Maadoituselektrodi?

[Asko Ikävalko]

http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-siirto-ja-liittymat/rakentajan_sahkomuistio.pdf


Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.


Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja
kuparikaapeli syövytä toinen toisiaan?

Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.

Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta
kauempana talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa
paremmin sähköä kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän
vaihtoehtoon, vaikka se Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto.
Meneekö nyt induktanssit pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon
ympäri?

Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja
harjaterästä nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan
salaojasepelin sekaan?

-Asko

[Tomppa]

Post by Asko Ikävalko
http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-siirto-ja-liittymat/rakentajan_sahkomuistio.pdf
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja kuparikaapeli
syövytä toinen toisiaan?
Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.
Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta kauempana
talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa paremmin sähköä
kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän vaihtoehtoon, vaikka se
Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto. Meneekö nyt induktanssit
pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon ympäri?
Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja harjaterästä
nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan salaojasepelin sekaan?
-Asko

Aika oudosti ilmaistu tuolla Fortumin sivulla.
Tietääkseni laatan raudoitus pitää maadoittaa ja kuten jo totesit niin
kaapeli kunnolla johtavaan maakerrokseen.
Kuivassa ei tapahdu juuri mitään vaikka kupari ja teräs koskettaa
toisiaan vaan jos vähänkin on kosteutta niin sitten alkaa syöpyminen.

Mutta. Tässä lienee ajantasalla oleva ohjeistus.

http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/artikkeleita/asennukset/fi_FI/maadoitukset/

[Näsä]

On 29 huhti, 21:55, Asko Ikävalko

http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-sii...
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja
kuparikaapeli syövytä toinen toisiaan?
Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.
Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta
kauempana talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa
paremmin sähköä kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän
vaihtoehtoon, vaikka se Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto.
Meneekö nyt induktanssit pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon
ympäri?
Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja
harjaterästä nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan
salaojasepelin sekaan?
-Asko

Maadoituselektrodin tarkoitus verkkosähkön syötössä on monimuotoinen.
Ensimmäinen tarkoitus jakeluyhtiön kannalta on ns. reaalimittaus.
Jakeluyhtiön kannalta muita tavoitteita ei ole.
Turvallisuudenkin kannalta kysymys on monimuotoinen.
Jos ei rakennuksesta löydy ns. maaperä maadoitusta
eivät myöskään luonnonilmiöt vaikuta verkon piikkeihin.
Nykysenä tikutakuaikana, suosittelen kaikkien,
mahdollisten maadoitusten käyttämistä.
Useinkin esim. Wlan toimii paremmin jos on myös signaalin
vastapaino.vrt maa.

[u***@downunder.com]

On Mon, 30 Apr 2012 04:52:49 -0700 (PDT), Näsä

Post by Näsä
On 29 huhti, 21:55, Asko Ikävalko

http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-sii...
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja
kuparikaapeli syövytä toinen toisiaan?
Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.
Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta
kauempana talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa
paremmin sähköä kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän
vaihtoehtoon, vaikka se Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto.
Meneekö nyt induktanssit pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon
ympäri?
Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja
harjaterästä nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan
salaojasepelin sekaan?
-Asko

Maadoituselektrodin tarkoitus verkkosähkön syötössä on monimuotoinen.

Erinäisiä selityksiä on paljonkin, mutta kaikki kaatuu siihen, ettei
absoluuttista maapotentiaalia ole olemassakaan. Tai ehkä kuvittelivat
sen sijaitsevan Pariisin ulkopuolella Sevressä, jossa säilytetään
vaikka yhden hevosvoiman tuottavaa kaakkia tai kilogramman tai metrin
prototyyppejä :-).

Post by Näsä
Ensimmäinen tarkoitus jakeluyhtiön kannalta on ns. reaalimittaus.
Jakeluyhtiön kannalta muita tavoitteita ei ole.
Turvallisuudenkin kannalta kysymys on monimuotoinen.

Sähköturvallisuuden kannalta paljon oleellisempi asia on rakennuksen
sisäinen potentiaalitasaus (sähköverkon nolla, vesiputkistot,
lämmitysputkistot, talon betoniraudoitus jne.) ovat samassa
potentiaalissa, eikä ihmisen kannalta vaarallisia potentiaalieroja
esiinny (luokkaa 50-100 V).

Henkilöturvallisuuden kannalta on aika yhdentekevää, missä
potentiaalissa talo sattuu huitelemaan suuren maadoitusresistanssin
takia. Ainoa hankala kohta on se, että talon pihalta portaille
noustessa esiintyisi ikävän suuria potentiaalieroja huonon
maadoituselektrodin takia.

Post by Näsä
Jos ei rakennuksesta löydy ns. maaperä maadoitusta
eivät myöskään luonnonilmiöt vaikuta verkon piikkeihin.
Nykysenä tikutakuaikana, suosittelen kaikkien,
mahdollisten maadoitusten käyttämistä.
Useinkin esim. Wlan toimii paremmin jos on myös signaalin
vastapaino.vrt maa.

Anteeksi nyt, mutta tämä on päivän vitsi :-)

On toki totta, että vertikaaliantennien kohdalla käytyetään ns.
peiliteoriaa, jossa äärettömän hyvin johtavan alapuolella on
vertikaalisäteilijän peilikuva, josta saadaan siten dipolisäteilijä.

Pitkä- ja keskipitkäalueella (150-1600 kHz) allonpituudet ovat satoja
metrejä, joten varsin suuria maadoituselektrodimattoja joudutaan
käyttämään (satoja metrejä). Tässä maadoituselektrodien hyvyydellä on
keskeinen merkitys.

HF ja VHF alueilla käytetään tyypillisesti Ground Plain antenneja
(yksi pystytikku ja 3-4 loivasti alaspäin roikkuvia radiaaleja).
Radiaalit muodostavat siis maatason, eikä maadoitusresistanssilla ole
osaa eikä arpaa.

WLAN taajuuksilla (2.45 GHz/13 cm) ollaan käytännössä aina yli 10
aallonpituuden päässä mistään maatasoista, joten maatason
hyvyys/huonous ei vaikuta tuon taivaallista.

[Näsä]

Post by u***@downunder.com
On Mon, 30 Apr 2012 04:52:49 -0700 (PDT), Näsä

Post by Näsä
On 29 huhti, 21:55, Asko Ikävalko

http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-sii...
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja
kuparikaapeli syövytä toinen toisiaan?
Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.
Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta
kauempana talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa
paremmin sähköä kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän
vaihtoehtoon, vaikka se Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto.
Meneekö nyt induktanssit pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon
ympäri?
Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja
harjaterästä nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan
salaojasepelin sekaan?
-Asko

Maadoituselektrodin tarkoitus verkkosähkön syötössä on monimuotoinen.

Erinäisiä selityksiä on paljonkin, mutta kaikki kaatuu siihen, ettei
absoluuttista maapotentiaalia ole olemassakaan. Tai ehkä kuvittelivat
sen sijaitsevan Pariisin ulkopuolella Sevressä, jossa säilytetään
vaikka yhden hevosvoiman tuottavaa kaakkia tai kilogramman tai metrin
prototyyppejä :-).

Post by Näsä
Ensimmäinen tarkoitus jakeluyhtiön kannalta on ns. reaalimittaus.
Jakeluyhtiön kannalta muita tavoitteita ei ole.
Turvallisuudenkin kannalta kysymys on monimuotoinen.

Sähköturvallisuuden kannalta paljon oleellisempi asia on rakennuksen
sisäinen potentiaalitasaus (sähköverkon nolla, vesiputkistot,
lämmitysputkistot, talon betoniraudoitus jne.) ovat samassa
potentiaalissa, eikä ihmisen kannalta vaarallisia potentiaalieroja
esiinny (luokkaa 50-100 V).
Henkilöturvallisuuden kannalta on aika yhdentekevää, missä
potentiaalissa talo sattuu huitelemaan suuren maadoitusresistanssin
takia. Ainoa hankala kohta on se, että talon pihalta portaille
noustessa esiintyisi ikävän suuria potentiaalieroja huonon
maadoituselektrodin takia.

Post by Näsä
Jos ei rakennuksesta löydy ns. maaperä maadoitusta
eivät myöskään luonnonilmiöt vaikuta verkon piikkeihin.
Nykysenä tikutakuaikana, suosittelen kaikkien,
mahdollisten maadoitusten käyttämistä.
Useinkin esim. Wlan toimii paremmin jos on myös signaalin
vastapaino.vrt maa.

Anteeksi nyt, mutta tämä on päivän vitsi :-)
On toki totta, että vertikaaliantennien kohdalla käytyetään ns.
peiliteoriaa, jossa äärettömän hyvin johtavan alapuolella on
vertikaalisäteilijän peilikuva, josta saadaan siten dipolisäteilijä.
Pitkä- ja keskipitkäalueella (150-1600 kHz) allonpituudet ovat satoja
metrejä, joten varsin suuria maadoituselektrodimattoja joudutaan
käyttämään (satoja metrejä). Tässä maadoituselektrodien hyvyydellä on
keskeinen merkitys.
HF ja VHF alueilla käytetään tyypillisesti Ground Plain antenneja
(yksi pystytikku ja 3-4 loivasti alaspäin roikkuvia radiaaleja).
Radiaalit muodostavat siis maatason, eikä maadoitusresistanssilla ole
osaa eikä arpaa.
WLAN taajuuksilla (2.45 GHz/13 cm) ollaan käytännössä aina yli 10
aallonpituuden päässä mistään maatasoista, joten maatason
hyvyys/huonous ei vaikuta tuon taivaallista.- Piilota siteerattu teksti -
- Näytä siteerattu teksti -
Useinkin esim. Wlan toimii paremmin jos on myös signaalin
vastapaino.vrt maa.

Anteeksi nyt, mutta tämä on päivän vitsi :-)
Ei mitään anteeksi tarvi pyytää
katsot vain laitteitasi,
kuinka lähellä wlan antenniasi on sähköverkon maa.

[Tukemon]

Post by Näsä
Ei mitään anteeksi tarvi pyytää
katsot vain laitteitasi,
kuinka lähellä wlan antenniasi on sähköverkon maa.

No minulla on WLAN purkki oman seinäsyyläpowerin perässä
n. metrin korkeudella lattiasta. Lähin sähköverkon maa
löytyy varmaan sieltä lattialla lojuvista jatkoroikista.
Väitän että WLAN:in toimivuuden kanssa sillä ei ole
mitään merkitystä.

WLAN purkin kyljessä on SMA liitin antennille, jossa
tököttää muutaman sentin tappi. Uskon että maataso sille
löytyy lähinnä purkin sisältä, jos sieltäkään. Ainakaan
mikään sähköverkon maadoitus ei tuohon vaikuta.

Kerro lisää siitä jakeluyhtiön "reaalimittauksesta",
mulla on tietämyksessä paha aukko siinä kohtaa ja
otan mielelläni vastaan lisätietoja aiheesta.

[Näsä]

Post by Tukemon

Post by Näsä
Ei mitään anteeksi tarvi pyytää
katsot vain laitteitasi,
kuinka lähellä wlan antenniasi on sähköverkon maa.

No minulla on WLAN purkki oman seinäsyyläpowerin perässä
n. metrin korkeudella lattiasta. Lähin sähköverkon maa
löytyy varmaan sieltä lattialla lojuvista jatkoroikista.
Väitän että WLAN:in toimivuuden kanssa sillä ei ole
mitään merkitystä.
WLAN purkin kyljessä on SMA liitin antennille, jossa
tököttää muutaman sentin tappi. Uskon että maataso sille
löytyy lähinnä purkin sisältä, jos sieltäkään. Ainakaan
mikään sähköverkon maadoitus ei tuohon vaikuta.
Kerro lisää siitä jakeluyhtiön "reaalimittauksesta",
mulla on tietämyksessä paha aukko siinä kohtaa ja
otan mielelläni vastaan lisätietoja aiheesta.

Huomenta, ja varhaista vappuaamua;-)
Mitenköhän sen seinäsyyläpowerin suurtaajuus erotus toimii
tolla mikroaaltotaajuudella ?
Kuten varmaan tiedätkin esim konkat ovat vain hidaste,
ei este noilla taajuuksilla.
Reaalimittauksella tarkoitan todellisen sähkönkulutuksen mittaamista.
Meillä täällä maaseurakunnassa kun on aiemmin ollut
jännitteitä myös nollan ja savisen maan välillä
jolloin ei mittaustoimi ole aina toiminut aivan reaalina;-)

[Tukemon]

Post by Näsä
Mitenköhän sen seinäsyyläpowerin suurtaajuus erotus toimii
tolla mikroaaltotaajuudella ?
Kuten varmaan tiedätkin esim konkat ovat vain hidaste,
ei este noilla taajuuksilla.

Sieltä seinäsyylästä tulee WLAN purnukalle käyttöjännite,
ei se osallistu RF puolen toimintaan muutoin. Olen edelleen
sitä mieltä että purkin kyljestä törröttävä antenni näkee
maatasona korkeintaan purkin sisällä olevan piirikortin
maafoliot, mutta ei välitä tuon taivaallista virtajohdosta
saati seinäsyylän syötöstä tai sen maadoituksesta.

Post by Näsä
Reaalimittauksella tarkoitan todellisen sähkönkulutuksen mittaamista.
Meillä täällä maaseurakunnassa kun on aiemmin ollut
jännitteitä myös nollan ja savisen maan välillä
jolloin ei mittaustoimi ole aina toiminut aivan reaalina;-)

Aha. Eli sähkölaskussasi on siis siirtomaksujen kohdalla
eriteltynä myös PE:n virta ? Meillä puolimaaseudulla
mitataan ja laskutetaan pelkästään vaiheiden virrat.

[J.P]

Post by Näsä
Reaalimittauksella tarkoitan todellisen sähkönkulutuksen mittaamista.
Meillä täällä maaseurakunnassa kun on aiemmin ollut
jännitteitä myös nollan ja savisen maan välillä
jolloin ei mittaustoimi ole aina toiminut aivan reaalina;-)

Meinasinkin kanssa kysyä että mitä ihmettä tuolla reaalillasi tarkoitat,
mutta tulihan taas selitys...

[Lu-lu]

"Näsä" < kirjoitti
Huomenta, ja varhaista vappuaamua;-)
Mitenköhän sen seinäsyyläpowerin suurtaajuus erotus toimii
tolla mikroaaltotaajuudella ?
Kuten varmaan tiedätkin esim konkat ovat vain hidaste,
ei este noilla taajuuksilla.
Reaalimittauksella tarkoitan todellisen sähkönkulutuksen mittaamista.
Meillä täällä maaseurakunnassa kun on aiemmin ollut
jännitteitä myös nollan ja savisen maan välillä
jolloin ei mittaustoimi ole aina toiminut aivan reaalina;-)




joo ... ja tätä vapun jälkeistä iltapäivää ... eli

niillä mittareilla mittailllaan yleensä enerkiaa, eikä siis mitään
näennäisjännitteitä nollan ja maan välillä
eli

mittaustekniikasta yhtikäs mitään tietämättä, väittäisin
ettäs

"smooll poteitous"
jos nyt joku kuvittelee, ettäs sill'vois olla jottain merkitystäki'

[Näsä]

Post by Lu-lu
"Näsä" < kirjoitti
Huomenta,  ja varhaista vappuaamua;-)
Mitenköhän sen seinäsyyläpowerin suurtaajuus erotus toimii
tolla mikroaaltotaajuudella ?
Kuten varmaan tiedätkin esim konkat ovat vain hidaste,
ei este noilla taajuuksilla.
Reaalimittauksella tarkoitan todellisen sähkönkulutuksen mittaamista.
Meillä täällä maaseurakunnassa kun on aiemmin ollut
jännitteitä myös nollan ja savisen maan välillä
jolloin ei mittaustoimi ole aina toiminut aivan reaalina;-)
joo ... ja tätä vapun jälkeistä iltapäivää ... eli
niillä mittareilla mittailllaan yleensä enerkiaa, eikä siis mitään
näennäisjännitteitä nollan ja maan välillä
eli
mittaustekniikasta yhtikäs mitään tietämättä, väittäisin
ettäs
"smooll poteitous"
jos nyt joku kuvittelee, ettäs sill'vois olla jottain merkitystäki'

Ok siispä lu-luun metodilla jatkamme.
Maadoittamaton foliohattu päässä voi jatkaa vappua,
vapusta vappuun.

[Näsä]

Post by u***@downunder.com
On Mon, 30 Apr 2012 04:52:49 -0700 (PDT), Näsä

Post by Näsä
On 29 huhti, 21:55, Asko Ikävalko

http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-sii...
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja
kuparikaapeli syövytä toinen toisiaan?
Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.
Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta
kauempana talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa
paremmin sähköä kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän
vaihtoehtoon, vaikka se Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto.
Meneekö nyt induktanssit pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon
ympäri?
Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja
harjaterästä nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan
salaojasepelin sekaan?
-Asko

Maadoituselektrodin tarkoitus verkkosähkön syötössä on monimuotoinen.

Erinäisiä selityksiä on paljonkin, mutta kaikki kaatuu siihen, ettei
absoluuttista maapotentiaalia ole olemassakaan. Tai ehkä kuvittelivat
sen sijaitsevan Pariisin ulkopuolella Sevressä, jossa säilytetään
vaikka yhden hevosvoiman tuottavaa kaakkia tai kilogramman tai metrin
prototyyppejä :-).

Post by Näsä
Ensimmäinen tarkoitus jakeluyhtiön kannalta on ns. reaalimittaus.
Jakeluyhtiön kannalta muita tavoitteita ei ole.
Turvallisuudenkin kannalta kysymys on monimuotoinen.

Sähköturvallisuuden kannalta paljon oleellisempi asia on rakennuksen
sisäinen potentiaalitasaus (sähköverkon nolla, vesiputkistot,
lämmitysputkistot, talon betoniraudoitus jne.) ovat samassa
potentiaalissa, eikä ihmisen kannalta vaarallisia potentiaalieroja
esiinny (luokkaa 50-100 V).
Henkilöturvallisuuden kannalta on aika yhdentekevää, missä
potentiaalissa talo sattuu huitelemaan suuren maadoitusresistanssin
takia. Ainoa hankala kohta on se, että talon pihalta portaille
noustessa esiintyisi ikävän suuria potentiaalieroja huonon
maadoituselektrodin takia.

Post by Näsä
Jos ei rakennuksesta löydy ns. maaperä maadoitusta
eivät myöskään luonnonilmiöt vaikuta verkon piikkeihin.
Nykysenä tikutakuaikana, suosittelen kaikkien,
mahdollisten maadoitusten käyttämistä.
Useinkin esim. Wlan toimii paremmin jos on myös signaalin
vastapaino.vrt maa.

Anteeksi nyt, mutta tämä on päivän vitsi :-)
On toki totta, että vertikaaliantennien kohdalla käytyetään ns.
peiliteoriaa, jossa äärettömän hyvin johtavan alapuolella on
vertikaalisäteilijän peilikuva, josta saadaan siten dipolisäteilijä.
Pitkä- ja keskipitkäalueella (150-1600 kHz) allonpituudet ovat satoja
metrejä, joten varsin suuria maadoituselektrodimattoja joudutaan
käyttämään (satoja metrejä). Tässä maadoituselektrodien hyvyydellä on
keskeinen merkitys.
HF ja VHF alueilla käytetään tyypillisesti Ground Plain antenneja
(yksi pystytikku ja 3-4 loivasti alaspäin roikkuvia radiaaleja).
Radiaalit muodostavat siis maatason, eikä maadoitusresistanssilla ole
osaa eikä arpaa.
WLAN taajuuksilla (2.45 GHz/13 cm) ollaan käytännössä aina yli 10
aallonpituuden päässä mistään maatasoista, joten maatason
hyvyys/huonous ei vaikuta tuon taivaallista.- Piilota siteerattu teksti -
- Näytä siteerattu teksti -

"Anteeksi nyt, mutta tämä on päivän vitsi :-)"
Ei mitään anteeksi tarvi pyytää
katsot vain laitteitasi tarkasti, ja päättelet
kuinka lähellä wlan antenniasi on sähköverkon maa.
Ja voin vakuuttaa että sillä on taivaallinen vaikutus.

Luuluulevalle, kuka mainitsi,reaali..._aikainen_...

[Lu-lu]

"Näsä" < kirjoitti
Luuluulevalle, kuka mainitsi,reaali..._aikainen_...



hm ... mä
nääs luuluuluulen, ettäs maadoituselektrodin AINOO
reaaali-tarkootus on VARMISTAA, jottas kaikki net
vaihejohtimista virtaavat elektronihippuset löytävät
AINA takuuvarmasti takaasin voimmalaitokselle
josta net ovat alunperin karanneekki'

[u***@downunder.com]

Post by Lu-lu
"Näsä" < kirjoitti
Luuluulevalle, kuka mainitsi,reaali..._aikainen_...
hm ... mä
nääs luuluuluulen, ettäs maadoituselektrodin AINOO
reaaali-tarkootus on VARMISTAA, jottas kaikki net
vaihejohtimista virtaavat elektronihippuset löytävät
AINA takuuvarmasti takaasin voimmalaitokselle
josta net ovat alunperin karanneekki'

Oletko varma, että ne maahan karanneet elektronit löytävät takaisin
"omalle" voimalitoksellesi :-) :-)

Minusta Suomessa maadoitukselle pannaan aivan turhan suuri painoarvo,
viime kädessä tarkoitus on välttää liian suuria potentiaalieroja
ihmisten ja sähköä johtavien rakenteiden välillä.

[Seppo Loisa]

Post by Lu-lu
nääs luuluuluulen, ettäs maadoituselektrodin AINOO
reaaali-tarkootus on VARMISTAA, jottas kaikki net
vaihejohtimista virtaavat elektronihippuset löytävät
AINA takuuvarmasti takaasin voimmalaitokselle
josta net ovat alunperin karanneekki'

Sinäänsä näppärä idea mutta vaihtovirta.

[Lu-lu]

"Näsä" <kirjoitti
Maadoituselektrodin tarkoitus verkkosähkön syötössä on monimuotoinen.
Ensimmäinen tarkoitus jakeluyhtiön kannalta on ns. reaalimittaus.
Jakeluyhtiön kannalta muita tavoitteita ei ole.




ekakertaa
mulle yritetään nyt uskotella, ettäs jokin s-jakeluyhtiö
kykenisi muka mittaamaan maadoituselektrodillakin jotain ?

... ja jopa ihan reaaliaikaisestikin ...

milläköhän tavalla tuokin ihme oikein tapahtuisi ? ... heh-heee


mahtaapi olla monikulttuur ... siis -käyttöinen ... toi elektrodi

ettei olis' aito nigerialais-elektrodi ?

[Näsä]

On 29 huhti, 21:55, Asko Ikävalko

http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-sii...
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja
kuparikaapeli syövytä toinen toisiaan?
Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.
Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta
kauempana talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa
paremmin sähköä kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän
vaihtoehtoon, vaikka se Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto.
Meneekö nyt induktanssit pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon
ympäri?
Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja
harjaterästä nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan
salaojasepelin sekaan?
-Asko

Mielestäni aika yksiselitteinen on ohje:
" maadoituselektrodi tulee olla jokaisen vähintään 200 metrin pituisen
johtohaaran päässä tai enintään 200 metrin etäisyydellä siitä."

[Näsä]

On 29 huhti, 21:55, Asko Ikävalko

http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-sii...
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja
kuparikaapeli syövytä toinen toisiaan?
Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.
Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta
kauempana talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa
paremmin sähköä kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän
vaihtoehtoon, vaikka se Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto.
Meneekö nyt induktanssit pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon
ympäri?
Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja
harjaterästä nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan
salaojasepelin sekaan?
-Asko

Vaikea on kyllä ymmärtää noita suosituksia
kun sentään lähes joka rakennuksen ympäriltä
nykyisin löytyy oikeinkin hyvin toimiva
pintavesi viemäröinti.
Muinoin tuotiin maadoitus vesijohdon ja viemäröinnin
mukana tontille samassa kaivannossa.
Se oli silloin se.

[Lu-lu]

"Näsä" < kirjoitti

Vaikea on kyllä ymmärtää noita suosituksia kun sentään lähes
joka rakennuksen ympäriltä nykyisin löytyy oikeinkin hyvin
toimiva pintavesi viemäröinti.

hm ... ja mitens' sää sen maadotuselektrodi-kuparin sitten sinne
sadevesiviemäriin muka tunkisit ? et siis kyllä mitenkään !
joten
siitä viemäröinnistä ei sulle kyllä ole yhtikäs mitään apuVa

Muinoin tuotiin maadoitus vesijohdon ja viemäröinnin mukana
tontille samassa kaivannossa. Se oli silloin se.

no
niinhä' se tuodaan nyttenki' ! siis ihan "samassa" kaivannossa ...
jossa se jakeluyhtiön sähvöjohtoki'
- 20 m pätkä 16mm2 kupariköyttä

joka
periaatteessa riittää kaikkien sun elektroni-hippujesi poistoon,
vaikkas nollajohdinkin katkeaisi

[rtm]

Post by Asko Ikävalko
http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-siirto-ja-liittymat/rakentajan_sahkomuistio.pdf
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja kuparikaapeli
syövytä toinen toisiaan?
Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.
Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta
kauempana talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa
paremmin sähköä kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän
vaihtoehtoon, vaikka se Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto.
Meneekö nyt induktanssit pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon
ympäri?
Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja harjaterästä
nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan salaojasepelin sekaan?
-Asko

En tiedä kannattaisiko laittaa lusikkaansa tähän soppaan, mutta olen
mieltänyt liittymän/rakennuksen peruselekrodin tarkoituksena on liittää
rakennuksen "massat" tulevan PEN-johdon potentiaaliin.
Tarkoituksena on ainoastaan sähköturvallisuus rakennuksessa, ei elekrodin
hyvä maadoitusvastus "multamaahan", se jätetään jakeluyhtiön huoleksi.

[Lu-lu]

"rtm" < kirjoitti

Post by rtm
En tiedä kannattaisiko laittaa lusikkaansa tähän soppaan, mutta olen
mieltänyt liittymän/rakennuksen peruselekrodin tarkoituksena on liittää
rakennuksen "massat" tulevan PEN-johdon potentiaaliin.
Tarkoituksena on ainoastaan sähköturvallisuus rakennuksessa, ei elekrodin
hyvä maadoitusvastus "multamaahan", se jätetään jakeluyhtiön huoleksi.

hm ... ja mitens tuo maadoituselektrodi rakennuksen sähvöturvallisuutta
muka pystyisi parantamaan ? kertokaa nyt ihmeessä joku jo mullekin !
eli
jääkö nuo vaihejohtimista virtaavat elekronihippuset muutoin sinne taloon?

[Lu-lu]

... "kummittelemaan"

[Otto J. Makela]

Sähkövirta propagoituu merkittävällä murto-osalla valon nopeudesta,
mutta yksittäisten elektronien nopeus johtimessa on varsin pieni.
Vaihtovirralla elektronit eivät tietenkään liiku yhteen suuntaan,
vaan nykyttävät edes takaisin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_of_electricity#Electric_drift

[Lu-lu]

"Otto J. Makela" kirjoitti

Post by Otto J. Makela
Sähkövirta propagoituu merkittävällä murto-osalla valon nopeudesta,
mutta yksittäisten elektronien nopeus johtimessa on varsin pieni.
Vaihtovirralla elektronit eivät tietenkään liiku yhteen suuntaan,
vaan nykyttävät edes takaisin.

no ihan pakkohan niiden
pikku hippusten on vilistää (0-potentiaali)maan kautta takas'
jos net ei onnistu pääsemään sinne voimmalaitokselle enää
nollajohtoakaan pitkin

muutoinhan se koko talo täyttyy niistä pikku hippusista

äläkä ees' huvikseskaan usko mihnäkään "vaihto"virtaan, vaan
kyllä net elektroni-hippuset jostain sieltä vaihejohtimesta aina
sisään tunkee

mä nääs kun oon ite
nähny' niitten juoksentelevan pitkin just' lakattua parkettia ...
... öylen vappuaamuna ... jo ennen perinteistä sillinsyöntiä

[mika]

Post by Asko Ikävalko
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.

Eiväthän he nyt ihan tätä tuossa ohjeessaan sano. Lienee vain oma tulkintasi
tilanteesta.

Koska tämäkin ohje on ns. "maallikko-ohje", ei siinä keskitytä standardin
sisällön tarkempaan läpikäyntiin. Oleellinen osa tekstistä on "Maadoitus
totetutetaan standardin suositusten mukaisesti". Tämänhän pitäisi olla
sinulle perin selvää sähköalan ammattihenkilönä?

Jos jokin määräys ei sinua henkilökohtaisesti miellytä, ei se silti tarkoita
sitä, ettei määräystä pitäisi noudattaa. Kannattaa soittaa Fortumin
urakoitsioille tarkoitettuun numeroon ja keskustella heidän kanssa asiasta.
Sieltä osaavat auttaa ja neuvoa - mutta mitäpä se ammattilainen enää muiden
apuja tarvitsisi?

Kannattaa verrata kotonasi olevaa SFS EN 6000 (600) ja maadoituskirjan
sanamuotoja ja tulkintaa siitä miksi nykyiset määräykset ko. asioita vaatii.
Asiaan tutustumalla oppii hämmästyttäviä asioita.

mika

[Asko Ikävalko]

Post by mika
Oleellinen osa tekstistä on "Maadoitus
totetutetaan standardin suositusten mukaisesti". Tämänhän pitäisi olla
sinulle perin selvää sähköalan ammattihenkilönä?

Mistä sait päähäsi, että olisin ammattihenkilö? Ihan
hartiapankkirakentajana tässä yritän selvittää, että mihin suuntaan ja
kuinka pitkän ojan kaivaisin, vai pitääkö upottaa kuparikaapeli
anturaraudoitusten sekaan. Päätös pitäisi tehdä vielä tällä viikolla.

Oman sähköurakoitsijani kanssa asiasta kyllä keskustelin ja hänkin
totesi kuivan kalliorinteen melko haastavaksi maastoksi
sähkönjohtavuuden suhteen. Mutta ei kuitenkaan suositellut anturaankaan
sitä upottamaan, ettei metallit syövytä toinen toisiaan.

Post by mika
Kannattaa verrata kotonasi olevaa SFS EN 6000 (600) ja maadoituskirjan
sanamuotoja ja tulkintaa siitä miksi nykyiset määräykset ko. asioita vaatii.

Ihan noin tarkkaan en aiheeseen aio perehtyä. Yritin kysyä
aloitusviestissäni "miten nämä yleensä asennetaan?" mutta siihen ei ole
kovinkaan montaa omakohtaista tarinaa vielä tullut vastaukseksi.

-Asko

[Lu-lu]

"Asko Ikävalko" kirjoitti

Post by Asko Ikävalko
Ihan noin tarkkaan en aiheeseen aio perehtyä. Yritin kysyä
aloitusviestissäni "miten nämä yleensä asennetaan?" mutta siihen ei ole
kovinkaan montaa omakohtaista tarinaa vielä tullut vastaukseksi.

no
kai sä laitat myös salaojat? (net on nykyvvään niinku' "pakko")
eli
sinne salaojakaivannon pohjalle sitten se kupari
( ja siellähän on aina vettäki ? )
rakennuksessa sijaitsevan pääpotentiaalintasauskiskon kohalta
rakennuksen anturan vierustaa pitkin molempiin suuntiin
niin pitkälle kuin vain yltää
ja
jos kuparia (ja rahnaa) riittää, niin
silloin mieluiten ihan täys lenkki ympäri koko talon

[Asko Ikävalko]

Post by Lu-lu
no
kai sä laitat myös salaojat? (net on nykyvvään niinku' "pakko")
eli
sinne salaojakaivannon pohjalle sitten se kupari
( ja siellähän on aina vettäki ? )

Salaojat on jo tehty ja anturavalu tapahtuu luultavasti ensi viikolla.

Salaojien pohjalla oli kalliomursketta ja siitä 30 cm syvemmällä kallion
pinta, eli melko kuivaa tavaraa.

-Asko

[Hantte]

Post by Asko Ikävalko

Post by Lu-lu
no
kai sä laitat myös salaojat? (net on nykyvvään niinku' "pakko")
eli
sinne salaojakaivannon pohjalle sitten se kupari
( ja siellähän on aina vettäki ? )

Salaojat on jo tehty ja anturavalu tapahtuu luultavasti ensi viikolla.
Salaojien pohjalla oli kalliomursketta ja siitä 30 cm syvemmällä kallion
pinta, eli melko kuivaa tavaraa.

No mihin ihmeeseen niitä salaojia sitten tarvitset? Ei se vesi osaa sinne
reikäputkeen kiivetä siitä kallion pinnalta.
Vai onko tuo vain joku salaojakauppiaiden ja rakennusvalvonnan välinen
salaliitto? ;)

[Juha Ruismäki]

Post by Hantte
No mihin ihmeeseen niitä salaojia sitten tarvitset? Ei se vesi osaa
sinne reikäputkeen kiivetä siitä kallion pinnalta.
Vai onko tuo vain joku salaojakauppiaiden ja rakennusvalvonnan
välinen salaliitto? ;)

No miten sen nyt ottaa. Vaatii vaivannäköä hyväksyttää niiden
poisjättäminen ja sitten kun taloa myy niin joku ostaja kumminkin
tulee valittamaan että "kauheeta ei tässä ole edes salaojia"
ja jättää ostamatta.

Kuulemma tuonne kirkolle soraharjun päällekin ne vedetään, mutta
lähinnä tyyliin potkaistaan putket monttuun ja vähän hiekkaa
päälle vaikka ikänä niissä ei pisaran pisaraa kulje vettä.
Samalle harjulle kun suunniteltiin tekopohjavesilaitosta johon
piti pumpata kuutiokaupalla järvivettä eikä siltikään olisi
tulva uhannut.

Juha

[Jukka Marin]

Post by Juha Ruismäki
Kuulemma tuonne kirkolle soraharjun päällekin ne vedetään, mutta
lähinnä tyyliin potkaistaan putket monttuun ja vähän hiekkaa
päälle vaikka ikänä niissä ei pisaran pisaraa kulje vettä.

Sitten rakennustarkastaja pruuttaa letkusta vettä yhteen tarkastus-
kaivoon ja valittaa, kun vesi ei ilmestykään putkesta seuraavaan
kaivoon.

-jm

[Jari Kaija]

Post by Jukka Marin

Post by Juha Ruismäki
Kuulemma tuonne kirkolle soraharjun päällekin ne vedetään, mutta
lähinnä tyyliin potkaistaan putket monttuun ja vähän hiekkaa
päälle vaikka ikänä niissä ei pisaran pisaraa kulje vettä.

Sitten rakennustarkastaja pruuttaa letkusta vettä yhteen tarkastus-
kaivoon ja valittaa, kun vesi ei ilmestykään putkesta seuraavaan
kaivoon.
-jm

Ei muuten ilmestyisi, vaikka olisi muutenkin oikein
laitettu. Kyllä nämä soraharjut kiskovat kevyesti
sen veden alle metrin matkalla salaojaputken rei'istä,
mitä letkusta saa tulemaan. Olen kokeillut.

Nimim. soraharjun päällä. Eikä ole eikä tule ikinään
yhtäkään turhaa putkenpätkää mihinkään.

[Jukka Marin]

Post by Jari Kaija

Post by Jukka Marin

Post by Juha Ruismäki
Kuulemma tuonne kirkolle soraharjun päällekin ne vedetään, mutta
lähinnä tyyliin potkaistaan putket monttuun ja vähän hiekkaa
päälle vaikka ikänä niissä ei pisaran pisaraa kulje vettä.

Sitten rakennustarkastaja pruuttaa letkusta vettä yhteen tarkastus-
kaivoon ja valittaa, kun vesi ei ilmestykään putkesta seuraavaan
kaivoon.

Ei muuten ilmestyisi, vaikka olisi muutenkin oikein
laitettu. Kyllä nämä soraharjut kiskovat kevyesti
sen veden alle metrin matkalla salaojaputken rei'istä,
mitä letkusta saa tulemaan. Olen kokeillut.

Joku vaan tuon totena kertoi, että oli valitettu, kun vesi ei
kulje kaivosta toiseen.

-jm

[Lu-lu]

"Jukka Marin" < kirjoitti >

Post by Jukka Marin
Joku vaan tuon totena kertoi, että oli valitettu,
kun vesi ei kulje kaivosta toiseen.

... siis salaojaputkea pitkin! eli:
totta-maar joku voip valittaa, mutta jospa tuo totena-
kertoja ei hokannukkaan kertoa ihan kaikkia faktoja

tai jospa se valittaja oli vain liian innokkaan hätänen
tai puuhasteli päätyökseen siinä ministeriössä, jossa hän
kehittelee jatkuvasti uusia juonia ja EUvosto-määräyksiä
kaikkien tee-se-ite-pientalorakentajen kuppaukseksi

[mika]

Post by Jari Kaija
Ei muuten ilmestyisi, vaikka olisi muutenkin oikein
laitettu.

Kylläpä ilmestyy, ellei nyt satu kohdalle jokin vetovoimakentän heikkenemä,
jossa vesi singahtaa avaruuteen maaperän sijaan. Tällaista vetovoimajuttua
en ole koskaan kyllä nähnyt, mutta kertahan se ensimmäinen...

Post by Jari Kaija
Kyllä nämä soraharjut kiskovat kevyesti
sen veden alle metrin matkalla salaojaputken rei'istä,
mitä letkusta saa tulemaan.

Jos tuollaisella paineella vettä lasket niin kyllähän sitä jotain
läpiastikin tulee. Eli nykyinen salaojaputki jota perustusten läheisyydessä
käytetään, on aukotettu vain osalta pinta-alastaan, käytännössänoin 45°, eli
oikein asennettuna 110 mm putkessa mahtuu kulkemaan vähintään 50 mm vettä
ilman, että vuotaisi minnekkään.

mika

[Asko Ikävalko]

Post by mika
nykyinen salaojaputki jota perustusten läheisyydessä
käytetään, on aukotettu vain osalta pinta-alastaan, käytännössänoin 45°

Enpäs huomannut omissa putkissani tuollaista ominaisuutta. Pitäisköhän
käydä vielä tarkemmin katsomassa jotain putkenpätkää, nyt kun kaikki
salaojat on jo asennettu vai olisko vaan parempi säilyttää jännitys ja
olla katsomatta. :)

-Asko

[Jari Kaija]

Post by mika
Jos tuollaisella paineella vettä lasket niin kyllähän sitä jotain
läpiastikin tulee. Eli nykyinen salaojaputki jota perustusten
läheisyydessä käytetään, on aukotettu vain osalta pinta-alastaan,
käytännössänoin 45°, eli oikein asennettuna 110 mm putkessa mahtuu
kulkemaan vähintään 50 mm vettä ilman, että vuotaisi minnekkään.
mika

Nykyisellä putkella voineekin onnistua. Perinteisellä
_ei toivoakaan_ täällä perällä.

[Jari Kaija]

Post by mika

Post by Jari Kaija
Ei muuten ilmestyisi, vaikka olisi muutenkin oikein
laitettu.

Kylläpä ilmestyy, ellei nyt satu kohdalle jokin vetovoimakentän
heikkenemä, jossa vesi singahtaa avaruuteen maaperän sijaan. Tällaista
vetovoimajuttua en ole koskaan kyllä nähnyt, mutta kertahan se
ensimmäinen...

Paskat ilmesty. Kuka perkele niitä putkia astemitan kanssa kaivantoon
laittaa!

Joku euvostofriikki ehkä.

Kyllä olisi taas aika insinööritekeleiden palata lapsuuteen
ja koittaa harrastaa vaikka vesileikkejä soraharjulla.
Vituiks menis.

[u***@downunder.com]

On Wed, 02 May 2012 22:33:18 +0300, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko

Post by mika
Oleellinen osa tekstistä on "Maadoitus
totetutetaan standardin suositusten mukaisesti". Tämänhän pitäisi olla
sinulle perin selvää sähköalan ammattihenkilönä?

Mistä sait päähäsi, että olisin ammattihenkilö? Ihan
hartiapankkirakentajana tässä yritän selvittää, että mihin suuntaan ja
kuinka pitkän ojan kaivaisin, vai pitääkö upottaa kuparikaapeli
anturaraudoitusten sekaan. Päätös pitäisi tehdä vielä tällä viikolla.
Oman sähköurakoitsijani kanssa asiasta kyllä keskustelin ja hänkin
totesi kuivan kalliorinteen melko haastavaksi maastoksi
sähkönjohtavuuden suhteen. Mutta ei kuitenkaan suositellut anturaankaan
sitä upottamaan, ettei metallit syövytä toinen toisiaan.

Henkilöturvallisuuden kannalta (suojamaan irtoaminen tai ukkonen)
oleellista on potentiaalitasaus, eli sähköverkon nolla, suojamaa,
kylmävesiputket, lämmityspatterit, betoniraudoitus yms. ovat samassa
potentiaalissa (potentiaalitasaus). Tämä on helposti saavutettavissa
liittämällä rakenteet toisiinsa tukevilla kaapeleilla.

Maadoituselektrodilla on käyttöä ukkossuojauksen lisäksi tilanteessa,
että jakelumuuntajan ja kiinteistön välinen PEN johdin (kaapelivaippa
tai AMKA riippukierrekaapelin kannatinköysi) katkeaa kaivinkoneen tai
kippi pystyssä ajavan kuorma-auton toimesta.

Vinolla kuormalla kaksi vaihetta ei saa nimellistä 230 Vac jännitettä,
mutta kolmas saa yli 230 Vac jännitteen, potentiaalisesti tuhoten sen
vaiheen ja (kelluvan) nollan väliset laitteet, mahdollisesti
aiheuttaen tulipaloja. Riski on tietysti suurempi kuivan maan
alueella.

Tässä yhteydessä tulee taas mieleen takavuoien kiista siitä,
aiheuttaako naapurustossa olevaan kännykkämastoon osunut salama
laitevaurioita lähiseudun laajakaistaliittymiin. Minä ainakin pidin
sitä todennäköisenä maapotentiaaliongelmien takia (ground bounce).

[Asko Ikävalko]

Post by u***@downunder.com
Henkilöturvallisuuden kannalta (suojamaan irtoaminen tai ukkonen)
oleellista on potentiaalitasaus, eli sähköverkon nolla, suojamaa,
kylmävesiputket, lämmityspatterit, betoniraudoitus yms. ovat samassa
potentiaalissa (potentiaalitasaus). Tämä on helposti saavutettavissa
liittämällä rakenteet toisiinsa tukevilla kaapeleilla.

Miksi betoniraudoitus on niin tärkeä liittää pääpotentiaalikiskoon?
Miten se vaikuttaa henkilöturvallisuuteen?

Liittäminen kuulostaa hankalalta, jos pitää huomioida elektrokemialliset
parit, maan pH, kuun asento, yms...

-Asko

[u***@downunder.com]

On Thu, 03 May 2012 19:33:53 +0300, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko

Post by u***@downunder.com
Henkilöturvallisuuden kannalta (suojamaan irtoaminen tai ukkonen)
oleellista on potentiaalitasaus, eli sähköverkon nolla, suojamaa,
kylmävesiputket, lämmityspatterit, betoniraudoitus yms. ovat samassa
potentiaalissa (potentiaalitasaus). Tämä on helposti saavutettavissa
liittämällä rakenteet toisiinsa tukevilla kaapeleilla.

Miksi betoniraudoitus on niin tärkeä liittää pääpotentiaalikiskoon?
Miten se vaikuttaa henkilöturvallisuuteen?

Siinä vaiheessa kun kuljet nilkkoja myöten tulva/sulamisvesissä,
todella toivot, että potentiaalitasaus on tehty kunnolla :-).

Muutaman kerran selviteltyäni uppopumpun toimimattomuutta ja
kahlattuani tulvavesissä totesin, että voisi olla järkevää laittaa
(sähkökatkoksesta laukeamatonta) vikavirtasuojaa uppopumpun syöttöön.

Post by Asko Ikävalko
Liittäminen kuulostaa hankalalta, jos pitää huomioida elektrokemialliset
parit, maan pH, kuun asento, yms...
-Asko

Sähkökemiallisen sarjan vaikutus on tietysti kriittinen
tasavirtalaitteilla, mutta eiköhän vaihtovirta poista suurimman osan
noista ongelmista :-).

[ap]

Post by u***@downunder.com
Sähkökemiallisen sarjan vaikutus on tietysti kriittinen
tasavirtalaitteilla, mutta eiköhän vaihtovirta poista suurimman osan
noista ongelmista:-).

Sähkökemiallinen sarja synnyttää tasavirran.

[Asko Ikävalko]

Post by u***@downunder.com
Muutaman kerran selviteltyäni uppopumpun toimimattomuutta ja
kahlattuani tulvavesissä totesin, että voisi olla järkevää laittaa
(sähkökatkoksesta laukeamatonta) vikavirtasuojaa uppopumpun syöttöön.

Mielestäni voisi olla vielä järkevämpää kahlailla eri vesissä, kuin
missä on epäkuntoinen uppopumppu. Eli, ensin sähkönsyöttö poikki, sitten
pumppu ylös ja tarvittavat koepumppaukset esim. muoviämpärissä.

-Asko

[ap]

Post by Asko Ikävalko
Miksi betoniraudoitus on niin tärkeä liittää pääpotentiaalikiskoon?
Miten se vaikuttaa henkilöturvallisuuteen?

Se on siksi, että talosi lattia ja muut rakenteet pysyy samassa
potentiaalissa maadoitettujen laitteiden kanssa, nollavian tai
keskijänniteverkon maasulkuvian sattuessa.

[Asko Ikävalko]

Post by ap
Se on siksi, että talosi lattia ja muut rakenteet pysyy samassa
potentiaalissa maadoitettujen laitteiden kanssa, nollavian tai
keskijänniteverkon maasulkuvian sattuessa.

Onko kuiva betoni niin hyvä sähkönjohde, että se voi tappaa ihmisen?
Normaalisti betonivalun raudoitukset pyritään pitämään nimenomaan siellä
betonin sisällä jemmassa, joten en ymmärrä miksi sieltä pitäisi joku
erillinen maadoituskarva tuoda näkyville?

-Asko

[u***@downunder.com]

On Sat, 05 May 2012 12:00:01 +0300, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko

Post by ap
Se on siksi, että talosi lattia ja muut rakenteet pysyy samassa
potentiaalissa maadoitettujen laitteiden kanssa, nollavian tai
keskijänniteverkon maasulkuvian sattuessa.

Onko kuiva betoni niin hyvä sähkönjohde, että se voi tappaa ihmisen?
Normaalisti betonivalun raudoitukset pyritään pitämään nimenomaan siellä
betonin sisällä jemmassa, joten en ymmärrä miksi sieltä pitäisi joku
erillinen maadoituskarva tuoda näkyville?
-Asko

"Kuiva betoni" on suhteellinen käsite.

Voitko taata, että omakotitalon kellarissa betoniset seinät/lattiat
ovat kuivia 50-100 vuoden päästä, eivätkä kostu esim.
kapillaari-ilmiön seuraksena ?

Varsinkin maalattiapohjaiset rakenteet ovat mielenkiintoisia :-)

Kuinka suuria potentiaalieroja esiintyy jos kulkee paljain valoin
savipohjaisella lattialla ja pitää kädessään maadoitettua
sähkötyökalua, joka siis on kiinni kiinteistön PEN kiskossa, mutta
yhteys muuntajan nollapisteeseen on poikki ?

[ap]

Post by u***@downunder.com
Kuinka suuria potentiaalieroja esiintyy jos kulkee paljain valoin
savipohjaisella lattialla ja pitää kädessään maadoitettua
sähkötyökalua, joka siis on kiinni kiinteistön PEN kiskossa, mutta
yhteys muuntajan nollapisteeseen on poikki ?

Se on monen tekijän summa. Potentiaaliero voi olla mitä vaan väliltä
0-400 V.

[rtm]

Post by Asko Ikävalko
Mistä sait päähäsi, että olisin ammattihenkilö? Ihan
hartiapankkirakentajana tässä yritän selvittää, että mihin suuntaan ja
kuinka pitkän ojan kaivaisin, vai pitääkö upottaa kuparikaapeli
anturaraudoitusten sekaan. Päätös pitäisi tehdä vielä tällä viikolla.
Oman sähköurakoitsijani kanssa asiasta kyllä keskustelin ja hänkin totesi
kuivan kalliorinteen melko haastavaksi maastoksi sähkönjohtavuuden
suhteen. Mutta ei kuitenkaan suositellut anturaankaan sitä upottamaan,
ettei metallit syövytä toinen toisiaan.

Hätäkös sulla sitten on, teet urakoitsijasi ohjeiden mukaisesti.

Mutta jos sähköurakoitsija osoittaa epävarmuutta tässä asiassa, kannattaa
harkita urkoitsijan valinta uusiksi...

[mika]

Post by Asko Ikävalko
Mistä sait päähäsi, että olisin ammattihenkilö?

Ammattihenkilö = tekee sähköasennuksia, maalikot kun eivät tuota saa tehdä,
eivätkä näemmä osaisikaan.

Post by Asko Ikävalko
Ihan hartiapankkirakentajana tässä yritän selvittää, että mihin suuntaan
ja kuinka pitkän ojan kaivaisin, vai pitääkö upottaa kuparikaapeli
anturaraudoitusten sekaan. Päätös pitäisi tehdä vielä tällä viikolla.

Jos tämän päättäminen on ihan sinun itsesi harteilla, niin edelleen
suosittelen tutustumaan alan kirjallisuuteen, siltä kun saa mukavasti
neuvoja, ohjeita ja ajatuksia mahdollista omaa projektia kohtaan.

Post by Asko Ikävalko
Oman sähköurakoitsijani kanssa asiasta kyllä keskustelin

No hänellä on varmaan hyvät neuvot sitten annettuna, kun päätti luottaa
sinun asennustaitoon ja ottaa siitä sitten vielä vastuun.

Post by Asko Ikävalko
ja hänkin totesi kuivan kalliorinteen melko haastavaksi maastoksi
sähkönjohtavuuden suhteen.

Onko sinulla todellakin noin kädetön sähköurakoitsija? Oletko kysellyt hänen
Tukes numeroaan, voisiko olla niin, ettei häneltä jopa löytyisikään
sellaista?

Edellisessä viestissäni annoin jo ohjeita siitä kuinka tämä asia
ratkaistaan. Kannattaa tutustua siihen tarkkaan.

Post by Asko Ikävalko
Mutta ei kuitenkaan suositellut anturaankaan sitä upottamaan, ettei
metallit syövytä toinen toisiaan.

Paikalliseen kirjatoon ja sopiva opus lainaan, niin kummasti viisastuu.

Post by Asko Ikävalko
Ihan noin tarkkaan en aiheeseen aio perehtyä.

Saattaisi kannattaa...

Post by Asko Ikävalko
Yritin kysyä aloitusviestissäni "miten nämä yleensä asennetaan?" mutta
siihen ei ole kovinkaan montaa omakohtaista tarinaa vielä tullut
vastaukseksi.

Tämä ei ole yhtään epäselvää, mitä yritit kysyä. Kyllähän täällä
höpötteliöitä riittää, mutta kuten huomaat, ammattilaiset ovat yleensä
hiljaa ja ihan syystäkin.

Koska tuon asennustavan valinta edellyttää vähän laajempaa ymmärrystä
asiasta, ei yleispätevien ohjeiden antaminen tässä yhteydessä ole
mahdollista/kannata. Jokainen asennus on kuitenkin omanlaisensa ja niissä
täytyy huomioida erilaisia asioita jopa eteen tulevien tilanteiden mukaan.

Urakoitsijasi ammattitaidosta kuvaa juuri tämä, että perustat on jo kaivettu
ja kosteuskatkosorat laitettu pohjalle ja nyt vasta ruvetaan miettimään
maadoituksia vähän ennen kuin perustoja lyödään kiinni. Nyt on kauhea kiire,
ettei tarvitsisi kaivaa mitään uudelleen. Täysin väärä ajoitua ja väärä tapa
toimia. Ammattilaisen ei pitäisi toimia näin.

Lisäksi neuvojen antamisessa on vastuu, jos ei nyt ihan raastuvassa asti,
niin ainakin moraalinen vastuu.

Maadoitusten asentaminen on niin perus, perus juttuja, että tällaisten
vastausten pitäisi olla ihan jokaisen urakoitijan vahvinta osaamisaluetta.
Jos urakoitsija ei tätä osaa, on hänellä verkosto ja kirjallisuus apunaan
josta asian voi selvittää.

Minun neuvoni asiassa on se, että käännyt nyt sen ammattilaisesi puoleen
(urakoitsija) ja kysyt häneltä miten tämä asia tehdään. Jos ammattitaito on
kohdallaan, eikä vaan arvella, "ettei nyt ainakaan noin asentaisi..." niin
häneltä kyllä tulee hyvät neuvot kuinka asia tehdään kerralla oikein.

Jos neuvot eivät tästä parane, vaihda urakoitijaa, vaikka hän onkin a)
halpa, b) tekee pimeästi ilman kuitteja, c) puhuu murtaen Suomea, d) on
vaimon veli tai e) jotain muuta kähmäilyä... sinulle tulee uusi/kallis/hieno
talo, joten älä nyt tässä mokaa.

mika

[n***@supertel.fi]

On 29 huhti, 21:55, Asko Ikävalko

http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-sii...
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.

Tuo on ainakin Jenkkien suosima tapa, maadoitetaan betoniraudat.
Kostea betoni maan alla johtaa sähköä paremmin kuin maa, joten
betonista saadaan suuri elektrodi maan alle.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ufer_ground


Kupari ja rauta ei oikein tykkää toisistaan betonin sisällä. Yllättäen
kupari kestää huonosti märässä betonissa.

Raudan ja kuparin liittäminen toisiinsa tehdään tinatuilla
liitoksilla, ei suoraan kupari-rauta-ruuviliitoksin. En ole varma,
käykö huonosti, jos laittaa teräsbetonin ja kuparielektrodin
vierekkäin, eli saako aikaa pariston, jossa toinen elektrodi syöpyy
vikkelään. Emäksinen betoni suojaa rautaa normaalisti, mutta kupari
vieressä voi sotkea tilanteen, riippuu varmaan myös maan pH:sta..

Kukaan ei tainnut vielä kommentoida sitä, että maadoitus kannattaa
tehdä vahvasti tähtimäisesti, jos suinkin mahdollista. Eli
sähkökaappi, antenni, puhelin/datajohto, datakeskus, putket,
betoniraudat, keskuslämmitys ym, liitetään kaikki samaan
maadoituspisteeseen, jolloin sähköjen suojamaat ja datan maat lähtee
samasta pisteestä ja samasta potentiaalista koko taloon puumaisesti
jaettuna. Silloin systeemiin ei helposti voi tulla maavirtoja, jotka
aiheuttaisi potentiaalieroja eri laitteiden maadoitusten välille.

Se talon ympäri-kuparilanka on myös hyvä idea, siihen voi kytkeä myös
esim antennimaston suoraan, samoin voi laittaa tulevalle johdolle
tähdestä poikkeavan madoituksen ennen taloon tuomista. Näin saa
esimerkiksi ukkoseniskun energiasta suurimman osan talon alle. Talon
sisällä kuitenkin vain yksi tähtimaapiste siitä huolimatta. Ei siis
käytetä pelkkää rengasta kytkemään esim puhelimen maata ja sähkömaata
ja putkia toisiinsa eri puolilla taloa. Kaikki maadoitettavat
kytketään talon sisällä samaan kiskoon tai nippuun ja nippu sitten
myös renkaaseen. Silloin nipun johtojen päät ovat varmasti samassa
jännitteessä, vaikka rengasmaan ja nipun välissä kulkisi hetkellisesti
vaikka kiloamppeerin virta (=pieni ukkosen aiheuttamaksi).

Tuolla tavalla esimerkiksi antennimaston isku kyllä tuottaa ison
virran ja jännitehäviön talon alla olevaan renkaaseen,. Samoin tulevan
sähkökaapelin maa voi tuottaa jatkuvaa virtaa renkaaseen ja renkaan ja
tähtimaan välille.

Mutta tähtipiste silti nollaa jännite-erot esim antennin ja sähkömaan
välissä, koska tähtipisteen johtojen välissä ei ole milliohminkaan
vertaa vastusta tai impedanssia, eli kiloamppeeri ei tuota volttiakaan
jännite-eroa eri haarojen välille.

Jos ukkonen kulkee vaikka muutaman metrin matkan 16 mm2 piuhaa, syntyy
piuhan päiden välille helposti kilovolttien jännite-ero, koska nopean
ja suuritaajuisen signaalin kannalta piuha onkin aaltojohde, jonka
ominaisimpedanssi on suuri. Jos päissä on vaikka datakaappi, ja
sähkökaappi, ja niistä lähtevät kaapelit, voi arvata, mitä kaapelien
toisessa päässä olevissa laittessa voi tapahtua. Jos syöksyaalto
ohjataan ensin tähtipisteeseen, tilanne on jo paljon parempi. Tosin
silloinkin syöksyaalto jatkaa tähtipisteestä eri suuntiin ja vain osa
energiasta menee maadoitukseen, siitäkin osa heijastuu takaisin. Jos
iskusta on osa saatu maadoitusrenkaaseen taloon tullessa, tilanne
paranee edelleen.

Aikoinaan, kun rakentelin yhden telelaitoksen maadoituksia
kesähommina, oli huonossa paikassa tehtävä maadoitus vetämällä
kaapelia kauemmaksi moneen suuntaan ja tekemällä haaroja. Siis
maadoituis tehtiin esimerkiksi talon joka nurkasta kahteen suuntaan 20
m, ja jaettiin taas kahteen osaan kukin 20 m ojaansa jne. Yritettiin
porata maahan reikää sitten pitkin ojan pohjia, jos jostain pääsisi
soran läpi vaikka savipatjaan saakka. Tuon "risukasan" idea oli
kuitenkin se, että ukkosen syöksyaalto saadaan ensin kauas laitteista
ja hajotettua useaan heijastuneeseen pienempään aaltoon, jotka sitten
tulee takaisin heijastuneena, mutta ainakin vähän vaimentuneena ja
pitkittyneenä ja taajuuskaistaltaan leikkautuneena, eli suuret
taajuudet vaimenee ennen palaamistaan takaisin heijastuneen, vaikka
maadoitusvastus olisi DC:lle huono. Tuli jopa testattua moisen
virityksen toimivuus, kun linkkimastoon ei saatu kunnon maita
soramaahan, mutta ukkosmyrsky takoi mastoa ilman vahinkoja pari tuntia
ja kymmenien täysosumien voimin.. Tuollainen maadoitus on kyllä
nykyään tolkuttoman kallis tehdä, pelkkää kuparia meni enemmän kuin
mies jaksaa kantaa kerralla.

[Asko Ikävalko]

Post by n***@supertel.fi
Kupari ja rauta ei oikein tykkää toisistaan betonin sisällä. Yllättäen
kupari kestää huonosti märässä betonissa.
Raudan ja kuparin liittäminen toisiinsa tehdään tinatuilla
liitoksilla, ei suoraan kupari-rauta-ruuviliitoksin. En ole varma,
käykö huonosti, jos laittaa teräsbetonin ja kuparielektrodin
vierekkäin, eli saako aikaa pariston, jossa toinen elektrodi syöpyy
vikkelään. Emäksinen betoni suojaa rautaa normaalisti, mutta kupari
vieressä voi sotkea tilanteen, riippuu varmaan myös maan pH:sta..

Hankalalta kuulostaa.

Post by n***@supertel.fi
Kukaan ei tainnut vielä kommentoida sitä, että maadoitus kannattaa
tehdä vahvasti tähtimäisesti, jos suinkin mahdollista.

Talo on muuttovalmis tilaelementtitalo. Talotehdas on sitä mieltä, että
maadoituskisko laitetaan ulkona olevaan sähkökeskukseen ja tuodaan
sieltä "maakarva" sisälle. En tiedä tuleeko sisälle minkäänlaista
maadoituskiskoa.

Post by n***@supertel.fi
Tuollainen maadoitus on kyllä
nykyään tolkuttoman kallis tehdä, pelkkää kuparia meni enemmän kuin
mies jaksaa kantaa kerralla.

Kiitos, vastauksesi oli tähän mennessä tulleista kaikkein antoisin.

-Asko

[Lu-lu]

"Asko Ikävalko" < kirjoitti

Post by Asko Ikävalko
Talo on muuttovalmis tilaelementtitalo. Talotehdas on sitä mieltä, että
maadoituskisko laitetaan ulkona olevaan sähkökeskukseen ja tuodaan sieltä
"maakarva" sisälle. En tiedä tuleeko sisälle minkäänlaista
maadoituskiskoa.

ja mikset muka tiedä ?
väkästääkö se talotehdas myös sen mökkisi sähvöasennuksetkin?
sillä

ton äskeisen kommenttisi sisällön perusteella
en mä ainaskaan menisi
ja luottaisi elementti-talotehtaan riittävään sähvö-nou-hau:hun
eli

tuskinpas sinne
20 m päähän, kadunvarteen sijoitettavaan tontti-/mittauskeskukseen
mitään kiinteistön kaikki maadotettavat metalliosat yhteenkokoavaa
ns. potentiaalintasauskiskoa sentäänkään laitetaan, vaan
vain kaks' eri kokoojarimaa, toinen sinisille ja toinen kevi-johtimille ...
... jotka (tulee)/menee ko. keskuksen kolmelle omalle pistorasialle

eli
se talotehdas todennäköisesti kusettaa sua - ainaski sähvöasennusten
suhteen (- eli ei noudata nykyisiä vaatimuksia)
ja
ehkä se ei ymmärrä myöskään kosteudesta ja homeestakaan paljoo
eli
seuraileppas kuinka noppeesti esim. kattotuolit alkaa pinnaltaan
vihertää tai niiden pintaan ilmestyy pieniä mustia homepilkkuja

[Asko Ikävalko]

Post by Lu-lu
seuraileppas kuinka noppeesti esim. kattotuolit alkaa pinnaltaan
vihertää tai niiden pintaan ilmestyy pieniä mustia homepilkkuja

Homepilkkuja olen nähnyt, mutta mistä tuo puun vihertäminen kertoo?

-Asko

[Lu-lu]

"Asko Ikävalko" < kirjoitti

Post by Asko Ikävalko
Homepilkkuja olen nähnyt, mutta mistä tuo puun vihertäminen kertoo?

hm ... ehkä se yrittää alkaa tehdä uusia silmuja ja versoja näin keväällä

[n***@supertel.fi]

On 3 touko, 19:42, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko

Post by n***@supertel.fi
Kupari ja rauta ei oikein tykkää toisistaan betonin sisällä. Yllättäen
kupari kestää huonosti märässä betonissa.
Raudan ja kuparin liittäminen toisiinsa tehdään tinatuilla
liitoksilla, ei suoraan kupari-rauta-ruuviliitoksin. En ole varma,
käykö huonosti, jos laittaa teräsbetonin ja kuparielektrodin
vierekkäin, eli saako aikaa pariston, jossa toinen elektrodi syöpyy
vikkelään. Emäksinen betoni suojaa rautaa normaalisti, mutta kupari
vieressä voi sotkea tilanteen, riippuu varmaan myös maan pH:sta..

Hankalalta kuulostaa.

Se tinattu liitos on siis sellanen puristusruuvin näköinen vempele. Ei
siis tinata rautaa kiinni kupariin, vaan ruuvataan tinapintainen
liitin rautaan ja kupariin. Rosteri saattaa myös toimia, mutta
muistelen ainakin telepuolella, että yleensä käytettiin vahvasti
tinattuja (tai ehkä lyijytinattuja siihen aikaan)
messinki(?)liittimiä, jotka toimivat sekä kuparin että monen muun
metallin kanssa. Liittimessä on siis kaksi ruuvia, eikä kuparia ja
rautaa puristeta toisiinsa vaan omiin liittimen lenkkeihin.

Tinalyijy ja tina on sen verran pehmeää, että se "kylmähitsaantuu"
kohtuu tiiviisti puhdistettuun metallipintaan. Saattoi olla, että
liitin oli jotain sinkki-tina-alumiini-lyijy tms materiaalilla
pinnoitettua, ja vain väriltään tinan väristä. Kuparinväristä sai
kuitenkin käyttää vain kuparijohtoon, tuota tinanväristä myös
rautaosiin. Tuosta on jo niin paljon aikaa, ettei moisia enää muista
varmasti.

Vaseliini ainakin suojaa myös liitoksia hyvin.

Kyllä betoniraudoille kannattaa tehdä maadoitusmahdollisuus. Se
betonivalu on kuitenkin paremmin maadoitettu kuin moni
maadoituselektrodi, eli jos sähköjohtoa pitkin tulee reippaampi
jännite, betonilattian ja maadoituksen välille jää jännite-eroa joka
tapauksessa. Silloin vaikka pannuhuoneessa on putket ja lattia eri
jännitteessä, tai parvekkeen kaide ja grillin pistorasian maadoitus.

[ap]

Post by Asko Ikävalko
http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-siirto-ja-liittymat/rakentajan_sahkomuistio.pdf
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja
kuparikaapeli syövytä toinen toisiaan?
Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.
Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta
kauempana talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa
paremmin sähköä kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän
vaihtoehtoon, vaikka se Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto.
Meneekö nyt induktanssit pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon
ympäri?
Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja
harjaterästä nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan
salaojasepelin sekaan?

Standardi suosittaa uusissa rakennuksissa perustusmaadoitusta.

"Uusissa rakennuksissa perustusmaadoituselektrodin rakentaminen on hyvin
suositeltavaa. Jos tämä elektrodi on upotettu betoniin, suositellaan
käytettäväksi sopivan laatuista betonia ja elektrodin ja pinnan välinen
etäisyys suositellaan olevan vähintään 5cm."

Jos kupari ja harjateräs "nojaa" toisiinsa, eli on galvaanisessa
yhteydessä, ne ei tietenkään saa olla molemmat maassa/perustuksissa.
Elektrokemiallinen potentiaali pitää ottaa huomioon.

[ap]

Post by ap

Post by Asko Ikävalko
http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-siirto-ja-liittymat/rakentajan_sahkomuistio.pdf
Fortumin ohjeen mukaan omakotitalon maadoituselektrodi olisi paras valaa
sokkelin sisään ja toiseksi paras vaihtoehto kaivaa anturan alle talon
ympärille. Huonoin vaihtoehto on vetää se esim. talon nurkalta pois päin
talosta.
Mutta, eikös sokkelin/anturan sisällä olevat raudoitukset ja
kuparikaapeli syövytä toinen toisiaan?
Ja anturan alla taas on ensin karkeaa kalliolouhosta, sitten 0-32 mm
mursketta, vähän turhan kuivaa tavaraa sähkön johtamiseksi maahan.
Talon ympärille tulee puolen metrin kaistale kuivaa sepeliä, mutta
kauempana talon ulkopuolella löytyy kosteampaa pintamaata, joka johtaa
paremmin sähköä kuin kuiva sepeli, joten taidan silti päätyä tähän
vaihtoehtoon, vaikka se Fortumin ohjeen mukaan onkin huonoin vaihtoehto.
Meneekö nyt induktanssit pahasti pieleen, jos en teekään lenkkiä talon
ympäri?
Miten nämä yleensä asennetaan, ei kai kukaan laita kuparia ja
harjaterästä nojaamaan toisiinsa? Tai heitä kaapelia kuivan
salaojasepelin sekaan?

Standardi suosittaa uusissa rakennuksissa perustusmaadoitusta.
"Uusissa rakennuksissa perustusmaadoituselektrodin rakentaminen on hyvin
suositeltavaa. Jos tämä elektrodi on upotettu betoniin, suositellaan
käytettäväksi sopivan laatuista betonia ja elektrodin ja pinnan välinen
etäisyys suositellaan olevan vähintään 5cm."
Jos kupari ja harjateräs "nojaa" toisiinsa, eli on galvaanisessa
yhteydessä, ne ei tietenkään saa olla molemmat maassa/perustuksissa.
Elektrokemiallinen potentiaali pitää ottaa huomioon.

http://www.sahkoala.fi/koti/videoita/fi_FI/perustusmaadoituselektrodi_swf/