtaan moottorilohkossa kiinni

Jos pakkasaamuna satunnaiseen rotiskoon antaa starttivirtaa niin hyvällä säkällä räjäyttää sen jäätyneen akun kannen taivaan tuuliin siinä samalla.

Apuvirran antamisessa on aina omat riskinsä, mutta oikein toimimalla ne voi minimoida.

[Asko]

Post by Otto Keronen
Kun tuntemattomaan autoon antaa starttivirtaa niin pitää muutenkin varautua että siellä on kaikki päin persettä. Jos itsesuojeluvaisto pelaa niin kannattaa ohittaa kaikki tuollaiset ja laittaa maakaapeli suoraan jonnekin moottorinkorvaan tai muuhun sopivaan kohtaan moottorilohkossa kiinni

Entäs sitten ne antavan auton laturiin kohdistuvat virtapiikit, eikö
niitä juuri saisi vähennettyä sillä kun piuhat on ottavan auton akussa
ja lataavat sitä akkua hetken aikaa. Tällöin se ottava auto ei revi
kaikkea käynnistysvirtaansa suoraan antavan auton laturilta, vaan
ottavan auton akku on siinä välissä "kondensaattorina" ?

-Asko

[HS]

Post by Asko
Entäs sitten ne antavan auton laturiin kohdistuvat virtapiikit, eikö
niitä juuri saisi vähennettyä sillä kun piuhat on ottavan auton
akussa ja lataavat sitä akkua hetken aikaa. Tällöin se ottava auto ei
revi kaikkea käynnistysvirtaansa suoraan antavan auton laturilta,
vaan ottavan auton akku on siinä välissä "kondensaattorina" ?

Virtapiikit? Mikä sinne sellaisia antaisi? Akku on oikein hyvä
absorboimaan nopeita virranvaihteluita.
Laturi ei pysty yksin syöttämään kylmäkäynnistysvirtaa, joten se virta
otetaan akuista joka tapauksessa. Molempien autojen akuthan ovat tässä
rinnan, mutta silmukkaimpedanssi avustettavan omasta akusta on paljon
pienempi. Sieltä siis otetaan se mitä saadaan, ja loput avustavalta.
--

[Juhani Varemo]

Post by Otto Keronen

Post by MStr
30cm pätkällä ei ehkä ole vaikutusta, mutta siinä on kaksi liitosta.
Löysä, huono, hapettunut liitos aiheuttaa aika suuren ja turhan
lisävastuksen starttiyritykselle.

Ja se hapettunu maalitos on luultavasti syy miksi se akku on muutenkin
latautunu huonosti viime aikoina ennen kuin se sitten ei eräänä aamuna
lähteny enää ollenkaan. Ja kun siihen laittaa terveestä akusta reippaasti
virtaa läpi niin se liitos kuumenee ja savuaa ja huonolla säkällä sytyttää
vanhat rasvat palamaan.

On hyödyllistä tietää miksi sitä apuvirtaa tarvitaan. 99% omista apuvirran
tarpeista johtuu joko siitä että on unohtunut joku virtaa kuluttava vehje
päälle yöksi tms (ja työkoneen tapauksessa myös päävirtakytkin kiinni),
yksinkertaisesti vanhuuttaan itsepurkavasta ja surkeaksi jo ennalta
tiedetystä akusta (joka olisi pitänyt vaihtaa jo 2 viikkoa sitten mutta on
jäänyt vaihtamatta) tai sitten yksinkertaisesti siitä että raskasta dieseliä
joutuu jostain muusta ongelmasta johtuen jauhamaan käymään olosuhteissa
(pakkanen) joissa se ei kunnossa ollessaankaan oikein tahdo käynnistyä.
Tai esim polttoaineen saantiongelmien vuoksi tehtyjen toistuvien ylipitkien
starttauksien vuoksi.

Vialliset kaapelit ja huonot liitokset korjataan ensin jos sellaisia
ilmenee. Jos hyvin toimiva systeemi alkaa yht'äkkiä temppuilla ilman selkeää
syy-yhteyttä, niin vika kannattaa selvittää. Mitata lataus, tarkistaa
liitokset, mahdollinen purkava virta...

Vuosi sitten etsimme pitkään vikaa dieselistä joka ei ajosta pysäytettynä
lähtenyt käyntiin. Startti pyöritti kyllä, mutta vähän laiskasti kuten se on
aina tehnyt.
Vaihdettiin suodattimia, pestiin ja putsattiin, etsittiin ilmavuotoa,
käytiin sähköt (akku, laturi, startti, pysäytyssolenoidi ja vaikka mitä)
läpi. Aikansa kun rassasi ja ilmasi niin se lopulta se taas lähti ja kävi
taas seuraavaan sammuttamiseen saakka. Opimmekin olemaan sammuttelematta
sitä turhan takia. Monta kertaa luulimme että nyt se vika löytyi ja tuli
korjattua - kunnes seuraavana päivänä sama toistui uudelleen..

Suutinputkistakin ainetta tuli mutta käymään ei päivällä lähtenyt, paitsi
aamulla. Lopulta testipenkissä selvisi että ruiskutuspumpussa oli vikaa,
pumpun ollessa kuuma ei sitä käyntiin saanut millään ennen kuin pumppu
jäähtyi riittävästi. Rassasi mitä tahansa - vaikka söi eväsleivät - sen
puoli tuntia niin sitten se jäähtyi tarpeeksi ja lähti. Ennakkodiagnoosi oli
väljäksi kulunut nestepää joka oireilee juuri noin, mutta todellinen syy oli
jokin 'vähemmän tärkeä' pumpussa kuumana juuttuillut osa. Tuota vikaa
etsiessä tuli kyllä akun ja startin kestotesti muutaman kerran, ja myös
muutama suomalaiskansallinen voimallinen ilmaisu. Lisävirta ja akkulaturi
tulivat turhankin tutuiksi. Kyseessä oli Ivecon viitoskone ja Boschin
pumppu.

Post by Otto Keronen
Kun tuntemattomaan autoon antaa starttivirtaa niin pitää muutenkin
varautua että siellä on kaikki päin persettä. Jos itsesuojeluvaisto pelaa
niin kannattaa ohittaa kaikki tuollaiset ja laittaa maakaapeli suoraan
jonnekin moottorinkorvaan tai muuhun sopivaan kohtaan moottorilohkossa
kiinni
Jos pakkasaamuna satunnaiseen rotiskoon antaa starttivirtaa niin hyvällä
säkällä räjäyttää sen jäätyneen akun kannen taivaan tuuliin siinä samalla.
Apuvirran antamisessa on aina omat riskinsä, mutta oikein toimimalla ne voi minimoida.

Juuri näin.

[HS]

todellinen syy oli jokin 'vähemmän tärkeä' pumpussa kuumana
juuttuillut osa. Tuota vikaa etsiessä tuli kyllä akun ja startin
kestotesti muutaman kerran, ja myös muutama suomalaiskansallinen
voimallinen ilmaisu. Lisävirta ja akkulaturi tulivat turhankin
tutuiksi. Kyseessä oli Ivecon viitoskone ja Boschin pumppu.

VP44...? Ei kun tuli vain mieleen...

--

[Juhani Varemo]

Post by HS

Kyseessä oli Ivecon viitoskone ja Boschin pumppu.

VP44...? Ei kun tuli vain mieleen...

Tää on joku vanhempi, kone on 25 vuotta vanha. Täysmekaaninen perinteinen
pumppu, ruiskutuspaineet kai alle 200 bar. Ei sähköä missään muussa kuin
siinä pysäytyssolenoidissa jos sitä siis haluaa käyttää, on siinä
mekaaninenkin pysäytysvipu...

<juhani>