On 29 huhti, 21:55, Asko Ikävalko
http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-sii...
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Tuo on ainakin Jenkkien suosima tapa, maadoitetaan betoniraudat.
Kostea betoni maan alla johtaa sähköä paremmin kuin maa, joten
betonista saadaan suuri elektrodi maan alle.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ufer_ground
Kupari ja rauta ei oikein tykkää toisistaan betonin sisällä. Yllättäen
kupari kestää huonosti märässä betonissa.
Raudan ja kuparin liittäminen toisiinsa tehdään tinatuilla
liitoksilla, ei suoraan kupari-rauta-ruuviliitoksin. En ole varma,
käykö huonosti, jos laittaa teräsbetonin ja kuparielektrodin
vierekkäin, eli saako aikaa pariston, jossa toinen elektrodi syöpyy
vikkelään. Emäksinen betoni suojaa rautaa normaalisti, mutta kupari
vieressä voi sotkea tilanteen, riippuu varmaan myös maan pH:sta..
Kukaan ei tainnut vielä kommentoida sitä, että maadoitus kannattaa
tehdä vahvasti tähtimäisesti, jos suinkin mahdollista. Eli
sähkökaappi, antenni, puhelin/datajohto, datakeskus, putket,
betoniraudat, keskuslämmitys ym, liitetään kaikki samaan
maadoituspisteeseen, jolloin sähköjen suojamaat ja datan maat lähtee
samasta pisteestä ja samasta potentiaalista koko taloon puumaisesti
jaettuna. Silloin systeemiin ei helposti voi tulla maavirtoja, jotka
aiheuttaisi potentiaalieroja eri laitteiden maadoitusten välille.
Se talon ympäri-kuparilanka on myös hyvä idea, siihen voi kytkeä myös
esim antennimaston suoraan, samoin voi laittaa tulevalle johdolle
tähdestä poikkeavan madoituksen ennen taloon tuomista. Näin saa
esimerkiksi ukkoseniskun energiasta suurimman osan talon alle. Talon
sisällä kuitenkin vain yksi tähtimaapiste siitä huolimatta. Ei siis
käytetä pelkkää rengasta kytkemään esim puhelimen maata ja sähkömaata
ja putkia toisiinsa eri puolilla taloa. Kaikki maadoitettavat
kytketään talon sisällä samaan kiskoon tai nippuun ja nippu sitten
myös renkaaseen. Silloin nipun johtojen päät ovat varmasti samassa
jännitteessä, vaikka rengasmaan ja nipun välissä kulkisi hetkellisesti
vaikka kiloamppeerin virta (=pieni ukkosen aiheuttamaksi).
Tuolla tavalla esimerkiksi antennimaston isku kyllä tuottaa ison
virran ja jännitehäviön talon alla olevaan renkaaseen,. Samoin tulevan
sähkökaapelin maa voi tuottaa jatkuvaa virtaa renkaaseen ja renkaan ja
tähtimaan välille.
Mutta tähtipiste silti nollaa jännite-erot esim antennin ja sähkömaan
välissä, koska tähtipisteen johtojen välissä ei ole milliohminkaan
vertaa vastusta tai impedanssia, eli kiloamppeeri ei tuota volttiakaan
jännite-eroa eri haarojen välille.
Jos ukkonen kulkee vaikka muutaman metrin matkan 16 mm2 piuhaa, syntyy
piuhan päiden välille helposti kilovolttien jännite-ero, koska nopean
ja suuritaajuisen signaalin kannalta piuha onkin aaltojohde, jonka
ominaisimpedanssi on suuri. Jos päissä on vaikka datakaappi, ja
sähkökaappi, ja niistä lähtevät kaapelit, voi arvata, mitä kaapelien
toisessa päässä olevissa laittessa voi tapahtua. Jos syöksyaalto
ohjataan ensin tähtipisteeseen, tilanne on jo paljon parempi. Tosin
silloinkin syöksyaalto jatkaa tähtipisteestä eri suuntiin ja vain osa
energiasta menee maadoitukseen, siitäkin osa heijastuu takaisin. Jos
iskusta on osa saatu maadoitusrenkaaseen taloon tullessa, tilanne
paranee edelleen.
Aikoinaan, kun rakentelin yhden telelaitoksen maadoituksia
kesähommina, oli huonossa paikassa tehtävä maadoitus vetämällä
kaapelia kauemmaksi moneen suuntaan ja tekemällä haaroja. Siis
maadoituis tehtiin esimerkiksi talon joka nurkasta kahteen suuntaan 20
m, ja jaettiin taas kahteen osaan kukin 20 m ojaansa jne. Yritettiin
porata maahan reikää sitten pitkin ojan pohjia, jos jostain pääsisi
soran läpi vaikka savipatjaan saakka. Tuon "risukasan" idea oli
kuitenkin se, että ukkosen syöksyaalto saadaan ensin kauas laitteista
ja hajotettua useaan heijastuneeseen pienempään aaltoon, jotka sitten
tulee takaisin heijastuneena, mutta ainakin vähän vaimentuneena ja
pitkittyneenä ja taajuuskaistaltaan leikkautuneena, eli suuret
taajuudet vaimenee ennen palaamistaan takaisin heijastuneen, vaikka
maadoitusvastus olisi DC:lle huono. Tuli jopa testattua moisen
virityksen toimivuus, kun linkkimastoon ei saatu kunnon maita
soramaahan, mutta ukkosmyrsky takoi mastoa ilman vahinkoja pari tuntia
ja kymmenien täysosumien voimin.. Tuollainen maadoitus on kyllä
nykyään tolkuttoman kallis tehdä, pelkkää kuparia meni enemmän kuin
mies jaksaa kantaa kerralla.