Etäisyyden mittaus

[Marko Kainulainen]

Löytyykö mitään laitetta, jolla pystyy mittaamaan etäisyyden muutaman
metrin säteellä todella tarkasti, vähintään 1mm tarkkuudella?

[Tuukka]

Post by Marko Kainulainen
Löytyykö mitään laitetta, jolla pystyy mittaamaan etäisyyden muutaman
metrin säteellä todella tarkasti, vähintään 1mm tarkkuudella?

http://kauppa.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=80-6002

[Juhani Varemo]

Post by Tuukka

Post by Marko Kainulainen
Löytyykö mitään laitetta, jolla pystyy mittaamaan etäisyyden muutaman
metrin säteellä todella tarkasti, vähintään 1mm tarkkuudella?

http://kauppa.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=80-6002

:-))

Myös erilaisia sähköisiä ja kosketuksettomia löytyy, esim ns.
laseretäisyysmittarit. Timpurimalleista alkaen.

Kone- ja rakennustekniikassa löytyy myös monenlaista tapaa, alkaen
laserskannauksesta ja päätyen metallintyöstöasemien robotin tapaisen
liikuttelemaan mittapäähän, jolla päästään hyvinkin suuriin tarkkuuksiin. Ja
hintoihin...
Sama pätee vaikkapa tarkkuustakymetreihin. Parhaat taitavat luvata 0,5 mm
200 metriin jos mitataan prismaan tai muuhun erityiseen pintaan.

Ehkä kuitenkin haet jotakin 'jokamiesluokan' laitetta - sinne sopinevat
parhaiten nuo laseretäisyysmittarit, millimetrin tarkkuus voi juuri ja juuri
löytyä kun ei halvinta ota. Lämpötilan muutokset voivat heikentää
saavutettua tarkkuutta. Löytyy ihan rautakaupasta, omani on Makitan tekele
ja se on toiminut suhteellisen OK. Hintaluokka oli joku 150-200 e.


<juhani>

[KK]

18.12.2011 0:05, Juhani Varemo kirjoitti:
maan tai muuhun erityiseen pintaan.

Post by Juhani Varemo
Ehkä kuitenkin haet jotakin 'jokamiesluokan' laitetta - sinne sopinevat
parhaiten nuo laseretäisyysmittarit, millimetrin tarkkuus voi juuri ja juuri
löytyä kun ei halvinta ota.

Halvimpien "lasermittareiden" mittaus ei käsittääkseni perustu laseriin,
vaan ultraääneen. Joku halpa pikkulaser on yleensä laitettu koristeeksi,
lähinnä kohdistamista varten.

[Minä]

Aihetta sivuten....
Öljysäiliön korkeus 1.8 m.
Pinta korkeimmilaan 10 cm kannesta.
Pinnan korkeus mittaus -> 1-wire väylään.
Tarkuus noin. Siis korkeus tieto riittää.
Säiliössä tuki rakenteita ja muoto, joiden takia tilavuus on hankala laskea.

Säiliö 2000l linkin mukainen.
http://www.hanakat.fi/tuotteet/lammitys/oljylammitys/sailiot/

[Ari Laitinen]

Post by Minä
Aihetta sivuten....
Öljysäiliön korkeus 1.8 m.
Pinta korkeimmilaan 10 cm kannesta.
Pinnan korkeus mittaus -> 1-wire väylään.
Tarkuus noin. Siis korkeus tieto riittää.
Säiliössä tuki rakenteita ja muoto, joiden takia tilavuus on hankala laskea.
Säiliö 2000l linkin mukainen.
http://www.hanakat.fi/tuotteet/lammitys/oljylammitys/sailiot/

Valitse ensin näistä haluamasi metodi

http://www.sensorsmag.com/sensors/leak-level/a-dozen-ways-measure-fluid-level-and-how-they-work-1067

Tiesitkö, että öljyn määrän voi myös laskea polttimen käyttötunneista?

[n***@supertel.fi]

Post by Ari Laitinen
Valitse ensin näistä haluamasi metodi
http://www.sensorsmag.com/sensors/leak-level/a-dozen-ways-measure-flu...
Tiesitkö, että öljyn määrän voi myös laskea polttimen käyttötunneista?

Sitten yksi erikoinen kikka voisi olla laittaa vapaaseen ilmatilaan
kaiutin ja mikki, ilmatilan resonanssitaajuus kun riippuu sen
tilavuudesta. Eli sama kikka kuin limpparipulloilla, joiden
vesimäärällä muutetaan sävelkorkeutta. Pullo on Helmholzin
värähtelijä, eli siinä on kaula ja reikä ulos, jolloin kaulassa oleva
ilma toimii värähtelijän massana ja ilmatila jousena.

Akustinen resonanssi voisi onnistua mikin kanssa kierrättämällä, tai
vaan sweepataan pörinää, ja ilmaistaan mikkisignaalista maksimit ja
minimit. Tai lyödään vaikka kädellä ilmaputken päähän, ja mitataan
syntyvän "plopsauksen" taajuus.

Puhekelan ja puhekelalta tankkiin johtavan ilman massa ja tankin
ilmatilan vapaa tilavuus määrää taajuutta, pitkä ilmaputki voisi
toimia resonaattorin osana, kun korkkiin laittaa pienen kajarin.
Sitten pitää muistaa, että melko pienelläkin herätteellä voi saada
aikaa melkoisen värähtelyn.

[Ari Paananen]

In article <4eef9dfb$0$3114$***@news.tdc.fi>, ***@arisoft.fi
says...

Post by Ari Laitinen
Tiesitkö, että öljyn määrän voi myös laskea polttimen käyttötunneista?

Ja tälle menetelmälle löytyy myös valmiita kaupallisia helposti
asennettavia sovelluksia, joissa ei tarvitse edes koskea polttimen
sähköihin tai putkiin. Mukana myös avokollektorihälytyslähdöt
polttimen häiriöstä ja öljyn pienestä määrästä:

http://www.team-control.fi/html2/tiimi_oljyvahti.html

[John Smith]

Post by Ari Paananen
says...

Post by Ari Laitinen
Tiesitkö, että öljyn määrän voi myös laskea polttimen käyttötunneista?

Ja tälle menetelmälle löytyy myös valmiita kaupallisia helposti
asennettavia sovelluksia, joissa ei tarvitse edes koskea polttimen
sähköihin tai putkiin. Mukana myös avokollektorihälytyslähdöt
http://www.team-control.fi/html2/tiimi_oljyvahti.html

"Elektronisen toimintansa vuoksi laite on tarkka, luotettava"
Ostan heti tusinan.

[Ari Laitinen]

Post by John Smith
"Elektronisen toimintansa vuoksi laite on tarkka, luotettava"
Ostan heti tusinan.

Varmaan tarkoitti digitaalista mutta mainosmies ei kai erota digitaalista
elektronisesta.

Ajan mittaaminen vaaditulla tarkkuudella tässä sovelluksessa on hyvin
helppoa. Muutahan s ei mittaakaan, joten tarkkuus on jossain muutaman
kymmenen ppm:n luokkaa. Parempi kuin mekaanisella pintamittauksella voisi
saada. Se ainoa probleema liittyykin siihen onko polttimen kulutus juuri
oikea. Ainakin se on tasainen mutta siellä luulen saatavan jo
prosenttiluokkaa olevia virheitä.

[J.P]

Post by Ari Laitinen

Post by John Smith
"Elektronisen toimintansa vuoksi laite on tarkka, luotettava"
Ostan heti tusinan.

Varmaan tarkoitti digitaalista mutta mainosmies ei kai erota
digitaalista elektronisesta.
Ajan mittaaminen vaaditulla tarkkuudella tässä sovelluksessa on hyvin
helppoa. Muutahan s ei mittaakaan, joten tarkkuus on jossain muutaman
kymmenen ppm:n luokkaa. Parempi kuin mekaanisella pintamittauksella
voisi saada. Se ainoa probleema liittyykin siihen onko polttimen
kulutus juuri oikea. Ainakin se on tasainen mutta siellä luulen
saatavan jo prosenttiluokkaa olevia virheitä.

Polttimen kulutuksessa saattaa olla pieniä eroja ruiskutus paineen ja
suuttimen koon eroista johtuen -kuluminen?, tuolla fbk:n puolella oli ihan
hiljattain tästä juttua ketjussa Öljypolttimen suuttimet

[Ari Paananen]

Post by J.P
Polttimen kulutuksessa saattaa olla pieniä eroja ruiskutus paineen ja
suuttimen koon eroista johtuen -kuluminen?, tuolla fbk:n puolella oli ihan
hiljattain tästä juttua ketjussa Öljypolttimen suuttimet

Hankin itse tuon laitteen reilut kolme vuotta sitten, tosin Nesteen
merkillä varustettuna alennusmyynnistä, mutta tarrojen alla on kuitenkin
kyseessä sama laite.

Laitteen näyttämässä on jo itsessään sellainen virhettä aiheuttava
seikka, että tankin tilavuuden ja täytön jälkeisen öljymäärän voi
syöttää vain 100 litran tarkkudella. Toisaalta laite on tarkoitettukin
karkeaan seurantaan ja hälyttämään kun olisi aika tilata lisää löpöä.

Liitin oman laitteeni Hall-sensorin pienellä omalla kytkennällä myös
kotiautomaation A/D-muuntimeen, mitä kautta prosessitietokone seuraa
myös polttimen käyntiaikaa ja laskee sen avulla jatkuvasti
öljynkulutusta. Polttimen kulutus kg/tunti on syötetty laskentaan
aina huollon yhteydessä saadun arvon mukaisesti ja tuo arvo itsessään
(joka on myös syötettävä tuohon öljyvahtiin, vaikka sitä käyttäisi
ihan itsenäisesti) on yleensä tarkkuudeltaan korkeintaan 5%.

Käytännön testeissä ja tarkastuksissa, eli tankki piripintaan N päivän
välein saaduista arvoista laskettuna, todellinen mittaustarkkuus menee
hyvin lähelle tuota viittä prosenttia. Käytännössä siis tosiaan todellinen
tarkkuus riippuu tuosta huollon yhteydessä saadun kulutustiedon
tarkkuudesta.

[Tuukka]

Post by Ari Laitinen
kymmenen ppm:n luokkaa. Parempi kuin mekaanisella pintamittauksella voisi
saada. Se ainoa probleema liittyykin siihen onko polttimen kulutus juuri
oikea. Ainakin se on tasainen mutta siellä luulen saatavan jo
prosenttiluokkaa olevia virheitä.

Äkkiseltään tulisi mieleen että öljyn lämpötila ja sitä kautta
viskositeetti voisi vaikuttaa pumpun tuottoon. Jos säiliö on
sisätiloissa niin lämpö ei varmaan paljoakaan vaihtele.

[Ari Laitinen]

Post by Tuukka
Äkkiseltään tulisi mieleen että öljyn lämpötila ja sitä kautta
viskositeetti voisi vaikuttaa pumpun tuottoon. Jos säiliö on
sisätiloissa niin lämpö ei varmaan paljoakaan vaihtele.

Kyllähän se toki vaikuttaa...

Tiesitkö muuten, että öljy kuumennetaan ennen ruiskutusta?

[Kristian Ukkonen]

Post by Ari Laitinen

Post by Tuukka
Äkkiseltään tulisi mieleen että öljyn lämpötila ja sitä kautta
viskositeetti voisi vaikuttaa pumpun tuottoon. Jos säiliö on
sisätiloissa niin lämpö ei varmaan paljoakaan vaihtele.

Kyllähän se toki vaikuttaa...
Tiesitkö muuten, että öljy kuumennetaan ennen ruiskutusta?

Pumpun tuotto on epäoleellinen, koska pumppu pumppaa
vaan vastapaineventtiiliä vasten.. Paine pysyy vakiona..
Virtauksen määrää vain suutin (ja paine, öljyn ominaisuudet yms.).
Pumppu ei vaikuta virtaukseen.

[Tuukka]

Post by Ari Laitinen
Tiesitkö muuten, että öljy kuumennetaan ennen ruiskutusta?

Tiesin että raskas polttoöljy kuumennetaan, mutta olin
siinä uskossa että löpö tulee pumpulle suoraan säiliöstä.
Kiitos oikaisusta.

[Juhani Varemo]

Post by Tuukka

Post by Ari Laitinen
Tiesitkö muuten, että öljy kuumennetaan ennen ruiskutusta?

Tiesin että raskas polttoöljy kuumennetaan, mutta olin
siinä uskossa että löpö tulee pumpulle suoraan säiliöstä.
Kiitos oikaisusta.

Juu polttimissa on pieni esilämmitin.
Kovin vanhoissa polttimissa sellaista ei ole.


<juhani>

[Näsä]

Post by Juhani Varemo

Post by Tuukka

Post by Ari Laitinen
Tiesitkö muuten, että öljy kuumennetaan ennen ruiskutusta?

Tiesin että raskas polttoöljy kuumennetaan, mutta olin
siinä uskossa että löpö tulee pumpulle suoraan säiliöstä.
Kiitos oikaisusta.

Juu polttimissa on pieni esilämmitin.
Kovin vanhoissa polttimissa sellaista ei ole.
<juhani>

Missä kierron kohdassa öljy lämmitetään, siis palautuuko osa
lämmitetystä öljystä säiliöön?

[Juhani Varemo]

Post by Näsä
Missä kierron kohdassa öljy lämmitetään, siis palautuuko osa
lämmitetystä öljystä säiliöön?

Vain suuttimelle menevä tavara lämmitetään. Lämmintä öljyä ei palaudu
minnekään.

Hiluja on monen näköisiä, riippuen polttimen merkistä ja mallista.

http://lampo.danfoss.com/xGroupx/2337_MNU17404146_SIT84.html



<juhani>

[Timo Neuvonen]

Post by Juhani Varemo

Post by Näsä
Missä kierron kohdassa öljy lämmitetään, siis palautuuko osa
lämmitetystä öljystä säiliöön?

Vain suuttimelle menevä tavara lämmitetään. Lämmintä öljyä ei palaudu
minnekään.
Hiluja on monen näköisiä, riippuen polttimen merkistä ja mallista.
http://lampo.danfoss.com/xGroupx/2337_MNU17404146_SIT84.html

Ja aiheen sivusta: eikös nykyään (ainakin pienemmät) polttimet usein
asenneta 1-putkisysteemillä jolloin paluukiertoa säiliöön ei ole lainkaan.

--
TiN

[Kristian Ukkonen]

Post by Timo Neuvonen

Post by Juhani Varemo

Post by Näsä
Missä kierron kohdassa öljy lämmitetään, siis palautuuko osa
lämmitetystä öljystä säiliöön?

Vain suuttimelle menevä tavara lämmitetään. Lämmintä öljyä ei palaudu
minnekään.
Hiluja on monen näköisiä, riippuen polttimen merkistä ja mallista.
http://lampo.danfoss.com/xGroupx/2337_MNU17404146_SIT84.html

Ja aiheen sivusta: eikös nykyään (ainakin pienemmät) polttimet usein
asenneta 1-putkisysteemillä jolloin paluukiertoa säiliöön ei ole lainkaan.

Juu, mutta siinä on aina kuitenkin "paluukierto" polttimen
näkökulmasta. Se polttimen paluukierto on vaan tuossa
1-putkisysteemissä pieneen säiliöön, joka on polttimen luona
pannuhuoneessa. Tuohon pikkusäiliöön sitten tulee öljyä isosta
säiliöstä (alipaine imee), mutta ei palaa takaisin isoon säiliöön.

Pikkusäiliöön on siis kolme liitäntää: polttimelle menevä, polttimen
paluukierto ja ison säiliön tuleva linja.

Polttimen suhteen homma toimii näin:

säiliö -> pumppu -> suutin input puoli -> vastapaineventtiili -> säiliö

Tuossa suutin kohdasta öljyä menee niin paljon kuin suuttimen
reiästä vastapaineventtiilin säätämällä paineella menee l/h.
Loppu pumpun (joka on ns. constant displacement pumppu, eli sitä ei
voi kuristaa) tuotosta menee vastapaineventtiilin läpi takaisin
säiliöön.

Ihan vastaava systeemi kuin auton ruiskuissakin, paine suutinten
takana on vakio (autossa vielä tuon paineisen puolen ja suuttimen
välissä nopea piezoventtiili tms.)..

Kristian Ukkonen.

[Juha Lyytikäinen]

Post by Kristian Ukkonen
Ihan vastaava systeemi kuin auton ruiskuissakin, paine suutinten
takana on vakio (autossa vielä tuon paineisen puolen ja suuttimen
välissä nopea piezoventtiili tms.)..
Kristian Ukkonen.

Mahtaisiko lämmittimessä olla mitään hyötyä jos polttimoon olisi
rakennettu samanlainen ruiskutuksen säätö kuin autossa? Voisiko polltoa
optimoida liekkiä säätämällä? Palamista ainakin voisi optimoida
ruiskuttamalla hieman helpommin palavaa ainetta sekaan.

[Ari Laitinen]

Post by Juha Lyytikäinen
Mahtaisiko lämmittimessä olla mitään hyötyä jos polttimoon olisi
rakennettu samanlainen ruiskutuksen säätö kuin autossa? Voisiko

Tuskin sillä öljykattilan ei ole tarkoitus lähteä liikkeelle :-) tai
ainakaan jyristä kuin diesel veturi.

Post by Juha Lyytikäinen
polltoa optimoida liekkiä säätämällä? Palamista ainakin voisi

Liekkiähän siellä säädellään monella eri tavalla että palaminen olisi
optimaalista ja savukaasuissa olisi palamisen jäljiltä mielummin
hiilidioksidia ja vettä kuin nokea.

Post by Juha Lyytikäinen
optimoida ruiskuttamalla hieman helpommin palavaa ainetta sekaan.

Isoissa koneissa palamista parannetaan ruiskuttamalla vettä palavan aineen
sekaan. Käsittääkseni kevytöljy palaa sumuna sen verran hyvin ettei siihen
enää tarvita lisätä sen enempää vettä kuin propaaniakaan.

Polttaahan ne jotkut puutakin lämmityskattiloissa.

[Kristian Ukkonen]

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Kristian Ukkonen
Ihan vastaava systeemi kuin auton ruiskuissakin, paine suutinten
takana on vakio (autossa vielä tuon paineisen puolen ja suuttimen
välissä nopea piezoventtiili tms.)..
Kristian Ukkonen.

Mahtaisiko lämmittimessä olla mitään hyötyä jos polttimoon olisi
rakennettu samanlainen ruiskutuksen säätö kuin autossa? Voisiko polltoa
optimoida liekkiä säätämällä? Palamista ainakin voisi optimoida
ruiskuttamalla hieman helpommin palavaa ainetta sekaan.

En usko, että siinä mitään hyötyä olisi, mutta varmaan sen
polttimen saisi kaiuttimena toimimaan moduloimalla öljyn
ruiskutusta jollain nopealla piezoventtiilillä. Voisi olla
aika basso-pään kaiutin, kun palavalla öljymassalla varmaan
olisi alipäästösuodattava vaikutus.. Perusidea aika sama kuin
plasmakaiuttimessa - tuossa vaan palavan öljyn liekin
ulkopinta toimisi kaiutinkalvona..

En ota kantaa siihen, toimisiko palotapahtuma enää oikein, jos
öljyä ruiskutettaisiin paljon vähemmän kuin nimellisarvo
polttimen suuttimelle on. Jos toimisi, niin saisihan tuolla
tehtyä tehonsäädönkin polttimeen pätkimällä PWMllä öljynsyöttöä..
Mutta, jos tuo toimisi, semmoisia varmaan olisi saatavilla,
niin että poltin toimisi koko ajan.. Kaveriksi vaan PID säädin,
joka mittaa kattilan veden lämpötilaa, ja säätää polttimen tehoa
PWMllä, niin että ilman lämmön kulutusta pidetään vaan hukkatehon
verran liekkiä, ja kulutuksen noustessa reagoidaan siihen, pitäen
kattilaveden lämpötila vakaana..

Siitä projektia.. Poltintahan voi käyttää ihan pihalla ilmaan
liekin tekemään, ja se imee öljyn kanisterista. Käytetyn polttimen
saa alle satasella. Pihalle kunnon dubstep pyörimään vaan
öljyliekkikaiuttimella.. :)

Kristian Ukkonen.

[Juha Lyytikäinen]

Post by Kristian Ukkonen

Post by Juha Lyytikäinen
Mahtaisiko lämmittimessä olla mitään hyötyä jos polttimoon olisi
rakennettu samanlainen ruiskutuksen säätö kuin autossa? Voisiko polltoa
optimoida liekkiä säätämällä? Palamista ainakin voisi optimoida
ruiskuttamalla hieman helpommin palavaa ainetta sekaan.

En ota kantaa siihen, toimisiko palotapahtuma enää oikein, jos
öljyä ruiskutettaisiin paljon vähemmän kuin nimellisarvo
polttimen suuttimelle on. Jos toimisi, niin saisihan tuolla
tehtyä tehonsäädönkin polttimeen pätkimällä PWMllä öljynsyöttöä..
Mutta, jos tuo toimisi, semmoisia varmaan olisi saatavilla,
niin että poltin toimisi koko ajan.. Kaveriksi vaan PID säädin,
joka mittaa kattilan veden lämpötilaa, ja säätää polttimen tehoa
PWMllä, niin että ilman lämmön kulutusta pidetään vaan hukkatehon
verran liekkiä, ja kulutuksen noustessa reagoidaan siihen, pitäen
kattilaveden lämpötila vakaana..

Diesel-moottorissa palotapahtumaa voidaan optimoida ruiskuttamalla
sopivasti eri aineita eri ajoituksella sylinteriin. Öljypolttimessa
palaminen tapahtuu kuitenkin normaalipaineessa ja tarkoituksena on ottaa
lämpö talteen eikä paine kuten polttomoottorissa. Niin että tuskin
kikkailemalla saadaan öljy -> lämpö muutoksesta juurikaan tehokkaanpaa.
Polttomoottorin ruisku toimii sen verran suurella taajuudella että
liekki ei ehdi reagoina joten ei siitä kaiutinta saa.

[Kristian Ukkonen]

Post by Juha Lyytikäinen

Post by Kristian Ukkonen

Post by Juha Lyytikäinen
Mahtaisiko lämmittimessä olla mitään hyötyä jos polttimoon olisi
rakennettu samanlainen ruiskutuksen säätö kuin autossa? Voisiko polltoa
optimoida liekkiä säätämällä? Palamista ainakin voisi optimoida
ruiskuttamalla hieman helpommin palavaa ainetta sekaan.

En ota kantaa siihen, toimisiko palotapahtuma enää oikein, jos
öljyä ruiskutettaisiin paljon vähemmän kuin nimellisarvo
polttimen suuttimelle on. Jos toimisi, niin saisihan tuolla
tehtyä tehonsäädönkin polttimeen pätkimällä PWMllä öljynsyöttöä..
Mutta, jos tuo toimisi, semmoisia varmaan olisi saatavilla,
niin että poltin toimisi koko ajan.. Kaveriksi vaan PID säädin,
joka mittaa kattilan veden lämpötilaa, ja säätää polttimen tehoa
PWMllä, niin että ilman lämmön kulutusta pidetään vaan hukkatehon
verran liekkiä, ja kulutuksen noustessa reagoidaan siihen, pitäen
kattilaveden lämpötila vakaana..

Diesel-moottorissa palotapahtumaa voidaan optimoida ruiskuttamalla
sopivasti eri aineita eri ajoituksella sylinteriin. Öljypolttimessa
palaminen tapahtuu kuitenkin normaalipaineessa ja tarkoituksena on ottaa
lämpö talteen eikä paine kuten polttomoottorissa. Niin että tuskin
kikkailemalla saadaan öljy -> lämpö muutoksesta juurikaan tehokkaanpaa.
Polttomoottorin ruisku toimii sen verran suurella taajuudella että
liekki ei ehdi reagoina joten ei siitä kaiutinta saa.

Kirjoitin yllä öljypolttimen palotapahtumasta.. Sen liekin
muodon pitää olla järkevä verrattuna pannun seinämien muotoon.
Siksi niitä on erilaisilla kulmilla ja suihkumuodoilla..
Öljyn katkominen varmasti muuttaa suihkukuviota jossain vaiheessa..

Sen sijaan polttimen usein tapahtuva sammuminen ja uudelleen
sytytys (termostaatin ohjaamana pienellä hystereesillä)
käsittääkseni pienentää öljylämmityksen hyötysuhdetta,
ja pyritään pitkiin paloaikoihin ja lepoaikoihin.
Siksi jatkuvasta liekistä voisi olla hyötyä, JOS
varsinaisen palotapahtuman hyötysuhde pysyy hyvänä.
Todennäköisesti ei, kun tämmöisiä ei ole?

Tarkoitin myös yllä kaiuttimena nimenomaan öljypoltinta.
Suuri mahdollinen taajuus piezoventtiilissä on vaan hyvä
asia - jos se on vaikka 50% PWM:llä, menee suuttimesta
läpi noin puolet nimellisestä, oli sitten PWM taajuus 1Hz
tai 10kHz.. PWM taajuuden ON oltava suurempi kuin toistettava
taajuus. Esimerkiksi plasmakaiuttimet voivat toimia 200kHz
taajuudella, jossa on vaan AM-modulointi äänitaajuudella..

Ongelmana öljypoltinkaiuttimessa onkin ilmassa (liekissä)
olevan öljyn massa.. Se muodostanee alipäästösuodattimen.
Plasmassa massa on pieni, joten siinä ongelmaa ei niin ole.
Veikkaan silti, että sen saisi jonkinmoisena kaiuttimena
toimimaan.. Olisi jännä ajaa taajuusvastekäppyrä!

Kristian Ukkonen.

[Timo Neuvonen]

Post by Kristian Ukkonen
Tarkoitin myös yllä kaiuttimena nimenomaan öljypoltinta.
Suuri mahdollinen taajuus piezoventtiilissä on vaan hyvä
asia - jos se on vaikka 50% PWM:llä, menee suuttimesta
läpi noin puolet nimellisestä, oli sitten PWM taajuus 1Hz
tai 10kHz.. PWM taajuuden ON oltava suurempi kuin toistettava
taajuus. Esimerkiksi plasmakaiuttimet voivat toimia 200kHz
taajuudella, jossa on vaan AM-modulointi äänitaajuudella..
Ongelmana öljypoltinkaiuttimessa onkin ilmassa (liekissä)
olevan öljyn massa.. Se muodostanee alipäästösuodattimen.
Plasmassa massa on pieni, joten siinä ongelmaa ei niin ole.
Veikkaan silti, että sen saisi jonkinmoisena kaiuttimena
toimimaan.. Olisi jännä ajaa taajuusvastekäppyrä!

Paloviranomaiset lienevät innoissaan, kun eräs muutakin pyrotekniikkaa
soveltanut bändi tuo joskus keikalleen tuollaiset elävää tulta ja
palokaasuja syöksevät ämyrit...

Tuossa olisi kyllä päivän teemaan sopiva vahvistintekniikka: ei tarvitse
kilowattitolkulla sähkötehoa jos myrsky on rullannut kaapelit pois. Pieni
varavoimalla tuotettu sähköteho riittää ohjaamaan palotapahtumaa, ja 50kW
bassotoisto per kanava pelaa kunhan tankissa riittää löpöä.

--
TiN

[Kristian Ukkonen]

Post by Timo Neuvonen

Post by Kristian Ukkonen
Tarkoitin myös yllä kaiuttimena nimenomaan öljypoltinta.
Suuri mahdollinen taajuus piezoventtiilissä on vaan hyvä
asia - jos se on vaikka 50% PWM:llä, menee suuttimesta
läpi noin puolet nimellisestä, oli sitten PWM taajuus 1Hz
tai 10kHz.. PWM taajuuden ON oltava suurempi kuin toistettava
taajuus. Esimerkiksi plasmakaiuttimet voivat toimia 200kHz
taajuudella, jossa on vaan AM-modulointi äänitaajuudella..
Ongelmana öljypoltinkaiuttimessa onkin ilmassa (liekissä)
olevan öljyn massa.. Se muodostanee alipäästösuodattimen.
Plasmassa massa on pieni, joten siinä ongelmaa ei niin ole.
Veikkaan silti, että sen saisi jonkinmoisena kaiuttimena
toimimaan.. Olisi jännä ajaa taajuusvastekäppyrä!

Paloviranomaiset lienevät innoissaan, kun eräs muutakin pyrotekniikkaa
soveltanut bändi tuo joskus keikalleen tuollaiset elävää tulta ja
palokaasuja syöksevät ämyrit...

SRL rulez!

Post by Timo Neuvonen
Tuossa olisi kyllä päivän teemaan sopiva vahvistintekniikka: ei tarvitse
kilowattitolkulla sähkötehoa jos myrsky on rullannut kaapelit pois.
Pieni varavoimalla tuotettu sähköteho riittää ohjaamaan palotapahtumaa,
ja 50kW bassotoisto per kanava pelaa kunhan tankissa riittää löpöä.

Dubstep soimaan, niin kansa ei edes huomaa, että ei ole sähköä. :)

Plasmakaiuttimia:

[Kristian Ukkonen]

Post by Minä
Aihetta sivuten....
Öljysäiliön korkeus 1.8 m.
Pinta korkeimmilaan 10 cm kannesta.
Pinnan korkeus mittaus -> 1-wire väylään.
Tarkuus noin. Siis korkeus tieto riittää.
Säiliössä tuki rakenteita ja muoto, joiden takia tilavuus on hankala laskea.
Säiliö 2000l linkin mukainen.
http://www.hanakat.fi/tuotteet/lammitys/oljylammitys/sailiot/

Itse tekisin nykyään laittamalla polttimen sähköjen
(siis termostaatin jälkeen) rinnalle käyttötuntilaskurin.
Poltin kuluttaa aika tarkasti suuttimen nimelliskulutuksen,
joten käyttötunnit kertomalla saa öljymäärän kulutuksen.
Laittamalla väylän kautta luettavan käyttötuntilaskurin
tuohon saa etäluettua öljyn kulutuksen..

Itse en löytänyt mitään kohtuuhintaista ratkaisua mitata
pinnankorkeutta.. Mikään luotettavan oloinen ratkaisu maksoi
satoja euroja. Lopulta laitoin vaan kellukkeeseen ja piuhaan
perustuvan ratkaisun, jossa piuha pyörittää akselia, kun kelluke
menee öljyn pinnalla ylös/alas.

Kristian Ukkonen.

[KK]

Post by Minä
Aihetta sivuten....
Öljysäiliön korkeus 1.8 m.
Pinta korkeimmilaan 10 cm kannesta.
Pinnan korkeus mittaus -> 1-wire väylään.
Tarkuus noin. Siis korkeus tieto riittää.
Säiliössä tuki rakenteita ja muoto, joiden takia tilavuus on hankala laskea.
Säiliö 2000l linkin mukainen.
http://www.hanakat.fi/tuotteet/lammitys/oljylammitys/sailiot/

Jos haluaa ratkaisun ilman liikkuvia osia, niin eikös kahden lähekkäin
olevan metalliliuskan kapasitanssi muuttuisi nestepinnan korkeuden mukaan?

Liikkuvilla osilla: perämoottorin bensasäiliöissä on ollut perinteisesti
yhtenä ratkaisuna kierrelatta pystysuunnassa (hyvin "harvalla"
kierteellä"). Koho on liikkunut pystysuunnassa kahden pystyn
ohjainsangan välissä ja kohon keskellä on litteä reikä, jossa
kierrelatta, joka kääntyy siis kohon korkeuden mukaan. Kierrelatan kun
laittaa kääntämään potikkaa, niin pinnankorkeus tulee suoraan
vastusarvona. (Persveivarin tankissa kierrelatta tietysti kääntää
suoraan viisaria, joka näkyy tankin päällä olevasta ikkunasta.)

[P.V.]

Post by Juhani Varemo

Post by Tuukka

Post by Marko Kainulainen
Löytyykö mitään laitetta, jolla pystyy mittaamaan etäisyyden muutaman
metrin säteellä todella tarkasti, vähintään 1mm tarkkuudella?

http://kauppa.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=80-6002

:-))
Myös erilaisia sähköisiä ja kosketuksettomia löytyy, esim ns.
laseretäisyysmittarit. Timpurimalleista alkaen.
Kone- ja rakennustekniikassa löytyy myös monenlaista tapaa, alkaen
laserskannauksesta ja päätyen metallintyöstöasemien robotin tapaisen
liikuttelemaan mittapäähän, jolla päästään hyvinkin suuriin tarkkuuksiin. Ja
hintoihin...
Sama pätee vaikkapa tarkkuustakymetreihin. Parhaat taitavat luvata 0,5 mm
200 metriin jos mitataan prismaan tai muuhun erityiseen pintaan.
Ehkä kuitenkin haet jotakin 'jokamiesluokan' laitetta - sinne sopinevat
parhaiten nuo laseretäisyysmittarit, millimetrin tarkkuus voi juuri ja juuri
löytyä kun ei halvinta ota. Lämpötilan muutokset voivat heikentää
saavutettua tarkkuutta. Löytyy ihan rautakaupasta, omani on Makitan tekele
ja se on toiminut suhteellisen OK. Hintaluokka oli joku 150-200 e.

Nimellä Bosch GLM 150 löytyy samannäköinen laseretäisyysmittari kuin se,
jota olen tullut käyttäneeksi. Esitekuvissa mittarin näytöllä näkyy olevan
yleensä metrilukemia vain kolmen desimaalin tarkkuudella, mutta lyhyillä
(=muutaman metrin) etäisyyksillä ainakin käyttämäni laite näytti myös
neljännen desimaalin (tosin viimeinen numero oli muita pienempi, eli se
olisi kai jo tarkoitus ottaa pienellä varauksella).

Yllämainitun laitteen mittatarkkuudeksi ilmoitetaan ± 1 mm.

P.V.

[Kristian Ukkonen]

Post by Juhani Varemo

Post by Tuukka

Post by Marko Kainulainen
Löytyykö mitään laitetta, jolla pystyy mittaamaan etäisyyden muutaman
metrin säteellä todella tarkasti, vähintään 1mm tarkkuudella?

http://kauppa.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=80-6002

:-))
Myös erilaisia sähköisiä ja kosketuksettomia löytyy, esim ns.
laseretäisyysmittarit. Timpurimalleista alkaen.
Kone- ja rakennustekniikassa löytyy myös monenlaista tapaa, alkaen
laserskannauksesta ja päätyen metallintyöstöasemien robotin tapaisen
liikuttelemaan mittapäähän, jolla päästään hyvinkin suuriin tarkkuuksiin. Ja
hintoihin...
Sama pätee vaikkapa tarkkuustakymetreihin. Parhaat taitavat luvata 0,5 mm
200 metriin jos mitataan prismaan tai muuhun erityiseen pintaan.
Ehkä kuitenkin haet jotakin 'jokamiesluokan' laitetta - sinne sopinevat
parhaiten nuo laseretäisyysmittarit, millimetrin tarkkuus voi juuri ja juuri
löytyä kun ei halvinta ota. Lämpötilan muutokset voivat heikentää
saavutettua tarkkuutta. Löytyy ihan rautakaupasta, omani on Makitan tekele
ja se on toiminut suhteellisen OK. Hintaluokka oli joku 150-200 e.

Suuri haaste voi olla mitta-alueen alku.. Eli käsittääkseni moni
tommonen "langaton" mittalaite voi mitata vaikka muutamaan
metriin, mutta pienin etäisyys onkin sitten jotain 40cm..
Joskus pohdin tuollaista öljysäiliön pinnanmittaukseen, mutta
vastaan tuli tuo pienin mittausetäisyys..

Kristian Ukkonen.

[Juhani Varemo]

Post by Kristian Ukkonen
Suuri haaste voi olla mitta-alueen alku.. Eli käsittääkseni moni
tommonen "langaton" mittalaite voi mitata vaikka muutamaan
metriin, mutta pienin etäisyys onkin sitten jotain 40cm..
Joskus pohdin tuollaista öljysäiliön pinnanmittaukseen, mutta
vastaan tuli tuo pienin mittausetäisyys..

Juu tämä on totta, unohdin mainita. Mainitsemani laite pääsee noin 15 cm
päähän, mutta ei lähemmäksi.

Alkuperäinen kysymys sisälsi hieman niukasti tietoa käyttökohteesta ja
muista vaatimuksista jotta voisi antaa ns. täydellisen vastauksen :-)

<juhani>

[John Smith]

Post by Juhani Varemo

Post by Kristian Ukkonen
Suuri haaste voi olla mitta-alueen alku.. Eli käsittääkseni moni
tommonen "langaton" mittalaite voi mitata vaikka muutamaan
metriin, mutta pienin etäisyys onkin sitten jotain 40cm..
Joskus pohdin tuollaista öljysäiliön pinnanmittaukseen, mutta
vastaan tuli tuo pienin mittausetäisyys..

Juu tämä on totta, unohdin mainita. Mainitsemani laite pääsee noin 15 cm
päähän, mutta ei lähemmäksi.
Alkuperäinen kysymys sisälsi hieman niukasti tietoa käyttökohteesta ja
muista vaatimuksista jotta voisi antaa ns. täydellisen vastauksen :-)
<juhani>

Tuolla lupaavat 2 cm:stä alkaen.
http://www.parallax.com/Store/Sensors/ObjectDetection/tabid/176/ProductID/92/List/0/Default.aspx?SortField=ProductName,ProductName

[Näsä]

Post by Juhani Varemo

Post by Kristian Ukkonen
Suuri haaste voi olla mitta-alueen alku.. Eli käsittääkseni moni
tommonen "langaton" mittalaite voi mitata vaikka muutamaan
metriin, mutta pienin etäisyys onkin sitten jotain 40cm..
Joskus pohdin tuollaista öljysäiliön pinnanmittaukseen, mutta
vastaan tuli tuo pienin mittausetäisyys..

Juu tämä on totta, unohdin mainita. Mainitsemani laite pääsee noin 15 cm
päähän, mutta ei lähemmäksi.
Alkuperäinen kysymys sisälsi hieman niukasti tietoa käyttökohteesta ja
muista vaatimuksista jotta voisi antaa ns. täydellisen vastauksen :-)
<juhani>

Tuolla lupaavat 2 cm:stä alkaen.http://www.parallax.com/Store/Sensors/ObjectDetection/tabid/176/Produ...
--
Muutkin otti, mutta minä en.- Piilota siteerattu teksti -
- Näytä siteerattu teksti -

Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.

[John Smith]

Post by Näsä

Post by Juhani Varemo

Post by Kristian Ukkonen
Suuri haaste voi olla mitta-alueen alku.. Eli käsittääkseni moni
tommonen "langaton" mittalaite voi mitata vaikka muutamaan
metriin, mutta pienin etäisyys onkin sitten jotain 40cm..
Joskus pohdin tuollaista öljysäiliön pinnanmittaukseen, mutta
vastaan tuli tuo pienin mittausetäisyys..

Juu tämä on totta, unohdin mainita. Mainitsemani laite pääsee noin 15 cm
päähän, mutta ei lähemmäksi.
Alkuperäinen kysymys sisälsi hieman niukasti tietoa käyttökohteesta ja
muista vaatimuksista jotta voisi antaa ns. täydellisen vastauksen :-)
<juhani>

Tuolla lupaavat 2 cm:stä alkaen.http://www.parallax.com/Store/Sensors/ObjectDetection/tabid/176/Produ...
--
Muutkin otti, mutta minä en.- Piilota siteerattu teksti -
- Näytä siteerattu teksti -

Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.

Joutava kommentti on trollausta.

[J.P]

Post by John Smith

Post by Näsä
Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.

Joutava kommentti on trollausta.

Näsäviisautta?

[John Smith]

Post by J.P

Post by John Smith

Post by Näsä
Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.

Joutava kommentti on trollausta.

Näsäviisautta?

Trollausta.
Ei tuossa ollut näsäviisautta.
Ei siinä viisaus edes vilahtanut.

[Näsä]

Post by John Smith

Post by J.P

Post by John Smith

Post by Näsä
Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.

Joutava kommentti on trollausta.

Näsäviisautta?

Trollausta.
Ei tuossa ollut näsäviisautta.
Ei siinä viisaus edes vilahtanut.
--
Muutkin otti, mutta minä en.

Totta, viisaus meni jo vilahtaen ohi itse kysymystä esitettäessä.

[Kim Fallström]

Post by Näsä
viisaus meni jo vilahtaen ohi itse kysymystä esitettäessä.

Siksi kannattaa ennen varsinaiseen vastaamiseen ryhtymistä esittää
ne tarkentavat kysymykset. Säästävät aikaa ja vaivaa kun tiedetään
mitä oikeastaan kysyttiin. Jos alkuperäinen kysyjä ei tarkenna niin
hän ei välttämättä ole enää edes lukemassa vastauksia.

Kim

[kopio, follarit -> sfnet.viestinta.nyyssit]

[Juhani Varemo]

Post by John Smith

Post by Näsä
Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.

Ei siinä viisaus edes vilahtanut.

Lienee sellainen viisaus kuitenkin, että ymmärtääkseni ultraäänellä on taas
vaikeaa päästä haluttuun millimetrin tarkkuuteen.

Lisäksi voidaan keskustella siitä, onko kysymyksessä absoluuttinen tarkkuus
vaiko toistotarkkuus. Ja tarkoittaako 1 mm tarkkuus +/- 0,5 mm vai mitä.


<juhani>

[Pietari]

Post by Tuukka
http://kauppa.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=80-6002

Ei tuolla mitalla välttämättä pääse millin tarkkuuteen edes metrin
säteellä. Linkin mitta tuskin on tarkkuusluokiteltu.

Katso esim. tuolta kohdat 6 ja 7:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:1973L0362:19850204:FI:PDF

Kohdan 7.1b mukaan:
Luokan III mitta sallisi millin virheen metrillä
Luokan II mitta sallisi millin virheen 3,5 metrillä
Luokan I mitta sallisi millin virheen 9 metrillä

Nuo virheet siis sallitaan ETY-ensivakauksessa. Käytössä olevissa
mitoissa sallitaan kaksinkertainen virhe (kohta 7.4).

Lisäksi mitatessa on huomioitava lämpölaajeneminen, jos mitta on eri
lämpötilassa kuin missä se on kalibroitu.