Discussion:
Miten rajoittaa 230 VAC sähkömoottorin käynnistysvirtaa?
(too old to reply)
h***@gmail.com
2013-05-15 08:19:32 UTC
Permalink
Minulla on pieni verkkovirtakäyttöinen mäntäkompressori, minkä ottoteho on laitteen kilven mukaan 85W.

Tahtoisin käyttää tuota kompressoria myös autossa.

Minulla on invertteri, mikä ottaa auton akusta virran ja tuottaa max 300W antotehon 230 VAC.

Mutta yhdistelmä ei silti toimi, johtuen kompuran moottorin suuresta käynnistysvirrasta. Kunkompressorin yrittää käynnistää, vingahtaa invertteri ja katkaisee samantien virran ja punainen failure-LED syttyy.

Miten rajoittaisin kompressorin käynnistysvirtaa? Normikäytössähän invertterin tehon pitäisi riittää moninkertaisesti.
MK
2013-05-15 09:13:26 UTC
Permalink
Post by h***@gmail.com
Minulla on pieni verkkovirtakäyttöinen mäntäkompressori, minkä ottoteho on
laitteen kilven mukaan 85W.
Tahtoisin käyttää tuota kompressoria myös autossa.
Minulla on invertteri, mikä ottaa auton akusta virran ja tuottaa max 300W
antotehon 230 VAC.
Mutta yhdistelmä ei silti toimi, johtuen kompuran moottorin suuresta
käynnistysvirrasta. Kunkompressorin yrittää käynnistää, vingahtaa invertteri
ja katkaisee samantien virran ja punainen failure-LED syttyy.
Miten rajoittaisin kompressorin käynnistysvirtaa? Normikäytössähän
invertterin tehon pitäisi riittää moninkertaisesti.
Yleensä moottoreiden teho ilmoitetaan akselitehona, joten ottoteho voi
olla paljonkin suurempi. Käynnistysvirta on 5-7 kertaa nimellisvirta
kuormituksesta riippumatta.

Kanttiaaltoinvertterissä on järjetön määrä yliaaltoja, joiden
vaikutuksesta käynnistyskondensaattori saattaa ottaa moninkertaisen
virran puhtaaseen siniaaltoon verrattuna.

Sanoisin, että 300W:n invertterillä ei ola toivoakaan saada
kompressoria käyntiin.
Kristian Ukkonen
2013-05-15 15:57:59 UTC
Permalink
Post by h***@gmail.com
Minulla on pieni verkkovirtakäyttöinen mäntäkompressori, minkä ottoteho on laitteen kilven mukaan 85W.
Tahtoisin käyttää tuota kompressoria myös autossa.
Minulla on invertteri, mikä ottaa auton akusta virran ja tuottaa max 300W antotehon 230 VAC.
Mutta yhdistelmä ei silti toimi, johtuen kompuran moottorin suuresta käynnistysvirrasta. Kunkompressorin yrittää käynnistää, vingahtaa invertteri ja katkaisee samantien virran ja punainen failure-LED syttyy.
Miten rajoittaisin kompressorin käynnistysvirtaa? Normikäytössähän invertterin tehon pitäisi riittää moninkertaisesti.
Tommosessa vastaavassa laitettiin pehmokäynnistin. Siis
tyhjöpumppu käynnistyessään laukaisi sulakkeen, jota
ei voinut vaihtaa isommaksi. Sama pehmokäynnistin toimii
sekä 1- että 3-vaiheisten moottorien kanssa. Käytännössä
se on vaihekulmasäädin, joka ramppaa tehon ylös potikalla
säädettävänä aikana.

Jotain tommosta:
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=19632

Jos prolettaa haluaa, vaihtaa kompuran moottorin 12V
DC moottoriksi.. Tai keventää tuon AC motin kuormaa niin,
että se alkaa pumpata ilmaa vasta, kun on saavuttanut
täydet kierrokset. Tai laittaa sen pyörimään jo aluksi
ennenkuin kytkee virrat - noin saa isotkin motit pienen
sulakkeen alta päälle, kun pyörittää ensin pienellä motilla
kierroksiin ilman kuormaa.. Ihan prole-asteen mukaan.

Kristian Ukkonen.
Jukka Marin
2013-05-15 20:10:16 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=19632
Asiaa sivuten, haaveissa olisi saada maalämpöpumppu tarvittaessa
pyörimään varavoimalla. Kompressori on hieman yli 2 kW - osaatko
arvioida, miten isotehoinen generaattori pitäisi pehmokäynnistimen
kanssa olla, jotta tuon kompressorin saisi käyntiin? Olisko 7 kVA
mitään?

-jm
Kristian Ukkonen
2013-05-15 20:32:54 UTC
Permalink
Post by Jukka Marin
Post by Kristian Ukkonen
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=19632
Asiaa sivuten, haaveissa olisi saada maalämpöpumppu tarvittaessa
pyörimään varavoimalla. Kompressori on hieman yli 2 kW - osaatko
arvioida, miten isotehoinen generaattori pitäisi pehmokäynnistimen
kanssa olla, jotta tuon kompressorin saisi käyntiin? Olisko 7 kVA
mitään?
Taajuusmuuttaja ajamaan MLPn kompressoria ja sille vaan
on/off signaali vaikka releellä vanhasta kompuraa
suoraan ohjanneesta käytöstä.. Tamu hoitaa käynnistyksen
rampilla nätisti ilman kauheita käynnistysvirtoja..
Jos siis kompuran moottori 3-vaiheinen.

Oletko varma, että MLPssä ei ole jo tamua kompuralle,
ajaako se sitä vaan täysillä tai ei ollenkaan?

Kristian Ukkonen.
-=A.McYnen=-
2013-05-15 21:03:29 UTC
Permalink
Osaatko
arvioida, miten isotehoinen generaattori pitäisi pehmokäynnistimen
kanssa olla, jotta tuon kompressorin saisi käyntiin? Olisko 7 kVA
mitään?
Kukaan ei tuohon varmaan osaa yleispätevää tarkkaa vastausta antaa,
koska tuo hetkellisen käynnistysvirran syöttökyky on yksi niitä
generaattorin "laadukkuudesta" riippuvia ominaisuuksia. Ihan
kokemuksestakin voi todeta, että esimmerkiksi 3.6kW Kiinan paskalla
genulla ei saanut 1.3kW tjsp. rälläkkää käyntiin, mutta 2,2kW Hondalla
se lähti. Ja muuten... usein sopiva pohjakuorma parantaa starttia...
Tuo kiinanpaskakin alkoi pelaamaan rälläkän kanssa, kun pani ensin
kuormaksi 300 watia lamppuja. Periaatteessa moottori olisi vielä
parempi pohjakuorma... Normaali oikosulkumoottori kun käyttäytyy tuossa
vähän niinkuin "vauhtipyörä". Tuota ei kyllä ole koskaan tullut kokeiltua.


Jokatapauksessa tuo sinun 7kW on oikealla tontilla, eli kerroin kolme.
olisi tuossa sellainen terve lähtökohta. Teoreettisesti
oikosulkumoottorin käyn nistysvirta on noin 5...6x nimellisvirta, mutta
kyllä nuo genutkin hetkellisesti vähän antaa anteeksi.


.
Feikki
2013-05-15 21:16:38 UTC
Permalink
16.5.2013 0:03, -=A.McYnen=- kirjoitti:

Periaatteessa moottori olisi vielä
Post by -=A.McYnen=-
parempi pohjakuorma... Normaali oikosulkumoottori kun käyttäytyy tuossa
vähän niinkuin "vauhtipyörä". Tuota ei kyllä ole koskaan tullut kokeiltua.
Sähköverkkopuolellakin puhutaan verkon pyörivästä massasta ja sen
piikkejä vaimentavasta vaikutuksesta.

Voisi tosiaan kuvitella, että käynnistysvirtapiikkiä vastaan pyörivä
vauhtipyörä olisi toimiva.
Jukka Marin
2013-05-16 05:04:45 UTC
Permalink
Post by -=A.McYnen=-
Kukaan ei tuohon varmaan osaa yleispätevää tarkkaa vastausta antaa,
koska tuo hetkellisen käynnistysvirran syöttökyky on yksi niitä
generaattorin "laadukkuudesta" riippuvia ominaisuuksia. Ihan
kokemuksestakin voi todeta, että esimmerkiksi 3.6kW Kiinan paskalla
genulla ei saanut 1.3kW tjsp. rälläkkää käyntiin, mutta 2,2kW Hondalla
se lähti.
7 kVA Hondaa olen miettinyt, maksaa mallista riippuen 2000 - 2500 e.
Post by -=A.McYnen=-
Jokatapauksessa tuo sinun 7kW on oikealla tontilla, eli kerroin kolme.
olisi tuossa sellainen terve lähtökohta. Teoreettisesti
oikosulkumoottorin käyn nistysvirta on noin 5...6x nimellisvirta, mutta
kyllä nuo genutkin hetkellisesti vähän antaa anteeksi.
Ehkä se ainakin tuon ehdotetun taajuusmuuttajan kanssa pelaisi.
Pitäisi selvittää, miten vaikea sellaisen ymppääminen mlp:hen
olisi.

Kiitokset kommenteista.

-jm
Feikki
2013-05-15 21:12:59 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Taajuusmuuttaja ajamaan MLPn kompressoria ja sille vaan
on/off signaali vaikka releellä vanhasta kompuraa
suoraan ohjanneesta käytöstä.. Tamu hoitaa käynnistyksen
rampilla nätisti ilman kauheita käynnistysvirtoja..
Jos siis kompuran moottori 3-vaiheinen.
Oletko varma, että MLPssä ei ole jo tamua kompuralle,
ajaako se sitä vaan täysillä tai ei ollenkaan?
Kristian Ukkonen.
Todella harvassa maalampöpumpussa on taajuusmuuttajaa, mutta
pehmokäynnistimiä on useissakin.
Jukka Marin
2013-05-16 05:02:54 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
Post by Jukka Marin
Asiaa sivuten, haaveissa olisi saada maalämpöpumppu tarvittaessa
pyörimään varavoimalla. Kompressori on hieman yli 2 kW - osaatko
arvioida, miten isotehoinen generaattori pitäisi pehmokäynnistimen
kanssa olla, jotta tuon kompressorin saisi käyntiin? Olisko 7 kVA
mitään?
Taajuusmuuttaja ajamaan MLPn kompressoria ja sille vaan
on/off signaali vaikka releellä vanhasta kompuraa
suoraan ohjanneesta käytöstä.. Tamu hoitaa käynnistyksen
rampilla nätisti ilman kauheita käynnistysvirtoja..
Jos siis kompuran moottori 3-vaiheinen.
3-vaiheinenhan se, joten pitäisi hankkia uusi varavoimakone,
jonka mielellään mitoittaisi riittäväksi kerrasta. (Entinen
bensapoltin on 1-vaiheinen eikä sen tehokaan riittäisi.)
Post by Kristian Ukkonen
Oletko varma, että MLPssä ei ole jo tamua kompuralle,
ajaako se sitä vaan täysillä tai ei ollenkaan?
Kyllä se on ihan on-off-peli ja vielä ilman pehmokäynnistintä.
Vajaan kymppitonnin pumpussahan maksaisi ihan liikaa joku satasen
pehmokäynnistin..

-jm
Kristian Ukkonen
2013-05-16 18:00:28 UTC
Permalink
Post by Jukka Marin
Post by Kristian Ukkonen
Post by Jukka Marin
Asiaa sivuten, haaveissa olisi saada maalämpöpumppu tarvittaessa
pyörimään varavoimalla. Kompressori on hieman yli 2 kW - osaatko
arvioida, miten isotehoinen generaattori pitäisi pehmokäynnistimen
kanssa olla, jotta tuon kompressorin saisi käyntiin? Olisko 7 kVA
mitään?
Taajuusmuuttaja ajamaan MLPn kompressoria ja sille vaan
on/off signaali vaikka releellä vanhasta kompuraa
suoraan ohjanneesta käytöstä.. Tamu hoitaa käynnistyksen
rampilla nätisti ilman kauheita käynnistysvirtoja..
Jos siis kompuran moottori 3-vaiheinen.
3-vaiheinenhan se, joten pitäisi hankkia uusi varavoimakone,
jonka mielellään mitoittaisi riittäväksi kerrasta. (Entinen
bensapoltin on 1-vaiheinen eikä sen tehokaan riittäisi.)
On myös tamuja, jotka ottavat 1 vaiheen sisään ja ulostavat
3 vaihetta..
Post by Jukka Marin
Post by Kristian Ukkonen
Oletko varma, että MLPssä ei ole jo tamua kompuralle,
ajaako se sitä vaan täysillä tai ei ollenkaan?
Kyllä se on ihan on-off-peli ja vielä ilman pehmokäynnistintä.
Vajaan kymppitonnin pumpussahan maksaisi ihan liikaa joku satasen
pehmokäynnistin..
No ei ne tamut noissa invertteri-ILPeissäkään tommosia maksa,
jos koko ILP maksaa alle tonnin.. Mutta, voihan se olla
ilmankin.

Kristian Ukkonen.
Feikki
2013-05-16 22:21:32 UTC
Permalink
Post by Kristian Ukkonen
On myös tamuja, jotka ottavat 1 vaiheen sisään ja ulostavat
3 vaihetta..
Post by Jukka Marin
Post by Kristian Ukkonen
Oletko varma, että MLPssä ei ole jo tamua kompuralle,
ajaako se sitä vaan täysillä tai ei ollenkaan?
Kyllä se on ihan on-off-peli ja vielä ilman pehmokäynnistintä.
Vajaan kymppitonnin pumpussahan maksaisi ihan liikaa joku satasen
pehmokäynnistin..
No ei ne tamut noissa invertteri-ILPeissäkään tommosia maksa,
jos koko ILP maksaa alle tonnin.. Mutta, voihan se olla
ilmankin.
Kristian Ukkonen.
1-vaihesyöttöiset tamut antaa ulos 3x230V, eli sitä ei voi kytkeä
kolmivaiheiseen kompuraan kun se tarvii 3x400V.
Nuo yksivaihesyöttöiset tamut voidaan kytkeä moottoriin, mistä löytyy
tyyppikilvestä merkintä 230V jännitteestä. Käytännössä kaikki normaalit
pienet kolmivaihemoottorit voi noin kytkeä, mutta ei moottoreita missä
kytkentää ei voida muuttaa.


Maalämpökoneissa valmiina olevat pehmokäynnistimet on rakennettu suoraan
laitteen piirilevylle.. Hintaa ei varmaan montaa kymppiä kerry.
u***@downunder.com
2013-05-17 06:14:46 UTC
Permalink
Post by Feikki
1-vaihesyöttöiset tamut antaa ulos 3x230V, eli sitä ei voi kytkeä
kolmivaiheiseen kompuraan kun se tarvii 3x400V.
Jos tuo tamu antaa edes jotenkin siniaallolta muistuttavaa jännitettä,
joiden välissä on normaali 120 asteen vaiheensiirto, niin sieltä
löytyy 230 V nollan ja vaiheen välillä ja 400 V vaiheiden välistä
mittaamalla.
Post by Feikki
Nuo yksivaihesyöttöiset tamut voidaan kytkeä moottoriin, mistä löytyy
tyyppikilvestä merkintä 230V jännitteestä. Käytännössä kaikki normaalit
pienet kolmivaihemoottorit voi noin kytkeä, mutta ei moottoreita missä
kytkentää ei voida muuttaa.
Jos käämin kummatkin päät on tuotu olos moottorista, ne voidaan kytkeä
joko tähteen tai kolmioon.

Perinteinen tapa tehdä "pehmokäynnistys" on kytkeä moottori ensin
tähteen, jolloin kunkin käämin vaikutti 230 V jännite, jolloin
moottori lähti hitaasti käyntiin 1/3 teholla. Kun moottori oli
saavuttanut jonkinlaisen pyörimisnopeuden, se kytkettiin lennossa
kolmioon, jolloin kunkin käämin yli vaikuttaa 400 V jännite ja
moottorista saadaan nimellisteho.
Feikki
2013-05-17 06:50:59 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
Post by Feikki
1-vaihesyöttöiset tamut antaa ulos 3x230V, eli sitä ei voi kytkeä
kolmivaiheiseen kompuraan kun se tarvii 3x400V.
Jos tuo tamu antaa edes jotenkin siniaallolta muistuttavaa jännitettä,
joiden välissä on normaali 120 asteen vaiheensiirto, niin sieltä
löytyy 230 V nollan ja vaiheen välillä ja 400 V vaiheiden välistä
mittaamalla.
Taajuusmuuttajassa ei ole mitään jännitettä nostavaa piiriä, lähtöpiirin
pääjännite voi olla korkeintaan tulevan jännitteen suuruinen.
Yksivaihetaajuusmuuttajalla pääjännite on siis 230VAC.
Post by u***@downunder.com
Jos käämin kummatkin päät on tuotu olos moottorista, ne voidaan kytkeä
joko tähteen tai kolmioon.
Tietääkseni näin ei ole kompuroissa. Vai tiedätkö jonkun mallin jossa olisi?
u***@downunder.com
2013-05-17 17:00:36 UTC
Permalink
Post by Feikki
Post by u***@downunder.com
Post by Feikki
1-vaihesyöttöiset tamut antaa ulos 3x230V, eli sitä ei voi kytkeä
kolmivaiheiseen kompuraan kun se tarvii 3x400V.
Jos tuo tamu antaa edes jotenkin siniaallolta muistuttavaa jännitettä,
joiden välissä on normaali 120 asteen vaiheensiirto, niin sieltä
löytyy 230 V nollan ja vaiheen välillä ja 400 V vaiheiden välistä
mittaamalla.
Taajuusmuuttajassa ei ole mitään jännitettä nostavaa piiriä, lähtöpiirin
pääjännite voi olla korkeintaan tulevan jännitteen suuruinen.
Yksivaihetaajuusmuuttajalla pääjännite on siis 230VAC.
En suinkaan väitä, etteikö olisi olemassa tamuja, jotka antavat ulos
127/220 V tai 133/230 V, mutta en menisi yleistämään väittämällä, että
_kaikki_ yksivaihesyötteiset tamut toimisivat näin.

133 Vrms = 188 Vp = 376 Vpp eli välijännitteen pitäisi olla vähintäin
380 Vdc.

Suoraan 230 Vac tasuuntaaminen 4 diodin sillalla ja kondensaattorilla
saadaan jotain vajaa 325 Vdc välijännite, joka jää reilusti
tavoitteessa ja lisäksi välijännitepiiri ja kolmivaihekuorma kelluu
missä sattuu.

Jos taas 230 Vac ajetaan kahden diodin ja kahden kondensaattorin
jännitteenkertojan lävitse saadaan maksimissaan +/-325 Vdc eli
yhteensä 650 Vdc, joka periaatteessa riittäisi 230 Vrms
vaihejännitteen ja siten 400 Vrms pääjännitteen generointiin. Tämä
vaatisi isot kondensaattorit, mutta lähtöjännitettä hieman
säröyttämällä tehollisarvot saadaan taas kohdalleen.

Tämä tarkastelu sopii pientehoisille alle 70 W tamuille, mutta
suuremmissa laitteissa vaaditaan yleensä tehokertoimen korjausta
(PFC), jolla puolestaan on mahdollista nostaa välipiirin jännitettä
riittävän korkeaksi ilman lisäkuluja.

Jos 1/3 vaihe tamuissa sallitaan pistotulppa-asennus, eikä laitteessa
ole muuntajaa, silloinhan lähtöpuolen jännitteet ovat joko
verrannollisia nollaan tai vaiheeseen, mutta pahimmillaan lähdön ja
maan välillä on 650 Vp, joka toki edelleen on pienjännitedirektiivin
(LVD) rajoissa. Tällaiset virittelmät tietysti generoivat paljon
radiohäirijöitä.

Jos vaaditaan kiinteää asennusta tai polarisoitua pistotulppaa ja
käytetään jännitteenkahdentajaan, silloin nolla on aina tiedossa ja
voidaan viedä lähtöön asti ja voidaan käyttää niin tähti- kuin
kolmiokytkentää.
-=A.McYnen=-
2013-05-17 21:16:35 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
En suinkaan väitä, etteikö olisi olemassa tamuja, jotka antavat ulos
127/220 V tai 133/230 V, mutta en menisi yleistämään väittämällä, että
_kaikki_ yksivaihesyötteiset tamut toimisivat näin.
Toistaiseksi kaikki tapaamani 230V syöttöiset taajuusmuuttajat on
toimineet juuri noin, ja niitä on tullut sentään jonkinlainen leegio
tutustuttua. Varmasti jostain löytyy poikkeus, mutta näitä ne kaikki
yleiskäyttöiset tamut on toimineet.


Tai no, yksi poikkeus toiseensuuntaan, on tavattuna. Se härveli oli
rakennettu vain ja ainoastaan tuottamaan 110V 60Hz "kaksivaihesähköä"
230V 50Hz syötöllä. Toteutuksessa ei ollut lainkaan muuntajaa, vaan
DC-välipiirin jännitettä säädettiin tyristoriparin ja ankaran kuristimen
voimin.... Silti passiivi tasasuuntaus ???! Toision kaksivaiheisuus
tarkoittaa taas sitä, että tuosta taajuusmuuttajasta lähti yksi ulostulo
1-vaiheisen moottorin pääkäämille ja toinen käynnistyskäämille.
Alkuperäisellä käynnistyskondensaattorila sai sitten viskata kuikkaa....
Juu.... Oli se hirweä kötöstys... Ilmeisesti brittien tekemä.
u***@downunder.com
2013-05-18 07:52:13 UTC
Permalink
On Sat, 18 May 2013 00:16:35 +0300, "-=A.McYnen=-"
Post by -=A.McYnen=-
Post by u***@downunder.com
En suinkaan väitä, etteikö olisi olemassa tamuja, jotka antavat ulos
127/220 V tai 133/230 V, mutta en menisi yleistämään väittämällä, että
_kaikki_ yksivaihesyötteiset tamut toimisivat näin.
Toistaiseksi kaikki tapaamani 230V syöttöiset taajuusmuuttajat on
toimineet juuri noin, ja niitä on tullut sentään jonkinlainen leegio
tutustuttua. Varmasti jostain löytyy poikkeus, mutta näitä ne kaikki
yleiskäyttöiset tamut on toimineet.
Uskotaan, että tuo on vallitseva markkinatilanne.

Samalla se selittää, miksi tamun ja moottorin välinen johdatus täytyy
tehdä kireään kierretyillä johtimilla ja niiden ympärille vielä
yhteinen maadoitettu vaippa. Erillisjohtimilla toteutettuna ilman
suojavaippa, tuo tosiaan säteilee hullun lailla.

Jos välipiirin tarvitsema n. 400 Vdc tehdään tasasuuntaussillalla ja
PFC boostauksen avulla, silloin verkkojakson positiivisella
puoliaallolla välipiirin _negatiivinen_ puoli on N-potentiaalissa ja
välipiirin keskimääräinen jännite ja siten teoreettisen
kolmivaihepuolen tähtipisteen potentiaali n. +200 Vdc. Verkkojakson
negatiivisella puoliaallon aikana, vuorostaan välpiirin positiivinen
puoli on N-potentiaalissa ja välipiirin puolivälin ja tähtipisteen
potentiaali on n. -200 Vdc N-potentiaaliin verrattuna.

Käytännössä siis kaikki kolme vaihetta ratsastavat +/-200 V 50 Hz
yhteismuotoisen kanttiaallon päällä, josta syntyy aikamoinen määrä
harmoonisia. Kun lisäksi kuormaa ajetaan säädettävällä taajuudella ja
kun laitteessa vielä on PWM hakkuritaajuuksia, syntyy tästä lisää
harmoonisia ja vielä erinäisiä keskeismodulaatiotuloksia. Ei siis
ihme, että tällaiset tamut ovat varsinaisia häirintälähettimiä,
varsinkin jos tamu ja kuorma ovat kaukana toisistaan. Tamu ja moottori
samassa metallikotelossa onkin siten jo helpommin eristettävissä.

Tavanomaisissa kolmivaihesyöttöisissä 6-pulssitasasuuntaajissa,
välipiirin keskipotentiaali huojuu muutamia kymmeniä voltteja 150 Hz
taajuudella, joten kolmivaihelähdön yhteismuotoinen häiriöjännite on
paljon pienempi.
Post by -=A.McYnen=-
Tai no, yksi poikkeus toiseensuuntaan, on tavattuna. Se härveli oli
rakennettu vain ja ainoastaan tuottamaan 110V 60Hz "kaksivaihesähköä"
230V 50Hz syötöllä. Toteutuksessa ei ollut lainkaan muuntajaa, vaan
DC-välipiirin jännitettä säädettiin tyristoriparin ja ankaran kuristimen
voimin.... Silti passiivi tasasuuntaus ???! Toision kaksivaiheisuus
tarkoittaa taas sitä, että tuosta taajuusmuuttajasta lähti yksi ulostulo
1-vaiheisen moottorin pääkäämille ja toinen käynnistyskäämille.
Alkuperäisellä käynnistyskondensaattorila sai sitten viskata kuikkaa....
Juu.... Oli se hirweä kötöstys... Ilmeisesti brittien tekemä.
Jenkkimoottoreissa on usein kaksi tasavahvaa käämiä 90 asteen
vaihe-eron mukaan sijoitettuna. Käämien kuumien päiden välissä on
kiinteästi kytketty kondensaattori (ei siis mitään keskipakoiskytkimiä
starttikäämin erottamiseen).

Riippuen siitä, kumpaan kondensaattorin napaan verkon vaihe kytketään,
moottori saadaan pyörimään joko myötä- tai vastapäivään. Ilmeisesti
tuolla tamulla saatiin tehtyä kaksi vaihetta, joiden vaihe-eroa
voitiin säätää +/-90 asteen välillä.
-=A.McYnen=-
2013-05-19 18:40:21 UTC
Permalink
Post by u***@downunder.com
Uskotaan, että tuo on vallitseva markkinatilanne.
Samalla se selittää, miksi tamun ja moottorin välinen johdatus täytyy
tehdä kireään kierretyillä johtimilla ja niiden ympärille vielä
yhteinen maadoitettu vaippa. Erillisjohtimilla toteutettuna ilman
suojavaippa, tuo tosiaan säteilee hullun lailla.
Jep... Allekirjoitetaan. Tänäpäivänä EMC-standarditkin edellyttävä
toimisto / kotitalous olosuhteissa vielä kaupanpäälle ns. 360°
maadoituksen käyttöä.
Käytännössä asentajat asenteleen noita vähän miten sattuu, ja sitten
tulee näitä tilanteita, että koko taloyhtiössä kenenkään radio ei enää
toimi, kun jotain huipparia syotetään katolle jonkin 50-luvun
rättikuorisen pikikaapelin kautta.
Post by u***@downunder.com
Jos välipiirin tarvitsema n. 400 Vdc tehdään tasasuuntaussillalla ja
PFC boostauksen avulla, silloin verkkojakson positiivisella
puoliaallolla välipiirin _negatiivinen_ puoli on N-potentiaalissa ja
välipiirin keskimääräinen jännite ja siten teoreettisen
kolmivaihepuolen tähtipisteen potentiaali n. +200 Vdc. Verkkojakson
negatiivisella puoliaallon aikana, vuorostaan välpiirin positiivinen
puoli on N-potentiaalissa ja välipiirin puolivälin ja tähtipisteen
potentiaali on n. -200 Vdc N-potentiaaliin verrattuna.
Käytännössä siis kaikki kolme vaihetta ratsastavat +/-200 V 50 Hz
yhteismuotoisen kanttiaallon päällä, josta syntyy aikamoinen määrä
harmoonisia. Kun lisäksi kuormaa ajetaan säädettävällä taajuudella ja
kun laitteessa vielä on PWM hakkuritaajuuksia, syntyy tästä lisää
harmoonisia ja vielä erinäisiä keskeismodulaatiotuloksia. Ei siis
ihme, että tällaiset tamut ovat varsinaisia häirintälähettimiä,
varsinkin jos tamu ja kuorma ovat kaukana toisistaan. Tamu ja moottori
samassa metallikotelossa onkin siten jo helpommin eristettävissä.
Tänäpäivänä noissä ei vieläkään juurikaan käytetä verkonpuolella mitään
boostausta, vaan siellä on pelkästään kuristin ja passiivitasasuuntaus.
Välipiiri on sis kuormitetussa laitteessa 230V syötöllä noin 285V ja
vastaavasti 3-vaihe vehkeissä 509V (keskiarvo). Se 10% prosenttia
tasasuunnatusta huippuarvosta katoaa syöttökuristimeen ja välipiirin
rippeliin. Moottoripuolella sitten kyllä kikkaillaan jos vaikka mitä,
Boostausia kun kerran on päätekivet millä kikkailla.
Post by u***@downunder.com
Post by -=A.McYnen=-
Tai no, yksi poikkeus toiseensuuntaan, on tavattuna. Se härveli oli
rakennettu vain ja ainoastaan tuottamaan 110V 60Hz "kaksivaihesähköä"
230V 50Hz syötöllä. Toteutuksessa ei ollut lainkaan muuntajaa, vaan
DC-välipiirin jännitettä säädettiin tyristoriparin ja ankaran kuristimen
voimin.... Silti passiivi tasasuuntaus ???! Toision kaksivaiheisuus
tarkoittaa taas sitä, että tuosta taajuusmuuttajasta lähti yksi ulostulo
1-vaiheisen moottorin pääkäämille ja toinen käynnistyskäämille.
Alkuperäisellä käynnistyskondensaattorila sai sitten viskata kuikkaa....
Juu.... Oli se hirweä kötöstys... Ilmeisesti brittien tekemä.
Jenkkimoottoreissa on usein kaksi tasavahvaa käämiä 90 asteen
vaihe-eron mukaan sijoitettuna. Käämien kuumien päiden välissä on
kiinteästi kytketty kondensaattori (ei siis mitään keskipakoiskytkimiä
starttikäämin erottamiseen).
Riippuen siitä, kumpaan kondensaattorin napaan verkon vaihe kytketään,
moottori saadaan pyörimään joko myötä- tai vastapäivään. Ilmeisesti
tuolla tamulla saatiin tehtyä kaksi vaihetta, joiden vaihe-eroa
voitiin säätää +/-90 asteen välillä.
Eipä tuossa toteutuksesa ollut uskoakseni mitään syytä säätää
vaihe-eroa. Uskoakseni oli vaan ollut helpompi toteuttaa kaksi
jotakuinkin 90° vaihesiittossa olevaa pienivirtaisempaa lähtöä, kuin
syöttä alkuperäistä köynnistyskondensaattoripiiriä katkojalla. Tuska
tuossa toteutuksessa oli uskoakseni se, että käsittääkseni
käynnistettäessä laitetta taajuus ajetaan muutaman sekunnin rampilla
ylös 60Hz vakio taajuuteen. Käynnistys- kondensaattorin kannssa olisi
vaikeuksia saada heti lähdössä pienellä pulssisuhteella ajettaessa
syntymään kunnollista momenttia oikeaan suuntaan. Ehkäpä tuolla
toteutuksella vaan pärjätty pienemmillä käynnistysvirroilla. Mene ja tiedä.


No kerrotaan nyt sitten, etä itseasiassa tuo aparaatti oli Hammond B3
sähköurut, jotka oli tuotu jossain vaiheessa jenkkilästä
šhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Hammond-urut

http://www.google.fi/search?q=hammond+b3&newwindow=1&hl=fi&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=8xWZUcC9CanL4ATqjoBQ&sqi=2&ved=0CCwQsAQ&biw=1266&bih=808


Se miksi syöttö pitää olla todellakin sen 60Hz selviää, jos jaksaa
tutustua siihen miten tuollaisessa laitteessa ne "äänipyörät"
synnyttävät sävelet.
Jokin Birttiläinen paja oli sitten tuohon kyhännyt tuon jossainmäärin
taajuusmuuttajaa muistuttavan sovituslaitteen.


En tiedä onko tosiaan totta, mutta muutama vuosi sitten minulle silmä
kirkkaana väitettiin, että jenkkilästä voi edelleen ostaa tuollaisen
tuliterän Hammondin tehtaan varastosta (malia en muista) ihan
järjelliseen hintaan vaikka valmistus oli loppunut jo 70-luvulla.
Olivat siis tehneet niitä varastoon ilmeisesti hiukan turhan runsaalla
kädellä siinä vaiheessa kun pii-pohjainen tekniikka ajoi ohi
Hammondista. Tai no... ohi tai ei, mutta jos on ollut mukana muutossa
jossa vietiin tuo sama Hammod kolmanteen kerrokseen, niin ymmärtää että
keikkabändille se on vähän hankala laite.
J.P
2013-05-19 19:10:08 UTC
Permalink
-=A.McYnen=- wrote:
miten sattuu, ja sitten
Post by -=A.McYnen=-
tulee näitä tilanteita, että koko taloyhtiössä kenenkään radio ei enää
toimi, kun jotain huipparia syotetään katolle jonkin 50-luvun
rättikuorisen pikikaapelin kautta.
Eikös noissa rättikaapeleissa ole yhtenäinen maadoitettu lyijyvaippa tuon
rätin alla...
u***@downunder.com
2013-05-19 20:23:36 UTC
Permalink
On Sun, 19 May 2013 21:40:21 +0300, "-=A.McYnen=-"
Post by -=A.McYnen=-
No kerrotaan nyt sitten, etä itseasiassa tuo aparaatti oli Hammond B3
sähköurut, jotka oli tuotu jossain vaiheessa jenkkilästä
¨http://fi.wikipedia.org/wiki/Hammond-urut
http://www.google.fi/search?q=hammond+b3&newwindow=1&hl=fi&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=8xWZUcC9CanL4ATqjoBQ&sqi=2&ved=0CCwQsAQ&biw=1266&bih=808
Se miksi syöttö pitää olla todellakin sen 60Hz selviää, jos jaksaa
tutustua siihen miten tuollaisessa laitteessa ne "äänipyörät"
synnyttävät sävelet.
Ihan samoja ongelmia oli muinoin tietokoneiden levy-yksiköiden kanssa.
Tuohon aikaan levy-yksiköt olivat 14 tuuman pakkoja pesukoneen
kokoisissa laitteissa. Alunperin yksikön piti pyöriä 3600 rpm
synkronimoottorin pyörittämänä. Euroopassa piti alunperin käyttää
50/60 Hz moottorigeneraattoreita, jotta nopeus saatiin oikeaksi.
Myöhemmin pelkkä hihnapyörän vaihto riitti.

Postipankin ensimmäinen tietokone toimi ilmailusta tutulla 400 Hz
taajuudella muuntajien koon pienentämiseksi ja Postipankin kellarissa
oli moottorigeneraattori jota pyöritti 50 Hz moottori ja varren päässä
400 Hz generaattori. Kun akselilla on riittävän suuri vauhtipyörä,
sekunnin sähkökatkotkaan eivät aiheuttaneet ongelmia.

Tuo Hammondin kuva on kieltämättä mielenkiintoinen, se
piuhahässäköineen muistuttaa Helsingin teknisessä museossa olevaa
vanhaa IBM putkitietokonetta :-)

Markus Strand
2013-05-15 17:31:54 UTC
Permalink
Post by h***@gmail.com
Mutta yhdistelmä ei silti toimi, johtuen kompuran moottorin suuresta
käynnistysvirrasta. Kunkompressorin yrittää käynnistää, vingahtaa
invertteri ja katkaisee samantien virran ja punainen failure-LED
syttyy.
Onko kyseinen kompura invertterin ainoa kuorma? Kokeile laittaa siihen
joku 60-100W vastuskuormaa (hehkulamppu tms on ok) lisäksi. Muutaman
kerran on moottorikuormasta nytkähtävä invertteri pysynyt tolpillaan
tuolla tempulla. Apukuorman voi pudottaa pois kun moottori käy.
Post by h***@gmail.com
Miten rajoittaisin kompressorin käynnistysvirtaa? Normikäytössähän
invertterin tehon pitäisi riittää moninkertaisesti.
Pehmokäynnistys jota jo ehdotettiin.

++MStr
j***@gmail.com
2013-05-15 18:48:53 UTC
Permalink
Post by h***@gmail.com
Minulla on pieni verkkovirtakäyttöinen mäntäkompressori, minkä ottoteho on laitteen kilven mukaan 85W.
Tahtoisin käyttää tuota kompressoria myös autossa.
Minulla on invertteri, mikä ottaa auton akusta virran ja tuottaa max 300W antotehon 230 VAC.
Mutta yhdistelmä ei silti toimi, johtuen kompuran moottorin suuresta käynnistysvirrasta. Kunkompressorin yrittää käynnistää, vingahtaa invertteri ja katkaisee samantien virran ja punainen failure-LED syttyy.
Miten rajoittaisin kompressorin käynnistysvirtaa? Normikäytössähän invertterin tehon pitäisi riittää moninkertaisesti.
Pitänee kokeilla tuota kompuran rinnalle kytkettyä hehkulamppukuormaa.

En minä tuohon systeemiin mitään 150 Eur pehmokäynnistinosaa ryhdy kyllä hankkimaan. Itse invertterikin maksoi vain jotain 50 Eur.

(Kompuran moottoria on jokseenkin mahdoton vaihtaa 12VDC-koneeksi, se on ahtaasti asennettu kotelon sisälle.)

Eikö jonkinlainen sarjaan kytketty kuristin tai tehovastus, mikä vaikka startin jälkeen ohitettaisiin, auttaisi asiaan? Mitoitus??
Kristian Ukkonen
2013-05-15 19:24:58 UTC
Permalink
keskiviikko, 15. toukokuuta 2013 11.19.32 UTC+3
Post by h***@gmail.com
Minulla on pieni verkkovirtakäyttöinen mäntäkompressori, minkä
ottoteho on laitteen kilven mukaan 85W. Tahtoisin käyttää tuota
kompressoria myös autossa. Minulla on invertteri, mikä ottaa auton
akusta virran ja tuottaa max 300W antotehon 230 VAC. Mutta
yhdistelmä ei silti toimi, johtuen kompuran moottorin suuresta
käynnistysvirrasta. Kunkompressorin yrittää käynnistää, vingahtaa
invertteri ja katkaisee samantien virran ja punainen failure-LED
syttyy. Miten rajoittaisin kompressorin käynnistysvirtaa?
Normikäytössähän invertterin tehon pitäisi riittää
moninkertaisesti.
Pitänee kokeilla tuota kompuran rinnalle kytkettyä
hehkulamppukuormaa. En minä tuohon systeemiin mitään 150 Eur
pehmokäynnistinosaa ryhdy kyllä hankkimaan. Itse invertterikin maksoi
vain jotain 50 Eur.
Harrastushommiin ebay on hyvä lähde käytetyille osille..

Tosiharrastaja rakentaa itse.. Vaihekulmasäätävä
puolijohderele ja sille ohjain, jossa alkurampilla
ajaa dutycyclen muutamassa sekunnissa 0%->100%.
Eikö jonkinlainen sarjaan kytketty kuristin tai tehovastus, mikä
vaikka startin jälkeen ohitettaisiin, auttaisi asiaan? Mitoitus??
Kokeile! Liian pieni ei vaikuta mitään ja liian suuri
estää moottoria käynnistymästä. U=RI kertoo suunnilleen
mitä luokkaa vastuksen pitää olla, jotta virta pysyy
invertterin speksin sisällä.

Tarkasta, että kompuran kevennysventtiili toimii, eli
alussa ei ole kuormaa.. Jos siellä on paineet vastassa,
niin hommassa on haastetta.. Sinne voisi lisätä 3-tie
mankun, niin että aluksi kompuran tuotto menisi sen
kautta takaisin ilmaan, niin käynnistysmomentti olisi
mahdollisimman pieni. Jos tätä siis ei ole jo tehty
siinä jotenkin.

Kristian Ukkonen.
Jari-Pekka Korhonen
2013-05-17 17:30:13 UTC
Permalink
Post by j***@gmail.com
Eikö jonkinlainen sarjaan kytketty kuristin tai tehovastus, mikä vaikka
startin jälkeen ohitettaisiin, auttaisi asiaan? Mitoitus??
Mulla oli joskus klapikoneen ja aggregaatin kanssa ongelmia käynnistyksessä.
Aggregaatti tippui polvilleen.
Laitoin sarjavastukseksi käynnistäessä 300W halogeenilappun, niin
klapikoneen moottori jaksoi lähteä pyörimään.

T; Jari
ap
2013-05-17 20:07:49 UTC
Permalink
Post by j***@gmail.com
Eikö jonkinlainen sarjaan kytketty kuristin tai tehovastus, mikä vaikka startin jälkeen ohitettaisiin, auttaisi asiaan? Mitoitus??
Syöksyvirran rajoitukseen tarkoitettua NTC vastusta voisi kokeilla. 300
W invertteri on kyllä siltin liian pieni. Saman tehoiset jääkaapin
kompurat käynnistyy yleensä 500 wattisella. Niissä on tosin erillainen
käynnistysmekanismi, joka ottaa vähän enemmän virtaa käynnistyksessä.
Inverttereiden suojatoiminnoissakin on eroa.
Continue reading on narkive:
Loading...