Sääaseman anturimaston maadoittaminen?

[KK]

Antenneihin ja katon yläpuolella sojottaviin keppeihin liittyen
maadoituskysymys:

Minulla on sääasema, jossa on langattomasti toimivat anturit. Antureilta
ei siis ole johtoja mihinkään. Anturit ovat olleet puukepin päässä
rivarin parvekkeen pystykaiteeseen kiinnitettynä, jotta se olisi katon
tasan yläpuolella. Onkos tuossa tullut rakennettua ukkosenhoukutin?
Ajattelin vielä korvata puukepin exel-lasikuituputkella, jotta saisin
anturit korkeammalle. Pitäisikö sittenkin mieluummin käyttää
metalliputkea ja maadoitusta?

[Nospam]

Post by KK
Antenneihin ja katon yläpuolella sojottaviin keppeihin liittyen
Minulla on sääasema, jossa on langattomasti toimivat anturit. Antureilta
ei siis ole johtoja mihinkään. Anturit ovat olleet puukepin päässä
rivarin parvekkeen pystykaiteeseen kiinnitettynä, jotta se olisi katon
tasan yläpuolella. Onkos tuossa tullut rakennettua ukkosenhoukutin?
Ajattelin vielä korvata puukepin exel-lasikuituputkella, jotta saisin
anturit korkeammalle. Pitäisikö sittenkin mieluummin käyttää
metalliputkea ja maadoitusta?

Salama etenee aina pieni-impedanssisinta tietä. Puu taitaa olla aika
suuri-impedanssinen eli ei tarvi maadoitusta, mutta metalli johtaakin jo
hyvin eli se pitäisi maadoittaa. Jos metalli mastoa ei maadoiteta
salaman osuessa siihen virta tulee sitä pitkin putkea alas ja alahaalla
tai jostain väliltä hyppää sinne mistä se löytää pieni-impedanssisimman
tien kohti maata.

Terv, Nospam

[Rami]

Post by Nospam

Post by KK
Antenneihin ja katon yläpuolella sojottaviin keppeihin liittyen
Minulla on sääasema, jossa on langattomasti toimivat anturit. Antureilta
ei siis ole johtoja mihinkään. Anturit ovat olleet puukepin päässä
rivarin parvekkeen pystykaiteeseen kiinnitettynä, jotta se olisi katon
tasan yläpuolella. Onkos tuossa tullut rakennettua ukkosenhoukutin?
Ajattelin vielä korvata puukepin exel-lasikuituputkella, jotta saisin
anturit korkeammalle. Pitäisikö sittenkin mieluummin käyttää
metalliputkea ja maadoitusta?

Salama etenee aina pieni-impedanssisinta tietä. Puu taitaa olla aika
suuri-impedanssinen eli ei tarvi maadoitusta, mutta metalli johtaakin jo
hyvin eli se pitäisi maadoittaa. Jos metalli mastoa ei maadoiteta
salaman osuessa siihen virta tulee sitä pitkin putkea alas ja alahaalla
tai jostain väliltä hyppää sinne mistä se löytää pieni-impedanssisimman
tien kohti maata.
Terv, Nospam

Ja jatkoa, kostunut puu johtaa hyvin.

Onko lähellä korkeita kohteita?

Rami

[J.P]

Post by Nospam
Salama etenee aina pieni-impedanssisinta tietä. Puu taitaa olla aika
suuri-impedanssinen eli ei tarvi maadoitusta, mutta metalli johtaakin

Tässä "pieni-impedanssisuudessa" vaan kannattaa yleensäottaen sitten
huomioida se että esim. ysikymppinen mutka kuparissa voi olla
suuri-impedanssisempi kuin vaikkapa puinen alusta johon se on naulattu ja
salama jatkaakin suoraan siitä sitten puuta pitkin...

[Nospam]

Post by J.P

Post by Nospam
Salama etenee aina pieni-impedanssisinta tietä. Puu taitaa olla aika
suuri-impedanssinen eli ei tarvi maadoitusta, mutta metalli johtaakin

Tässä "pieni-impedanssisuudessa" vaan kannattaa yleensäottaen sitten
huomioida se että esim. ysikymppinen mutka kuparissa voi olla
suuri-impedanssisempi kuin vaikkapa puinen alusta johon se on naulattu
ja salama jatkaakin suoraan siitä sitten puuta pitkin...

En oikein allekirjoita tuota, mihin ilmiöön tuo sitten perustuisi?

Terv, Nospam

[J.P]

Post by Nospam

Post by J.P

Post by Nospam
Salama etenee aina pieni-impedanssisinta tietä. Puu taitaa olla aika
suuri-impedanssinen eli ei tarvi maadoitusta, mutta metalli
johtaakin

Tässä "pieni-impedanssisuudessa" vaan kannattaa yleensäottaen sitten
huomioida se että esim. ysikymppinen mutka kuparissa voi olla
suuri-impedanssisempi kuin vaikkapa puinen alusta johon se on
naulattu ja salama jatkaakin suoraan siitä sitten puuta pitkin...

En oikein allekirjoita tuota, mihin ilmiöön tuo sitten perustuisi?
Terv, Nospam

Teoriassa asiasta en oikein tiedä mutta aaltoimpedanssista mielestäni on
puhuttu homman yhteydessä...
Käytännössä sitäkin enemmän ilmiötä on nähnyt ja muutenkin sivuttu esim.
nähnyt jäljistä että salaman kulkujäljet siirtyneet puuhun metallisesta
johteeesta vaikka tuosta johteestakin reitti maahan olis...
Maadoitus kuparien asennusohjeissakin neuvotaan olemaan tekemättä jyrkkiä
mutkia, ja esim. samaa asiaa on sekin että nykyään jakelumuuntajien
ylijännitesuojaus asennetaan erilailla kuin ennen eli tapauksessa jossa
muuntajalla on ylijännitesuojana venttiilisuojat niin ennen jompit tuotiin
tyypillisesti muuntajan napoihin josta sitten 90 asteen kulmasssa lähti
jompin pätkät ylijännitesuojille, mutta nykyään jompit tuodaan ensin suoraan
ylijännitesuojien päihin josta sitten vasta jomppi muuntajan napoihin eli
ylijännitteelle on tällöin mahdollisimman suora reitti ylijännitesuojien
läpi maahan jolloin muuntajan yli jäävä jännite mahdollisimman pieni.

"upcideri" varmaan osais tuota teoriapuolta valaista paremmin...

[u***@downunder.com]

Post by Nospam

Post by J.P

Post by Nospam
Salama etenee aina pieni-impedanssisinta tietä. Puu taitaa olla aika
suuri-impedanssinen eli ei tarvi maadoitusta, mutta metalli johtaakin

Tässä "pieni-impedanssisuudessa" vaan kannattaa yleensäottaen sitten
huomioida se että esim. ysikymppinen mutka kuparissa voi olla
suuri-impedanssisempi kuin vaikkapa puinen alusta johon se on naulattu
ja salama jatkaakin suoraan siitä sitten puuta pitkin...

En oikein allekirjoita tuota, mihin ilmiöön tuo sitten perustuisi?

Tyypillisen johtimen induktanssi on luokkaa 1uH/m ja kun salamavirran
nousunopeus on luokkaa 1 kA/us, metrin matkalle kertyy 1 kV
potentiaaliero pulssin nousu- ja laskuaikoina.

Kun johtimessa on mutkia, kasvaa induktanssi näissä kohdissa ja siten
potentiaaliero. Jos johdin kierretään kelalle, induktanssi kasvaa jo
kierrosmäärän toisen potenssin suhteessa.
90 asteen kulmaa voi vaikka ajatella kelan 1/4 kierroksena.

Käytännössä siis ukkosjohtimen yläpään potentiaali on useampia
kilovoltteja lorkeampi, jolloin se helposti hyppää yläpäästä
viereiseen paremmin maadoitettuun kohtaan, jos ukkosjohdattimen
alapäässä on turhan paljon induktanssia.

Tämän takia jos ukkosenjohdatin tuodaan katon yläpuolella kannattimien
varassa räystään ylitse, johdin pitää taivuttaa laajassa kaaressa
räystäältä kohti seinän pystysuoraa osuutta. Räystään reunan ylityksen
jälkeen ei saa tehdä mutkaa, jotta päästäisiin vaakasuoraan räystään
alle ja siitä taas 90 asteen mutkaan seinän seuraamiseksi. Jos jyrkkiä
mutkia tehdään, räystään yläpuolella voi tapahtua läpilyönti katon
lävitse sisäpuolisiin sähköjohtoihin.

[Juha Lyytikäinen]

Post by u***@downunder.com
Kun johtimessa on mutkia, kasvaa induktanssi näissä kohdissa ja siten
potentiaaliero. Jos johdin kierretään kelalle, induktanssi kasvaa jo
kierrosmäärän toisen potenssin suhteessa.

Näinpä piirilevyllekään ei tehdä johtimiin 90 asteen kulmia. 2x 45
asteen kulma on paljon parempi.

[JPT]

Post by Juha Lyytikäinen

On Wed, 01 Aug 2012 22:55:49 +0300, Nospam
Kun johtimessa on mutkia, kasvaa induktanssi näissä kohdissa ja siten
potentiaaliero. Jos johdin kierretään kelalle, induktanssi
kasvaa jo
kierrosmäärän toisen potenssin suhteessa.

Näinpä piirilevyllekään ei tehdä johtimiin 90 asteen kulmia. 2x 45
asteen kulma on paljon parempi.

Nåinpä.
Joskus aikoinaan, kun duunissa siirryttinn korkanpitaajuisiin
tsydeemeihin, niin ihmettelin noita piirilevysuunnittelijan
tekemiä loivia mutkia.
Niistähän aiheutuu pirusti hukkatilaa.
Ja vielä mielessäni naureskelin, kun mulle selitettiin, että
se signaali (jokunen GHz) hyppää yli (vittu oo ennenkään
sähkö kulkenut lasikuitua pitkin).

[Nospam]

Post by u***@downunder.com

Post by Nospam

Post by J.P

Post by Nospam
Salama etenee aina pieni-impedanssisinta tietä. Puu taitaa olla aika
suuri-impedanssinen eli ei tarvi maadoitusta, mutta metalli johtaakin

Tässä "pieni-impedanssisuudessa" vaan kannattaa yleensäottaen sitten
huomioida se että esim. ysikymppinen mutka kuparissa voi olla
suuri-impedanssisempi kuin vaikkapa puinen alusta johon se on naulattu
ja salama jatkaakin suoraan siitä sitten puuta pitkin...

En oikein allekirjoita tuota, mihin ilmiöön tuo sitten perustuisi?

Tyypillisen johtimen induktanssi on luokkaa 1uH/m ja kun salamavirran
nousunopeus on luokkaa 1 kA/us, metrin matkalle kertyy 1 kV
potentiaaliero pulssin nousu- ja laskuaikoina.
Kun johtimessa on mutkia, kasvaa induktanssi näissä kohdissa ja siten
potentiaaliero. Jos johdin kierretään kelalle, induktanssi kasvaa jo
kierrosmäärän toisen potenssin suhteessa.
90 asteen kulmaa voi vaikka ajatella kelan 1/4 kierroksena.
Käytännössä siis ukkosjohtimen yläpään potentiaali on useampia
kilovoltteja lorkeampi, jolloin se helposti hyppää yläpäästä
viereiseen paremmin maadoitettuun kohtaan, jos ukkosjohdattimen
alapäässä on turhan paljon induktanssia.
Tämän takia jos ukkosenjohdatin tuodaan katon yläpuolella kannattimien
varassa räystään ylitse, johdin pitää taivuttaa laajassa kaaressa
räystäältä kohti seinän pystysuoraa osuutta. Räystään reunan ylityksen
jälkeen ei saa tehdä mutkaa, jotta päästäisiin vaakasuoraan räystään
alle ja siitä taas 90 asteen mutkaan seinän seuraamiseksi. Jos jyrkkiä
mutkia tehdään, räystään yläpuolella voi tapahtua läpilyönti katon
lävitse sisäpuolisiin sähköjohtoihin.

Hmmm,,mikähän mahtaa olla salamavirran taajuus, että miten merkittävistä
impedanssin muutoksista (siis 90 kurveissa) puhutaan?

Terv, Nospam

[J.P]

Post by Nospam

Post by u***@downunder.com

Post by Nospam

Post by J.P

Post by Nospam
Salama etenee aina pieni-impedanssisinta tietä. Puu taitaa olla
aika suuri-impedanssinen eli ei tarvi maadoitusta, mutta metalli
johtaakin

Tässä "pieni-impedanssisuudessa" vaan kannattaa yleensäottaen
sitten huomioida se että esim. ysikymppinen mutka kuparissa voi
olla suuri-impedanssisempi kuin vaikkapa puinen alusta johon se on
naulattu ja salama jatkaakin suoraan siitä sitten puuta pitkin...

En oikein allekirjoita tuota, mihin ilmiöön tuo sitten perustuisi?

Tyypillisen johtimen induktanssi on luokkaa 1uH/m ja kun salamavirran
nousunopeus on luokkaa 1 kA/us, metrin matkalle kertyy 1 kV
potentiaaliero pulssin nousu- ja laskuaikoina.
Kun johtimessa on mutkia, kasvaa induktanssi näissä kohdissa ja siten
potentiaaliero. Jos johdin kierretään kelalle, induktanssi kasvaa jo
kierrosmäärän toisen potenssin suhteessa.
90 asteen kulmaa voi vaikka ajatella kelan 1/4 kierroksena.
Käytännössä siis ukkosjohtimen yläpään potentiaali on useampia
kilovoltteja lorkeampi, jolloin se helposti hyppää yläpäästä
viereiseen paremmin maadoitettuun kohtaan, jos ukkosjohdattimen
alapäässä on turhan paljon induktanssia.
Tämän takia jos ukkosenjohdatin tuodaan katon yläpuolella
kannattimien varassa räystään ylitse, johdin pitää taivuttaa
laajassa kaaressa räystäältä kohti seinän pystysuoraa osuutta.
Räystään reunan ylityksen jälkeen ei saa tehdä mutkaa, jotta
päästäisiin vaakasuoraan räystään alle ja siitä taas 90 asteen
mutkaan seinän seuraamiseksi. Jos jyrkkiä mutkia tehdään, räystään
yläpuolella voi tapahtua läpilyönti katon lävitse sisäpuolisiin
sähköjohtoihin.

Hmmm,,mikähän mahtaa olla salamavirran taajuus, että miten
merkittävistä impedanssin muutoksista (siis 90 kurveissa) puhutaan?

Ihan tuossa lainaamassasi osassakin mainitaan salamavirran
nousunopeudesta...

[Nospam]

Post by J.P

Post by Nospam
Hmmm,,mikähän mahtaa olla salamavirran taajuus, että miten
merkittävistä impedanssin muutoksista (siis 90 kurveissa) puhutaan?

Ihan tuossa lainaamassasi osassakin mainitaan salamavirran
nousunopeudesta...

Juu, aivan. Taajuussisältö salamavirrassa on sitten aika korkea
kilohetseistä jopa magahertseihin, silloin nuo mutkat varmaan vaikuttaa
jo impedanssiin. En ole tuota koskaan miettinyt, siis tuota salamavirran
taajuus juttua tässä, juuttunu liikaa 50Hz:iin :)

Terv, Nospam

[KK]

Laitetaan vähän tarkennusta tilanteeseen:

Parveke on toisessa kerroksessa ja se on "metallipilareiden" varassa.
Pilarit ulottuvat parvekkeen yläreunaan, maan tasosta aina räystään
reunaan saakka. Puukeppi on tästä pari metriä ylöspäin.

Puukeppiä tai muoviputkeahan ei pysty oikein maadoittamaan, joten
olisiko parempi vaihtoehto metalliputki, josta lähtisi selkeä
maadoituskaapeli kunnon maa-ankkuriin?

Nuo parvekkeiden metallipilarit varmaankin johtavat salaman maahan,
mutta ei niitäkään ole käsittääkseni ankkuroitu maahan mitenkään
erityisesti, vaan ne näyttävät lepäävät betonianturoiden päällä.

Olen joskus ihmetellytkin sitä, että taloissamme ei ole ymmärtääkseni
ukkosenjohdattimia lainkaan. Yhtiömme talot ovat välittömään lähistöön
verrattuna muita rakennuksia hieman korkeammalla ja matalan harjunkohdan
päällä. Ympäröivät puut toki ulottuvat vielä huomattavasti korkeammalle
kuin yhtiömme katot ja muutaman sadan metrin päässä on pari korkeampaa
rakennusta.

[ap]

Post by KK
Parveke on toisessa kerroksessa ja se on "metallipilareiden" varassa.
Pilarit ulottuvat parvekkeen yläreunaan, maan tasosta aina räystään
reunaan saakka. Puukeppi on tästä pari metriä ylöspäin.
Puukeppiä tai muoviputkeahan ei pysty oikein maadoittamaan, joten
olisiko parempi vaihtoehto metalliputki, josta lähtisi selkeä
maadoituskaapeli kunnon maa-ankkuriin?
Nuo parvekkeiden metallipilarit varmaankin johtavat salaman maahan,
mutta ei niitäkään ole käsittääkseni ankkuroitu maahan mitenkään
erityisesti, vaan ne näyttävät lepäävät betonianturoiden päällä.
Olen joskus ihmetellytkin sitä, että taloissamme ei ole ymmärtääkseni
ukkosenjohdattimia lainkaan. Yhtiömme talot ovat välittömään lähistöön
verrattuna muita rakennuksia hieman korkeammalla ja matalan harjunkohdan
päällä. Ympäröivät puut toki ulottuvat vielä huomattavasti korkeammalle
kuin yhtiömme katot ja muutaman sadan metrin päässä on pari korkeampaa
rakennusta.

Lasikuituputki on näkymätön salaman kannalta. Jos lähellä on vielä
korkeita puita, niin meteoriitti on paljon todennäköisempi tuhon
aiheuttaja kuin salama.

[J.P]

Post by ap
Lasikuituputki on näkymätön salaman kannalta. Jos lähellä on vielä
korkeita puita, niin meteoriitti on paljon todennäköisempi tuhon
aiheuttaja kuin salama.

Mutta miten itse antenni johtoineen...
Sitten vielä semmoinen että voihan käydä niinkin että jos salama iskee talon
rakenteisiin niin että parvekkeen metallipilarit johtavat sen kyllä maihin,
mutta samalla vieressä olevaan antennikaapeliin indusoituu suuri jännite
joka tekee tuhojaan kaapelin toisessa päässä - no tämä on vain
teoretisointia, mutta usein unohtuu että ukkosylijännitteet eivät aina tule
suorasta iskusta vaan ovat monestikin indusoituneita jännitteitä, nämä
jännitteet eivät välttämättä ole kovin suuriakaan mutta usein riittäviä
ainakin rikkomaan laitteita.

[J.P]

Post by J.P

Post by ap
Lasikuituputki on näkymätön salaman kannalta. Jos lähellä on vielä
korkeita puita, niin meteoriitti on paljon todennäköisempi tuhon
aiheuttaja kuin salama.

Mutta miten itse antenni johtoineen...
Sitten vielä semmoinen että voihan käydä niinkin että jos salama
iskee talon rakenteisiin niin että parvekkeen metallipilarit johtavat
sen kyllä maihin, mutta samalla vieressä olevaan antennikaapeliin
indusoituu suuri jännite joka tekee tuhojaan kaapelin toisessa päässä
- no tämä on vain teoretisointia, mutta usein unohtuu että
ukkosylijännitteet eivät aina tule suorasta iskusta vaan ovat
monestikin indusoituneita jännitteitä, nämä jännitteet eivät
välttämättä ole kovin suuriakaan mutta usein riittäviä ainakin
rikkomaan laitteita.

Niin joo... tulikin mieleen että minkälaisesta antennista olikaan alunperin
kysymys -ja langatonhan se olikin :)

[KK]

Post by ap

Post by KK
Parveke on toisessa kerroksessa ja se on "metallipilareiden" varassa.
Pilarit ulottuvat parvekkeen yläreunaan, maan tasosta aina räystään
reunaan saakka. Puukeppi on tästä pari metriä ylöspäin.
Puukeppiä tai muoviputkeahan ei pysty oikein maadoittamaan, joten
olisiko parempi vaihtoehto metalliputki, josta lähtisi selkeä
maadoituskaapeli kunnon maa-ankkuriin?
Nuo parvekkeiden metallipilarit varmaankin johtavat salaman maahan,
mutta ei niitäkään ole käsittääkseni ankkuroitu maahan mitenkään
erityisesti, vaan ne näyttävät lepäävät betonianturoiden päällä.
Olen joskus ihmetellytkin sitä, että taloissamme ei ole ymmärtääkseni
ukkosenjohdattimia lainkaan. Yhtiömme talot ovat välittömään lähistöön
verrattuna muita rakennuksia hieman korkeammalla ja matalan harjunkohdan
päällä. Ympäröivät puut toki ulottuvat vielä huomattavasti korkeammalle
kuin yhtiömme katot ja muutaman sadan metrin päässä on pari korkeampaa
rakennusta.

Lasikuituputki on näkymätön salaman kannalta. Jos lähellä on vielä
korkeita puita, niin meteoriitti on paljon todennäköisempi tuhon
aiheuttaja kuin salama.

Saakutti, pitääpä siinä tapauksessa vaatia yhtiökokouksessa
meteoriittikilpien asentamista!

Kiitos vastauksesta! Tämän perusteella lasikuituputki vaikuttaa
turvallisimmalta ja vaivattomimmalta vaihtoehdolta, varsinkin kun sitä
sattuu lojumaan varastossa ylimääräinen pätkä muutenkin.

[JPT]

Post by KK

Post by ap

Post by KK
Parveke on toisessa kerroksessa ja se on "metallipilareiden"
varassa. Pilarit ulottuvat parvekkeen yläreunaan, maan
tasosta aina
räystään reunaan saakka. Puukeppi on tästä pari metriä
ylöspäin.
Puukeppiä tai muoviputkeahan ei pysty oikein maadoittamaan,
joten
olisiko parempi vaihtoehto metalliputki, josta lähtisi selkeä
maadoituskaapeli kunnon maa-ankkuriin?
Nuo parvekkeiden metallipilarit varmaankin johtavat salaman
maahan,
mutta ei niitäkään ole käsittääkseni ankkuroitu maahan
mitenkään
erityisesti, vaan ne näyttävät lepäävät betonianturoiden päällä.
Olen joskus ihmetellytkin sitä, että taloissamme ei ole
ymmärtääkseni ukkosenjohdattimia lainkaan. Yhtiömme talot
ovat
välittömään lähistöön verrattuna muita rakennuksia hieman
korkeammalla ja matalan harjunkohdan päällä. Ympäröivät puut
toki
ulottuvat vielä huomattavasti korkeammalle kuin yhtiömme
katot ja
muutaman sadan metrin päässä on pari korkeampaa rakennusta.

Lasikuituputki on näkymätön salaman kannalta. Jos lähellä on vielä
korkeita puita, niin meteoriitti on paljon todennäköisempi
tuhon
aiheuttaja kuin salama.

Saakutti, pitääpä siinä tapauksessa vaatia yhtiökokouksessa
meteoriittikilpien asentamista!
Kiitos vastauksesta! Tämän perusteella lasikuituputki vaikuttaa
turvallisimmalta ja vaivattomimmalta vaihtoehdolta, varsinkin
kun sitä
sattuu lojumaan varastossa ylimääräinen pätkä muutenkin.

Ihan sitten kysymys vielä tuohon lasikuituputkeen liittyen.
Onko märkä lasikuitu sen parenpi, kuin märkä puu?
Olin nimittäain joskus 70/80 taitteessa töissä Vaisala Oy'ssä ja
siellä
asensivat lämpö/kosteus-juttuja senmoseen n.20mm lasikuituputkeen
ja ihmettelivä, kun varsinkin kosteuslukemat vaeltelivat.
Syykin selvisi.
Putki oli kyllä melkoisen tiivistä kamaa, mutta katkaisukohdassa
tuli esiin hötö lasikuitu, joka imi vettä.
Noh ongelma ratkesi, kun katkaistut putkenpäät uitettiin jossain
hartsissa tai lakassa.

[ap]

Post by JPT

Post by KK

Post by ap

Post by KK
Parveke on toisessa kerroksessa ja se on "metallipilareiden"
varassa. Pilarit ulottuvat parvekkeen yläreunaan, maan
tasosta aina
räystään reunaan saakka. Puukeppi on tästä pari metriä
ylöspäin.
Puukeppiä tai muoviputkeahan ei pysty oikein maadoittamaan, joten
olisiko parempi vaihtoehto metalliputki, josta lähtisi selkeä
maadoituskaapeli kunnon maa-ankkuriin?
Nuo parvekkeiden metallipilarit varmaankin johtavat salaman
maahan,
mutta ei niitäkään ole käsittääkseni ankkuroitu maahan mitenkään
erityisesti, vaan ne näyttävät lepäävät betonianturoiden päällä.
Olen joskus ihmetellytkin sitä, että taloissamme ei ole
ymmärtääkseni ukkosenjohdattimia lainkaan. Yhtiömme talot
ovat
välittömään lähistöön verrattuna muita rakennuksia hieman
korkeammalla ja matalan harjunkohdan päällä. Ympäröivät puut
toki
ulottuvat vielä huomattavasti korkeammalle kuin yhtiömme
katot ja
muutaman sadan metrin päässä on pari korkeampaa rakennusta.

Lasikuituputki on näkymätön salaman kannalta. Jos lähellä on vielä
korkeita puita, niin meteoriitti on paljon todennäköisempi
tuhon
aiheuttaja kuin salama.

Saakutti, pitääpä siinä tapauksessa vaatia yhtiökokouksessa
meteoriittikilpien asentamista!
Kiitos vastauksesta! Tämän perusteella lasikuituputki vaikuttaa
turvallisimmalta ja vaivattomimmalta vaihtoehdolta, varsinkin
kun sitä
sattuu lojumaan varastossa ylimääräinen pätkä muutenkin.

Ihan sitten kysymys vielä tuohon lasikuituputkeen liittyen.
Onko märkä lasikuitu sen parenpi, kuin märkä puu?
Olin nimittäain joskus 70/80 taitteessa töissä Vaisala Oy'ssä ja
siellä
asensivat lämpö/kosteus-juttuja senmoseen n.20mm lasikuituputkeen
ja ihmettelivä, kun varsinkin kosteuslukemat vaeltelivat.
Syykin selvisi.
Putki oli kyllä melkoisen tiivistä kamaa, mutta katkaisukohdassa
tuli esiin hötö lasikuitu, joka imi vettä.
Noh ongelma ratkesi, kun katkaistut putkenpäät uitettiin jossain
hartsissa tai lakassa.

Eipä niillä juuri eroa taida olla. Maston kärjen muodolla on suurempi
merkitys. Terävään kärkeen syntyy helpommin koronapurkaus, joka taas voi
eskaloitua salaman purkauskanavaksi. Alkuperäisen kysyjän tapauksessa
tälläkään ei ole mitään merkitystä, jos niitä korkeita puita on lähellä.
Sadavesi ei myöskään johda hyvin sähköä (puhdas vesi on hyvä eriste).
Toisaalta ilman vertikaalinen jännite-ero on ukonilmalla kymmeniä
kilovoltteja per metri. Tähän perustuu monet ukkosvaroittimet.

Ensimmäinen ukkosvaroitin oli varmaankin Fanklinin kellot.

http://en.wikipedia.org/wiki/Franklin_bells

[Nospam]

Post by KK
Antenneihin ja katon yläpuolella sojottaviin keppeihin liittyen
Minulla on sääasema, jossa on langattomasti toimivat anturit. Antureilta
ei siis ole johtoja mihinkään. Anturit ovat olleet puukepin päässä
rivarin parvekkeen pystykaiteeseen kiinnitettynä, jotta se olisi katon
tasan yläpuolella. Onkos tuossa tullut rakennettua ukkosenhoukutin?
Ajattelin vielä korvata puukepin exel-lasikuituputkella, jotta saisin
anturit korkeammalle. Pitäisikö sittenkin mieluummin käyttää
metalliputkea ja maadoitusta?

Tuossa löysin yhen inssityön aiheesta:

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3529/Ylijannitesuojaus%20pienjanniteverkossa.pdf?sequence=1

Terv, Nospam