automaattisulakkeet

[Digitalkkari]

olen ajatellut käyttää tavallisia 220V automaattisulakkaeita 12V
akkujärjestelmässä. Autmaattisulakkeiden jänniterajat vaihtelevat
huomattavasti, toiset on suositeltu esin 220-444, toiset 24-240 , 12-240
tms. Miksi noissa on jänniteraja, eikös värkki mittaa vain virtaa? entäpä
miten samat sulakkeet toimii sekä AC että DC käytössä? Ihan perusinfoa
kiitos.

[PenttiL]

Post by Digitalkkari
olen ajatellut käyttää tavallisia 220V automaattisulakkaeita 12V
akkujärjestelmässä. Autmaattisulakkeiden jänniterajat vaihtelevat
huomattavasti, toiset on suositeltu esin 220-444, toiset 24-240 , 12-240
tms. Miksi noissa on jänniteraja, eikös värkki mittaa vain virtaa?

Virtaapa mittaavat hyvinkin. Isommille jännitteille tarkoitetuissa on
paremmat eristeet, eli jännitekestoisuus on parempi. Aina kestävät
pienempiä jännitteitä kuin mitä max. jännitekestoisuudesta on kerrottu.
Eli jännitetekstoisuudeltaan 230/400 Voltille tarkoitettu kestää
kirkkaasti 12 Voltin jännitettä. Ympäristyöluokka saattaa olla
"ulko"käyttöön tarkoitetussa sulakkeessa parempi.



entäpä

Post by Digitalkkari
miten samat sulakkeet toimii sekä AC että DC käytössä? Ihan perusinfoa
kiitos.

Jos on shuntti-, tai bimetalliperiaattella toimiva, niin yhtä hyvin
toimii tasa- tai pientaajuisella vaihtoviralla. Perinteinen
virtamuuntaja ei toimi, mutta eipä noita noissa taida näkyäkään.
Kyllä noihin on yleensä merkitty, mitä saa syöttää sisään.

-Pentti

[Digitalkkari]

ok, eli alijännitteellä sulakkeita voi siis käyttää ihan rauhassa kunhan
AC/DC käyttö vastaa ilmoitettua.
Nyt sitten vaan sulakekauppaan :)

Miksihän eri valmistajilla ilmoitettu alijänniteraja poikkeaa paljonkin?
Lieneekö syy siinä että joku direktiivi vaatii alarajan 240V sulakkeille ja
joku on sitten hatusta laittanut jonkun arvon esitteeseen.

Post by PenttiL

Post by Digitalkkari
olen ajatellut käyttää tavallisia 220V automaattisulakkaeita 12V
akkujärjestelmässä. Autmaattisulakkeiden jänniterajat vaihtelevat
huomattavasti, toiset on suositeltu esin 220-444, toiset 24-240 , 12-240
tms. Miksi noissa on jänniteraja, eikös värkki mittaa vain virtaa?

Virtaapa mittaavat hyvinkin. Isommille jännitteille tarkoitetuissa on
paremmat eristeet, eli jännitekestoisuus on parempi. Aina kestävät
pienempiä jännitteitä kuin mitä max. jännitekestoisuudesta on kerrottu.
Eli jännitetekstoisuudeltaan 230/400 Voltille tarkoitettu kestää
kirkkaasti 12 Voltin jännitettä. Ympäristyöluokka saattaa olla
"ulko"käyttöön tarkoitetussa sulakkeessa parempi.
entäpä

Post by Digitalkkari
miten samat sulakkeet toimii sekä AC että DC käytössä? Ihan perusinfoa
kiitos.

Jos on shuntti-, tai bimetalliperiaattella toimiva, niin yhtä hyvin toimii
tasa- tai pientaajuisella vaihtoviralla. Perinteinen virtamuuntaja ei
toimi, mutta eipä noita noissa taida näkyäkään.
Kyllä noihin on yleensä merkitty, mitä saa syöttää sisään.
-Pentti

[PenttiL]

Post by Digitalkkari
ok, eli alijännitteellä sulakkeita voi siis käyttää ihan rauhassa kunhan
AC/DC käyttö vastaa ilmoitettua.
Nyt sitten vaan sulakekauppaan :)
Miksihän eri valmistajilla ilmoitettu alijänniteraja poikkeaa paljonkin?
Lieneekö syy siinä että joku direktiivi vaatii alarajan 240V sulakkeille ja
joku on sitten hatusta laittanut jonkun arvon esitteeseen.

Nyt en muuta keksi kuin että jos ko. kapineessa on jotain
aktiivielektroniikkaa joka muodostaa apujännitteen verkkojännitteestä.
Tai siinä on jotain muitakin toimintoja. Sulake kun on eräänlasinen
virtamittari joka mittaa yhden tai useamman vaiheen virtaa tai
tasavirtaa. Periaatteessa on aivan sama, millä potentiaalitasolla ko.
piirin tapsi on nollaa vasten jos eristykkset kestävät. Joku viisaampi
saa sanoa painavan sanansa.

-Pentti

[Tuomo Auer]

Post by PenttiL

Post by Digitalkkari
ok, eli alijännitteellä sulakkeita voi siis käyttää ihan rauhassa kunhan
AC/DC käyttö vastaa ilmoitettua.
Nyt sitten vaan sulakekauppaan :)
Miksihän eri valmistajilla ilmoitettu alijänniteraja poikkeaa paljonkin?
Lieneekö syy siinä että joku direktiivi vaatii alarajan 240V sulakkeille
ja joku on sitten hatusta laittanut jonkun arvon esitteeseen.

Nyt en muuta keksi kuin että jos ko. kapineessa on jotain
aktiivielektroniikkaa joka muodostaa apujännitteen verkkojännitteestä. Tai
siinä on jotain muitakin toimintoja. Sulake kun on eräänlasinen
virtamittari joka mittaa yhden tai useamman vaiheen virtaa tai tasavirtaa.
Periaatteessa on aivan sama, millä potentiaalitasolla ko. piirin tapsi on
nollaa vasten jos eristykkset kestävät. Joku viisaampi saa sanoa painavan
sanansa.
-Pentti

Sulakkeen laukeamiseen tarvitaan virran sijasta itse asiassa tietty teho.
Sulakkeen yli jää siis jonkun verran jänitettä. Verkkojänniteautomaatin yli
jäävä jännite saattaa matalalla käyttöjännitteellä jäädä niin pieneksi että
laukaisun nopeusspeksit eivät täyty tai suoja ei jopa laukea ollenkaan
täydestäkään oikosulusta.

Ihan käytännön mittaus romulaatikosta otetulla verkkovirtakäyttöön tehdyllä
200mA bimetalliautomaatilla: nimellisvirralla automaatin yli jää 7V jännite.
Jos akkujännite siis on 7V, niin kyseinen automaatti ei laukea ikinä edes
täydellisessä kuorman oikosulussakaan. Mutta jos käyttöjännite on 230VAC,
niin siellä löytyy tarvittava jännitereservi helpostikin.

Toinen automaatin sisäisestä resistanssista aiheutuva seikka on tietysti
että automaatin huonon laukeamisen lisäksi huono käyttökelpoisuus matalilla
jännitteilla. Tuon laatikostani löytyvän automaatin yli siis jää 200mA
virralla 7V. Ei niin kovin merkittävää 230 voltissa, mutta 12 voltilla 7
voltin puuttuminen kuormasta on aivan eri asia.

Matalilla jännitteillä kannattaa tämän takia käyttää matalille jännitteille
soveltuvia automaatteja

TA

[Joakim Majander]

Post by Tuomo Auer
Ihan käytännön mittaus romulaatikosta otetulla verkkovirtakäyttöön tehdyllä
200mA bimetalliautomaatilla: nimellisvirralla automaatin yli jää 7V jännite.

Jos tuo perustuu lämpenemiseen, on tietysti selvää, että tehoa pitää
ottaa. Tuo on 1,4 W, joka jollain hiukan "normaalimmalla" virralla
kuten 10 A on jo 12 V järjestelmässäkin aika pieni ongelma. Vai
tarvitsevatko nuo isommat sulakkeet paljon suuremman tehon? Ei kai ne
voi millään ottaa ainakaan 10 W enempää ilman vakavia ongelmia koko
sähkökeskuksen kuumenemisen kanssa?

Olisko siis päätelmä, että pienivirtaiset 230 V automaattisulakkeet
eivät toimi 12 V, mutta isommat (yli 3 A?) toimivat?

Joakim

[Tuomo Auer]

Post by Tuomo Auer
Ihan käytännön mittaus romulaatikosta otetulla verkkovirtakäyttöön tehdyllä
200mA bimetalliautomaatilla: nimellisvirralla automaatin yli jää 7V jännite.
Jos tuo perustuu lämpenemiseen, on tietysti selvää, että tehoa pitää
ottaa. Tuo on 1,4 W, joka jollain hiukan "normaalimmalla" virralla
kuten 10 A on jo 12 V järjestelmässäkin aika pieni ongelma. Vai
tarvitsevatko nuo isommat sulakkeet paljon suuremman tehon? Ei kai ne
voi millään ottaa ainakaan 10 W enempää ilman vakavia ongelmia koko
sähkökeskuksen kuumenemisen kanssa?

Juu bimetalliautomaattihan tuo laatikonpohjakappale on. Voisi olettaa, että
laukaisuun tarvittava teho on mekanismista riippuva vakio ja siten sama
automaattiperheessä virrasta riippumatta.

Post by Tuomo Auer
Olisko siis päätelmä, että pienivirtaiset 230 V automaattisulakkeet
eivät toimi 12 V, mutta isommat (yli 3 A?) toimivat?

Tuon suuntainen tilanne voisi olla. Tosin 12V systemissä aikaspeksit eivät
välttämättä täyty vaikka automaatti lopulta truippaakin.

Joakim

[PenttiL]

Post by Tuomo Auer

Post by PenttiL

Post by Digitalkkari
ok, eli alijännitteellä sulakkeita voi siis käyttää ihan rauhassa
kunhan AC/DC käyttö vastaa ilmoitettua. Nyt sitten vaan
sulakekauppaan :)
Miksihän eri valmistajilla ilmoitettu alijänniteraja poikkeaa
paljonkin? Lieneekö syy siinä että joku direktiivi vaatii
alarajan 240V sulakkeille ja joku on sitten hatusta laittanut
jonkun arvon esitteeseen.

Nyt en muuta keksi kuin että jos ko. kapineessa on jotain
aktiivielektroniikkaa joka muodostaa apujännitteen
verkkojännitteestä. Tai siinä on jotain muitakin toimintoja. Sulake
kun on eräänlasinen virtamittari joka mittaa yhden tai useamman
vaiheen virtaa tai tasavirtaa. Periaatteessa on aivan sama, millä
potentiaalitasolla ko. piirin tapsi on nollaa vasten jos
eristykkset kestävät. Joku viisaampi saa sanoa painavan sanansa.
-Pentti

Sulakkeen laukeamiseen tarvitaan virran sijasta itse asiassa tietty
teho. Sulakkeen yli jää siis jonkun verran jänitettä.
Verkkojänniteautomaatin yli jäävä jännite saattaa matalalla
käyttöjännitteellä jäädä niin pieneksi että laukaisun nopeusspeksit
eivät täyty tai suoja ei jopa laukea ollenkaan täydestäkään
oikosulusta.
Ihan käytännön mittaus romulaatikosta otetulla verkkovirtakäyttöön
tehdyllä 200mA bimetalliautomaatilla: nimellisvirralla automaatin yli
jää 7V jännite. Jos akkujännite siis on 7V, niin kyseinen automaatti
ei laukea ikinä edes täydellisessä kuorman oikosulussakaan. Mutta jos
käyttöjännite on 230VAC, niin siellä löytyy tarvittava jännitereservi
helpostikin.
Toinen automaatin sisäisestä resistanssista aiheutuva seikka on
tietysti että automaatin huonon laukeamisen lisäksi huono
käyttökelpoisuus matalilla jännitteilla. Tuon laatikostani löytyvän
automaatin yli siis jää 200mA virralla 7V. Ei niin kovin merkittävää
230 voltissa, mutta 12 voltilla 7 voltin puuttuminen kuormasta on
aivan eri asia.
Matalilla jännitteillä kannattaa tämän takia käyttää matalille
jännitteille soveltuvia automaatteja
TA

Hyvä tietää tämä. Itse kun olen noita käyttänyt hyvällä menestyksellä varsin
vaihtelevilla jännitteillä, siis käytännössä pienemmillä tai vastaavilla
kuin mille aparaatti on speksattu. Käyttöni ei vain ole ollut niin
"karvan päälle". Vähän tehokkaammissa kytkennöissä tuo 35 ohmin
resistanssi jo alkaa muutenkin kummitella, mutta sulakkeen hattusääntö
on mitoittaa tämä kaksi kertaa max/nimellisvirran suuruiseksi, eli jos
kuorma haukkaa normaalisti 0.1 ampeeria ei tuo juuri vielä haittaa,
riippuen tietty virrantarpeesta ja piirin sisäisistä impedansseista.
Mm. erikoisnopea 200mA:n lasiputkisulake muodostaa nimellisvirrallaan
ylitseen 0,9 voltin jännitehäviön, eli ihmeen "raskaasti" tuo automaatti
on rakennettu. Kyllähän ne jonkin verran lämpenevät, eli siitä sen
tehonhukkauksen jo huomaa. Toisaalta, verkkokäyttöisissä piireissä tehon
hukkauksesta yleensä ei ole haittaa. Ihme, etten ole törmännyt
mittaillessani virrallisia piirejä, että jonkun Stozin tms. takaa
kuorman puolelta löytyy 9 volttia vähemmän jännitettä kuin tämän edestä.

Tasasähköpuolella virran katkaisuun toki pitää kiinnittää eri tavalla
huomota, valokaari kun palaa vaikka Vappuun olosuhteiden niin salliessa.

Vähän isommissa systeemeissä useinkaan ei jätetä katkaisua pelkkien
varokkeiden varaan vaan käytetään kontaktoreita ja erottimia yms.

-Pentti

[Tuomo Auer]

Post by PenttiL

Post by Tuomo Auer

Post by PenttiL

Post by Digitalkkari
ok, eli alijännitteellä sulakkeita voi siis käyttää ihan rauhassa
kunhan AC/DC käyttö vastaa ilmoitettua. Nyt sitten vaan
sulakekauppaan :)
Miksihän eri valmistajilla ilmoitettu alijänniteraja poikkeaa
paljonkin? Lieneekö syy siinä että joku direktiivi vaatii
alarajan 240V sulakkeille ja joku on sitten hatusta laittanut
jonkun arvon esitteeseen.

Nyt en muuta keksi kuin että jos ko. kapineessa on jotain
aktiivielektroniikkaa joka muodostaa apujännitteen
verkkojännitteestä. Tai siinä on jotain muitakin toimintoja. Sulake
kun on eräänlasinen virtamittari joka mittaa yhden tai useamman
vaiheen virtaa tai tasavirtaa. Periaatteessa on aivan sama, millä
potentiaalitasolla ko. piirin tapsi on nollaa vasten jos
eristykkset kestävät. Joku viisaampi saa sanoa painavan sanansa.
-Pentti

Sulakkeen laukeamiseen tarvitaan virran sijasta itse asiassa tietty
teho. Sulakkeen yli jää siis jonkun verran jänitettä.
Verkkojänniteautomaatin yli jäävä jännite saattaa matalalla
käyttöjännitteellä jäädä niin pieneksi että laukaisun nopeusspeksit
eivät täyty tai suoja ei jopa laukea ollenkaan täydestäkään
oikosulusta.
Ihan käytännön mittaus romulaatikosta otetulla verkkovirtakäyttöön
tehdyllä 200mA bimetalliautomaatilla: nimellisvirralla automaatin yli
jää 7V jännite. Jos akkujännite siis on 7V, niin kyseinen automaatti
ei laukea ikinä edes täydellisessä kuorman oikosulussakaan. Mutta jos
käyttöjännite on 230VAC, niin siellä löytyy tarvittava jännitereservi
helpostikin.
Toinen automaatin sisäisestä resistanssista aiheutuva seikka on
tietysti että automaatin huonon laukeamisen lisäksi huono
käyttökelpoisuus matalilla jännitteilla. Tuon laatikostani löytyvän
automaatin yli siis jää 200mA virralla 7V. Ei niin kovin merkittävää
230 voltissa, mutta 12 voltilla 7 voltin puuttuminen kuormasta on
aivan eri asia.
Matalilla jännitteillä kannattaa tämän takia käyttää matalille
jännitteille soveltuvia automaatteja
TA

Hyvä tietää tämä. Itse kun olen noita käyttänyt hyvällä menestyksellä varsin
vaihtelevilla jännitteillä, siis käytännössä pienemmillä tai vastaavilla
kuin mille aparaatti on speksattu. Käyttöni ei vain ole ollut niin "karvan
päälle". Vähän tehokkaammissa kytkennöissä tuo 35 ohmin

Toki stydimpivirtasella automaatilla laukaisuteho saavutetaan jo pienemmällä
vastuksella.

Post by PenttiL
resistanssi jo alkaa muutenkin kummitella, mutta sulakkeen hattusääntö on
mitoittaa tämä kaksi kertaa max/nimellisvirran suuruiseksi, eli jos kuorma
haukkaa normaalisti 0.1 ampeeria ei tuo juuri vielä haittaa, riippuen
tietty virrantarpeesta ja piirin sisäisistä impedansseista.
Mm. erikoisnopea 200mA:n lasiputkisulake muodostaa nimellisvirrallaan
ylitseen 0,9 voltin jännitehäviön, eli ihmeen "raskaasti" tuo automaatti
on rakennettu. Kyllähän ne jonkin verran lämpenevät, eli siitä sen
tehonhukkauksen jo huomaa. Toisaalta, verkkokäyttöisissä piireissä tehon
hukkauksesta yleensä ei ole haittaa. Ihme, etten ole törmännyt
mittaillessani virrallisia piirejä, että jonkun Stozin tms. takaa kuorman
puolelta löytyy 9 volttia vähemmän jännitettä kuin tämän edestä.

Bimetalliliuskassa on kuitenkin hieman enemmän lämmitettävää kuin
sulakelangassa. No, tuo on ikivanha laatikonpohjakappale ja uudemmissa
tilanne saattaa olla parempi. Mutta tämä 35 ohmin resistanssi kuitenkin
hyvin kuvaa matalalla toimintajännitteellä kenties eteen tulevia ongelmia.

Post by PenttiL
Tasasähköpuolella virran katkaisuun toki pitää kiinnittää eri tavalla
huomota, valokaari kun palaa vaikka Vappuun olosuhteiden niin salliessa.
Vähän isommissa systeemeissä useinkaan ei jätetä katkaisua pelkkien
varokkeiden varaan vaan käytetään kontaktoreita ja erottimia yms.

Ja vaikkapa räjäytettäviä virtakiskoja...

TA

[Petteri]

Post by Tuomo Auer

Post by PenttiL

Post by Digitalkkari
ok, eli alijännitteellä sulakkeita voi siis käyttää ihan rauhassa kunhan
AC/DC käyttö vastaa ilmoitettua.
Nyt sitten vaan sulakekauppaan :)
Miksihän eri valmistajilla ilmoitettu alijänniteraja poikkeaa paljonkin?
Lieneekö syy siinä että joku direktiivi vaatii alarajan 240V sulakkeille
ja joku on sitten hatusta laittanut jonkun arvon esitteeseen.

Nyt en muuta keksi kuin että jos ko. kapineessa on jotain
aktiivielektroniikkaa joka muodostaa apujännitteen verkkojännitteestä. Tai
siinä on jotain muitakin toimintoja. Sulake kun on eräänlasinen
virtamittari joka mittaa yhden tai useamman vaiheen virtaa tai tasavirtaa.
Periaatteessa on aivan sama, millä potentiaalitasolla ko. piirin tapsi on
nollaa vasten jos eristykkset kestävät. Joku viisaampi saa sanoa painavan
sanansa.
-Pentti

Sulakkeen laukeamiseen tarvitaan virran sijasta itse asiassa tietty teho.
Sulakkeen yli jää siis jonkun verran jänitettä. Verkkojänniteautomaatin yli
jäävä jännite saattaa matalalla käyttöjännitteellä jäädä niin pieneksi että
laukaisun nopeusspeksit eivät täyty tai suoja ei jopa laukea ollenkaan
täydestäkään oikosulusta.
Ihan käytännön mittaus romulaatikosta otetulla verkkovirtakäyttöön tehdyllä
200mA bimetalliautomaatilla: nimellisvirralla automaatin yli jää 7V jännite.
Jos akkujännite siis on 7V, niin kyseinen automaatti ei laukea ikinä edes
täydellisessä kuorman oikosulussakaan. Mutta jos käyttöjännite on 230VAC,
niin siellä löytyy tarvittava jännitereservi helpostikin.
Toinen automaatin sisäisestä resistanssista aiheutuva seikka on tietysti
että automaatin huonon laukeamisen lisäksi huono käyttökelpoisuus matalilla
jännitteilla. Tuon laatikostani löytyvän automaatin yli siis jää 200mA
virralla 7V. Ei niin kovin merkittävää 230 voltissa, mutta 12 voltilla 7
voltin puuttuminen kuormasta on aivan eri asia.
Matalilla jännitteillä kannattaa tämän takia käyttää matalille jännitteille
soveltuvia automaatteja

Johdonsuojakatkaisioissa on kaksi laukaisumekanismia. Terminen ja
magneettinen. Magneettinen laukaisu tekee siitä perinteistä
lankasulaketta nopeamman. Lankasulakkeessa on pelkkä terminen
'laukaisu'. Magneettisen laukaisun herkkyys riippuu
johdonsuojakatkaisijan tyypistä (laukaisukäyrä), joka valitaan
käyttökohteen mukaan.

En osaa sanoa miten tuo magneettinen laukaisu toimii DC:n kanssa. Voi
verkossakin olla puoliaaltotasasuunnattu oikosulku...

[PenttiL]

Post by Petteri
En osaa sanoa miten tuo magneettinen laukaisu toimii DC:n kanssa. Voi
verkossakin olla puoliaaltotasasuunnattu oikosulku...

Mm. Hall-anturilla voisi toteuttaa triggauksen, en tiedä onko kukaan
vielä keksinyt tätä...

-P

[Tuomo Auer]

Post by Petteri
Johdonsuojakatkaisioissa on kaksi laukaisumekanismia. Terminen ja
magneettinen. Magneettinen laukaisu tekee siitä perinteistä lankasulaketta
nopeamman. Lankasulakkeessa on pelkkä terminen 'laukaisu'. Magneettisen
laukaisun herkkyys riippuu johdonsuojakatkaisijan tyypistä
(laukaisukäyrä), joka valitaan käyttökohteen mukaan.
En osaa sanoa miten tuo magneettinen laukaisu toimii DC:n kanssa. Voi
verkossakin olla puoliaaltotasasuunnattu oikosulku...

Magneettinen laukaisu varmaankin toiminee DC:nkin kanssa. Käsittääkseni
suurinpiirtein nimellisvirroilla tapahtuva laukaisu perustuu kuitenkin
termiseen bimetalliliuskaan. Magneettinen laukaisu tulee sitten hätiin
oikosulkuvirran ollessa todella suuri. Saatan kyllä olla väärässäkin tässä.

[Petteri]

Post by Tuomo Auer

Post by Petteri
Johdonsuojakatkaisioissa on kaksi laukaisumekanismia. Terminen ja
magneettinen. Magneettinen laukaisu tekee siitä perinteistä lankasulaketta
nopeamman. Lankasulakkeessa on pelkkä terminen 'laukaisu'. Magneettisen
laukaisun herkkyys riippuu johdonsuojakatkaisijan tyypistä
(laukaisukäyrä), joka valitaan käyttökohteen mukaan.
En osaa sanoa miten tuo magneettinen laukaisu toimii DC:n kanssa. Voi
verkossakin olla puoliaaltotasasuunnattu oikosulku...

Magneettinen laukaisu varmaankin toiminee DC:nkin kanssa. Käsittääkseni
suurinpiirtein nimellisvirroilla tapahtuva laukaisu perustuu kuitenkin
termiseen bimetalliliuskaan. Magneettinen laukaisu tulee sitten hätiin
oikosulkuvirran ollessa todella suuri. Saatan kyllä olla väärässäkin tässä.

Ihan oikeassa olet.

[Näsä]

Ei ole syytä käyttää ko. kapineita ko. tarkoitukseen.
Ja oikein todella monesta eri syystä.

[Näsä]

Post by Näsä
Ei ole syytä käyttää ko. kapineita ko. tarkoitukseen.
Ja oikein todella monesta eri syystä.

Piirrä, kytkentäkaavio, johon merkitset, jokaisen kytkennän
komponentin yli vaikuttavat jännittet, ja vastusten yli kulkevat
virrat, ja ota huomioon kosini fii, vai mikä se oli, ja koskettimien,
dc.max virrankatkaisukyky, ja miten "hitsautuu , tasajännitteellä, jos
on usein "toimiva".
Ja sitten ...unohda koko juttu, valitse käyttöpaikkaansa sopivat
sulakkeet, ja ylivirtasuojat, joita löytyy kyllä.

[E]

Post by Tuomo Auer
Sulakkeen laukeamiseen tarvitaan virran sijasta itse asiassa tietty teho.
Sulakkeen yli jää siis jonkun verran jänitettä. Verkkojänniteautomaatin
yli jäävä jännite saattaa matalalla käyttöjännitteellä jäädä niin pieneksi
että laukaisun nopeusspeksit eivät täyty tai suoja ei jopa laukea
ollenkaan täydestäkään oikosulusta.
Ihan käytännön mittaus romulaatikosta otetulla verkkovirtakäyttöön
tehdyllä 200mA bimetalliautomaatilla: nimellisvirralla automaatin yli jää
7V jännite. Jos akkujännite siis on 7V, niin kyseinen automaatti ei laukea
ikinä edes täydellisessä kuorman oikosulussakaan. Mutta jos käyttöjännite
on 230VAC, niin siellä löytyy tarvittava jännitereservi helpostikin.
Toinen automaatin sisäisestä resistanssista aiheutuva seikka on tietysti
että automaatin huonon laukeamisen lisäksi huono käyttökelpoisuus
matalilla jännitteilla. Tuon laatikostani löytyvän automaatin yli siis jää
200mA virralla 7V. Ei niin kovin merkittävää 230 voltissa, mutta 12
voltilla 7 voltin puuttuminen kuormasta on aivan eri asia.
Matalilla jännitteillä kannattaa tämän takia käyttää matalille
jännitteille soveltuvia automaatteja
TA

Tämmöisiä löytyi ABB:n sivuilta

Magneettinen laukaisu
100 Hz 1,1 kertanen virta normaaliin nähden
200 Hz 1,2
400 Hz 1,5
DC 1,5

Resistanssit ja tehohukka nim.virralla

10 A 1,3 W 13,3 milliohmia
16 A 1,8 W 7 milliohmia
32 A 3,7 W 3,6 milliohmia

Ja osoite on:
http://library.abb.com/global/scot/scot209.nsf/veritydisplay/26b7051f45e4e9ccc125707300247ed9/$File/s200_1fi05_01.pdf

Heti 2. sivulla on hyva kuva sisälmyksistä. Kurkkasin yhteen 90-luvulta
olevaan vastaavaan ja näytti ihan samanlaiselta.

-ek

[Mauri Vanhus]

Post by PenttiL
Virtaapa mittaavat hyvinkin. Isommille jännitteille tarkoitetuissa on
paremmat eristeet, eli jännitekestoisuus on parempi. Aina kestävät
pienempiä jännitteitä kuin mitä max. jännitekestoisuudesta on kerrottu.
Eli jännitetekstoisuudeltaan 230/400 Voltille tarkoitettu kestää
kirkkaasti 12 Voltin jännitettä. Ympäristyöluokka saattaa olla

Juu. Mutta jos kuorma on kovin induktiivista siellä 12 VDC puolella,
esim. solenoideja tai sähkömagneetteja niin katkaisukyky voi
loppua kesken. "Vauhtipyörä-" eli estosuuntainen diodi sulakkeen
kärkien yli auttaa. Diodin virrankesto = maksimi kuormavirta.

[Digitalkkari]

nyt alkaa menemään milenkiintoiseksi.
Onko mainitsemasi induktiivinen kuorma juuri alijännitteellä käytettyjen
sulakkeiden ongelma vai onko se ikäänkuin automaattisulakkeiden
perusominaisuus, jonka kanssa kaikkien on elettävä?

On Tue, 03 Nov 2009 16:28:52 +0200, PenttiL

Post by PenttiL
Virtaapa mittaavat hyvinkin. Isommille jännitteille tarkoitetuissa on
paremmat eristeet, eli jännitekestoisuus on parempi. Aina kestävät
pienempiä jännitteitä kuin mitä max. jännitekestoisuudesta on kerrottu.
Eli jännitetekstoisuudeltaan 230/400 Voltille tarkoitettu kestää
kirkkaasti 12 Voltin jännitettä. Ympäristyöluokka saattaa olla

Juu. Mutta jos kuorma on kovin induktiivista siellä 12 VDC puolella,
esim. solenoideja tai sähkömagneetteja niin katkaisukyky voi
loppua kesken. "Vauhtipyörä-" eli estosuuntainen diodi sulakkeen
kärkien yli auttaa. Diodin virrankesto = maksimi kuormavirta.

[-=A.McYnen=-]

Post by Mauri Vanhus

Post by PenttiL
Virtaapa mittaavat hyvinkin. Isommille jännitteille tarkoitetuissa on
paremmat eristeet, eli jännitekestoisuus on parempi. Aina kestävät
pienempiä jännitteitä kuin mitä max. jännitekestoisuudesta on kerrottu.
Eli jännitetekstoisuudeltaan 230/400 Voltille tarkoitettu kestää
kirkkaasti 12 Voltin jännitettä. Ympäristyöluokka saattaa olla

Juu. Mutta jos kuorma on kovin induktiivista siellä 12 VDC puolella,
esim. solenoideja tai sähkömagneetteja niin katkaisukyky voi
loppua kesken. "Vauhtipyörä-" eli estosuuntainen diodi sulakkeen
kärkien yli auttaa. Diodin virrankesto = maksimi kuormavirta.

Pomppaan pikkuisen eriasioihin, kun mitä viimeksi kysyttiin, eli muut
jatkakoon induktiivisesta kuormasta.

DC ja AC tyypit on olemassa koska automaattisulakkeessa on oikeastaan
kaksi eri suojausmekanismia samassa raudassa. Eli lämpotoiminen
pieniin (ketatuokka <6xIn) ylivirtoihin kantaaottava osa, joka on
ainakin perinteisesti BI-metalli rakennelma. Se ei ole kiinnostunut
siitä onko kyseessä AC vai DC.

Sitten toinen osuus on ns. pikalaukaisuosa joka hoitaa nopeat laukaisut
suurilla ylivirroilla. Tuon osan toiminta muistuttaa enemmän tai vähemmän
releen ikeen toimintaa. Releissä on hyvinkin tuttua että DC ja AC puolella
on omansa, mutta tässäkin ympäristössä magneettipiiri käyttäytyy eritavalla.
Yleensä kai tuo menee niinpäin, että AC:lle suunniteltu tyyppi on
"yliherkkä DC-käytössä". Eli oikeataan ongelma on se että helpommin
saatavilla olevat AC-tyypit ei pysy speksissään esimerkiksi käynnistysvirta-
sysäysten yhteydessä.

Myös koskettimissa on eroja, koska virran katkaiseminen polttaa valokaarta
pitempään DC-käytössä, jolloin tarvitaan paremmat koskettimet ja pitemmän
avautumisvälit.... Tämä kuitenkin tulee ongelmana vastaan vasta
jossain >100VDC sovelluksissa. DC-tyypeissä muuten jännitteen napaisuuskin
on speksattu.

Nuo minimi jännitteet on sitten taas speksattu sen takia, että noilla
sulakkeilla
on jokin ylimenovastus, joka rajoittaa virtaa merkittävästi pienillä
jännitteillä.
Tästä taas seuraa se lähinnä byrokraattinen ongelma, että sulakkeiden
laukaisuaika
käyrät ei päde pienillä jännitteillä kun sulake itsessään rajoittaa
virtaa...
Eli kyllä ne toimii ihan kohtuullisesti noillakin jännitteillä, mutta
valmistaja sulkee
ne pois speksistä, niin ei heidän tarvitse erikseen speksata eri
parametrejä tuollaisille
harvinaisille käyttötavoille.

Onneksi ainakin ainakin osa isompien valmistajien uusista sarjoista on
speksattu
sekä AC, että DC käyttöön. (ainakin ABB, Schneider) Aiemmin oli
oikeasti hankalaa
löytää ainakaan yksittäiskappalein hyllystä DC:lle speksattua tyyppiä,
vaikak kyllä niitä
valmistajien gataloogeissa on melkein aina ollut. Niitä ei vaan edes
tukkurit varastoineet.

-=A.McYnen=-

[Mauri Vanhus]

Post by Digitalkkari
nyt alkaa menemään milenkiintoiseksi.
Onko mainitsemasi induktiivinen kuorma juuri alijännitteellä käytettyjen
sulakkeiden ongelma vai onko se ikäänkuin automaattisulakkeiden
perusominaisuus, jonka kanssa kaikkien on elettävä?

Tarkoitin muuten tietysti että diodi kytketään kuorman yli eikä
sulakkeen...

Tämä on kaikkien induktiivisten kuormien perusominaisuus kun
niitä käytetään tasavirralla. Kun kelan läpi kulkee virta, niin jos
piiri katkaistaan (sulake laukeaa) niin virta pyrkii pysymään
muuttumattomana. Tällöin jännite kelan yli pyrkii nousemaan,
kunnes tapahtuu läpilyönti ja virta kulkee taas. Käytännössä
sulakkeen sisään tai kärkien välille voi syntyä valokaari.

Kelan yli kytkettävä diodi toimii virran kulkutienä ja kela
tavallaan "syöttää itseään" kunnes magneettikenttä on
kulunut loppuun. Kelan päästöaika hidastuu tällöin, mikä voi
joskus olla huomionarvoinen seikka. Käyttämällä zenerdiodia
tai sopivasti mitoitettua RC piiriä voi toiminta nopeutua.