Discussion:
Step-up ---> step-down. Voiko?
(too old to reply)
Simoc
2004-08-12 13:00:34 UTC
Permalink
Olisi tuollainen mikroaaltouunista purettu 220 V->2300 V, 1440 VA muuntaja.

Kysyisinkin, että päteekö tuo ilmoitettu teho jos muuntajan kytkee "väärinpäin",
ts. onko teho se joka kertoo muuntajan käämien kuormituskeston vai kyrväyttääkö
virta käämit ennen kuin tehoraja tulee vastaan kytkettäessä se "väärinpäin",
jolloin "toision", eli "sen virallisen ension" virraksi tulisi 1440 VA kuormalla
kuutisenkymmentä ämpäriä, jota en itse usko käämilangan kestävän.

Tätä kysyn, koska jos kestäisi, olisihan se erittäin käyttökelpoinen poweri kun
antaisi miltei 24 V ja pälle 60 A.
Ari Laitinen
2004-08-12 20:16:04 UTC
Permalink
Post by Simoc
Olisi tuollainen mikroaaltouunista purettu 220 V->2300 V, 1440 VA muuntaja.
Kysyisinkin, että päteekö tuo ilmoitettu teho jos muuntajan kytkee "väärinpäin",
ts. onko teho se joka kertoo muuntajan käämien kuormituskeston vai kyrväyttääkö
virta käämit ennen kuin tehoraja tulee vastaan kytkettäessä se "väärinpäin",
jolloin "toision", eli "sen virallisen ension" virraksi tulisi 1440 VA kuormalla
kuutisenkymmentä ämpäriä, jota en itse usko käämilangan kestävän.
Tätä kysyn, koska jos kestäisi, olisihan se erittäin käyttökelpoinen poweri kun
antaisi miltei 24 V ja pälle 60 A.
Langan vahvuus asettaa rajan: luultavasti suurjännitekäämissä on
hieman paksumpi lanka kuin olisi virran takia pakko. Arvatenkin
lähtövirran rajaa pienjännitekäämin langan poikkipinta.
Veikkaan sellaista että kupari on aika kallista jolloin kummassakaan
käämissä ei ole liian paksua lankaa. Tästä seuraa se, että nimelliseen VA
lukemiin päästään vain nimellisellä V käyttöjännitteellä. Pienemmät voltit
hukkuu käämien resistansseihin niin ettei sitä pysty kuormittamaan tai se
kuumenee liikaa.

Asiahan on helppo tarkastaa ohmimittarilla. Selviää paljonko teoriassa voi
virtaa mennä muuntajan "ensiön" läpi jos muita häviöitä ei olisi.

Varmaa ainakin on se, että 230V käämistä ei revitä ulos 60 ämpäriä, kuten
epäilitkin.
Jukka58
2004-08-13 07:46:04 UTC
Permalink
Post by Simoc
Olisi tuollainen mikroaaltouunista purettu 220 V->2300 V, 1440 VA muuntaja.
Kysyisinkin, että päteekö tuo ilmoitettu teho jos muuntajan kytkee "väärinpäin",
ts. onko teho se joka kertoo muuntajan käämien kuormituskeston vai kyrväyttääkö
virta käämit ennen kuin tehoraja tulee vastaan kytkettäessä se "väärinpäin",
jolloin "toision", eli "sen virallisen ension" virraksi tulisi 1440 VA kuormalla
kuutisenkymmentä ämpäriä, jota en itse usko käämilangan kestävän.
Että se toimisi täysillä väärinpäin, pitäisi sisään laitaa 2300 VAC.
Magneettikenttä ei tule täysille muuten, eikä muuntaja välitä täyttä tehoa.
Yleensä perinteisissa EI sydämisissä vuontiheys on n 1 Tesla, jonka jälkeen
muuntaja kyllästyy.

Jos 2300V käämiin kytkee 230VAC toimiii muuntaja, mutta siitä saadaan vain
10% tehosta ulos.
Ulos tulee jotakin 23VAC, n. 144 VA.

Jos muuntajaa käytettäsiin oikein päin. tulee mieleen että sillä voi olla
jokin käyttöaikarajoitus, ED%, joka on saatettu tehdä säästösyistä. Jos
muutajalla on ED% laitekilvessä alle sata, sitä ei saa kuormittaa täysillä
jatkuvasti, vaan sen prosentin mukaisesti. Näin on esim
vaihtovirtahitsausmuuntajissa.
Post by Simoc
Tätä kysyn, koska jos kestäisi, olisihan se erittäin käyttökelpoinen poweri kun
antaisi miltei 24 V ja pälle 60 A.
Eli siis ulos tulee n. 23..24 VAC, jota voi kuormittaa ehkä 6 A vain!

Muuntajia siis voidaan kytkeä väärin päin ja välittävät täyden näennäistehon
(VA) väärinkin päin, kunhan jos toisio vaikka on 24VAC sinne laitetaan 24VAC
sisään ja jos ensiö on 230 VAC tulee sieltä 230 VAC ulos.
--
Jukka
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/studio
Aki Mannonen
2004-08-13 07:59:23 UTC
Permalink
Post by Simoc
Olisi tuollainen mikroaaltouunista purettu 220 V->2300 V, 1440 VA muuntaja.
Kysyisinkin, että päteekö tuo ilmoitettu teho jos muuntajan kytkee "väärinpäin",
ts. onko teho se joka kertoo muuntajan käämien kuormituskeston vai kyrväyttääkö
virta käämit ennen kuin tehoraja tulee vastaan kytkettäessä se "väärinpäin",
jolloin "toision", eli "sen virallisen ension" virraksi tulisi 1440 VA kuormalla
kuutisenkymmentä ämpäriä, jota en itse usko käämilangan kestävän.
Kyllä teho on sama myös toisinpäin. Tehon määrää pakan poikkipinta ja virran
käämin poikkipinta. Toisio kestää 0,63A ja ensiö 6,26A.
Jukka58
2004-08-13 13:10:57 UTC
Permalink
Post by Aki Mannonen
Kyllä teho on sama myös toisinpäin. Tehon määrää pakan poikkipinta ja virran
käämin poikkipinta. Toisio kestää 0,63A ja ensiö 6,26A.
Tottakai teho on sama myös toisinpäin, jos sisään syötetään "toisoon" sitä
vastaava jännite. Sehän juuri on muuntajan omianaisuus.

Mutta jos syötät "toisiioon" kymmens osan jänniteestä, jolle se on
mitoitettu, et voi ottaa kymmenkertaista virtaa ulos, että saisit täyden
tehon!

Jos siis 2300 VAC toisioon syötetään 230 VAC, on jännite joka tulee ulos
"verkkojänniteensiöstä" kymmenes osa, mutta muuntaja ei kestä sitä
kymmenkertaisena, että teho olisi sama.

Sama tapahtuu kolmivaiheoikosulkumoottorilla, kytkettäessä se väärin tähteen
tai kolmioon siten että virta ja jänniteolosuhde ei ole oikea. vaikka
moottori, joka on 400V kolmiossa, kytketään tähteen ja 400V jännitteeseen.
Moottori pyörii kyllä, mutta jos siitä yritetään saada akselilta normaali
teho, se palaa siitä. (Vaikkakin tätä jälkimmäistä esimerkkiä on vaikeampi
ehkä ymmärtää kuin ensimmäistä)
--
Jukka
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/studio
Aki Mannonen
2004-08-13 14:42:40 UTC
Permalink
Post by Jukka58
Post by Aki Mannonen
Kyllä teho on sama myös toisinpäin. Tehon määrää pakan poikkipinta ja virran
käämin poikkipinta. Toisio kestää 0,63A ja ensiö 6,26A.
Tottakai teho on sama myös toisinpäin, jos sisään syötetään "toisoon" sitä
vastaava jännite. Sehän juuri on muuntajan omianaisuus.
No luulin että sen tuosta ymmärtäisi :)
Post by Jukka58
Sama tapahtuu kolmivaiheoikosulkumoottorilla, kytkettäessä se väärin tähteen
tai kolmioon siten että virta ja jänniteolosuhde ei ole oikea. vaikka
moottori, joka on 400V kolmiossa, kytketään tähteen ja 400V jännitteeseen.
Moottori pyörii kyllä, mutta jos siitä yritetään saada akselilta normaali
teho, se palaa siitä. (Vaikkakin tätä jälkimmäistä esimerkkiä on vaikeampi
ehkä ymmärtää kuin ensimmäistä)
Ei sen tarvitse olla kolmivaiheinen. Vielä kärkevämmin tämä tulee esille
synkronimoottorissa (tahtimoottori). Oikosulkumoottori on epätahtimoottori.

Jänniteolosuhde :)

Ps. Mitä eroa on uskolla ja luulolla?
Simoc
2004-08-13 20:06:44 UTC
Permalink
Kitos kaikille vastanneille, siispä unohdan sitten tuon käytön tuohon
tarkoitukseen. Sitäpä epäilinkin, että käämit kestää virtaa vain tuon
mitä siinä nimellisjännitteellä kulkee, ~6/0,6 A.

Loading...