Kiukaan lämpösäätöä pyörittämään servo

[u***@hotmail.com]

Moidoo.

Tulipas mieleeni, että saunaan saisi tasaisen lämpötilan, kun käyttäisi 12 v:n elektronista termostaattia, joka käyttäisi jotain sähkämoottoria tms. vääntämään kiukaan termostaattinupikkaa päälle ja pois. Nyt pitäisi selvittää, miten se käytännössä tapahtuu, elektroninen termostaattihan vain kytkee pois ja päälle, mutta esim. servolle pitäisi tulla jtn. ihmeen pulsseja. Tämä pyöräyttäjä pitäisi voida oikeastaan kytkeä suoraan elektronisen termostaatin 12 V -lähtöön. Pitäisi siis saada ehkä semmoisella 180 asteen liikkeellä oleva "väännin" siihen.

[hiiffimees]

<Moidoo.

<Tulipas mieleeni, että saunaan saisi tasaisen lämpötilan, kun käyttäisi 12
v:n elektronista termostaattia, joka käyttäisi jotain sähkämoottoria tms.
vääntämään kiukaan termostaattinupikkaa <päälle ja pois. Nyt pitäisi
selvittää, miten se käytännössä tapahtuu, elektroninen termostaattihan vain
kytkee pois ja päälle, mutta esim. servolle pitäisi tulla jtn. ihmeen
pulsseja. Tämä <pyöräyttäjä pitäisi voida oikeastaan kytkeä suoraan
elektronisen termostaatin 12 V -lähtöön. Pitäisi siis saada ehkä semmoisella
180 asteen liikkeellä oleva "väännin" siihen.

Pakko sanoa senverran, että jos elektroniikan osaaminen on näinkin
alustavalla tasolla, en lähtisi kokeilemaan kyseistä viritelmää, äkkiä
tuloksena on palanut sauna tjsp muuta epämukavaa.

Jos tällainen olisi pakko suunnitella, voisi kyseeseen tulla prossupohjainen
kampe, mikä mittaa saunan lämpötilaa anturilla, ja sen mukaan ohjaa servoa
niillä "ihmepulsseilla", toki kauanko termarin nupikka kestäisi jatkuvaa
eestaas-nitkuttelua, se on taasen eri asia.

[Kristian Ukkonen]

Post by hiiffimees
<Tulipas mieleeni, että saunaan saisi tasaisen lämpötilan, kun käyttäisi
12 v:n elektronista termostaattia, joka käyttäisi jotain sähkämoottoria
tms. vääntämään kiukaan termostaattinupikkaa <päälle ja pois. Nyt
pitäisi selvittää, miten se käytännössä tapahtuu, elektroninen
termostaattihan vain kytkee pois ja päälle, mutta esim. servolle pitäisi
tulla jtn. ihmeen pulsseja. Tämä <pyöräyttäjä pitäisi voida oikeastaan
kytkeä suoraan elektronisen termostaatin 12 V -lähtöön. Pitäisi siis
saada ehkä semmoisella 180 asteen liikkeellä oleva "väännin" siihen.
Pakko sanoa senverran, että jos elektroniikan osaaminen on näinkin
alustavalla tasolla, en lähtisi kokeilemaan kyseistä viritelmää, äkkiä
tuloksena on palanut sauna tjsp muuta epämukavaa.
Jos tällainen olisi pakko suunnitella, voisi kyseeseen tulla
prossupohjainen kampe, mikä mittaa saunan lämpötilaa anturilla, ja sen
mukaan ohjaa servoa niillä "ihmepulsseilla", toki kauanko termarin
nupikka kestäisi jatkuvaa eestaas-nitkuttelua, se on taasen eri asia.

Juu ei. Ei siinä kannata mitään termarin nupikoita käännellä.

PID säädin, johon anturi saunasta, ja ulostuloon puolijohderele,
joka ohjaa kiukaan vastuksia, ihan kiukaan syöttökaapelin kautta.
Siinähän se. Kiukaan oman termarin kääntää täysille, että se
toimii de-facto ylilämpösuojana. Sitten ajaa askelvastemenetelmällä
PID parametrit ja lämpö pysyy tasaisissa olosuhteissa 1C sisällä.

Mutta, noinhan se mekaaninen termostaattikin tekee, jos siis kyse on
saunassa ulkoisesta termarista, eikä kiukaan omasta. Mekaanisella
vaan hyppii lämpötila enemmän on-off säädön syklien välissä.

Kristian Ukkonen.

[Juha Lyytikäinen]

Post by Kristian Ukkonen
Juu ei. Ei siinä kannata mitään termarin nupikoita käännellä.
PID säädin, johon anturi saunasta, ja ulostuloon puolijohderele,
joka ohjaa kiukaan vastuksia, ihan kiukaan syöttökaapelin kautta.
Siinähän se. Kiukaan oman termarin kääntää täysille, että se
toimii de-facto ylilämpösuojana. Sitten ajaa askelvastemenetelmällä
PID parametrit ja lämpö pysyy tasaisissa olosuhteissa 1C sisällä.
Mutta, noinhan se mekaaninen termostaattikin tekee, jos siis kyse on
saunassa ulkoisesta termarista, eikä kiukaan omasta. Mekaanisella
vaan hyppii lämpötila enemmän on-off säädön syklien välissä.

Jos on tarkoitus saada tarkka lämpötila ennen löylyjä niin sehän
onnistuu pelkällä termarilla. Jos on tarkoitus saada lämpötila pysymään
löylynheiton ajan stabiilina niin sehän ei onnistu millään systeemillä.
Eikä ole tarviskaan. Löylynheitto kun tiputtaa lämpötilan mutta lisää
ilmankosteutta joten lämpö siirtty iholle paremmin joka tuntuu iholla
lämpönä. Jos siis haluaisi absoluuttisesti samanlaiset löylyolot esim.
kilpasaunomiseen niin pitäsi stabiloida ilmankosteus ja lämpötila.

[ap]

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Kristian Ukkonen
Juu ei. Ei siinä kannata mitään termarin nupikoita käännellä.
PID säädin, johon anturi saunasta, ja ulostuloon puolijohderele,
joka ohjaa kiukaan vastuksia, ihan kiukaan syöttökaapelin kautta.
Siinähän se. Kiukaan oman termarin kääntää täysille, että se
toimii de-facto ylilämpösuojana. Sitten ajaa askelvastemenetelmällä
PID parametrit ja lämpö pysyy tasaisissa olosuhteissa 1C sisällä.
Mutta, noinhan se mekaaninen termostaattikin tekee, jos siis kyse on
saunassa ulkoisesta termarista, eikä kiukaan omasta. Mekaanisella
vaan hyppii lämpötila enemmän on-off säädön syklien välissä.

Jos on tarkoitus saada tarkka lämpötila ennen löylyjä niin sehän
onnistuu pelkällä termarilla. Jos on tarkoitus saada lämpötila pysymään
löylynheiton ajan stabiilina niin sehän ei onnistu millään systeemillä.
Eikä ole tarviskaan. Löylynheitto kun tiputtaa lämpötilan mutta lisää
ilmankosteutta joten lämpö siirtty iholle paremmin joka tuntuu iholla
lämpönä. Jos siis haluaisi absoluuttisesti samanlaiset löylyolot esim.
kilpasaunomiseen niin pitäsi stabiloida ilmankosteus ja lämpötila.

Ei kiuasta pitäisi säätää lainkaan saunan lämpötilan mukaan, vaan
kiuaskivien lämpötilan mukaan. Saunan lämpötila säädetään ilmanvaihdon
ja löylyjen avulla.

[Juha Lyytikäinen]

Post by ap

Post by Juha Lyytikäinen
Eikä ole tarviskaan. Löylynheitto kun tiputtaa lämpötilan mutta lisää
ilmankosteutta joten lämpö siirtty iholle paremmin joka tuntuu iholla
lämpönä. Jos siis haluaisi absoluuttisesti samanlaiset löylyolot esim.
kilpasaunomiseen niin pitäsi stabiloida ilmankosteus ja lämpötila.

Ei kiuasta pitäisi säätää lainkaan saunan lämpötilan mukaan, vaan
kiuaskivien lämpötilan mukaan. Saunan lämpötila säädetään ilmanvaihdon
ja löylyjen avulla.

Löylynheitto jäähdyttää myös kiven pinnan. Pitää siis porata isohkoon
löylykiveen reikä anturille ja täyttää kolo takkalaastilla.

[Kristian Ukkonen]

Post by ap
Ei kiuasta pitäisi säätää lainkaan saunan lämpötilan mukaan, vaan
kiuaskivien lämpötilan mukaan. Saunan lämpötila säädetään ilmanvaihdon
ja löylyjen avulla.

Missä on tuommoinen kiuas, joka säätää kiuaskivien lämpötilaa?

Tai sauna, joka säätää kylmän korvausilman määrällä saunahuoneen
lämpötilaa?

Kyllä ainakin itse näkemäni ulkoisella termostaatilla
olevat saunat säätävät nimenomaan saunahuoneen lämpötilan
mukaan kiuasta. Ja siellä saa hyvät löylyt eli systeemi
toimii käytännössä..

[Jarkko Setälä]

Kun tässä tietävämmät ovat ihmetelleet tätä koko ketjua, että mistä tämä
on lähtenyt, niin tulkitsen tämän alkuperäisen kirjoittajan ongelmaa
seuraavasti:

Hänellä on ns. postilaatikkokiuas, sellainen, kuin aika monessa
kerrostalossa. Roikkuu seinällä, kiviä vain melko pieni määrä. Kiukaan
termostaatti vahtii kiukaan lämpötilaa, eli siinä ei ole ulkoista
anturia. Nyt tämä kirjoittaja haluaa, että kiuas "muutettaisiin"
vahtimaan huonelämpötilaa, ja koska ei halua/voi uusia kiuasta, haluaisi
rakentaa ikään kuin päälleliimatun järjestelmän, jossa ulkoinen
heikkovirtajärjestelmä ohjaisi kiukaan termostaattia kytkemättä
kuitenkaan kiukaan kelloa pois päältä, mikä tapahtuisi, jos kytkentä
tehtäisiin vahvavirtapuolelle, sen perusteella, miten kuuma siellä
lauteiden yläpuolella on.

Olenko ymmärtänyt ongelmanasettelun oikein?

Ensin siis pitää selvittää, mikä on tavoite, ennen kuin ruvetaan
pohtimaan, mitkä azsiat vaikuttavat sen tavoitteen saavuttamiseen.

---Jacke---

[PenaL]

Post by Jarkko Setälä
Kun tässä tietävämmät ovat ihmetelleet tätä koko ketjua, että mistä tämä
on lähtenyt, niin tulkitsen tämän alkuperäisen kirjoittajan ongelmaa
Hänellä on ns. postilaatikkokiuas, sellainen, kuin aika monessa
kerrostalossa. Roikkuu seinällä, kiviä vain melko pieni määrä. Kiukaan
termostaatti vahtii kiukaan lämpötilaa, eli siinä ei ole ulkoista
anturia. Nyt tämä kirjoittaja haluaa, että kiuas "muutettaisiin"
vahtimaan huonelämpötilaa, ja koska ei halua/voi uusia kiuasta, haluaisi
rakentaa ikään kuin päälleliimatun järjestelmän, jossa ulkoinen
heikkovirtajärjestelmä ohjaisi kiukaan termostaattia kytkemättä
kuitenkaan kiukaan kelloa pois päältä, mikä tapahtuisi, jos kytkentä
tehtäisiin vahvavirtapuolelle, sen perusteella, miten kuuma siellä
lauteiden yläpuolella on.
Olenko ymmärtänyt ongelmanasettelun oikein?
Ensin siis pitää selvittää, mikä on tavoite, ennen kuin ruvetaan
pohtimaan, mitkä azsiat vaikuttavat sen tavoitteen saavuttamiseen.
---Jacke---

Eli ohjauksesta tehtäisiin ihan oikeaoppinen säätö ulkoisine
oloarvoantureineen ja ohjausarvoineen jota sitten säätöyksikössä
verrattaisiin ohjearvoon. Täysin reaaliaikainen siitä saataisiin
korvaamalla kiukaan vastuksen on-off -ohjaus reaaliaikaisella
virransäädöllä; virtaa ja edelleen lämpötehoa säätelisi esim.
tyristorisilta. Säädin toki ottaisi huomioon kuorman lämpökapasiteetit
ja aikavakiot jolloin kuikaan vastukset saisivat juuri sopivan,
ennakoidun määrän sähkötehioa kullakin hetkellä.

No, tokihan se näinkin toimisi, mutta mitä tästä olisi hyötyä verrattuna
kustannuksiin? Kaupalliset valmistajat eivät näitä lähde valmistamaan
pelkästään sen takia, että "se on kivaa". Tuotteen tulee olla myös myyvä.

Aikoinaan opiskelin mm. mittaus-, ja säätötekniikkaa ja haaveilin
kovasti tällaisista ja vastaavista systeemeistä muissakin yhteyksissä
kuin esim. sähkökulkuneuvojen ja tehdaslaitosten yms.
nopeudensäätösysteemeissä. Opettajani palautti minut maan pinnalle. ei
monimutkaista kannata tehdä, jos kokonaisuus toimii käytännössä
ainakin yhtä hyvin yksinkertaisemmallakin toteutuksella...

Muuten, ainakin isommissa sähjösaunojen kiuasjärjestelmissä kiukaan koko
tehoa ei pätkitä koko ajan. Osa vastuksista on koko lämmityksen ajan
päällä ja bimetalli tms. pätkii vain osaa tehosta.

-Pentti

[Asko Ikävalko]

Post by PenaL
Aikoinaan opiskelin mm. mittaus-, ja säätötekniikkaa ja haaveilin
kovasti tällaisista ja vastaavista systeemeistä muissakin yhteyksissä
kuin esim. sähkökulkuneuvojen ja tehdaslaitosten yms.
nopeudensäätösysteemeissä. Opettajani palautti minut maan pinnalle. ei
monimutkaista kannata tehdä, jos kokonaisuus toimii käytännössä
ainakin yhtä hyvin yksinkertaisemmallakin toteutuksella...

Automaatiotekniikan peruskurssin käyneenä "nopeasäätöiset" ja
"hidassäätöiset" systeemit ovat asiana jotenkuten tuttua, vaikken
oikeita termejä saati laskukaavoja muistakaan.

Henkilöauton vakionopeudensäädintä käyttäessäni olen joskus pohtinut,
että kuinkakohan monimutkaisia ja viimeisen päälle viilattuja nuo
nykyisin ovat. Osaavatkohan huomioida lastin painoa, ylämäen jyrkkyyttä,
tms. asioita?

Liian nopeasäätöinen systeemi saattaisi lähteä värähtelemään, tai
vähintäänkin saa automaattilaatikon ihmettelemään, että mikä olisi
kaasupolkimen kokoajan muuttuvaan asentoon nähden sopiva vaihde. Tuskin
cruise sentään osaa vaihdelaatikon kanssa keskustella mitenkään muuten
kuin "kaasuvaijerin" välityksellä?

Opelissani cruisen tarkkuus maantienopeudessa on suurinpiirtein ±3 km/h.

-Asko

[Juha Lyytikäinen]

Post by Asko Ikävalko

Post by PenaL
Aikoinaan opiskelin mm. mittaus-, ja säätötekniikkaa ja haaveilin
kovasti tällaisista ja vastaavista systeemeistä muissakin yhteyksissä
kuin esim. sähkökulkuneuvojen ja tehdaslaitosten yms.
nopeudensäätösysteemeissä. Opettajani palautti minut maan pinnalle. ei
monimutkaista kannata tehdä, jos kokonaisuus toimii käytännössä
ainakin yhtä hyvin yksinkertaisemmallakin toteutuksella...

Automaatiotekniikan peruskurssin käyneenä "nopeasäätöiset" ja
"hidassäätöiset" systeemit ovat asiana jotenkuten tuttua, vaikken
oikeita termejä saati laskukaavoja muistakaan.
Henkilöauton vakionopeudensäädintä käyttäessäni olen joskus pohtinut,
että kuinkakohan monimutkaisia ja viimeisen päälle viilattuja nuo
nykyisin ovat. Osaavatkohan huomioida lastin painoa, ylämäen jyrkkyyttä,
tms. asioita?
Liian nopeasäätöinen systeemi saattaisi lähteä värähtelemään, tai
vähintäänkin saa automaattilaatikon ihmettelemään, että mikä olisi
kaasupolkimen kokoajan muuttuvaan asentoon nähden sopiva vaihde. Tuskin
cruise sentään osaa vaihdelaatikon kanssa keskustella mitenkään muuten
kuin "kaasuvaijerin" välityksellä?
Opelissani cruisen tarkkuus maantienopeudessa on suurinpiirtein ±3 km/h.
-Asko

Automaattiloota on oma säätösysteeminsä "sarjassa" nopeudensäädön
kanssa. Systeemi pyrkii värähtelemään jos on ns. positiiviinen
takaisinkytkentä. Ts. muutos pyrkii voimistumaan itsekseen.

[ap]

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Asko Ikävalko

Post by PenaL
Aikoinaan opiskelin mm. mittaus-, ja säätötekniikkaa ja haaveilin
kovasti tällaisista ja vastaavista systeemeistä muissakin yhteyksissä
kuin esim. sähkökulkuneuvojen ja tehdaslaitosten yms.
nopeudensäätösysteemeissä. Opettajani palautti minut maan pinnalle. ei
monimutkaista kannata tehdä, jos kokonaisuus toimii käytännössä
ainakin yhtä hyvin yksinkertaisemmallakin toteutuksella...

Automaatiotekniikan peruskurssin käyneenä "nopeasäätöiset" ja
"hidassäätöiset" systeemit ovat asiana jotenkuten tuttua, vaikken
oikeita termejä saati laskukaavoja muistakaan.
Henkilöauton vakionopeudensäädintä käyttäessäni olen joskus pohtinut,
että kuinkakohan monimutkaisia ja viimeisen päälle viilattuja nuo
nykyisin ovat. Osaavatkohan huomioida lastin painoa, ylämäen jyrkkyyttä,
tms. asioita?
Liian nopeasäätöinen systeemi saattaisi lähteä värähtelemään, tai
vähintäänkin saa automaattilaatikon ihmettelemään, että mikä olisi
kaasupolkimen kokoajan muuttuvaan asentoon nähden sopiva vaihde. Tuskin
cruise sentään osaa vaihdelaatikon kanssa keskustella mitenkään muuten
kuin "kaasuvaijerin" välityksellä?
Opelissani cruisen tarkkuus maantienopeudessa on suurinpiirtein ±3 km/h.
-Asko

Automaattiloota on oma säätösysteeminsä "sarjassa" nopeudensäädön
kanssa. Systeemi pyrkii värähtelemään jos on ns. positiiviinen
takaisinkytkentä. Ts. muutos pyrkii voimistumaan itsekseen.

Kannattaa opetella siirtofunktion käsite, jos säätötekniikka kiinnostaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtofunktio

[McJukeH]

Post by Asko Ikävalko

Post by PenaL
Aikoinaan opiskelin mm. mittaus-, ja säätötekniikkaa ja haaveilin
kovasti tällaisista ja vastaavista systeemeistä muissakin yhteyksissä
kuin esim. sähkökulkuneuvojen ja tehdaslaitosten yms.
nopeudensäätösysteemeissä. Opettajani palautti minut maan pinnalle. ei
monimutkaista kannata tehdä, jos kokonaisuus toimii käytännössä
ainakin yhtä hyvin yksinkertaisemmallakin toteutuksella...

Automaatiotekniikan peruskurssin käyneenä "nopeasäätöiset" ja
"hidassäätöiset" systeemit ovat asiana jotenkuten tuttua, vaikken
oikeita termejä saati laskukaavoja muistakaan.
Henkilöauton vakionopeudensäädintä käyttäessäni olen joskus pohtinut,
että kuinkakohan monimutkaisia ja viimeisen päälle viilattuja nuo
nykyisin ovat. Osaavatkohan huomioida lastin painoa, ylämäen jyrkkyyttä,
tms. asioita?

Ainankin omassa automaatissa se osaa huomioida lastin ja ylämäen
jyrkkyyden, pohjoisessa pudottaa useammassakin paikassa kaksikin pykälää
alemmalle vaihteelle ja joissakin paikoissa vain yhden jos autossa
ei ole lastia.

[Asko Ikävalko]

Post by McJukeH
pudottaa useammassakin paikassa kaksikin pykälää
alemmalle vaihteelle ja joissakin paikoissa vain yhden jos autossa
ei ole lastia.

No siis kyllähän ihan perinteinenkin 70-luvun cruise vetää kaasuvaijeria
kireämmälle tarpeen mukaan ihan reilustikin, jos vauhti ei muuten säily.

Mutta tarkoitinkin, että osaako auto kertoa jousten asennosta tms.
mittausarvon perusteella lastin summittaisen painon ja osaako cruisen
tuon tiedon saatuaan jotenkin muuttaa ohjelmaansa? Tai osaako ESP:ssä
oleva kiihtyvyysanturi juoruilla kallistuskulmat cruiselle ja miten
hienosti cruise osaa saamaansa tietoa hyödyntää?

Kuinkas tarkka se sinun cruise on?

-Asko

[Jukka Marin]

Post by Asko Ikävalko
Mutta tarkoitinkin, että osaako auto kertoa jousten asennosta tms.
mittausarvon perusteella lastin summittaisen painon ja osaako cruisen
tuon tiedon saatuaan jotenkin muuttaa ohjelmaansa? Tai osaako ESP:ssä
oleva kiihtyvyysanturi juoruilla kallistuskulmat cruiselle ja miten
hienosti cruise osaa saamaansa tietoa hyödyntää?

Eikö tuon kaiken näe moottorin kuormituksesta? Miksi tehdä asiasta
vaikeampaa kuin se on?

Toki olisi hyvä, jos mäen jyrkkyyden tietäisi - mutta se pitäisi tietää
_ennen_ mäen alkamista, koska mäessä se on jo myöhäistä. Nousun alettua
nopeuden laskun kompensoiminen vaatii jo huomattavaa lisätehoa (ainakin,
jos puhutaan ihan oikeasta ylämäestä).

-jm

[Juha Lyytikäinen]

Post by Jukka Marin

Post by Asko Ikävalko
Mutta tarkoitinkin, että osaako auto kertoa jousten asennosta tms.
mittausarvon perusteella lastin summittaisen painon ja osaako cruisen
tuon tiedon saatuaan jotenkin muuttaa ohjelmaansa? Tai osaako ESP:ssä
oleva kiihtyvyysanturi juoruilla kallistuskulmat cruiselle ja miten
hienosti cruise osaa saamaansa tietoa hyödyntää?

Eikö tuon kaiken näe moottorin kuormituksesta? Miksi tehdä asiasta
vaikeampaa kuin se on?
Toki olisi hyvä, jos mäen jyrkkyyden tietäisi - mutta se pitäisi tietää
_ennen_ mäen alkamista, koska mäessä se on jo myöhäistä. Nousun alettua
nopeuden laskun kompensoiminen vaatii jo huomattavaa lisätehoa (ainakin,
jos puhutaan ihan oikeasta ylämäestä).

Niin. Vakionopeussäädin ottaa nopeusmittarille tulevasta signaalista
nopeustiedon pyrkii pitämään sen vakiona säätämällä ruiskua, kait?

Muuta säätämistä ei tarvita ja systeemin luotettavuus kärsii jos tähän
yritetään ynnätä jotain ennakoivaa säätöä.

[Markus Strand]

Post by Jukka Marin

Post by Asko Ikävalko
Mutta tarkoitinkin, että osaako auto kertoa jousten asennosta tms.
mittausarvon perusteella lastin summittaisen painon ja osaako cruisen
tuon tiedon saatuaan jotenkin muuttaa ohjelmaansa? Tai osaako ESP:ssä
oleva kiihtyvyysanturi juoruilla kallistuskulmat cruiselle ja miten
hienosti cruise osaa saamaansa tietoa hyödyntää?

Eikö tuon kaiken näe moottorin kuormituksesta? Miksi tehdä asiasta
vaikeampaa kuin se on?
Toki olisi hyvä, jos mäen jyrkkyyden tietäisi - mutta se pitäisi tietää
_ennen_ mäen alkamista, koska mäessä se on jo myöhäistä. Nousun alettua
nopeuden laskun kompensoiminen vaatii jo huomattavaa lisätehoa (ainakin,
jos puhutaan ihan oikeasta ylämäestä).

Jos on navigaattori ja hyvä kartta-aineisto niin mäet ja niiden
jyrkkyydet näkee etukäteen. Jossain lehdessä oli juttua aiheesta,
ainakin oli prototyyppi joka osasi huomioida mäet.

++MStr

[PenaL]

Post by Markus Strand

Post by Asko Ikävalko
Mutta tarkoitinkin, että osaako auto kertoa jousten asennosta tms.
mittausarvon perusteella lastin summittaisen painon ja osaako cruisen
tuon tiedon saatuaan jotenkin muuttaa ohjelmaansa? Tai osaako ESP:ssä
oleva kiihtyvyysanturi juoruilla kallistuskulmat cruiselle ja miten
hienosti cruise osaa saamaansa tietoa hyödyntää?

Eikö tuon kaiken näe moottorin kuormituksesta? Miksi tehdä asiasta
vaikeampaa kuin se on?
Toki olisi hyvä, jos mäen jyrkkyyden tietäisi - mutta se pitäisi tietää
_ennen_ mäen alkamista, koska mäessä se on jo myöhäistä. Nousun alettua
nopeuden laskun kompensoiminen vaatii jo huomattavaa lisätehoa (ainakin,
jos puhutaan ihan oikeasta ylämäestä).

Jos on navigaattori ja hyvä kartta-aineisto niin mäet ja niiden
jyrkkyydet näkee etukäteen. Jossain lehdessä oli juttua aiheesta,
ainakin oli prototyyppi joka osasi huomioida mäet.
++MStr

Epäilen, että nykyään, kun jopa noiden pikku-kompuuttereiden
laskentateho on aivan hirvittävän suuri osaavat ne päätellä mm. hieman
aiemmin käytettyjen tehojen tarpeista verrattuna nopeuden muutoksiin (
ehkä auton asentoon...? ), että "alamäen jälkeen tulee ylämäki" sekä
oppia kuljettajan rutiineista muutenkin jotakin. En tiedä, mutta
yhdistettynä 3D-navigaattoriin tuollaisella setupilla lähtisin
järjestelmää kehittelmään. Onhan niissä olemassa oppivia järjestelmiä,
ainakin tuttavan Mitsussa sellainen on josta itse tykkää kovasti. Minä
taas en - pitää olla mauaali ja autoa ohjastetaan ns. pe.setuntumalla,
siinä se ajonautinto .... :-)


-P

[J.P]

Post by Markus Strand
Jos on navigaattori ja hyvä kartta-aineisto niin mäet ja niiden
jyrkkyydet näkee etukäteen. Jossain lehdessä oli juttua aiheesta,
ainakin oli prototyyppi joka osasi huomioida mäet.

Tuommoista systeemiä on joskus miettinyt itsekkin sillä mielellä että
saiskohan tuommosella ennakoivalla systeemillä polttoainesäästöjä
aikaan -muussa mielessä nykysäätimet kyllä toimivat aivan tarpeeksi hyvin
jos autossa ei nyt aivan mopon moottoria ole.

[Mikko Saukkoriipi]

Post by J.P

Post by Markus Strand
Jos on navigaattori ja hyvä kartta-aineisto niin mäet ja niiden
jyrkkyydet näkee etukäteen. Jossain lehdessä oli juttua aiheesta,
ainakin oli prototyyppi joka osasi huomioida mäet.

Tuommoista systeemiä on joskus miettinyt itsekkin sillä mielellä että
saiskohan tuommosella ennakoivalla systeemillä polttoainesäästöjä aikaan
-muussa mielessä nykysäätimet kyllä toimivat aivan tarpeeksi hyvin jos
autossa ei nyt aivan mopon moottoria ole.

Varmasti saa, koska navigaattorin ei voi sallia ajavan ylinopeutta niin
se joutuu aina ajamaan 5 alle että voi tarvittaessa nostaa nopeutta.

[ap]

Post by Jukka Marin
Eikö tuon kaiken näe moottorin kuormituksesta? Miksi tehdä asiasta
vaikeampaa kuin se on?

Joo, ihan turhaa räpeltämistä. Hommaan riittää yksinkertainen PI-säädin.
Ei tarvita edes automaattiviritystä.

[Timppa]

Post by ap

Post by Jukka Marin
Eikö tuon kaiken näe moottorin kuormituksesta? Miksi tehdä asiasta
vaikeampaa kuin se on?

Joo, ihan turhaa räpeltämistä. Hommaan riittää yksinkertainen PI-säädin.
Ei tarvita edes automaattiviritystä.
Onhan siinä vaihdekeppi, jolla saa jo ennakolla vaihdettua pienemmälle kun
näkee tai tuntuu siltä, ettei teho riitä mäen nuosuun.13v ajanut
automaattisen ylivaihteen kanssa. Vaihdan pykälän pienemmäksi kohdatessani
sellaisen mäen, ettei tarvitse automatiikan hoitaa koko hommaa. Selviää
yhden käden siirrolla. ( Scevy Astro )

[Asko Ikävalko]

Post by ap
Vaihdan pykälän pienemmäksi kohdatessani

Post by ap
sellaisen mäen, ettei tarvitse automatiikan hoitaa koko hommaa. Selviää
yhden käden siirrolla.

Ylämäet on automaagille vaikeita. Kaasua painaessa vaihtaa pienemmälle
ja lähtee kiihtymään, kaasua keventäessä vaihtaa isommalle ja hyytyy
mäkeen. Kun siinä sitten koittaa pitää tasaista nopeutta, joutuu
pumppaamaan kaasua ja vaihdeaski arpookin kahden eri vaihteen välillä.

Sen vuoksi itsekin pakotan pienemmälle, kun kohtaan sellaisen mäen josta
näkee jo ennalta, että siitä ei "matkavaihteella" selvitä. Samaa
taktiikkaa käytän sekä cruisen kanssa ajaessani, että jalkakaasulla
ajaessani.

Monissa nykyautoissa ei vaan onnistukaan yhdellä siirrolla pienemmälle
pakottaminen, vaan ensin pitää siirtää joystick manuaaliasentoon ja
vasta sitten valita pienempi vaihde. :(

-Asko

[Näsä]

On 14 elo, 19:18, Asko Ikävalko

Vaihdan pyk l n pienemm ksi kohdatessani

sellaisen m en, ettei tarvitse automatiikan hoitaa koko hommaa. Selvi
yhden k den siirrolla.

Yl m et on automaagille vaikeita. Kaasua painaessa vaihtaa pienemm lle
ja l htee kiihtym n, kaasua kevent ess vaihtaa isommalle ja hyytyy
m keen. Kun siin sitten koittaa pit tasaista nopeutta, joutuu
pumppaamaan kaasua ja vaihdeaski arpookin kahden eri vaihteen v lill .
Sen vuoksi itsekin pakotan pienemm lle, kun kohtaan sellaisen m en josta
n kee jo ennalta, ett siit ei "matkavaihteella" selvit . Samaa
taktiikkaa k yt n sek cruisen kanssa ajaessani, ett jalkakaasulla
ajaessani.
Monissa nykyautoissa ei vaan onnistukaan yhdell siirrolla pienemm lle
pakottaminen, vaan ensin pit siirt joystick manuaaliasentoon ja
vasta sitten valita pienempi vaihde.  :(
-Asko

Hyvässä saunassahan, noita teorioita vois pohtia;-)

[Jukka Marin]

Post by Asko Ikävalko
Ylämäet on automaagille vaikeita. Kaasua painaessa vaihtaa pienemmälle
ja lähtee kiihtymään, kaasua keventäessä vaihtaa isommalle ja hyytyy
mäkeen. Kun siinä sitten koittaa pitää tasaista nopeutta, joutuu
pumppaamaan kaasua ja vaihdeaski arpookin kahden eri vaihteen välillä.

Kokeile pienempää kaasupolkimen liikettä. Minä olen nähnyt tuon mainit-
semasi ilmiön vain vakionopeussäädintä käyttäessäni ja silloinkin vain
yhdessä. jyrkässä mäessä, jossa on 60 km/h rajoitus. Siinä mäessä ilmiö
sitten toistuukin lähes joka kerta. Manuaalikaasulla ajaessa tuollaista
edestakaisin vaihtelua ei ole esiintynyt.

-jm

[Asko Ikävalko]

Post by Jukka Marin
Kokeile pienempää kaasupolkimen liikettä.

No kyllähän kevyemmällä kaasulla pääsee mäen päälle
"matkavaihteellakin", mutta silloin ei kyllä nopeus säily samana. Toki
tuotakin joskus tulee tehtyä taloudellisuuden nimissä, eli niin että
mäkeen ajettaessa nopeus on ollut 90 km/h ja mäen harjalla 70 km/h.
Tuossa täytyy kyllä tuntea ajokkinsa jo melko hyvin, että onnistuu
pitämään kaasupolkimen "siinä rajalla" ettei automaagi vaihda
pienemmälle. Ei välttämättä onnistuisi laina-autolla.

Post by Jukka Marin
Minä olen nähnyt tuon mainit-
semasi ilmiön vain vakionopeussäädintä käyttäessäni ja silloinkin vain
yhdessä.

Jaa. Minä olen kokenut tuon ilmiön kaikilla n. 10:llä automaagilla joita
olen ajanut. Cruisea niissä ei kaikissa ole edes ollut.

Toki lyhyen mäen nyppylän ehtii päästä ylös ennenkuin automaagi ehtii
montaa kertaa vekslata edestakaisin. Mutta sopivissa olosuhteissa ja
riittävän pitkässä mäessä päästään siihen kuvaamaani "oravanpyörään"
joka jatkuu edestakaisin, kunnes joko mäen kaltevuus muuttuu, kuljettaja
päättää muuttaa ajonopeutta reilusti tai kuljettaja päättää automaagin
puolesta että millä vaihteella se loppu mäki mennään.

-Asko

[Jukka Marin]

Post by Asko Ikävalko
No kyllähän kevyemmällä kaasulla pääsee mäen päälle
"matkavaihteellakin", mutta silloin ei kyllä nopeus säily samana. Toki
tuotakin joskus tulee tehtyä taloudellisuuden nimissä, eli niin että
mäkeen ajettaessa nopeus on ollut 90 km/h ja mäen harjalla 70 km/h.
Tuossa täytyy kyllä tuntea ajokkinsa jo melko hyvin, että onnistuu
pitämään kaasupolkimen "siinä rajalla" ettei automaagi vaihda
pienemmälle. Ei välttämättä onnistuisi laina-autolla.

Ei kai se pienemmälle vaihto niin pahasta ole silloin kun se on kone-
aivon mielestä tarpeen. Omassa ajokissa tuota tapahtuu lähinnä 80 km/h
alueella, satasen alueella ei ole tainnut niin isoa mäkeä tulla vastaan
että olisi pienempää pykälää tarvinnut.

Post by Asko Ikävalko

Post by Jukka Marin
Minä olen nähnyt tuon mainit-
semasi ilmiön vain vakionopeussäädintä käyttäessäni ja silloinkin vain
yhdessä.

Jaa. Minä olen kokenut tuon ilmiön kaikilla n. 10:llä automaagilla joita
olen ajanut. Cruisea niissä ei kaikissa ole edes ollut.

Omastani muistaakseni jossain mainittiin, että softa osaa käyttäytyä
fiksusti kuormituksen vaihdellessa eikä vaihtele jatkuvasti edestakaisin.
Ilmeisesti lupauksessa oli perää, jos kerran muissa ei toimi ;-)

Sen sijaan cruisella saa kyllä savolaisissa mäissä aikaan mukavia kiihdy-
tyksiä, kun mäki sattuu loppumaan juuri siinä missä cruisella on kaasu
maksimissa..

-jm

[McJukeH]

Post by Jukka Marin

Post by Asko Ikävalko
No kyllähän kevyemmällä kaasulla pääsee mäen päälle
"matkavaihteellakin", mutta silloin ei kyllä nopeus säily samana. Toki
tuotakin joskus tulee tehtyä taloudellisuuden nimissä, eli niin että
mäkeen ajettaessa nopeus on ollut 90 km/h ja mäen harjalla 70 km/h.
Tuossa täytyy kyllä tuntea ajokkinsa jo melko hyvin, että onnistuu
pitämään kaasupolkimen "siinä rajalla" ettei automaagi vaihda
pienemmälle. Ei välttämättä onnistuisi laina-autolla.

Ei kai se pienemmälle vaihto niin pahasta ole silloin kun se on kone-
aivon mielestä tarpeen. Omassa ajokissa tuota tapahtuu lähinnä 80 km/h
alueella, satasen alueella ei ole tainnut niin isoa mäkeä tulla vastaan
että olisi pienempää pykälää tarvinnut.

Pohjoisessa on sellaisiakin mäkiä, joissa minulla ainakin pykältää
alemmalle vaihteelle myös satasen nopeudessa, varsinkin jos on kuormaa.

[Jukka Marin]

Post by McJukeH

Post by Jukka Marin
Ei kai se pienemmälle vaihto niin pahasta ole silloin kun se on kone-
aivon mielestä tarpeen. Omassa ajokissa tuota tapahtuu lähinnä 80 km/h
alueella, satasen alueella ei ole tainnut niin isoa mäkeä tulla vastaan
että olisi pienempää pykälää tarvinnut.

Pohjoisessa on sellaisiakin mäkiä, joissa minulla ainakin pykältää
alemmalle vaihteelle myös satasen nopeudessa, varsinkin jos on kuormaa.

En ole sitten osunut oikealle tielle. Tai sitten teho on vain riittänyt
(onkos 350 Nm @ 2000 rpm tehona 73.3 kW vai laskenko pieleen?)..

-jm

[Markus Strand]

Post by Asko Ikävalko

Post by ap
Vaihdan pykälän pienemmäksi kohdatessani

Post by ap
sellaisen mäen, ettei tarvitse automatiikan hoitaa koko hommaa. Selviää
yhden käden siirrolla.

Ylämäet on automaagille vaikeita. Kaasua painaessa vaihtaa pienemmälle
ja lähtee kiihtymään, kaasua keventäessä vaihtaa isommalle ja hyytyy
mäkeen. Kun siinä sitten koittaa pitää tasaista nopeutta, joutuu
pumppaamaan kaasua ja vaihdeaski arpookin kahden eri vaihteen välillä.

VAG on sitten onnistunut keskimääräistä paremmin ainakin Skoda Octavian
DSG:n kanssa. Koskaan ei ole arponut vaihteita, jyrkässä kohdassa
vaihtaa ehkä pienemmälle ja mäen päällä takaisin isommalle.

Kerran se on ollut vaikeuksissa. Vt-25:lla Lohjansaaren kohdalla on
Hankoon päin jyrkkä ylämäki ja keli oli erittäin liukas koska satoi
jäätävää tihkua. Kun sähköaivot vaihtoi pienemmälle sutaisivat renkaat
ja vauhti hyytyi, sähköaivot vaihtoivat pienemmälle ja renkaat
sutaisivat... Taisi olla kolmonen ja noin 40km/h kun pito riitti...
seikalta ja 80km/h aloitettiin. En tiedä olisiko siitä päässyt käsin
hämmentäen nopeammin.

Post by Asko Ikävalko
Monissa nykyautoissa ei vaan onnistukaan yhdellä siirrolla pienemmälle
pakottaminen, vaan ensin pitää siirtää joystick manuaaliasentoon ja
vasta sitten valita pienempi vaihde. :(

Tämä "vika" on octaviassakin. Käytän tuota usein kun haluan tehostaa
moottorijarrutusta.

++MStr

[Asko Ikävalko]

Post by Markus Strand
VAG on sitten onnistunut keskimääräistä paremmin ainakin Skoda Octavian
DSG:n kanssa. Koskaan ei ole arponut vaihteita, jyrkässä kohdassa
vaihtaa ehkä pienemmälle ja mäen päällä takaisin isommalle.

Mitä enemmän vaihteita on (Octaviassa 7 kpl?), sitä suurempi on
todennäköisyys että automaagi alkaa arpomaan kahden eri vaihteen väliä.
Usein se pienemmälle vaihtaminen tapahtuu vähän turhan myöhään - juuri
siinä mäen jyrkimmässä kohdassa tai jopa vasta silloin kun aletaan jo
olla lähellä mäen harjaa. Kun mäki sitten nopeasti taittuukin
tasamaaksi, ei pienellä vaihteella tullut ajettua sataakaan metriä, kun
automaagi arpoo taas isommalle. Jos mäki lähteekin sitten uudelleen
nousemaan jyrkemmin, niin taas arvotaan pienempää...

Riippuu ihan ajonopeudesta, "matkavaihteen" kierrosluvusta ja mäen
profiilista, että kuinka helposti automaagi lähtee arpajaisiin. Kunhan
oppii tuntemaan autonsa "heikot kohdat", voi nuo arpajaiset välttää
pakottamalla ylämäen ajaksi tietyn vaihteen pesään ja palauttamalla
D-asentoon vasta sitten kun mäki on kokonaan takanapäin.

Opel Astran 1.4 ltr bensakone ei ole sitä vääntävintä sorttia, mutta
silti automaagi pyrkii täryyttämään lähes aina tasamaalla 1100-1400 rpm.
Kuutostakin se pistää pesään jo 70 km/h nopeudessa, vaikka minun makuun
sopivampi nopeus kuutosvaihteelle olisi 90 km/h. Tuolla vehkeellä
ajaessa ei tarvi kummoistakaan vastatuulta tai mäentapaista, kun
automaagi jo arpoo pienempää pykälää. Kun sitten pannussa onkin
kierroksia yht'äkkiä >2000 rpm ja turbo alkaa heräillä henkiin, tulee
melko pian tarve höllätä kaasua, jos ei halua ajaa ylinopeutta.

-Asko

[McJukeH]

Post by Asko Ikävalko

Post by ap
Vaihdan pykälän pienemmäksi kohdatessani

Post by ap
sellaisen mäen, ettei tarvitse automatiikan hoitaa koko hommaa. Selviää
yhden käden siirrolla.

Ylämäet on automaagille vaikeita. Kaasua painaessa vaihtaa pienemmälle
ja lähtee kiihtymään, kaasua keventäessä vaihtaa isommalle ja hyytyy
mäkeen. Kun siinä sitten koittaa pitää tasaista nopeutta, joutuu
pumppaamaan kaasua ja vaihdeaski arpookin kahden eri vaihteen välillä.

Cruise hoitaa tuonkin automaattisesti.
Mutta vaikka ajaisin manuaalikaasulla, niin eipä ole ollut tuota
ongelmaa, ylämäessä pieni kaasun lisäys ja nopeus pysyy ihan vakiona
ylös asti.

[Asko Ikävalko]

Post by McJukeH
Mutta vaikka ajaisin manuaalikaasulla, niin eipä ole ollut tuota
ongelmaa, ylämäessä pieni kaasun lisäys ja nopeus pysyy ihan vakiona
ylös asti.

Esimerkkinä noista "hankalista mäistä" mainittakoon Hki Kluuvin
parkkihallin ulosajo Pohjoisespalle. Siinä kiivetään jyrkähköä ylämäkeä
maan uumenista päivänvaloon 10-20 sekuntia. Jos tavoittelen 25-30 km/h
nopeutta, niin tuo menee ihan mukavasti koko matkan automaagin
kakkosvaihteella ~2500 rpm. Jos tavoittelen hieman isompaa nopeutta,
automaagi vaihtaakin jo kolmoselle ja kierrokset tippuu alle 2000 rpm.
Vauhti alkaa välittömästi hyytymään ja kun poljen lisää kaasua, niin
automaagi ehtii taas vaihtaa kakkoselle, ennenkuin ollaan mäen päällä ja
vapautan kaasun.

Ja löytyy noita vaikeita mäkiä 60-80 km/h alueiltakin monia. Sen sijaan
100 km/h alueella mennään jo niin hyvillä kierroksilla, että isoimmalla
vaihteella päästään helposti useimpien mäkien yli.

-Asko

[McJukeH]

Post by Asko Ikävalko

Post by McJukeH
pudottaa useammassakin paikassa kaksikin pykälää
alemmalle vaihteelle ja joissakin paikoissa vain yhden jos autossa
ei ole lastia.

No siis kyllähän ihan perinteinenkin 70-luvun cruise vetää kaasuvaijeria
kireämmälle tarpeen mukaan ihan reilustikin, jos vauhti ei muuten säily.
Mutta tarkoitinkin, että osaako auto kertoa jousten asennosta tms.
mittausarvon perusteella lastin summittaisen painon ja osaako cruisen
tuon tiedon saatuaan jotenkin muuttaa ohjelmaansa? Tai osaako ESP:ssä
oleva kiihtyvyysanturi juoruilla kallistuskulmat cruiselle ja miten
hienosti cruise osaa saamaansa tietoa hyödyntää?
Kuinkas tarkka se sinun cruise on?
-Asko

Eiköhän tuokin pidä nopeuden +-3km/h tarkkuudella.

No omassani kun auton lastaa lähes täyteen, tulee ilmoitus
"Economy mode actived", tyhjänä sitä ei tule.

Minulla on sellainen tuntuma, ettei automaatin pykältäminen
perustu pelkästään vauhdin hiipumiseen vaan cruise pyrkii
pitämään vaihteen optimaalisena tehojen osalta myös.

[Otto J. Makela]

Post by u***@hotmail.com
Tulipas mieleeni, että saunaan saisi tasaisen lämpötilan, kun
käyttäisi 12 v:n elektronista termostaattia, joka käyttäisi jotain
sähkämoottoria tms. vääntämään kiukaan termostaattinupikkaa päälle ja
pois. Nyt pitäisi selvittää, miten se käytännössä tapahtuu,
elektroninen termostaattihan vain kytkee pois ja päälle, mutta esim.
servolle pitäisi tulla jtn. ihmeen pulsseja. Tämä pyöräyttäjä pitäisi
voida oikeastaan kytkeä suoraan elektronisen termostaatin 12 V
-lähtöön. Pitäisi siis saada ehkä semmoisella 180 asteen liikkeellä
oleva "väännin" siihen.

Termostaatin tarkoitus olisi saada saunaan aikaan varsin tasainen
lämpötila, ilman mitään erillistä pyörittelyä. Mikäli se ei tätä tee,
on joko suunnittelussa taikka toteutuksessa jotakin pielessä.

Mikään itsetehty servoviritys tuskin kestää, huonoimmassa tapauksessa
vakuutusyhtiö palkitsee pellepelottoman olemalla maksamatta korvauksia
vahingon tapahduttua.

[PenaL]

Post by u***@hotmail.com
Moidoo.
Tulipas mieleeni, että saunaan saisi tasaisen lämpötilan, kun käyttäisi 12 v:n elektronista termostaattia, joka käyttäisi jotain sähkämoottoria tms. vääntämään kiukaan termostaattinupikkaa päälle ja pois. Nyt pitäisi selvittää, miten se käytännössä tapahtuu, elektroninen termostaattihan vain kytkee pois ja päälle, mutta esim. servolle pitäisi tulla jtn. ihmeen pulsseja. Tämä pyöräyttäjä pitäisi voida oikeastaan kytkeä suoraan elektronisen termostaatin 12 V -lähtöön. Pitäisi siis saada ehkä semmoisella 180 asteen liikkeellä oleva "väännin" siihen.

Ei noita systeemeitä lähellekään reaaliaikaisksi saa millään
systeemeillä olivat säätöelimet niin nopeita ja rtarkkoja kuin vain on
mahdollista rakentaa. Kysymys on sen verran isoista ja erilaista
lämpökapasiteeteista, että säätö laahaa aina kovasti perässä. Pitäisi
rakentaa jotenkin ennakoiva säätö, joka sekin saattaisi ajautua metsään,
kun löylynheittäjän inspiraatioita on vielä vaikeampi ennustaa kuin
säitä, joita varten käytetään mm. lvi-alalla jonkun verran ennakoivia
elimiä.

Pitäisi lähteä pienentämään saunan kiukaan ym lämpökapasiteetteja
samalla ideologialla kuin esim. sorvataan auton vauhtipyörää että
saadaan nopeasti poljettua tarvittaessa lisää runtua koneeseen, mutta
lähes reaaliaikainen saunan kiuas ei enää olisi oikean saunan kiuas.
Kunnon kertalämmitteinen ne vasta ne parhaat löylyt antaa oli miten
hidas tahansa...;-)

-P

[u***@hotmail.com]

Aikas paljon tuli myös makuasioita, itse kyllä pidän sellaisesta saunasta, että kiuas ei muutamien löylynheittojen jälkeen ole niin kylmä, että vesi ei oikein jaksa haihtua edes siitä. Tällainen mekaanisella termostaatilla oleva kiuas pyrkii olemaan.

Valtakunnanverkon jännitteisiin ei tosiaan kannata mennä tekemään mitään, koska on a. vaarallista, jos ei ole hyvää sähkötietoutta vaihtosähköstä ja b. kiellettyä.
Sen sijaan jos laillista lämmönsäätönupikkaa pyöritetään kiukaan ulkopuolisella, täysin erillisellä ja vielä 12 V:n -"turvasähkö" -laiteella en näe siinä mitään vaaraa. Tämän lisäksi kiukaan termostaatissa on ylilämpösuoja.

Joo, eli servon ei tarvitse liikkua portaattomasti vaan rittää, että se liikkuu laidasta laitaa on-off tyyppisesti. 180 astetta on sopiva liikemäärä. Eli kun saunan lämpötila saavuttaa tavoitearvon, servo kääntää nupikkaa 180 astetta taakse. Ja kun lämpö laskee niin kääntää se taas 180 astetta myötäpäivään.
Tälleen. Onko olemassa jotain valmiita 12 V:n kiertäjiä, jotka jännitesyötön saadessaan kääntyy tuon verran ja kun jännite loppuu niin palautuvat alkuasentoon?

12 V:n valmiita termostaatteja löytyy monenlaisia.

[hiiffimees]

<kirjoitti
viestissä:aa5112c0-bd1e-4065-8d64-***@googlegroups.com...

<Aikas paljon tuli myös makuasioita, itse kyllä pidän sellaisesta saunasta,
että kiuas ei muutamien löylynheittojen jälkeen ole niin kylmä, että vesi ei
oikein jaksa haihtua edes siitä. Tällainen <mekaanisella termostaatilla
oleva kiuas pyrkii olemaan.

<Valtakunnanverkon jännitteisiin ei tosiaan kannata mennä tekemään mitään,
koska on a. vaarallista, jos ei ole hyvää sähkötietoutta vaihtosähköstä ja
b. kiellettyä.
<Sen sijaan jos laillista lämmönsäätönupikkaa pyöritetään kiukaan
ulkopuolisella, täysin erillisellä ja vielä 12 V:n -"turvasähkö" -laiteella
en näe siinä mitään vaaraa. Tämän lisäksi kiukaan <termostaatissa on
ylilämpösuoja.

<Joo, eli servon ei tarvitse liikkua portaattomasti vaan rittää, että se
liikkuu laidasta laitaa on-off tyyppisesti. 180 astetta on sopiva
liikemäärä. Eli kun saunan lämpötila saavuttaa tavoitearvon, <servo kääntää
nupikkaa 180 astetta taakse. Ja kun lämpö laskee niin kääntää se taas 180
astetta myötäpäivään.
<Tälleen. Onko olemassa jotain valmiita 12 V:n kiertäjiä, jotka
jännitesyötön saadessaan kääntyy tuon verran ja kun jännite loppuu niin
palautuvat alkuasentoon?

<12 V:n valmiita termostaatteja löytyy monenlaisia.

Jaa sulla on joku pilipali pikkukiuas, suosittelisin kokeilemaan ensinnäkin
kunnon kiuasta, jossa on riittävästi kiviä. oma 150kg+ sähkökiuas ei hyydy.
Potkua riittää ja riittää ja ...
Ja ei se termarisysteemi ehi kuitenkaan tohon, senverran pikkukukiukaissakin
on lämpökapasiteettia. Ja siis sun kiuas tekee tota hyytymistä vaikka
paahdatat sitä koko ajan tapissa? Siis termari täysillä?

[ap]

Post by u***@hotmail.com
Aikas paljon tuli myös makuasioita, itse kyllä pidän sellaisesta saunasta, että kiuas ei muutamien löylynheittojen jälkeen ole niin kylmä, että vesi ei oikein jaksa haihtua edes siitä. Tällainen mekaanisella termostaatilla oleva kiuas pyrkii olemaan.

Ei mekaanisessa termarissa mitään vikaa ole. Sen anturi on vaan väärässä
paikassa.

[PenaL]

Post by u***@hotmail.com
Aikas paljon tuli myös makuasioita, itse kyllä pidän sellaisesta saunasta, että kiuas ei muutamien löylynheittojen jälkeen ole niin kylmä, että vesi ei oikein jaksa haihtua edes siitä. Tällainen mekaanisella termostaatilla oleva kiuas pyrkii olemaan.
Valtakunnanverkon jännitteisiin ei tosiaan kannata mennä tekemään mitään, koska on a. vaarallista, jos ei ole hyvää sähkötietoutta vaihtosähköstä ja b. kiellettyä.
Sen sijaan jos laillista lämmönsäätönupikkaa pyöritetään kiukaan ulkopuolisella, täysin erillisellä ja vielä 12 V:n -"turvasähkö" -laiteella en näe siinä mitään vaaraa. Tämän lisäksi kiukaan termostaatissa on ylilämpösuoja.
Joo, eli servon ei tarvitse liikkua portaattomasti vaan rittää, että se liikkuu laidasta laitaa on-off tyyppisesti. 180 astetta on sopiva liikemäärä. Eli kun saunan lämpötila saavuttaa tavoitearvon, servo kääntää nupikkaa 180 astetta taakse. Ja kun lämpö laskee niin kääntää se taas 180 astetta myötäpäivään.
Tälleen. Onko olemassa jotain valmiita 12 V:n kiertäjiä, jotka jännitesyötön saadessaan kääntyy tuon verran ja kun jännite loppuu niin palautuvat alkuasentoon?
12 V:n valmiita termostaatteja löytyy monenlaisia.

Kysymys on tässä paremmin kiukaan kivien liian pienestä
lämpökapasiteetista sekä liian avuttoman tehoisista vastuksista. Jos
kiukaassa ei hötöä riitä on aivan sama vaikka termostaatti pitäisi
kiuasta koko ajan päällä, kuten usein juuri tällaisissa tapauksissa
onkin. Perunankeittolevyn kokoisella vastuksella sekä muutamalla kivellä
on turha yrittää saunoa pidempään vaikka termostaatti pitäisi hönkää
jatkuvasti päällä.

-P

[Asko Ikävalko]

Post by u***@hotmail.com
Tulipas mieleeni, että saunaan saisi tasaisen lämpötilan,
kun käyttäisi 12 v:n elektronista termostaattia, joka
käyttäisi jotain sähkämoottoria

Kuten jo todettu, se kiukaan oman termarin mekaniikka ei ehkä ole
tarkoitettu pyöriteltäväksi kokoajan edestakaisin.

Ja miksi saunassa pitäisi olla tasainen lämpötila? Etkö aio ollenkaan
heittää siellä löylyä? Esim. 80 asteen lämpötila tuntuu ihan kivalta
saunaan mennessä, mutta löylyn heittoon riittäisi 60 asteen
lämpötilakin. Tästä huolimatta kiukaalta tarvitaan enemmän tehoa
löylynheiton aikana, joten jos huvittaa alkaa sitä kiukaan termaria
ruuvailemaan, niin mielestäni ihmisjärki voisi toimia siinä paremmin,
kuin hienoinkaan CPU -ohjaus.

Esilämmitystä varten termari ennalta opittuun sopivaan asentoon. Kun
tullaan löylyihin, käännetään termari täysille jotta kivissä riittää
hönkää. Kun mennään välijäähylle, käännetään termari pienemmälle. Kun
lopetetaan saunominen, käännetään termari erittäin pienelle teholle ja
säädetään jälkikäyntiaikaa 1 - 2 h, jotta sauna kuivuu kunnolla.

-Asko

[u***@downunder.com]

On Fri, 03 Aug 2012 21:56:40 +0300, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko
Ja miksi saunassa pitäisi olla tasainen lämpötila? Etkö aio ollenkaan
heittää siellä löylyä? Esim. 80 asteen lämpötila tuntuu ihan kivalta
saunaan mennessä, mutta löylyn heittoon riittäisi 60 asteen
lämpötilakin. Tästä huolimatta kiukaalta tarvitaan enemmän tehoa
löylynheiton aikana, joten jos huvittaa alkaa sitä kiukaan termaria
ruuvailemaan, niin mielestäni ihmisjärki voisi toimia siinä paremmin,
kuin hienoinkaan CPU -ohjaus.

Tässä voisi Klubi-askin kannessa laskea yhden esimerkin, mitä
kylpiessä tapahtuu.

Otetaan pieni kerrostalosauna (10 m³), jossa pieni yksivaihekiuas (2
kW), jossa 5 kg kiviä, jonka ominaislämmöksi oletetaan 1 kJ/kg/K.

Pelkän ilmamassan (12 kg) lämpötilan nostaminen 20 C --> 120 C
tarvitaan 1200 kJ, eli tuohon kuluu 600 s eli 10 min. Seinien
lämmittämiseen menee vielä lisää aikaa.

Kivien lämmittäminen vaikka 320 C lämpötilaan menee edellisten lisäksi
2:30

Kun kiville heitetään tilkka (1 dl) vettä, niin että kaikki vesi
höyrystyy, tuohon kuluu runsaat 200 kJ, joten kiven lämpötilan
palauttamiseen menee 2 min, ennen kuin seuraavan kauhallisen voi
heittää.

Desilitran höyrystäminen 5 kg kivimäärällä, alentaa kivien
_keski_lämpötilaa 40 C, mutta pinta jäähtyy paljon enemmän kuin kiven
sisäosat.

[Asko Ikävalko]

Post by u***@downunder.com
Otetaan pieni kerrostalosauna (10 m³), jossa pieni yksivaihekiuas (2
kW), jossa 5 kg kiviä, jonka ominaislämmöksi oletetaan 1 kJ/kg/K.

Pieni kerrostalosauna lienee lähempänä 5 m3. Eikö tuollaisessakin
kuitenkin ole kolmivaihekiuas 4 - 6 kW ja siinä kiviä yli 15 kg?

Post by u***@downunder.com
Pelkän ilmamassan (12 kg) lämpötilan nostaminen 20 C --> 120 C
tarvitaan 1200 kJ, eli tuohon kuluu 600 s eli 10 min. Seinien
lämmittämiseen menee vielä lisää aikaa.
Kivien lämmittäminen vaikka 320 C lämpötilaan menee edellisten lisäksi
2:30

Vielä en ole sellaista saunaa nähnyt, joka 13 minuutissa lämpenisi edes
80 C asteiseksi, joten meniköhän lämpöopin laskut nyt ihan oikein?
Varsinkaan 2 kW kiukaalla ei kyllä mikään 10 m3 (~4 m2) sauna lämpene
noin nopeasti.

Post by u***@downunder.com
Kun kiville heitetään tilkka (1 dl) vettä, niin että kaikki vesi
höyrystyy, tuohon kuluu runsaat 200 kJ, joten kiven lämpötilan
palauttamiseen menee 2 min, ennen kuin seuraavan kauhallisen voi
heittää.

Meilläpäin kauhallisetkin ovat lähempänä puolta litraa, joten tämän
laskelman lähtöarvot oli kyllä lähes kaikilta osin pielessä. :)

-Asko

[Juha Lyytikäinen]

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Otetaan pieni kerrostalosauna (10 m³), jossa pieni yksivaihekiuas (2
kW), jossa 5 kg kiviä, jonka ominaislämmöksi oletetaan 1 kJ/kg/K.

Pieni kerrostalosauna lienee lähempänä 5 m3. Eikö tuollaisessakin
kuitenkin ole kolmivaihekiuas 4 - 6 kW ja siinä kiviä yli 15 kg?

Post by u***@downunder.com
Pelkän ilmamassan (12 kg) lämpötilan nostaminen 20 C --> 120 C
tarvitaan 1200 kJ, eli tuohon kuluu 600 s eli 10 min. Seinien
lämmittämiseen menee vielä lisää aikaa.
Kivien lämmittäminen vaikka 320 C lämpötilaan menee edellisten lisäksi
2:30

Vielä en ole sellaista saunaa nähnyt, joka 13 minuutissa lämpenisi edes
80 C asteiseksi, joten meniköhän lämpöopin laskut nyt ihan oikein?
Varsinkaan 2 kW kiukaalla ei kyllä mikään 10 m3 (~4 m2) sauna lämpene
noin nopeasti.

Tässä laskettiin niin että kiukaan käyttämä energia muuttuu suoraan
kivien ja ilmatilan lämmöksi. Lämmön siirtyminen vastuksista kiviin ja
ilmaan ei kuitekaan tapahdu kovin tehokkaasti. Tunnetusti kivet pitää
latoa niin että isot kivet alle, pienet päälle ja jätetään rakoja joissa
ilma pääsee virtaamaan alhaalta ylös.

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Kun kiville heitetään tilkka (1 dl) vettä, niin että kaikki vesi
höyrystyy, tuohon kuluu runsaat 200 kJ, joten kiven lämpötilan
palauttamiseen menee 2 min, ennen kuin seuraavan kauhallisen voi
heittää.

Meilläpäin kauhallisetkin ovat lähempänä puolta litraa, joten tämän
laskelman lähtöarvot oli kyllä lähes kaikilta osin pielessä. :)

Toissapäivänä olin saunassa jonka kiukaassa oli kiviä ainakin 50kg.
Löylyä heiteltiin noin 2dl kauhalla. Mutta kun kauhamies sattui
nakkaamaan 20 kauhalista yhtä soittoa niin ei lauteilla kylmä tullut.

[Asko Ikävalko]

Post by Juha Lyytikäinen
Tässä laskettiin niin että kiukaan käyttämä energia muuttuu suoraan
kivien ja ilmatilan lämmöksi.

Kyllähän sähkövastus on hyötysuhteeltaan varmaan yli 99%, eli ei se
lämpö muuallekaan katoa. Toki seinät ja kiukaan metalliosat vievät oman
osansa, mutta niiden lämpökapasiteetti ei liene kovin paljon enempää
kuin kivien. Ja osansa vie saunan ilmanvaihto.

Post by Juha Lyytikäinen
Lämmön siirtyminen vastuksista kiviin ja
ilmaan ei kuitekaan tapahdu kovin tehokkaasti.

Totta. Kun vastukset hehkuu punaisena ja kiukaan termari alkaa pätkiä
tehonsyöttöä, ei laskelmissakaan voi olettaa kiukaan puhkuvan koko aikaa
täydellä teholla. En ole viime aikoina sähkösaunaa lämmittänyt, mutta
veikkaisin pätkimisen alkavan jossain 15 - 20 min kieppeillä.

Post by Juha Lyytikäinen
Tunnetusti kivet pitää
latoa niin että isot kivet alle, pienet päälle ja jätetään rakoja joissa
ilma pääsee virtaamaan alhaalta ylös.

Juuri ladoin puukiukaaseen 170 kg kiviä. En mitenkään erityisemmin
valikoinut kiviä, mutta jos kouraani sattui suorapintainen kivi, laitoin
suoran pinnan melko tiiviisti tulipesää vasten. Muuten sinne kivien
väliin kyllä jäi hyvät ilmaraot ja tulipesän peltipinta-alasta melkein
puolet jäi paljaaksi. Luulisi puukiukaassa kuitenkin riittävän potkua,
että se tulipesää vasten oleva kivi lämpenee kunnolla ja luovuttaa
lämpöä muihin kiviin? Jos tulipesää vasten ei olisi mitään kiviä, voisi
pelti ylikuumentua ja kärsiä? Vai onko juuri päinvastoin, että kivi
eristää ja pelti kuumeneekin kiven alla enemmän?

Post by Juha Lyytikäinen
Löylyä heiteltiin noin 2dl kauhalla. Mutta kun kauhamies sattui
nakkaamaan 20 kauhalista yhtä soittoa niin ei lauteilla kylmä tullut.

Juuri tuon vuoksi meilläpäin käytetään ~5 dl kauhaa, niin parilla
kolmella kauhallisellakin saa jo jotain vaikutusta aikaiseksi.

-Asko

[u***@hotmail.com]

Hyviä pointteja, mutta tässä nimenomaan haetaan sitä, että käsin ei tarvitse pyöritellä termostaatin säätöä.

[u***@downunder.com]

Post by u***@hotmail.com
Hyviä pointteja, mutta tässä nimenomaan haetaan sitä, että käsin ei tarvitse pyöritellä termostaatin säätöä.

Riittävän tehokas kiuas, riittävästi kiviä ja termostaatti järkevässä
paikassa, niin moista termostaatin säätöä ei tarvita :-).

[J.P]

Post by u***@downunder.com

Post by u***@hotmail.com
Hyviä pointteja, mutta tässä nimenomaan haetaan sitä, että käsin ei
tarvitse pyöritellä termostaatin säätöä.

Riittävän tehokas kiuas, riittävästi kiviä ja termostaatti järkevässä
paikassa, niin moista termostaatin säätöä ei tarvita :-).

Niinpä niin, ja ylipäänsä koko alkuperäinen ajatus termostaatin
korvaamisella termostaatilla josta loppujenlopuksi tässä kysymys on
oikeastaan aika älytön eli kysymys tässä on jostain muusta kuin
termostaatista ja sen toiminnasta.

[J.P]

Post by u***@downunder.com
Riittävän tehokas kiuas, riittävästi kiviä ja termostaatti järkevässä
paikassa, niin moista termostaatin säätöä ei tarvita :-).

Niin hyvän saunan yksi tarkeimmistä perusteista on riittävän suuri kivimärä
joten tästä on lähdettävä.

[u***@hotmail.com]

Herätetäänpä tämä kettinki taas eloon!

Eli siis en ole tehnyt mitään ohjaussysteemiä edelleenkään kiukaalle, mutta tarve olisi edelleenkin.

Tuo ajastinpiiri 555 saattaisi tässä olla apuna vai mitenkä? Kumminkohan olisi elektroniikan rakentelun noviisilla lähteä tekemään.

1. Käyttämällä justiinsa tuota 555-piiriä ja tehdä systeemi siten, että piirin saadessa termostaatilta herätevirran (?) se pyörittää hitaasti kääntyvää moottoria sopivan ajan. Sitten, kun heräte loppuu, niin pitäisi saada käännettyä napaisuus, ja sama homma, eli nyt pyöritetään takaisin alkuun. Se, miten moottori "tietäisi" pysähtyä, pitäisi kai toteuttaa jollakin magneettiliipaisutunnistuksella tms.?

2. Käyttämällä Arduinoa ja RC-servoja. Olisiko tämä kenties järkevin ja vähiten rakentamista vaativa? Ainakin servoja saa paljon joka paikasta ja niiden nopeutta pystyy säätäämään.

Mielelläni haluaisin kytkentäkaaviot komponentteineen niin saisin valmistettua ohjauspiirin. Termostaattina (eli siis käytännössä herätteen antajana toimii perus 12 v termostaatti, esim. tällainen: http://www.ebay.com/itm/Digital-Temperature-Controller-Thermostat-12V-10A-40-f-120-Switch-f-Sensor-/201002167749?pt=UK_BOI_Industrial_Automation_Control_ET&hash=item2ecca9adc5)


Toivottavasti tästä nyt ottaa selvää, hankala selittää, mutta jostakinhan jokaisen on lähdettävä. 12 V vehkeitä tohtii nyt juotella, koska vaaraa saada tärsky ei ole.

[u***@hotmail.com]

Post by u***@hotmail.com
Herätetäänpä tämä kettinki taas eloon!
Eli siis en ole tehnyt mitään ohjaussysteemiä edelleenkään kiukaalle, mutta tarve olisi edelleenkin.
Tuo ajastinpiiri 555 saattaisi tässä olla apuna vai mitenkä? Kumminkohan olisi elektroniikan rakentelun noviisilla lähteä tekemään.
1. Käyttämällä justiinsa tuota 555-piiriä ja tehdä systeemi siten, että piirin saadessa termostaatilta herätevirran (?) se pyörittää hitaasti kääntyvää moottoria sopivan ajan. Sitten, kun heräte loppuu, niin pitäisi saada käännettyä napaisuus, ja sama homma, eli nyt pyöritetään takaisin alkuun. Se, miten moottori "tietäisi" pysähtyä, pitäisi kai toteuttaa jollakin magneettiliipaisutunnistuksella tms.?
2. Käyttämällä Arduinoa ja RC-servoja. Olisiko tämä kenties järkevin ja vähiten rakentamista vaativa? Ainakin servoja saa paljon joka paikasta ja niiden nopeutta pystyy säätäämään.
Mielelläni haluaisin kytkentäkaaviot komponentteineen niin saisin valmistettua ohjauspiirin. Termostaattina (eli siis käytännössä herätteen antajana toimii perus 12 v termostaatti, esim. tällainen: http://www.ebay.com/itm/Digital-Temperature-Controller-Thermostat-12V-10A-40-f-120-Switch-f-Sensor-/201002167749?pt=UK_BOI_Industrial_Automation_Control_ET&hash=item2ecca9adc5)
Toivottavasti tästä nyt ottaa selvää, hankala selittää, mutta jostakinhan jokaisen on lähdettävä. 12 V vehkeitä tohtii nyt juotella, koska vaaraa saada tärsky ei ole.

[u***@hotmail.com]

Post by u***@hotmail.com
Herätetäänpä tämä kettinki taas eloon!
Eli siis en ole tehnyt mitään ohjaussysteemiä edelleenkään kiukaalle, mutta tarve olisi edelleenkin.
Tuo ajastinpiiri 555 saattaisi tässä olla apuna vai mitenkä? Kumminkohan olisi elektroniikan rakentelun noviisilla lähteä tekemään.
1. Käyttämällä justiinsa tuota 555-piiriä ja tehdä systeemi siten, että piirin saadessa termostaatilta herätevirran (?) se pyörittää hitaasti kääntyvää moottoria sopivan ajan. Sitten, kun heräte loppuu, niin pitäisi saada käännettyä napaisuus, ja sama homma, eli nyt pyöritetään takaisin alkuun. Se, miten moottori "tietäisi" pysähtyä, pitäisi kai toteuttaa jollakin magneettiliipaisutunnistuksella tms.?
2. Käyttämällä Arduinoa ja RC-servoja. Olisiko tämä kenties järkevin ja vähiten rakentamista vaativa? Ainakin servoja saa paljon joka paikasta ja niiden nopeutta pystyy säätäämään.
Mielelläni haluaisin kytkentäkaaviot komponentteineen niin saisin valmistettua ohjauspiirin. Termostaattina (eli siis käytännössä herätteen antajana toimii perus 12 v termostaatti, esim. tällainen: http://www.ebay.com/itm/Digital-Temperature-Controller-Thermostat-12V-10A-40-f-120-Switch-f-Sensor-/201002167749?pt=UK_BOI_Industrial_Automation_Control_ET&hash=item2ecca9adc5)
Toivottavasti tästä nyt ottaa selvää, hankala selittää, mutta jostakinhan jokaisen on lähdettävä. 12 V vehkeitä tohtii nyt juotella, koska vaaraa saada tärsky ei ole.

Eli uutena muistin aikareleet. Ehkä niillä olisi helpointa tehdä ohjaus? Eli siis eihän tarvitse muuta kuin servoa tai jotain hitaasti pyörivää moottoria pyörittää sopivan ajan (eli pitää jännitettä päällä). Sitten toisella aikareleellä palautus. Mutta miten napaisuuden vaihto?

Tuossa olisi ilmeisesti kumpaankin suuntaan toimiva sopiva moottori? http://www.bebek.fi/kauppa/lisatiedot.php?&tuote_id=16497

[u***@hotmail.com]

Post by u***@hotmail.com

Post by u***@hotmail.com
Herätetäänpä tämä kettinki taas eloon!
Eli siis en ole tehnyt mitään ohjaussysteemiä edelleenkään kiukaalle, mutta tarve olisi edelleenkin.
Tuo ajastinpiiri 555 saattaisi tässä olla apuna vai mitenkä? Kumminkohan olisi elektroniikan rakentelun noviisilla lähteä tekemään.
1. Käyttämällä justiinsa tuota 555-piiriä ja tehdä systeemi siten, että piirin saadessa termostaatilta herätevirran (?) se pyörittää hitaasti kääntyvää moottoria sopivan ajan. Sitten, kun heräte loppuu, niin pitäisi saada käännettyä napaisuus, ja sama homma, eli nyt pyöritetään takaisin alkuun. Se, miten moottori "tietäisi" pysähtyä, pitäisi kai toteuttaa jollakin magneettiliipaisutunnistuksella tms.?
2. Käyttämällä Arduinoa ja RC-servoja. Olisiko tämä kenties järkevin ja vähiten rakentamista vaativa? Ainakin servoja saa paljon joka paikasta ja niiden nopeutta pystyy säätäämään.
Mielelläni haluaisin kytkentäkaaviot komponentteineen niin saisin valmistettua ohjauspiirin. Termostaattina (eli siis käytännössä herätteen antajana toimii perus 12 v termostaatti, esim. tällainen: http://www.ebay.com/itm/Digital-Temperature-Controller-Thermostat-12V-10A-40-f-120-Switch-f-Sensor-/201002167749?pt=UK_BOI_Industrial_Automation_Control_ET&hash=item2ecca9adc5)
Toivottavasti tästä nyt ottaa selvää, hankala selittää, mutta jostakinhan jokaisen on lähdettävä. 12 V vehkeitä tohtii nyt juotella, koska vaaraa saada tärsky ei ole.

Eli uutena muistin aikareleet. Ehkä niillä olisi helpointa tehdä ohjaus? Eli siis eihän tarvitse muuta kuin servoa tai jotain hitaasti pyörivää moottoria pyörittää sopivan ajan (eli pitää jännitettä päällä). Sitten toisella aikareleellä palautus. Mutta miten napaisuuden vaihto?
Tuossa olisi ilmeisesti kumpaankin suuntaan toimiva sopiva moottori? http://www.bebek.fi/kauppa/lisatiedot.php?&tuote_id=16497

Nyt tulee lisää muistin sopukoista. Eli haussa olisi ilmeisesti semmoinen moduuli, että sille tulee koko ajan +12 v. Toinen tulojännite on sama, mutta vain herätteenä termostaatilta. Kyseessä on napaisuuden kääntö. Kun komponentti saa termostaatilta jännitteen se käynnistää moottorin (pyörii esim. 5 sek aikareleellä). Sitten kun termostaatti kytkee pois niin niin komponentti kääntää napaisuuden jolloin toinen aikarele kääntää moottori takaisin päin sen 5 sek. Toivottavasti saa selvää.

[Juhani Varemo]

Post by u***@hotmail.com
Nyt tulee lisää muistin sopukoista. Eli haussa olisi ilmeisesti semmoinen
moduuli, että sille tulee koko ajan +12 v. Toinen tulojännite on sama,
mutta vain herätteenä termostaatilta. Kyseessä on napaisuuden kääntö. Kun
komponentti saa termostaatilta jännitteen se käynnistää moottorin (pyörii
esim. 5 sek aikareleellä). Sitten kun termostaatti kytkee pois niin niin
komponentti kääntää napaisuuden jolloin toinen aikarele kääntää moottori
takaisin päin sen 5 sek. Toivottavasti saa selvää.

Jos mä nyt oikein keksin... onko tuo termari vaihtokärjillä? (olen laiska
tähän aikaan aamusta enkä viitsi tutkia linkkiäsi :-( )

Jos se on niin, niin toinen kärki ohjaa toista aikarelettä, toinen toista +
napaisuuden kääntävää relettä. Eli aina kun jompi kumpi kärki napsahtaa
kiinni, ao aikarele pyörittää moottoria aikansa, toinen toiseen suuntaan kun
napaisuudenvaihtorele vetää samalla.

Ylläoleva riittää jos käytät jotain pientä vaihdemoottoria tms. Nopeutta voi
silloin yleensä säätää moottorin syöttöjännitettä säätämällä.


RC-servot puolestaan tarvitsevat sitten PWM-ohjauksen, eli ne vaativat oman
ohjaimensa tms rakentelun. Tällöin ei taas tarvita aika- eikä
napaisuudenvaihtoreleitä, vaan se termari muuttaa sitten sen ohjaimen kautta
servoille menevän PWM:n pulssisuhdetta. Tuon PWM-ohjaimen voi tehdä vaikka
sillä 555-piirillä, googlaten 'rc-servo 555' löytyy riittävästi esimerkkejä.



<juhani>

[u***@hotmail.com]

Post by Juhani Varemo

Post by u***@hotmail.com
Nyt tulee lisää muistin sopukoista. Eli haussa olisi ilmeisesti semmoinen
moduuli, että sille tulee koko ajan +12 v. Toinen tulojännite on sama,
mutta vain herätteenä termostaatilta. Kyseessä on napaisuuden kääntö. Kun
komponentti saa termostaatilta jännitteen se käynnistää moottorin (pyörii
esim. 5 sek aikareleellä). Sitten kun termostaatti kytkee pois niin niin
komponentti kääntää napaisuuden jolloin toinen aikarele kääntää moottori
takaisin päin sen 5 sek. Toivottavasti saa selvää.

Jos mä nyt oikein keksin... onko tuo termari vaihtokärjillä? (olen laiska
tähän aikaan aamusta enkä viitsi tutkia linkkiäsi :-( )
Jos se on niin, niin toinen kärki ohjaa toista aikarelettä, toinen toista +
napaisuuden kääntävää relettä. Eli aina kun jompi kumpi kärki napsahtaa
kiinni, ao aikarele pyörittää moottoria aikansa, toinen toiseen suuntaan kun
napaisuudenvaihtorele vetää samalla.
Ylläoleva riittää jos käytät jotain pientä vaihdemoottoria tms. Nopeutta voi
silloin yleensä säätää moottorin syöttöjännitettä säätämällä.
RC-servot puolestaan tarvitsevat sitten PWM-ohjauksen, eli ne vaativat oman
ohjaimensa tms rakentelun. Tällöin ei taas tarvita aika- eikä
napaisuudenvaihtoreleitä, vaan se termari muuttaa sitten sen ohjaimen kautta
servoille menevän PWM:n pulssisuhdetta. Tuon PWM-ohjaimen voi tehdä vaikka
sillä 555-piirillä, googlaten 'rc-servo 555' löytyy riittävästi esimerkkejä.
<juhani>

Nuo termostaatit on on-off tyyppiä. Eli kun aletaan lämmittämään niin virta päälle ja kun tavoitelämpötilassa niin virta pois.

Eikös tuon voisi tehdä siten, että termostaatti ohjaa "suoraan" moottoria, kun lämmitys alkaa. Sitten palautus tapahtuu erillisen virransyötön kautta? Kumminkin päin pitää olla se aikarele linjassa kiinni.
Voisitko piirtää jonkinnäköisen kuva tuosta kytkennästä, kun on kyllä piuhat mulla vähän ristissä! :D

[u***@hotmail.com]

Post by u***@hotmail.com

Post by Juhani Varemo

Post by u***@hotmail.com
Nyt tulee lisää muistin sopukoista. Eli haussa olisi ilmeisesti semmoinen
moduuli, että sille tulee koko ajan +12 v. Toinen tulojännite on sama,
mutta vain herätteenä termostaatilta. Kyseessä on napaisuuden kääntö. Kun
komponentti saa termostaatilta jännitteen se käynnistää moottorin (pyörii
esim. 5 sek aikareleellä). Sitten kun termostaatti kytkee pois niin niin
komponentti kääntää napaisuuden jolloin toinen aikarele kääntää moottori
takaisin päin sen 5 sek. Toivottavasti saa selvää.

Jos mä nyt oikein keksin... onko tuo termari vaihtokärjillä? (olen laiska
tähän aikaan aamusta enkä viitsi tutkia linkkiäsi :-( )
Jos se on niin, niin toinen kärki ohjaa toista aikarelettä, toinen toista +
napaisuuden kääntävää relettä. Eli aina kun jompi kumpi kärki napsahtaa
kiinni, ao aikarele pyörittää moottoria aikansa, toinen toiseen suuntaan kun
napaisuudenvaihtorele vetää samalla.
Ylläoleva riittää jos käytät jotain pientä vaihdemoottoria tms. Nopeutta voi
silloin yleensä säätää moottorin syöttöjännitettä säätämällä.
RC-servot puolestaan tarvitsevat sitten PWM-ohjauksen, eli ne vaativat oman
ohjaimensa tms rakentelun. Tällöin ei taas tarvita aika- eikä
napaisuudenvaihtoreleitä, vaan se termari muuttaa sitten sen ohjaimen kautta
servoille menevän PWM:n pulssisuhdetta. Tuon PWM-ohjaimen voi tehdä vaikka
sillä 555-piirillä, googlaten 'rc-servo 555' löytyy riittävästi esimerkkejä.
<juhani>

Nuo termostaatit on on-off tyyppiä. Eli kun aletaan lämmittämään niin virta päälle ja kun tavoitelämpötilassa niin virta pois.
Eikös tuon voisi tehdä siten, että termostaatti ohjaa "suoraan" moottoria, kun lämmitys alkaa. Sitten palautus tapahtuu erillisen virransyötön kautta? Kumminkin päin pitää olla se aikarele linjassa kiinni. Ilmeisesti tuohon tarvitaan jonkinnäköinen vaihtorele mukaan.
Voisitko piirtää jonkinnäköisen kuva tuosta kytkennästä, kun on kyllä piuhat mulla vähän ristissä! :D

[u***@hotmail.com]

Post by Juhani Varemo

Post by u***@hotmail.com
Nyt tulee lisää muistin sopukoista. Eli haussa olisi ilmeisesti semmoinen
moduuli, että sille tulee koko ajan +12 v. Toinen tulojännite on sama,
mutta vain herätteenä termostaatilta. Kyseessä on napaisuuden kääntö. Kun
komponentti saa termostaatilta jännitteen se käynnistää moottorin (pyörii
esim. 5 sek aikareleellä). Sitten kun termostaatti kytkee pois niin niin
komponentti kääntää napaisuuden jolloin toinen aikarele kääntää moottori
takaisin päin sen 5 sek. Toivottavasti saa selvää.

Jos mä nyt oikein keksin... onko tuo termari vaihtokärjillä? (olen laiska
tähän aikaan aamusta enkä viitsi tutkia linkkiäsi :-( )
Jos se on niin, niin toinen kärki ohjaa toista aikarelettä, toinen toista +
napaisuuden kääntävää relettä. Eli aina kun jompi kumpi kärki napsahtaa
kiinni, ao aikarele pyörittää moottoria aikansa, toinen toiseen suuntaan kun
napaisuudenvaihtorele vetää samalla.
Ylläoleva riittää jos käytät jotain pientä vaihdemoottoria tms. Nopeutta voi
silloin yleensä säätää moottorin syöttöjännitettä säätämällä.
RC-servot puolestaan tarvitsevat sitten PWM-ohjauksen, eli ne vaativat oman
ohjaimensa tms rakentelun. Tällöin ei taas tarvita aika- eikä
napaisuudenvaihtoreleitä, vaan se termari muuttaa sitten sen ohjaimen kautta
servoille menevän PWM:n pulssisuhdetta. Tuon PWM-ohjaimen voi tehdä vaikka
sillä 555-piirillä, googlaten 'rc-servo 555' löytyy riittävästi esimerkkejä.
<juhani>

Nuo termostaatit on on-off tyyppiä. Eli kun aletaan lämmittämään niin virta päälle ja kun tavoitelämpötilassa niin virta pois.

Eikös tuon voisi tehdä siten, että termostaatti ohjaa "suoraan" moottoria, kun lämmitys alkaa. Sitten palautus tapahtuu erillisen virransyötön kautta? Kumminkin päin pitää olla se aikarele linjassa kiinni.
Voisitko piirtää jonkinnäköisen kuva tuosta kytkennästä, kun on kyllä piuhat mulla vähän ristissä! :D

Vai olisiko viisaampi kytkentä semmoinen, että käytössä onkin vain vaihtorele, jossa termostaatin on-off virta toimii herätejännittenä? Mutta siinähän pitää saada napaisuus toisin päin. Eipä olekaan ihan helppo homma mulle. Tosiaan kaipaisin jotain piirrosta, josta näkee mitenkä tämä nyt kytketään?

[Jarkko Setälä]

Post by u***@hotmail.com
Eikös tuon voisi tehdä siten, että termostaatti ohjaa "suoraan"
moottoria, kun lämmitys alkaa. Sitten palautus tapahtuu erillisen
virransyötön kautta? Kumminkin päin pitää olla se aikarele linjassa
kiinni.
Voisitko piirtää jonkinnäköisen kuva tuosta kytkennästä, kun on kyllä
piuhat mulla vähän ristissä! :D
Vai olisiko viisaampi kytkentä semmoinen, että käytössä onkin vain
vaihtorele, jossa termostaatin on-off virta toimii herätejännittenä?
Mutta siinähän pitää saada napaisuus toisin päin. Eipä olekaan ihan
helppo homma mulle. Tosiaan kaipaisin jotain piirrosta, josta näkee
mitenkä tämä nyt kytketään?

Selitäs ensitteks, mihin koko järjestelyä edes tarvitaan? Miksi kiukaan
valmistermaria pitää ohjata ulkoisella termarilla? Mikä on koko
projektin tavoite?

---Jacke---

[u***@hotmail.com]

Eik�s tuon voisi tehd� siten, ett� termostaatti ohjaa "suoraan"
moottoria, kun l�mmitys alkaa. Sitten palautus tapahtuu erillisen
virransy�t�n kautta? Kumminkin p�in pit�� olla se aikarele linjassa
kiinni.
Voisitko piirt�� jonkinn�k�isen kuva tuosta kytkenn�st�, kun on kyll�
piuhat mulla v�h�n ristiss�! :D
Vai olisiko viisaampi kytkent� semmoinen, ett� k�yt�ss� onkin vain
vaihtorele, jossa termostaatin on-off virta toimii her�tej�nnitten�?
Mutta siin�h�n pit�� saada napaisuus toisin p�in. Eip� olekaan ihan
helppo homma mulle. Tosiaan kaipaisin jotain piirrosta, josta n�kee
mitenk� t�m� nyt kytket��n?

Selit�s ensitteks, mihin koko j�rjestely� edes tarvitaan? Miksi kiukaan
valmistermaria pit�� ohjata ulkoisella termarilla? Mik� on koko
projektin tavoite?
---Jacke---

Projektin tarkoitus on selitetty jo ketjun alussa. Lyhyesti vielä: mekaanisen termostaatin hystereesi on liian suuri, joten kiuas saadaan toimimaan paremmin elektronisella.

Nyt mieluiten haluaisin päästä hankkimaan osia ko. projektia varten!

1. moottoreita näkyy löytyvän hyvin paljonkin erilaisia

2. releet

minkälaiset releet tuohon tarvitsee? Miten vaihtoreleellä saa napaisuuden vaihtumaan?

Aikareleethän laitetaan sitten moottorin syöttöjohtojen väliin. Eli moottorillehan tulee periaatteessa 4 syöttöjohtoa, koska tarvitaan kaksi napaisuutta, eikös vain?

[u***@hotmail.com]

Post by u***@hotmail.com

Eik�s tuon voisi tehd� siten, ett� termostaatti ohjaa "suoraan"
moottoria, kun l�mmitys alkaa. Sitten palautus tapahtuu erillisen
virransy�t�n kautta? Kumminkin p�in pit�� olla se aikarele linjassa
kiinni.
Voisitko piirt�� jonkinn�k�isen kuva tuosta kytkenn�st�, kun on kyll�
piuhat mulla v�h�n ristiss�! :D
Vai olisiko viisaampi kytkent� semmoinen, ett� k�yt�ss� onkin vain
vaihtorele, jossa termostaatin on-off virta toimii her�tej�nnitten�?
Mutta siin�h�n pit�� saada napaisuus toisin p�in. Eip� olekaan ihan
helppo homma mulle. Tosiaan kaipaisin jotain piirrosta, josta n�kee
mitenk� t�m� nyt kytket��n?

Selit�s ensitteks, mihin koko j�rjestely� edes tarvitaan? Miksi kiukaan
valmistermaria pit�� ohjata ulkoisella termarilla? Mik� on koko
projektin tavoite?
---Jacke---

Projektin tarkoitus on selitetty jo ketjun alussa. Lyhyesti vielä: mekaanisen termostaatin hystereesi on liian suuri, joten kiuas saadaan toimimaan paremmin elektronisella.
Nyt mieluiten haluaisin päästä hankkimaan osia ko. projektia varten!
1. moottoreita näkyy löytyvän hyvin paljonkin erilaisia
2. releet
minkälaiset releet tuohon tarvitsee? Miten vaihtoreleellä saa napaisuuden vaihtumaan?
Aikareleethän laitetaan sitten moottorin syöttöjohtojen väliin. Eli moottorillehan tulee periaatteessa 4 syöttöjohtoa, koska tarvitaan kaksi napaisuutta, eikös vain?

Joudun taas jälkikäteen lisäämään, kun ei ole muokkaustoimintoa.

Eli vaihtoreleen pitää:
- syöttää napaisuus moottorille, kun termostaatti kytkeytyy päälle (termostaatin virta toimii siis herätteenä)
-syöttää vastakkainen napaisuus moottorille, kun termostaatti kytkeytyy pois päältä (termostaatin herätevirta häviää)

[Raimo Saarela]

kAIKKINAINEN KIUASLAITTEIDEN MODAAMINEN JA OMATOIMINEN RAKENTELU ON
YKSISELITTEISESTI KIELLETTYÄ!

Toki voit rakennella, mutta muista irtisanoa kaikki talon vakuutukset
ensin, koska ne on turhia tuollaiseten rakentelujen jälkeen.

Toisekseen, on syytä asua _omassa_omistamassaan talossa, kun moisia
rakentelee.

Kehoitan vakavasti tutustumaan aiheeseen ensin esim. jonkin
valtuutetun sähköasennusfirman asentajan kautta.

Hän kertoo lakiasiat, mitä saat saunalle tehdä = vaihtaa sulakkeen.
Ei mitään muuta.

-RaS-

Post by u***@hotmail.com

Eik�s tuon voisi tehd� siten, ett� termostaatti ohjaa "suoraan"
moottoria, kun l�mmitys alkaa. Sitten palautus tapahtuu erillisen
virransy�t�n kautta? Kumminkin p�in pit�� olla se aikarele linjassa
kiinni.
Voisitko piirt�� jonkinn�k�isen kuva tuosta kytkenn�st�, kun on kyll�
piuhat mulla v�h�n ristiss�! :D
Vai olisiko viisaampi kytkent� semmoinen, ett� k�yt�ss� onkin vain
vaihtorele, jossa termostaatin on-off virta toimii her�tej�nnitten�?
Mutta siin�h�n pit�� saada napaisuus toisin p�in. Eip� olekaan ihan
helppo homma mulle. Tosiaan kaipaisin jotain piirrosta, josta n�kee
mitenk� t�m� nyt kytket��n?

Selit�s ensitteks, mihin koko j�rjestely� edes tarvitaan? Miksi kiukaan
valmistermaria pit�� ohjata ulkoisella termarilla? Mik� on koko
projektin tavoite?
---Jacke---

Projektin tarkoitus on selitetty jo ketjun alussa. Lyhyesti vielä: mekaanisen termostaatin hystereesi on liian suuri, joten kiuas saadaan toimimaan paremmin elektronisella.
Nyt mieluiten haluaisin päästä hankkimaan osia ko. projektia varten!
1. moottoreita näkyy löytyvän hyvin paljonkin erilaisia
2. releet
minkälaiset releet tuohon tarvitsee? Miten vaihtoreleellä saa napaisuuden vaihtumaan?
Aikareleethän laitetaan sitten moottorin syöttöjohtojen väliin. Eli moottorillehan tulee periaatteessa 4 syöttöjohtoa, koska tarvitaan kaksi napaisuutta, eikös vain?

[Juhani Varemo]

Post by u***@hotmail.com
mekaanisen termostaatin hystereesi on liian suuri, joten kiuas saadaan
toimimaan paremmin elektronisella.

Minulla ei enää näkynyt koko ketjun alkua... taidat olla rakentamassa
eräänlaista viritystä :-)

Siis fiksuintahan tuossa olisi joko vaihtaa se originaali termari
tarkempaan, tai sitten säätää se alkuperäinen hiukan liian kuumalle ja
kytkeä siihen tarkempi sarjaan. Tuo alkuperäinen toimisi siinä vielä
ylimääräisenä ylikuumenemissuojana jos jotain menee pieleen.

Termarit taitavat olla kiukaassa siellä paksusähkön puolella, joten hommaan
tarvittaneen sähkäri. Siihen voi sitten valita vaikka miten tarkan
elektronisen termarin. Toki sellaisen voi vaikka itsekin rakennella, mutta
en tässä tapauksessa suosittele jos/kun osaaminen sähkön suhteen ei ole
kovin korkealla. Kontaktorin tilalle puolijohderele, ettei turhaan hakkaa.

Termarin kun vaihtaa vielä kunnon PID-säätimeen niin jo pitäisi pystyä
säätämään juuri sellaiseksi kuin haluaa :-))


En sitten ota kantaa siihen jos ja kun hermojen lisäksi vielä saunakin palaa
omien viritysten vuoksi.




Sinänsä suunnanvaihto käy yhdellä 2 x vaihto -releellä kyllä näppärästi
vaikka tuon kuvan mukaan (loistavaa ruutupaperigrafiikkaa näin tietokoneiden
valtakautena. En jaksanut piirtää tuota softalla...) Levossa pyörii yhteen
suuntaan ja rele vetäneenä toiseen suuntaan.

Loading Image...


<juhani>

[u***@hotmail.com]

Sepäs on outoa, minulla kyllä näkyy koko ketju alusta asti, mutta laitanpa tähän vielä tiivistetysti.

MITÄÄN verkkovirralla toimivaa ei olla virittämässä. Kaikki tapahtuu "turvasähkö" -alueella. Moottori siis pyörittää kiukaan alkuperäisen termostaatin kiertonuppia. Täten myös alkuperäinen termostaatti on normaalisti käytössä ja sen ylilämpösuoja on toiminnassa.

Selvenikö nyt?

Kiitos tuosta kuvasta, mutta valitettavasti en saa tuosta oikein selvää? Voisitko vähän selittää sitä?

Tähdennän tosiaan ,että termostaatti antaa vain herätevirran releelle. Tämä sen vuoksi, koska termostaatti on on-off. Eli kun tavoitelämpö on saavutettu, ei termostaatin ulostulosta tule ollenkaan jännitettä. Virransyötön pitää siis tulla ikäänkuin erikseen.

[u***@hotmail.com]

Ja taas tarkennusta jälkikäteen!

+ ja - ovat kuvassasi tulojännite ilmeisesti?
Miten menetellään, kun tulojännite pitää tulla kumpaankin suuntaan? Eli kun termostaatti kytkeytyy päälle ja pois. Mutta nythän on tosiaan niin, että kun tavoitelämpö saavutetaan, ei termostaatti syötä jännitettä ollenkaan.

Tarkoitat siis 2 x vaihtoreleellä kahdella vaihtokoskettimella olevaa relettä? Esim. tätä: http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=7488

Moottori onkin tuossa sitten oikealla kuten näkyy.

[Juhani Varemo]

Post by u***@hotmail.com
Ja taas tarkennusta jälkikäteen!
+ ja - ovat kuvassasi tulojännite ilmeisesti?

Juu...

Post by u***@hotmail.com
Miten menetellään, kun tulojännite pitää tulla kumpaankin suuntaan? Eli
kun termostaatti kytkeytyy päälle ja pois. Mutta nythän on tosiaan niin,
että kun tavoitelämpö saavutetaan, ei termostaatti syötä jännitettä
ollenkaan.

Se suunnan vaihtava rele pysyy toisessa asennossaan ihan ilman ohjaavaa
sähköä. Toiseen tilaan tarvitaan sitten kelalle ohjausjännite...

Mä en nyt ole ihan varma kannattaako mun yrittää näitä selittää. Ehkä
kuitenkin on parempi että joku edes hiukan neuvoo - luultavasti joka
tapauksessa kuitenkin menet ja kokeilet itse vaikka et tiedä mitä teet :-(
Sanotaan että nämä ohjeet eivät ole tarkoitettu kiukaan modifiointiin vaan
yleiseen elektroniikkaan tutustumiseen :-|

Elektroniikan harrastaminen on fiksu juttu, ja tekemällä oppii.
Mutta ensimmäiseksi rakentelukohteeksi kannattaisi valita hieman vähemmän
riskejä sisältävä idea..


Niin siis sen moottorin pyörittämiseen tarvitset jostakin moottorille
sopivaa tasajännitettä, eli joudut hankkimaan sopivaa jännitettä antavan
pienen tasajännitelähteen. Esim sopivan tehoisen 'seinäkäävän', tehontarve
riippuu lähinnä moottorista. Yksi rele ei kummia kuluta. Saunan puolelle ei
sitten asennella mitään virtalähteitä...eipä siellä ole pistorasiaakaan.


Onko sen nykyisen termarin säätönuppi siinä kiukaassa vai seinässä saunan
ulkopuolella? Jos se on suoraan kiukaassa, niin minkään moottorisysteemin
asentamista niin vihamieliseen ympäristöön ei voi suositella. Roiskevettä,
kosteutta, kuumuutta...



Ymmärsin että olet hankkimassa toisen, vain pienjännitettä ohjaavan
termostaatin. Ajatus pyöritellä nuppia aikareleillä hallitusti ees taas
tulee johtamaan vaikeuksiin, nimittäin aivan varmasti se 'heiluva' säätöalue
ajautuu ennemmin tai myöhemmin jompaan kumpaan laitaan. Taatusti se moottori
pyörii jompaan kumpaan suuntaan aina 0,01% nopeammin/pidempään jolloin
riittävän monen syklin päästä on ajauduttu äärilaitaan.
Fiksumpaa olisi rajoittaa liikuttelualue ihan vaan rajakytkimillä
(mikrokytkimiä tms). Ja varmuuden vuoksi vielä sopivasti luistavalla
mekaanisella momentinrajoittimella siltä varalta että esim se rajakytkin
hajoaa.

Moottori pyörii niin kauan suuntaansa kunnes ao. suunnan rajakytkin
katkaisee moottorilta sähköt. Toiseen suuntaan se voi yhä lähteä pyörimään
kunnes toinen raja tulee siellä päässä vastaan ja pysäyttää liikkeen - ja se
ensimmäinen kytkin on taas päässyt palautumaan käyntiasentoon.


Huitaisin tuossa huvikseni vähän fiksumman kuvan aivan huvin vuoksi:

Loading Image...

Avautuvaa mallia olevat rajakytkimet ovat ne 2 väkästä siinä releen
alemmille kärjille menevissä johdoissa. Ja siellä ylhäällä +johdossa on
sulake joka kannattaa mitoitttaa niin että se palaa ennen sitä pientä
virtalähdettä.

Sieltä ylhäältä voit syöttää tasajännitelähteeltä koko ajan moottorille
sopivaa tasajännitettä, ja se sama jännite kytketään sen oman termostaatin
läpi myös releen vetokäämiin. Se diodi siellä kelan rinnalla on armahtamassa
teholähdettä kelan aiheuttamilta jännitepiikeiltä.
Käämiin tuleva jännite saa releen vaihtamaan kärkensä toiseen asentoon
(navat ja siis suunta vaihtuu), ja termarin katkaistessa kärjet palaavat
taas alkuperäiseen asentoon (ja suuntaan). Ja ne rajakytkimet huolehtivat
aina siitä että moottori pyörii kumpaankin suuntaan vain sopivan määrän .

Moottori ja releiden käämit kannattaa valita niin että sama tasajännite
kelpaa molemmille, rakentaminen helpottuu.

Summa summarum:
- termarin asento 'off' --> moottori pyörii suuntaan A kunnes rajakytkin 1
katkaisee sen suunnan sähköt (ja raja 2 palautuu)

- termarin asento 'on' --> rele vaihtaa, pyörii suuntaan B kunnes raja 2
vuorostaan katkaisee, raja 1 palautuu.

Sähköisesti hyvin yksinkertainen, mutta vaatii hieman mekaniikan näpertelyä.

Post by u***@hotmail.com
Tarkoitat siis 2 x vaihtoreleellä kahdella vaihtokoskettimella olevaa
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=7488

Vaikka. Tuota antamaasi tyyppiä ohjaamaan tarvitaan sitten 12 VDC jännite,
eli moottorikin saisi olla 12 V tyyppiä.

Testatessa joutuu sitten miettimän moottorin,rajojen ja termarin
napaisuuksia että logiikka lähtee toimimaan oikein eikä invertoituna.

Harrastaminen, virheiden etsintä ja jatkokehittely omalla vastuulla, mä
lähden nukkumaan :-)



<juhani>

[u***@hotmail.com]

Hyvä, että joku vaivautuu vastaamaan näihin!

Nyt oli kyllä tosi hyvin selitetty. Ymmärtää vaikka matonen.
Rajakytkin ei tullut mulla mieleenkään. Tuo momentinrajoitin myös olisi hyvä tietenkin olla, mutta ehkä sitä ei noihin hitaasti kiertäviin moottoreihin saa.

Ehkä on viisainta vaihtaa nuo rajakytkimet esim. parin vuoden välein, vaikka kestot ovatkin yli miljoonan kytkennän luokkaa. Käyttölämpö on niissä maks. 105 astetta, mikä passaa oikein hyvin. Meillä ei saunota yli 50 - 60 asteessa.

Sähkömoottorinkin lämmönkesto riittää 65 asteeseen. Käyttölämpörajoituksena oli 40 astetta. Toisaalta käyttöajat ovat kerrallaan muutamien sekuntien pituisia, niin luulisin, ettei moottori ylikuumene.

Tästä varmaankin jo selvisi, että termostaatti sijaitsee kiukaassa. Se on yläosassa kiuasta. Koska siihen voi todella tulla vesiroiskeita niin ilman muuta siinä pitää olla kunnollinen vesisuoja päällä. Kiukaan pinta ei ole polttava, joten myös käyttöpaikan lämpötila ei nouse liian korkeaksi.

Jos moottori pyörii liian nopeasti niin nopeuden saa laskemaan moottorin syöttöjohdon väliin laitettavalla jänniteregulla. Jänniteregussahan on kolme napaa maa(miinus), tulo ja lähtö. Mitenkäs tämmöisessä kytkennässä, jossa tosiaan on kaksi napaisuutta? Eikös nuo pinnit mene silloin väärään järjestykseen?

BTW tämähän ei teknisesti ole kiukaan modifiointia. En edes aikoisi kiinnittää tätä "pyöritintä" kiukaaseen vaan erikseen seinään. Ainoastaan painamalla kiinni oleva termarin nuppi pitää nostaa termarista pois. Näin on siis sama kuin kiukaan vieressä seisoisi joku, joka toisinaan vääntää termarin nuppia. ;D

Tutkin tässä piirrostasi ja viestiäsi vielä, ja katsotaan joudunko jälleen lisäämään jotain jälkikäteen! ;)

[Juhani Varemo]

Post by u***@hotmail.com
Hyvä, että joku vaivautuu vastaamaan näihin!

Joskus sattuu heikkoja hetkiä. Automaatiosysteemejä on hauska suunnitella
mutta tylsä oikeasti toteuttaa.... ajattelin että jospa tästä joku muukin
aloitteleva harrastaja saa ideoita johonkin muuhun systeemiin.

Post by u***@hotmail.com
Nyt oli kyllä tosi hyvin selitetty. Ymmärtää vaikka matonen.
Rajakytkin ei tullut mulla mieleenkään. Tuo momentinrajoitin myös olisi
hyvä tietenkin olla, mutta ehkä sitä ei noihin hitaasti kiertäviin
moottoreihin saa.

Sen voi keksiä ihan itse sinne voimansiirtoon. Joku sopivan 'heikko' kohta
joka joko hajoaa tai luistaa. Luistamaan pääsevä akselisovite, sopivasti
katkeava hento tappi tms. Tuollainen 12 V vaihdemoottori yleensä vääntää jo
niin kovaa että jos siellä voimansiirrossa ei ole valmista 'sulaketta' niin
sellainen sinne kyllä syntyy jos jotakin menee ns. pieleen. Vai pitäisikö
sanoa 'kun'.... :-)

Voi myös laittaa johonkin sopivaan paikkaan varalle kolmannen rajakytkimen
joka katkaisee sähköt kokonaan mikäli on selvästi menty ulos normaalilta
toiminta-alueelta.

Mekaniikan voi suunnitella myös niin, että moottori voi vikatilanteessa
pyöriä vaikka yhtä soittoa minkään hajoamatta. Akselia voi nitkutella vaikka
vivulla ja epäkesko- tai kampisysteemillä joka liikkuu vain suurimman
iskunpituutensa edes taas vaikka moottori jäisi jatkuvasti pyörimäänkin.
Vaihtoehtojahan riittää.

Post by u***@hotmail.com
Ehkä on viisainta vaihtaa nuo rajakytkimet esim. parin vuoden välein,
vaikka kestot ovatkin yli miljoonan kytkennän luokkaa. Käyttölämpö on
niissä maks. 105 astetta, mikä passaa oikein hyvin. Meillä ei saunota yli
50 - 60 asteessa.

Ei ne tuossa käyttömäärästä hajoa, mutta kosteus saattaa hapettaa kärkiä
tms. Ehkä pieni ajatus kannattaa enneminkin uhrata sen termostaatin
nitkutuskestävyydelle.. sitäpä ei välttämättä ole suunniteltu
jatkuvasäätöiseksi, ja se ei ole ihan halpa uusiakaan, ja periaatteessa
vaihtoremontti vaatii sähkäriä :-/

Kiukaasta en tiedä, mutta joissakin vastuksilla lämmitettävissä systeemeissä
on saatu myös vastukset muuttumaan lyhytikäisiksi kun niitä on riittävän
monta kertaa tiheään kytketty päälle ja pois. Esim joku puolijohdereleellä
tehty ohjaus jota käytetään pwm-tapaan, on-off-kytkentöjä saattaa tulla
luokkaa 10 minuutissa.
Ilmeisesti syklisen käytön aiheuttamat lämpöliikerasitukset rikkovat ajan
mittaan vastuksessa jotakin kun ne riittävän monta kertaa toistetaan.



Mekaniikasta riippuen ne rajakytkimet voisi tietysti toteuttaa vaikka reed-
releillä tms. Ne ovat hermeettisesti suljettuja lasiputkia jotka
aktivoituvat magneetin läheisyydestä. Niiden toimintatarkkuus magneetin
etäisyyteen on hieman epämääräinen, ja sellaisenaan puskuroimatta ovat liian
hentoja suoraan moottorin virralle. Soveltamalla sellaisetkin varmaan
kävisivät ja olisivat 'ikuisia'. Jos systeemi ei olisi kustannuskriittinen,
niin muitakin lähestymis- ja paikka-antureita toki löytyy. Magneettisia,
kapasitiivisia, optisia. Mutta nuo mekaaniset mikrokytkimet ovat varmaan
tässä helpoin valinta ja helpoimmat testata ja ymmärtää. Kun ei systeemissä
muuten ole digitekniikkaa, niin ei sinne kannata mitään kääntökulmaa
mittaavaa pulssienkooderia soveltaa.

Post by u***@hotmail.com
Sähkömoottorinkin lämmönkesto riittää 65 asteeseen.
Käyttölämpörajoituksena oli 40 astetta. Toisaalta käyttöajat ovat
kerrallaan muutamien sekuntien pituisia, niin luulisin, ettei moottori
ylikuumene.

Eipä varmaan.

Post by u***@hotmail.com
Jos moottori pyörii liian nopeasti niin nopeuden saa laskemaan moottorin
syöttöjohdon väliin laitettavalla jänniteregulla. Jänniteregussahan on
kolme napaa maa(miinus), tulo ja lähtö. Mitenkäs tämmöisessä kytkennässä,
jossa tosiaan on kaksi napaisuutta? Eikös nuo pinnit mene silloin väärään
järjestykseen?

Sen regun voisi tietysti laittaa sinne fiksusti, mutta tuossa varmaan
riittää kun laittaa sopivan vastuksen vaan sinne moottorin piuhaan. Huomioi
tehonkesto, jos 5 öhmelön vastus pudottaa 2 volttia ja virtaa menee 0,4 A
niin 1 watin vastus. Vaikka eipä se tuossa pahasti ehdi lämmetä, paitsi
juuri jossain jumitus- ja toimintahäiriötilanteessa. Toinen keino on
pistellä moottorin johtoon sarjaan sopiva määrä diodeita, ja jotta se pyörii
yhä toiseenkin suuntaan niin ketjun rinnalle toiset samanlaiset toiseen
suntaan. Diodista riippuen jokainen ketjussa pudottaa noin 0,6 - 0,7 V.
Jotain 1N400x sarjaa. Siis näin, tuo kahden diodin versio pudottaisi 1,2 -
1,4 V:

______|--------->|--->|----------|_______
|---------<|---<|----------|


Diodien jännitteenpudotus on kuormasta lähes riippumaton, vastus taas
hukkaa sitä enemmän mitä enemmän virtaa menee. Jos kuorma vaihtelee niin
vastuksen pudotus on kovin epämääräinen. Pienellä kuormalla pyörii yhä lujaa
ja sitten kuorman lisääntyessä voima tahtoo loppua tykkänään.

Kuitenkin luulisin että kun valitsee alunperin riittävän hitaasti
pyörittävän vaihteen/välityksen ja moottoriin oikean käyttöjännitteen, niin
eipä siinä ole mitään tarvetta sitä nopeutta sen enempää himmailla.
Tämmöisissä yleensä yksinkertainen mutta kunnolla harkittu on paras.


<juhani>

[u***@hotmail.com]

Jeps. Momentinrajoitin olikin yksinkertainen asia, hienosti ilmaistuna. :D
Luistoakseli kyllä taitaa olla helpoin tehdä. Esim. siten, että koko moottori liitetään termostaatin nupikan akseliin sopivan "kovan pehmeällä" putkella.

Tuosta termostaatin kestävyydestä lisääntyvää "napsuttelua" ajatellen ei kannata murehtia. Jos kärjet alkaa kantamaan niin uusi termostaattihan on silloin hankittava. Toisaalta, kun termostaatti on jotain 60 euroa ja asennus toisen mokoman niin kannattanee jo siinä vaiheessa miettiä "oikean" elektronisella termostaatilla olevan kiukaan hankkimista. Olin tässä kerran katsovinani, että jossain oli ulkoisella ohjauslaitteella semmoinen kiuas noin pari - kolmesataa euroa.

Mutta toistaiseksi yritetään selvitä nykyisellä ja sen toimintaa mahdollisesti edistävällä ulkoisella "säätövehkeellä"! :D


Mutta mutta. Mitenkähän se sitten loppupeleissä on? Kumpiko tapa vaatii vähemmän rakentamista, servopohjainen ratkaisu vai tämä mekaanisempi? Mielellään tietysti tekisi mahdollisimman vähällä rakentamisella. Servovehkeessä voisi olla se hyvä puoli, että ei tarvitse pohtia mitään rajakytkimiä tms. ja servon voi valita justiin sen tehoisen, ettei se väännä virhetilanteessa mitään rikki. Tuo servon ohjaus sen sijaan minulle melko hepreaa vaikka olenkin katsonut noita engl. esimerkkikytkentöjä. En vain osaa soveltaa kovin noita kytkentöjä.

Pulssimodulaatioonhan se perustuu, eli saman tyyppiset jutut on kyseessä kuten led-valoissa, joissa vakiovirta saadaan vähän saman tyylin komponenteilla.

P.S. Pidän jälleen varauksen ,että saatan joutua lisäämään jotain jälkikäteen! ;)

[Juhani Varemo]

Post by u***@hotmail.com
"oikean" elektronisella termostaatilla olevan kiukaan hankkimista.

Kuulostaa oikealta vaihtoehdolta.
Nykyiseenkin voisi sähkäri laittaa syöttöön ennen kiuasta ylimäääräisen
kontaktorin, jota ohjataan paremalla termarilla. Se ei käsittäkseni ole
mitenkään kiellettyä. Sitä voi sitten ohjata vaikka sillä PID-säätimellä :-)

Post by u***@hotmail.com
Mutta mutta. Mitenkähän se sitten loppupeleissä on? Kumpiko tapa vaatii
vähemmän rakentamista, servopohjainen ratkaisu vai tämä mekaanisempi?

Varmaan fity-sixty. Tämä karvahattuversio vaatii hitusen enemmän mekaanista
näpertelyä, servoversio taas tarvitsee vähän enemmän elektroniikkaa.

Ei ne rajatkaan hankalia ole, laita siihen vaihteen akselille vaikka
epäkeskeinen pyöreä rinkula ja viereen rullalipalla olevat mikrokytkimet.
Toimii molempiin suuntiin, ja kytkimiä siirtämällä on helppo säätää haluttu
liikealue.

Post by u***@hotmail.com
Mielellään tietysti tekisi mahdollisimman vähällä rakentamisella.
Servovehkeessä voisi olla se hyvä puoli, että ei tarvitse pohtia mitään
rajakytkimiä tms. ja servon voi valita justiin sen tehoisen, ettei se
väännä virhetilanteessa mitään rikki. Tuo servon ohjaus sen sijaan minulle
melko hepreaa vaikka olenkin katsonut noita engl. esimerkkikytkentöjä. En
vain osaa soveltaa kovin noita kytkentöjä.

Periaatteessa teet servolle sopivaa pwm-taajuutta tekevän oskillaattorin
siitä NE555:stä, ja virität sen poikkeamaan halumasi määrän 50/50
pulssisuhteesta, vaikka 40/60. Sitten termarin kärjillä muutat siellä
komponenttiarvoa niin että kärjet kiinni saat 60/40. Näin servo poikkeaa
keskiasennostaan saman verran suuntaan tai toiseen termarin ohjaamana.

Noiden käyttöjännitteet ovat kai siinä 5 V paikkeilla.

Mulla ei nyt ole aikaa tehdä tuosta enää tarkkaa ohjetta, mutta ei sekään
kovin monimutkainen ole. Toinen tapa olisi käyttää pientä mikrokontrolleria,
mutta jos sellaiset eivät ole tuttuja niin tämä ei ole mielekäs vaihtoehto.

Tuossa olisi lähes valmis kytkentä siinä skooppia esittävän kuvan alla ja
vielä melko selkeät selityksetkin:

http://pcbheaven.com/wikipages/How_RC_Servos_Works/

R1 arvoa muuttamalla (esim kytkemällä/poistamalla termostaatilla sopivan
rinnankytketyn vastuksen) saat luultavasti haluamasi toiminnon aikaan.
Analogisella viisarimittarilla pystynee arvioimaan sitä lähtevää pwm:ää.
50/50 suhde näkynee noin puolena käyttöjännittestä jne. Siis jos hienompia
mittavehkeitä, kuten skooppia ei ole käytettävissä.


<juhani>

[u***@hotmail.com]

Vielä jälkikäteen kyselen tässä-

Olen päätymässä tuohon mekaanisempaan ratkaisuun.
Katselin aiemmin esittämääsi kytkentäkuvaa, mutta en hokaa, minkälainen tuon diodin pitäisi olla.

Onko tuo "T" -merkintä tuossa termostaatti?

[Juhani Varemo]

Post by u***@hotmail.com
Vielä jälkikäteen kyselen tässä-
Olen päätymässä tuohon mekaanisempaan ratkaisuun.
Katselin aiemmin esittämääsi kytkentäkuvaa, mutta en hokaa, minkälainen
tuon diodin pitäisi olla.

Kuten sanottu vaikka maailman tavallisin 1N4004. Melkein mikä tahansa
'tavallinen' tasasuuntausdiodi käy. Kunhan ei mitään pienijännitteistä
zeneriä tai piensignaalidiodia tms. kummajaista.

Vähän siitä powerista riippuen se ei ehkä olisi edes välttämätön, mutta
hyvän tavan mukainen kyllä.

Post by u***@hotmail.com
Onko tuo "T" -merkintä tuossa termostaatti?

Juu.


<juhani>

[u***@hotmail.com]

Jeps.