Post by u***@downunder.comUskotaan, että tuo on vallitseva markkinatilanne.
Samalla se selittää, miksi tamun ja moottorin välinen johdatus täytyy
tehdä kireään kierretyillä johtimilla ja niiden ympärille vielä
yhteinen maadoitettu vaippa. Erillisjohtimilla toteutettuna ilman
suojavaippa, tuo tosiaan säteilee hullun lailla.
Jep... Allekirjoitetaan. Tänäpäivänä EMC-standarditkin edellyttävä
toimisto / kotitalous olosuhteissa vielä kaupanpäälle ns. 360°
maadoituksen käyttöä.
Käytännössä asentajat asenteleen noita vähän miten sattuu, ja sitten
tulee näitä tilanteita, että koko taloyhtiössä kenenkään radio ei enää
toimi, kun jotain huipparia syotetään katolle jonkin 50-luvun
rättikuorisen pikikaapelin kautta.
Post by u***@downunder.comJos välipiirin tarvitsema n. 400 Vdc tehdään tasasuuntaussillalla ja
PFC boostauksen avulla, silloin verkkojakson positiivisella
puoliaallolla välipiirin _negatiivinen_ puoli on N-potentiaalissa ja
välipiirin keskimääräinen jännite ja siten teoreettisen
kolmivaihepuolen tähtipisteen potentiaali n. +200 Vdc. Verkkojakson
negatiivisella puoliaallon aikana, vuorostaan välpiirin positiivinen
puoli on N-potentiaalissa ja välipiirin puolivälin ja tähtipisteen
potentiaali on n. -200 Vdc N-potentiaaliin verrattuna.
Käytännössä siis kaikki kolme vaihetta ratsastavat +/-200 V 50 Hz
yhteismuotoisen kanttiaallon päällä, josta syntyy aikamoinen määrä
harmoonisia. Kun lisäksi kuormaa ajetaan säädettävällä taajuudella ja
kun laitteessa vielä on PWM hakkuritaajuuksia, syntyy tästä lisää
harmoonisia ja vielä erinäisiä keskeismodulaatiotuloksia. Ei siis
ihme, että tällaiset tamut ovat varsinaisia häirintälähettimiä,
varsinkin jos tamu ja kuorma ovat kaukana toisistaan. Tamu ja moottori
samassa metallikotelossa onkin siten jo helpommin eristettävissä.
Tänäpäivänä noissä ei vieläkään juurikaan käytetä verkonpuolella mitään
boostausta, vaan siellä on pelkästään kuristin ja passiivitasasuuntaus.
Välipiiri on sis kuormitetussa laitteessa 230V syötöllä noin 285V ja
vastaavasti 3-vaihe vehkeissä 509V (keskiarvo). Se 10% prosenttia
tasasuunnatusta huippuarvosta katoaa syöttökuristimeen ja välipiirin
rippeliin. Moottoripuolella sitten kyllä kikkaillaan jos vaikka mitä,
Boostausia kun kerran on päätekivet millä kikkailla.
Post by u***@downunder.comPost by -=A.McYnen=-Tai no, yksi poikkeus toiseensuuntaan, on tavattuna. Se härveli oli
rakennettu vain ja ainoastaan tuottamaan 110V 60Hz "kaksivaihesähköä"
230V 50Hz syötöllä. Toteutuksessa ei ollut lainkaan muuntajaa, vaan
DC-välipiirin jännitettä säädettiin tyristoriparin ja ankaran kuristimen
voimin.... Silti passiivi tasasuuntaus ???! Toision kaksivaiheisuus
tarkoittaa taas sitä, että tuosta taajuusmuuttajasta lähti yksi ulostulo
1-vaiheisen moottorin pääkäämille ja toinen käynnistyskäämille.
Alkuperäisellä käynnistyskondensaattorila sai sitten viskata kuikkaa....
Juu.... Oli se hirweä kötöstys... Ilmeisesti brittien tekemä.
Jenkkimoottoreissa on usein kaksi tasavahvaa käämiä 90 asteen
vaihe-eron mukaan sijoitettuna. Käämien kuumien päiden välissä on
kiinteästi kytketty kondensaattori (ei siis mitään keskipakoiskytkimiä
starttikäämin erottamiseen).
Riippuen siitä, kumpaan kondensaattorin napaan verkon vaihe kytketään,
moottori saadaan pyörimään joko myötä- tai vastapäivään. Ilmeisesti
tuolla tamulla saatiin tehtyä kaksi vaihetta, joiden vaihe-eroa
voitiin säätää +/-90 asteen välillä.
Eipä tuossa toteutuksesa ollut uskoakseni mitään syytä säätää
vaihe-eroa. Uskoakseni oli vaan ollut helpompi toteuttaa kaksi
jotakuinkin 90° vaihesiittossa olevaa pienivirtaisempaa lähtöä, kuin
syöttä alkuperäistä köynnistyskondensaattoripiiriä katkojalla. Tuska
tuossa toteutuksessa oli uskoakseni se, että käsittääkseni
käynnistettäessä laitetta taajuus ajetaan muutaman sekunnin rampilla
ylös 60Hz vakio taajuuteen. Käynnistys- kondensaattorin kannssa olisi
vaikeuksia saada heti lähdössä pienellä pulssisuhteella ajettaessa
syntymään kunnollista momenttia oikeaan suuntaan. Ehkäpä tuolla
toteutuksella vaan pärjätty pienemmillä käynnistysvirroilla. Mene ja tiedä.
No kerrotaan nyt sitten, etä itseasiassa tuo aparaatti oli Hammond B3
sähköurut, jotka oli tuotu jossain vaiheessa jenkkilästä
šhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Hammond-urut
http://www.google.fi/search?q=hammond+b3&newwindow=1&hl=fi&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=8xWZUcC9CanL4ATqjoBQ&sqi=2&ved=0CCwQsAQ&biw=1266&bih=808
Se miksi syöttö pitää olla todellakin sen 60Hz selviää, jos jaksaa
tutustua siihen miten tuollaisessa laitteessa ne "äänipyörät"
synnyttävät sävelet.
Jokin Birttiläinen paja oli sitten tuohon kyhännyt tuon jossainmäärin
taajuusmuuttajaa muistuttavan sovituslaitteen.
En tiedä onko tosiaan totta, mutta muutama vuosi sitten minulle silmä
kirkkaana väitettiin, että jenkkilästä voi edelleen ostaa tuollaisen
tuliterän Hammondin tehtaan varastosta (malia en muista) ihan
järjelliseen hintaan vaikka valmistus oli loppunut jo 70-luvulla.
Olivat siis tehneet niitä varastoon ilmeisesti hiukan turhan runsaalla
kädellä siinä vaiheessa kun pii-pohjainen tekniikka ajoi ohi
Hammondista. Tai no... ohi tai ei, mutta jos on ollut mukana muutossa
jossa vietiin tuo sama Hammod kolmanteen kerrokseen, niin ymmärtää että
keikkabändille se on vähän hankala laite.